Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi leipomotyölain 5 §:n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta on tässä käsittelyssä. Mietintö ei ole yksimielinen, ja esittelen nyt tässä vastalauseen kyseiseen lakiesitykseen. 

Orpon—Purran hallituksen esitys leipomotyölain 5 §:n kumoamiseksi ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamiseksi jatkaa suomalaisen työlainsäädännön murentamista pykälä kerrallaan. Lain 5 §:n yksi tarkoitus on ollut vähentää yötyön teettämistä. Työlainsäädännöllä on säädetty Suomessa tehtävien työntekijöiden edellytyksistä ja rajoista ja suojelusta nimenomaan työntekijöiden lähtökohdasta ja näkökulmasta. 

Miksi tätä tehdään: yötyön kuormittavuus on taustalla. Jo vuonna 1961 on säädetty laki leipomotyöntekijöiden korotetusta palkasta yötyön aikana. Ja sääntelyllä, kuten aikaisemmalla täyskiellolla, oli tarkoituksena jatkuvaa yötyötä tekevien terveyden suojelu. Yötyötä haluttiin rajoittaa yötyön hinnalla, jotta yötyötä teetettäisiin vähemmän ja näin suojeltaisiin työntekijöitä terveyshaitoilta ja sairauksilta. Yötyö kuormittaa työntekijää fyysisesti ja psyykkisesti enemmän kuin päivätyö, ja siksi on tärkeää korostaa, että vältetään monia terveyshaittoja, jotka liittyvät yötyöhön. On akuutteja ja kroonisia terveysriskejä, kuten unihäiriöitä ja väsymystä, työtapaturmia, reumaa, kakkostyypin diabetesta, verenpainetautia, raskaudenajan terveysriskejä ja raskaudenkeskeytyksiä, lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen riskiä ja niin poispäin. Eli siellä paljon ongelmia on. 

Mutta iso ongelma tässä poistossa on se, että ansiotaso laskee yötyötä tekevillä työntekijöillä ja toimihenkilöillä paljon. Hallituksen halu kumota yötyölaki on sillä tavalla kohtuuton, että taloudelliset menetykset työntekijöillä ja toimihenkilöiden osalta ovat jopa 9 000—14 000 euroa vuodessa, erittäin merkittävä summa. Nämä summat tulevat Elintarviketyöläisten Liitto SELin selvityksistä, myös toimihenkilöiden Ammattiliitto Pron selvityksistä, mutta myöskin Elintarviketeollisuusliitto eli työnantajapuoli sanoo, että kolmivuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkatulosta erialaiset työaikalisät muodostavat 860 euroa, eli sama suuruusluokka tässä on kyseessä — eli ovat todella isoja. 

Sitten tämä heijastuu myös sillä tavalla kyseisen alan tilanteeseen, että täällä on myöskin yleissitovuus vaakalaudalla, kun järjestäytyneitä yrityksiä on vain 25, jotka kattavat noin 42 prosenttia alan työntekijöistä. Siis 42 prosenttia on järjestäytyneessä yrityksessä ja se on edelleen yleissitova, ja 800 yritystä on ulkopuolella, mutta heihin noudatetaan tätä työehtosopimusta. Nyt jos tämä yleissitovuus menee tässä jatkossa, niin laki olisi turvannut tämän korotusosan kaikille, ja nyt sitten, jos se poistuu ja sitä korvaavaa järjestelmää ei saada sovittua, niin se poistuu sitten joka tapauksessa niiltä 800:lta ja jäisi vain niitä kompensaatioita, mitä nyt sitten ehkä työehtosopimuksella tullaan tekemään, eli täällä on toinen iso näkemysero. Eli tästä tulee niin kuin todellisia alakohtaisia isoja vaikutuksia. 

Arvoisa puhemies! Täällä on myös tietenkin näkemyseroja työnantaja- ja palkansaajapuolella siitä, kuinka isoa osaa tämä koskee, mutta noin 30:tä prosenttia alan työntekijöistä. Tämä on niin merkittävä, että tämä olisi tarvinnut siirtymäajan ja siksi olisi ollut hyvä, että tässä olisi vähintään neljän vuoden siirtymäsäännös. Se olisi taannut sitten paremman sopeutumisajan ja myös työehtosopimusosapuolille mahdollisuuden sopia se asiallisesti. 

