Arvoisa puhemies! Myös te-toimistot ovat viime vuosien aikana saaneet osansa valtion leikkauspolitiikasta. Kun resursseja on vähennetty, on tämä työttömän näkökulmasta tarkoittanut sitä, että on siirrytty käyttämään sähköisiä lomakkeita, on siirrytty puhelinyhteydenottoihin ja on joutunut jonottamaan jopa useita kuukausia tapaamiseen, jos sellaisen ylipäätänsä saa. 

Tässä tilanteessa hallitus on nyt päättänyt pakottaa kaikki työttömät haastatteluihin kolmen kuukauden välein. Kaiken lisäksi tämä aiotaan tehdä ostamalla palveluita yksityisiltä firmoilta. (Eduskunnasta: Oho!) Tämä lisää byrokratiaa, te-toimistojen työtaakkaa ja työttömien kontrollointia. Arvoisa pääministeri, miksi hallitus aina etenee keppi, kontrolli ja pakko edellä, kun puhutaan työttömistä? Jos haluatte turvata työttömille henkilökohtaista palvelua, niin miksi ette vain turvaa te-toimistoille riittävät resurssit, jotta ne voivat taata ja tarjota haastattelun, kohtaamisen jokaiselle sitä haluavalle työttömälle (Puhemies koputtaa) viimeistään kolmen kuukauden kuluessa? 

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, edustaja Andersson, aikaisempina vuosina aikaisemmat hallitukset ovat myös tehneet leikkauksia, te-toimistojen resursseja on vähennetty. Se on aivan totta, ja me tiedämme, että nyt kun ollaan esittämässä tätä kopin ottamista työttömistä elikkä siis haastatteluja, se tarvitsee lisää resursseja. Me olemme sen tunnistaneet. Sen takia olemme esittäneet tätä 17 miljoonan euron lisärahaa siihen, että niitä resursseja riittää tähän haastatteluun. Tiedostamme senkin, että naamasta naamaan tämä tulee olemaan aika lailla haastavaa. Sen takia se tekniikan käyttö ei saa olla mikään kummitus. Voidaan järjestää näitä haastatteluja, joiden tarkoitus ei ole sanktioida, vaan tarkoitus on ottaa siitä työttömästä koppi ja kysyä, miten menee, miten me voimme auttaa. Se on tämän koko asian ydin ja pointti. (Eduskunnasta: Hyvä! Erinomaista!) 

Arvoisa puhemies! Hallituksen työllisyyspoliittisissa linjauksissa kuitenkin myöskin linjattiin, että tätä sanktiopolitiikkaa tullaan tiukentamaan. Eli mikäli tarkoitus on vain ottaa koppia, niin miksi samanaikaisesti vahvistetaan tätä sanktiolinjaa? 

Ministeri Lindström myöskin sanoo, että te-toimistoille tullaan suuntaamaan lisäresursseja. Kuitenkin ministeri Orpon budjettiesityksessä te-toimistojen toimintamenoja ollaan leikkaamassa. Haluan myös kysyä, kuinka iso osa tästä lisämäärärahasta nyt sitten suuntautuu näille yksityisille firmoille ja kuinka paljon tästä käytetään vahvistamaan te-toimistojen toimintaa. 

Mielestäni tästä hallituksen koko työllisyyspolitiikasta paistaa läpi luottamuksen puute suomalaisiin työttömiin. Ilmeisesti tämän hallituksen ajatus on aidosti se, että suomalaisia työmarkkinoita ja työelämää vaivaa se, että ihmiset eivät haluaisi olla töissä, eikä se, että meillä on huutava pula vapaista työpaikoista. 

