Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi on nimetty maailman onnellisimmaksi maaksi seitsemänä vuonna peräkkäin. Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäinen, sisukas kansa. Suomen taloudellinen kehitys on ollut menestystarina, jonka turvin olemme rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntamme. Olemme kansakuntana kyenneet näkemään sen, mitä parempi tulevaisuus vaatii. Tiedän, että näemme sen tälläkin kertaa.
Arvoisa puhemies! Valitettavasti myös näiden valtiopäivien yllä leijuvat tummat pilvet. Venäjä on jatkanut täysimittaista hyökkäyssotaansa Ukrainassa kohta kolmen vuoden ajan. Yhtä pitkään Ukraina on taistellut paitsi itsenäisyytensä ja suvereniteettinsa myös koko vapaan maailman puolesta. Tähän mennessä Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä 27 puolustusmateriaalipaketilla. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta Ukraina lähtee rauhanneuvotteluihin, kun niiden aika on, mahdollisimman vahvasta asemasta. Rauhanneuvottelut on käytävä Ukrainan ehdoilla. Rauhan on oltava sekä oikeudenmukainen Ukrainalle että kestävä Euroopan turvallisuuden näkökulmasta.
Samaan aikaan Lähi-idässä Israelin ja Hamasin tulitaukosopimus antaa vastaavasti orastavaa toivoa, samoin Assadin hallinnon kaatuminen Syyriassa. Liian moni kärsii tällä hetkellä sotien keskellä.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimmissä kysymyksissä Suomen vahvuus on aina ollut yhtenäisyys. Vaalitaan sitä yhdessä. Me toimimme yhtenäisenä myös viime kesänä, kun eduskunta hyväksyi poikkeuksellisella viiden kuudesosan enemmistöllä lain väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi. Lailla Suomi suojelee sekä omaa että EU:n, Schengenin ja Naton ulkorajaa.
Haluan jälleen kiittää Suomen eduskuntaa siitä, miten tuossa Suomen ja Euroopan turvallisuutta koskeneessa kysymyksessä löysimme yhtenäisyyden. Keväällä tulemme antamaan esityksen lain jatkosta.
Arvoisa puhemies! Kenraali Adolf Ehrnrooth totesi aikoinaan viisaasti: ”Kansa, joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan.”
Tämä hallitus peri edeltäjältään vaarallisesti velkaantuneen, uudistusvelkaisen maan. Suomen bruttokansantuote ei ollut kasvanut 15 vuoteen. Suomen työllisyys kääntyi laskuun jo vuonna 2022. [Välihuutoja vasemmalta] Katto vuotaa, ja nyt sitä on korjattava sateessa. Työ ei ole helppo, ja se edellyttää vaikeitakin päätöksiä. Hallituksella on kuitenkin vain yksi tavoite: turvata jokaisen suomalaisen hyvinvointi ja taata Suomen turvallisuus. Muistetaan kuitenkin, että talous on vain väline, mutta välttämätön kaiken hyvän saavuttamiseen. Jos valtiontalous ei ole kunnossa, menetämme hyvinvointimme ja emme pysty huolehtimaan Suomen turvallisuudesta ja heikommista.
Arvoisa puhemies! Saksa on vuosia toiminut Euroopassa talousveturina, mutta nyt Euroopasta ei juuri saada vetoapua. On laitettava Suomen julkinen talous ja kilpailukyky kuntoon.
Hallitus sopi ohjelmassaan yhteensä kuuden miljardin sopeutuksesta. Viime keväänä sovittiin vielä kolmen miljardin euron lisäsopeutuspäätöksistä. Hallitus pitää kiinni tavoitteestaan taittaa velkasuhteen kehitys vaalikauden loppuun mennessä, ja sen aiomme myös saavuttaa.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallitus on tehnyt noin 90 000 työllisen verran työllisyyttä vahvistavia päätöksiä. Rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan, panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja puhtaaseen siirtymään.
Talouspolitiikan arviointineuvosto pitää hallituksen talouspolitiikkaa oikein ajoitettuna ja oikein mitoitettuna. [Pia Viitanen: Siellä oli muitakin rivejä!] Kansainvälinen valuuttarahasto IMF pitää hallituksen työmarkkinauudistuksia oikean suuntaisina. Euroopan komissio piti hallituksen kehysriihen lisäsäästöjä riittävinä, jotta Suomi vältti liiallisen alijäämän menettelyyn ajautumisen.