Siksi tässä esitämme, että lakiehdotukset 1 ja 2 hylätään. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt tässä on toisessa käsittelyssä leipomotyölain kumoaminen. Yhteenvetona totean tässä toisessa käsittelyssä lyhyesti ne muutamat kohdat, mitä jo ensimmäisessä käsittelyssäkin vähän pitemmässä puheenvuorossani useampaan kertaan varmaan tuli todettua.  

Elikkä ensimmäinen asia on se, että leipomotyölakia ei saisi kumota. Leipomotyölaki ei ole vanhentunut, kuten Orpon hallitus sanoo, vaan se on edelleen tarpeellinen. Leipomotyölakia tarvitaan turvaamaan 100 prosentin yötyölisä kaikille leipomoalan työntekijöille. Leipomotyölain kumoaminen voi tarkoittaa monelle työntekijälle jopa useiden tuhansien eurojen palkanleikkauksia vuodessa.  

Toisekseen leipomotyölain kumoaminen lisää työntekijän terveydelle vaarallisen yötyön teettämistä leipomoalalla. Tämä vähentää leipomoalan työpaikkojen vetovoimaa. Leipomoalalta siirtyy ammattitaitoisia työntekijöitä pois, ja työnantajien voi olla vaikea löytää tilalle uusia työntekijöitä.  

Ja kolmannekseen leipomotyölain kumoaminen suosii isoja yrityksiä pienten yritysten kustannuksella. Isot yritykset pystyvät pyörittämään tuotantoaan vuorokauden ympäri, ja niiden kulut alenevat.  

Joten, arvoisa herra puhemies, kannatan edustaja Lylyn tekemää vastalause-esitystä. — Kiitos.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Suomi tarvitsee työtä ja tekijöitä. Leipomoala on ollut pitkään erikoisasemassa, jossa yötyökorvauksia on säädelty erillisellä lailla, vaikka muilla toimialoilla niistä sovitaan työehtosopimuksilla. Hallituksen esitys leipomotyölain kumoamisesta palauttaa alan samanlaiseen asemaan muiden alojen kanssa ja antaa työnantajille ja työntekijöille vapauden sopia korvauksista yhdessä. Tämä on askel kohti joustavampaa työmarkkinaa, ja tarpeettoman valtion tason sääntelyn purkaminen on tässä myös vahvasti takana. Kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on taas yksi hallituksen esitys, joka yksipuolisesti heikentää palkansaajien asemaa. Tällä kertaa hallitus on viemässä leipomotyöntekijöiden yötyölisiä, mikä johtaa jopa tuhansien eurojen vuosittaiseen menetykseen.  

Olen itse tehnyt yötyötä ja vuorotyötä 15 vuotta ja sen jälkeen 12 vuotta toiminut työsuojeluvaltuutettuna, ja olen hyvin paljon ollut siis tekemisissä yötyön ja siihen liittyvien haittojen kanssa. Yötyö vaikuttaa henkilöön itseensä, perheeseen sekä muuhun lähipiiriin. Lisäksi olen seurannut leipomoalaa hyvin läheltä sukulaisteni leipomon kautta, ja muistan, että usein, kun me nuoremmat olimme menossa nukkumaan, tuttavani lähtivät yöksi leipomaan, jotta Kyröskosken torilla on tuoretta leipää asiakkaille aamulla tarjolla. 

Yötöistä maksettava sadan prosentin palkanlisä on erittäin perusteltua. Yötyöllä on tutkitusti merkittäviä terveydellisiä haittavaikutuksia. Yötyö lisää unihäiriöitä ja väsyneisyyttä sekä kasvattaa kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin, riskiä. Lisäksi yötyö tekee alttiimmaksi työtapaturmille. Se voi vaikuttaa myös negatiivisesti sosiaalisiin suhteisiin ja perheen kanssa vietettyyn aikaan hyvin erilaisen vuorokausirytmin takia. Nämä seikat kuvaavat hyvin, miksi tällaisesta työstä on syytä maksaa merkittävää lisää haittojen kompensoimiseksi. Suuremmat palkkakulut lisäksi ohjaavat työnantajat minimoimaan haitallisen ja kalliin yötyön määrän silloin kun se on mahdollista. 

Hallituksen esitys voi vähentää yötyöstä saatavia korvauksia jopa 9 000—14 000 euroa vuodessa, työntekijästä riippuen. Tämä tarkoittaa merkittävää ansionmenetystä matalapalkkaisella alalla, jolla työtä tehdään usein jo valmiiksi raskaissa oloissa. Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL arvioi, että leipomotyölain kumoaminen koskisi noin 30:tä prosenttia alan työvoimasta, eli yli 1 500:aa työntekijää, jotka tekevät kaksi- ja kolmivuorotyötä. 