Talouden sopeuttaminen ja rakenteelliset uudistukset vaikuttavat aina ihmisiin. Jokainen säästö on vaikea. [Vasemmalta: Kenelle?] Veronkorotukset näkyvät arjessa. On selvää, että näin valtavaa velkataakkaa ei käännetä ilman, että se näkyisi missään. Jokainen säästö on jostain pois. Oppositiolla on houkutus ylläpitää pessimististä tilannekuvaa Suomesta. [Välihuutoja vasemmalta] Helposti kuitenkin käy niin, ettei kohkatessa näe metsää puilta.
Arvoisa puhemies! Kun alussa puhuin tummista pilvistä, kyllä sieltä kuitenkin valoakin näkyy. [Naurua vasemmalta] Käänne taloudessa on nimittäin tapahtunut. Tätä vauhdittavat korkojen lasku, alhainen inflaatio, kansalaisten ostovoiman kohentuminen sekä hallituksen lukuisat uudistukset. [Aki Lindénin välihuuto]
Olen viime aikoina kiertänyt ympäri Suomea. Paljon hyvää on liikkeellä eri puolilla. Porin räjähdetehdas tulisi olemaan toinen TNT-tehdas koko Euroopassa. Suomen puhdas ja kasvava sähköntuotanto on houkutellut vähähiilisen alumiinin ja teräksen tehdassuunnitelmat Kokkolaan ja Inkooseen. Näissä tehtaissa pystymme tuottamaan globaaleille markkinoille nykyistä puhtaampia tuotteita ja vahvistamaan meidän hiilikädenjälkeämme. Valtavia datakeskushankkeita suunnitellaan joka puolelle — Muhoksen ja Kajaanin hankkeet ovat ehkä näistä kaikkein merkittävimmät. Kotkan seudulle Kymenlaaksoon on nousemassa Euroopan vahvimpiin kuuluva akkuekosysteemi. [Juho Eerola: Siitä virtaa talouteen!] Puhtaan energian ja puhtaiden polttoaineiden hankkeita on lukuisia Oulusta Joensuuhun, Hangosta Lappiin. Suomessa on vireillä miljardien hankkeita, joilla luodaan kasvua ja hyvinvointia, työtä ja tuloja kaikille suomalaisille. [Tuomas Kettusen välihuuto] Nämä tarkoittavat yhteensä kymmenien miljardien investointeja ja työtä tuhansille ja tuhansille suomalaisille eri puolilla Suomea. [Timo Heinonen: Kuulostaa hyvältä!]
Kasvuttomien vuosien jälkeen on siis toivoa ilmassa. Talous lähtee kasvamaan, mutta se edellyttää vakautta myös muualla maailmassa. Esimerkiksi mahdollinen kauppasota tietäisi Suomelle suuria vaikeuksia. Toisaalta, mikäli Ukrainaan saadaan kestävä rauha, käynnistää jälleenrakennus nopean kasvun Suomeen ja koko Eurooppaan. Kasvu on yhteinen asiamme, ja siksi tapaan helmikuun aikana kaikki oppositiopuolueet kuullakseni uudet ideat ja keinot kasvun vauhdittamiseksi. [Keskustan ryhmästä: Hyvä!]
Arvoisa puhemies! Toivoa on näkyvissä myös hyvinvointialueilla, joilla on tapahtumassa käänne parempaan. 11 aluetta tulee tekemään taloutensa osalta positiivisen tuloksen, kuusi aluetta nollatuloksen. [Aki Lindén: Rahoituslain ansiosta!] Viidellä alueella on kuitenkin vielä suuria haasteita. Näitä haasteita ratkotaan viime kädessä arviointimenettelyssä, jossa alueiden sopeuttamistoimet käydään läpi kamman kanssa. Talkoot voivat jatkua odotettua pidempään, mutta kaikissa tilanteissa me huolehdimme siitä, että hoitoon pääsee ja apua saa.
Hyvinvointialueet ovat kyenneet järjestämään lakisääteiset palvelunsa riittävän yhdenvertaisesti ja väestön tarpeet huomioiden. Hoitoonpääsy ja hoidon aloitus ovat nopeutuneet, ja hoitojonoja on kyetty lyhentämään.
Talouden lisäksi monia palveluita on saatu toimimaan paremmin. Alueilla on otettu käyttöön uusia liikkuvia palveluita, etävastaanottoja, joilla lääkäriin saa yhteyden omalta kotisohvalta, omalääkärimalleja, joilla pääsee tarvittaessa tutun lääkärin luokse. [Tuomas Kettusen välihuuto]
Hallitus valmistelee parhaillaan Kela-korvauksilla toteutettavaa yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua, lastensuojelun kokonaisuudistus etenee, ja terapiatakuu otetaan vihdoin käyttöön 1. toukokuuta. [Keskustan ryhmästä: Kaikkihan on hienosti!]