Erityisen julman hallituksen esityksestä tekee siirtymäajan puuttuminen. Tämä tulee tarkoittamaan työntekijöille ja heidän perheilleen suurta ja nopeaa heikennystä toimeentuloon ilman kunnollista mahdollisuutta varautua tähän muutokseen. Vähintään neljän vuoden siirtymäaika olisi ollut kohtuullinen, jotta työntekijät ja työmarkkinaosapuolet ehtivät sopeutua tähän muutokseen. Kaiken lisäksi muutokset voivat suosia suuria yrityksiä, jotka pystyvät jo nyt organisoimaan tuotantoaan ympärivuorokautisesti. Pienet leipomot joutuvat kilpailukyvyltään merkittävästi heikompaan asemaan suuryrityksiin nähden.  

SDP tulee vastustamaan tätä esitystä, koska se vaarantaa työntekijöiden terveyden, toimeentulon ja työehdot. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! En oikein tiedä, mistä aloittaisivat, mutta aloitetaan nyt siitä, että totta kai tämä on ikävä päätös ynnä muuta, työntekijää kohtaan varsinkin, mutta haluaisin tietää nyt, edustaja Viitala ja kumppanit, kun te puhuitte, että sukulaiset menivät yöllä leipomaan... Joku voi ottaa tämän ehkä huumorilla, mutta kun minulla on muutaman vuoden kaupan alan kokemus, niin minkä ihmeen takia se leipä pitää leipoa silloin yöllä, että asiakkaat saisivat kello kahdeksan aamulla lämmintä leipää? Voin teille kertoa tällä muutaman vuoden kokemuksella, että se asiakasvirta kaupassa olisi parhaimmillaan kello 14—18:n välillä. En ymmärrä, mikä... Jos se on se teidän juttu, että sen takia tämä on nyt erittäin huono esitys, ettei asiakas saa aamulla kello kahdeksan leipää, niin voin ihan puhtaalla omallatunnolla kertoa, että aika harva asiakas on silloin kahdeksalta odottamassa sitä lämmintä leipää — jos se on teidän ainoa agenda. Ja minua muutenkin hämää se asia, että kun näin on tehty iät ja ajat, niin miksei asioita voi muuttaa, mikä se on se pointti, että asioita ei voi muuttaa. Voin kertoa, että ei se leipä ole enää lämmin sitten parin tunnin päästä — jos se on se teidän ainoa agenda, että odotetaan sitä lämmintä leipää. Tähän jos saisi vastauksen, niin olisin erittäin kiitollinen. — Kiitos. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Käytän tilaisuuden hyväksi ja vastaan. Varmasti, edustaja Lundén, tähän asiaan vielä palataan, kun näemme tämän lakimuutoksen vaikutukset siltä osin, että varmasti edelleenkin sitä leipää paistetaan ja pullaa paistetaan yöllä, jotta aamulla sitä lämpimäistä on sitten kaupassa. En uskokaan siihen, mihinkä viittasitte, edustaja, että tämä lakimuutos muka muuttaisi sitä käytäntöä, että yöllä ei tarvitsisi muka paistella niitä pullia ja leipiä. Aivan varmasti se paistaminen jatkuu, mutta sitten se, minkälaisella palkalla ja minkälaisilla ehdoilla, on toinen juttu. 

Mutta sitten se, miksi alun perin tämän puheenvuoron, arvoisa puhemies, pyysin, liittyy siihen, että täällä hyvin vuolaasti moni edustaja, hallituspuolueen edustaja, on puhunut siitä, että ainahan siellä sopimuspöydässä, työehtosopimusneuvotteluissa, voi sopia sitten siitä, että nämä leipomoalan työntekijät saavat edelleenkin jatkossa sen yötyökorvauksen. Tässä kyllä täytyy todeta, että hallitus on kuitenkin omilla toimillaan ollut vaikuttamassa monella tavalla siihen, että tietyt sopimisen mahdollisuudet tai sopimiseen liittyvät asiat ovat nyt menneet kyllä vaikeammiksi, kuten tänä päivänäkin näemme: monella alalla ovat lakkoaallot päällä ja tulevat vaan jatkumaan valitettavasti. Se nimenomaan kuvastaa sitä, mitä politiikkaa hallitus on tehnyt työmarkkinoilla, millä tavalla hallitus on osallisena työmarkkinapolitiikassa. Elikkä itse olette olleet aiheuttamassa sitä hankaluutta, ja nyt sitten vetoatte täällä, että ainahan voi sopia. Kuulostaa aika kummalliselta, valitettavasti. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Työn arvostuksen on oltava kaiken lähtökohta, ja leipomotyölain viimeinen pykälä on jäänne menneeltä ajalta. Tästä syystä sen erityiskohtelulle ei ole enää perusteita. Työnteon ehdot voidaan ja pitää sopia työnantajien ja työntekijöiden kesken, kuten muillakin aloilla tehdään. Työaikalaki ja työturvallisuuslaki takaavat työntekijöille asianmukaisen suojan, siksi erillinen laki ei tuo lisäarvoa. — Kiitos. 