Arvoisa puhemies! Presidentti Trumpin kauden alku on jo sisältänyt nopeita toimia ja avauksia. On rehellistä sanoa, että ne ovat tuoneet mukanaan myös epävarmuuden tunnetta, jota tässä muutenkin turbulentissa maailmassa tuskin kukaan mielellään näkisi.
Mitä hallitus tekee? Me jatkamme yhteistyötä tärkeimmän liittolaisemme, Yhdysvaltojen, kanssa. Samalla yhtä tärkeää on koko Euroopan unionin yhtenäisyys. Teemme töitä sen eteen, että Eurooppa ottaa nykyistä vahvemman roolin. Tätä presidentti Trump peräänkuulutti puolustuksen osalta jo edellisellä kaudellaan — ja oli siinä oikeassa. Tähän on erinomainen aika nyt, kun uusi komissio aloittaa työnsä toden teolla. Eurooppa ei seuraa sivusta, oli kyse sitten kauppapolitiikasta tai Grönlannista. Meidän on oltava valmiita tarvittaessa neuvottelemaan ja puolustamaan omia etujamme. 500 miljoonan ihmisen Eurooppa on parhaimmillaan valtava voima.
Euroopan komission kuluvan vuoden työohjelma julkaistiin tänään. Keskeistä agendalla on Euroopan turvallisuus ja kilpailukyky. Maaliskuussa komissio julkaisee puolustuksen valkoisen kirjan, jossa esitellään EU:n tavoitteita ja keinoja puolustuksen vahvistamiseen niin puolustusteollisuuden vauhdittamisen kuin EU:n ja Naton yhteistyön sekä kriittisen infran suojelun osalta.
EU:n uuden rahoituskehyksen neuvottelut käynnistyvät tänä vuonna, ja komissiolta odotetaan esitystä loppuvuodesta. Keskeistä Suomelle tulevassa rahoituskehyksessä on uusien painopisteiden näkyminen: puolustus, turvallisuus, ruokaturva, kilpailukyvyn edistäminen ja tutkimuspanokset.
Keskustelin viimeksi viime viikolla EU-päämieskollegoiden kanssa Euroopan puolustuksen vahvistamisesta. EU:ssa on ymmärrettävä laajasti, että Putinin Venäjä on Euroopalle pitkäaikainen ja pysyvä turvallisuusuhka. Yhteisen rahoituksen olisi myös välttämätöntä kohdentua sinne, missä Eurooppaa puolustetaan, eli sen itäiselle puoliskolle. Uudesta vaadittavasta rahoituksen tasosta tullaan käymään myös parlamentaarista keskustelua. Suomen kannalta se tulee tarkoittamaan menojen priorisointia myös tulevilla vaalikausilla. Lienemme yhtä mieltä siitä, että riittävästä puolustuksen tasosta ei voi tinkiä.
Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan kiittää tätä salia. Edellisen istuntokauden tapaan meillä on jälleen edessämme työntäyteiset valtiopäivät. Hallituksen tavoitteena on antaa eduskunnalle kevätkaudella yhteensä 113 esitystä. Näistä kiireellisiä on 22. Syysistuntokaudelle 25 on merkitty alustavasti 97 hallituksen esitystä. Syksyn suunnitelma tarkistetaan ennen syysistuntokauden alkua. Suunnitelmaan sisältyy myös viisi kevätkaudella annettavaa valtioneuvoston selontekoa. Syyskaudella annetaan ainakin yksi selonteko.
Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa katseet tarkentuvat meihin, vapaisiin demokratioihin. Euroopan turvallisuuden ohella meille suomalaisille tärkeitä arvoja ja sääntöpohjaista maailmanjärjestystä haastetaan eri puolilta maailmaa.
Me vaalimme oikeusvaltiota, yhteiskuntaa, jonne mahtuvat erilaiset arvomaailmat ja näkemykset; yhteiskuntaa, jossa voidaan käydä rakentavaa keskustelua ilman pelkoa seurauksista; yhteiskuntaa, jossa on vapaa tiedonvälitys; yhteiskuntaa, jossa myös oppositiolla on tärkeä roolinsa.
Demokratia tulee näyttämään voimansa jälleen tänä keväänä, kun Suomessa käydään kunta- ja aluevaalit. Toimikaamme kaikki sen puolesta, että suomalaiset kokevat kansalaisoikeudekseen käyttää valtaansa ja äänestävät.
Toivon, että tällä nyt alkavalla istuntokaudella voimme edelleen keskustella rakentavasti, väitelläkin, mutta ennen muuta kuunnella ja kohdella toisiamme kunnioittavasti. Me toimimme tässä ajassa demokratian keulakuvina.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin. — Edustaja Marttinen, olkaa hyvä.