Puhemies! Täällä edustaja Lundén kysyi, miksi leivän pitää olla aamulla. Minusta tuntuu siltä, että työnantaja järjestelee ne työajat, milloin tehdään leipää ja milloin ollaan töissä, ja se ei ole niistä työntekijöistä niin kiinni. Ehkä siellä asiakaskunnassa on kuitenkin sitä painetta ja niissä kaupoissa, että sitä leipää, tuoretta leipää, pitää siellä aamulla olla, ja tästä syystä niitä työjärjestelyillä tehdään niin, että siellä yöllä leivotaan, ja siksi on kohtuullista, että siitä yötyöstä tulee asianmukainen korvaus. Tämä on se lähtökohta.  

Toinen asia on tässä se, että kun tätä nyt ollaan poistamassa yksipuolisesti, niin tämä on nyt vaikuttanut myöskin tämän alan sopimusneuvotteluihin. Siellä ei ole saatu neuvoteltua sopimusta. Siellä ovat neuvottelut poikki. Tällä hetkellä tämä on yksi kysymys niitten asioitten joukossa, jonka takia ne neuvottelut ovat poikki. Olisi ollut erittäin järkevää, että tässä olisi ollut joku aika, kun tässä sopimuskatko on nyt juuri, että missä ajassa tätä pitää sopia, ja tässä osapuolista Elintarviketyöläisten Liitto on esittänyt usean vuoden siirtymäaikaa sen neuvottelemiseksi, mutta myös toisekseen, että ne työntekijät, jotka ovat siellä yöllä töissä, saisivat sitten tietyn sopeutumisajan miettiä, että onko tämä yötyö nyt sen arvoista, että täällä ollaan sillä palkalla, mikä sillä hetkellä saadaan ehkä sovittua.  

Vaikeaa tulee olemaan tämän 100 prosentin korvauksen saaminen sinne. Tuossa aiemmin totesin sen, että täällä myöskin on se yleissitovuus vaakalaudalla, ja kun näissä 25 leipomoyrityksessä on alan väestä noin 42 prosenttia ja tätä yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan kaikkiin alan työntekijöihin, tämä laki on varmistanut, että sitten tulee lain kautta kaikki. Jos tämä yleissitovuus poistuu, tämä on poistunut täältä, niin pienimmillään tämä korvaus, mitä siitä saadaan sovittua, koskee ehkä alle 40 prosenttia alan väestä, ja sitten 60 prosenttia ei saa minkäänlaisia korvauksia. Niillä muilla ei ole mitään työehtoja. Eli me olemme tässä nytten semmoisessa tiessä, josta me olemme täällä paikallisen sopimisen ja kaiken muun osalta kertoneet, että mihin tämä vie. Eli tässä tehdään suomalaisille työmarkkinoille nytten paljon sellaisia leikkauksia yksipuolisesti, josta ei... Hyvässä työmarkkinaelämässä on, että molemmat osapuolet saavat siinä ja että niitten pitäisi hakea niitä keskinäisiä ratkaisuja, ja kyllä työmarkkinaosapuolille pystyy tekemään ratkaisuja. Muun muassa eläkeratkaisu on hyvä esimerkki siitä, mitä työmarkkinaosapuolet osaavat tehdä. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Kun tässä edustaja Lundén mainitsi nimen, niin vielä vastaa siihen: Kyllä minusta tuntuu nyt siltä, että tässä vain salin oikealta laidalta koetetaan huomiota siirtää pois näistä erittäin valitettavista ja ikävistä työmarkkinahäiriöistä ja palkansaajan aseman heikentämisistä, mistä me ollaan aivan liian usein tässä salissa iltaisin käyty tätä keskustelua. Nämä selvästi ovat sen sorttisia puheenvuoroja. Kyllä asiakasvirrat ohjaavat suurelta osin yritysten toimintaa, kuten varmasti kaupanalan henkilötkin hyvin tietävät. On todella ikävää, että näistä asioista näin usein tässä joudumme iltaisinkin vielä keskustelemaan ja näköjään yhteisymmärrystä tästä aihealueesta emme kauhean hyvin löydä.  

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Nyt kun tässä äsken käytiin keskustelua siitä, paistetaanko yöllä vai eikö, ja hyviä kysymyksiä tuli sieltä hallituspuolueitten kansanedustajilta, niin lähinnä itse haluaisin vielä esittää tähän kysymyksen. Kun nyt on kumottu se väite yöpaistamisesta ja yötyön tekemisestä ja muutoinkin on käyty keskustelua siitä, onko tässä kysymys jäänteestä tai vanhentuneesta laista, ja se on kumottu, että ei ole siltä osin vaan se on aivan tarpeellinen, niin lähinnä kysymys vielä hallituspuolueitten kansanedustajille: Mikä tämä peruste nyt sitten tosiasiassa on? Työllisyys- ja talousperusteetko? No, jos kerran ne, niin esittäisittekö meille tarkkoja lukuja, millä tavalla tämän lain kumoaminen nyt sitten lisää työllisyyttä ja taloutta tähän yhteiskuntaan? Mielelläni niitä faktoja kuulisin. Vai onko peräti nyt niin, että niitä faktoja ei tässäkään kohtaa valitettavasti ole, niin kuin ei muissakaan työelämäheikennyksissä ja niissä laeissa, mitä olette läpi vieneet, vaan kyseessä on tosiasiassa jälleen kerran taikaseinä, kun työllisyyden ja talouden osalta ei ole osoittaa todellisia lukuja vaan oletetaan jotakin hyvää tulevan sillä, että kuritetaan taas työntekijää, valitettavasti? 

Kiitos, arvokas puhemies! On tärkeää, että lainsäädäntö tukee työllisyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Leipomotyölain kumoaminen ei tarkoita yötyökorvauksen poistumista, vaan se antaa mahdollisuuden sopia niistä alakohtaisesti ja joustavasti. Leipomoiden ei tule olla poikkeus muuhun työelämään verrattuna, ja siksi hallituksen esitys on oikea ratkaisu. Tämän takia kannatan hallituksen esitystä. — Kiitos, arvoisa puhemies. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ihan nopeasti vielä, kun tänne on lakkoja tulossa ynnä muuta. Puhutaan nyt vaikka kaupan alan lakoista. Työntekijä saa palkkaa ynnä muuta lisää. Minua ottaa niin kuin henkilökohtaisesti... Tunteisiin menee se, että eräs puheenjohtaja ilmoittaa lehdessä, että yrityksillä on varaa maksaa esimerkiksi 10 prosenttia lisää palkkaa työntekijälle. Minun mielestäni on jokseenkin kohtuutonta sanoa näin, koska tiedän monia, monia, monia yrityksiä, joiden tilinpäätös on aika pitkä miinus, ja jos maksaa palkkaa vaikka 180 000 euroa vuodessa työntekijöille ja siihen vielä 10 prosenttia lisää palkkaa, niin voin kertoa, että näillä toimenpiteillä tämä Suomi menee oikeasti kiinni ja täällä yritykset kaatuvat, ja silloin ei ainakaan ole työpaikkoja. Halusin tuoda tämän pointin tähän, että on täysin kohtuutonta pyytää 10 prosentin palkankorotuksia tämmöisessä tilanteessa, koska yrityksillä ei edes mene hyvin. Todellakaan monella kaupan alan yrityksellä ei mene hyvin. Jos joku väittää muuta, niin väittää kyllä jotain muuta. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Edustaja Lundén, tähän täytyy myös sanoa se, että aika kohtuuton on tämä noin 25—30 prosentin palkanalennus näille työntekijöille. Että kyllä tämäkin on aika kohtuutonta, kun ruvetaan miettimään, mikä on tilanne siellä puolella. Näitä voidaan tehdä, ja sen takia pitäisi näiden kysymysten antaa olla siellä työmarkkinapöydässä. Nämä ovat vuosikymmenien aikana muotoutuneet tällaisiksi, ja kyllä ne osaavat siellä korjata työmarkkinatilanteen mukaan aina ne asiat oikeaan kohtaan. — Kiitos.