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Andersson on nyt kyllä aika lailla hukassa tämän asian kanssa, mutta onneksi meillä on tällainen tilaisuus, missä voidaan korjata näitä asioita. (Li Anderssonin välihuuto — Naurua) 

Te sanotte, että kyseessä on luottamuksen puute. Se on juuri päinvastoin. Me haluamme luottaa näihin ihmisiin, ja kun tuossa sanoin, että näitten haastattelujen pointti ei ole sanktiot, haastattelujen pointti on ottaa siitä työttömästä koppi. Meillä on jo vuosia ollut vallalla käsitys, että ei häiritä niitä ihmisiä, kun ei ole mitä tarjota. Minä tiedän, että siellä toisessa päässä on ongelma, että mistä ne työpaikat. Sekin pitää hoitaa, ja sitä tämä hallitus tekee. Tässä on jo kyseessä se, että kun puhutaan tästä sanktiolinjasta, meillä on jo olemassa oleva lainsäädäntö, jota ei vain ole välttämättä noudatettu niin tiukasti kuin olisi ollut mahdollista. 

Yksinkertaisesti: Jos olet passiivinen etkä halua ottaa työtä vastaan, tulee sanktio. Jos olet aktiivinen, sinut palkitaan. 

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan on, että jos olet aktiivinen, siinä tapauksessa se sanktio nyt ainakin varmasti tulee, minkä lisäksi sinä pääset sellaiseen kaavaketivoliin, josta ei ulospääsyä enää löydy. Työtön ei voi koskaan etukäteen suomalaisessa järjestelmässä tietää, jos hän ottaa pätkätyön vastaan, jos hän yrittää osa-aikaopiskella, jos hän on kansalaisaktiivinen, kuinka hänelle käy, koska meidän työttömyysturvajärjestelmä on niin monimutkainen, niin vaikeasti ennakoitavissa, että edes se työkkärin täti ei pysty tätä sinulle kertomaan. Ja sitä paitsi sinä et saa edes yhteyttä siihen, jotta sinä voisit kysyä. 

Jos tässä tilanteessa se, mitä tarjotaan, on lisää kontrollia, niin, ministeri Lindström, se, että pakotetaan ihmisiä tapaamisiin, ei ole kopin ottamista. Se, että annetaan heille edes mahdollisuus tapaamisiin, mitä nyt ei anneta, olisi kopin ottamista. (Hälinää) Tässä tilanteessa ei voi muuta kuin kysyä, eikö olisi aika päästää työttömätkin mukaan normitalkoisiin, kun se kaikkia muita tuntuu koskevan. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on kyseessä siis yksi toimenpide, tämä haastattelu, ja te vedätte siitä semmoisen johtopäätöksen, että meillä ei ole mitään muuta kuin tämmöistä tulossa. Tässä koko ajan on valtavasti toimenpiteitä, mistä ollaan jo päätetty, mitkä ovat putkessa, mitkä eivät vielä vaikuta. Ja sitten te väitätte, ettei tule mitään toimenpiteitä, positiivisia toimenpiteitä. Me haluamme muuttaa tämän järjettömän monimutkaisen suomalaisen työelämän lainsäädännön eli purkaa sääntelyä. Sen takia olen tullut kaapista ulos ja sanonut, että voisiko näitä lakeja, mitkä ovat nyt voimassa, tulkita jollakin toisella tavalla kuin mitä nyt tulkitaan. Auttaisiko se vapauttamaan tätä toimintaa työttömän eduksi? Hallitus tekee näitä toimenpiteitä työttömän eduksi, ei hänen kiusakseen. 

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin tarpeen tehdä työllistämispolitiikasta nykyistä aktiivisempaa ja ymmärrän tarpeen ottaa työttömästä koppi. Tässä on kuitenkin kaksi ongelmaa. Yksikään suomalainen yrittäjä ei ota huonosti motivoitunutta työntekijää töihin, ja se toinen ongelma on työvoimavirkailijoiden määrä. Meillä on 370 000 työtöntä, virkailijoita 2 200, kun Ruotsissa on yli 14 000. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: miten tämä epäkohta aiotaan korjata? 

Ja vielä yksi laskukaava. Sanoitte, että ensi vuodelle lisätään 17 miljoonalla työllistämisrahoja. Tälle vuodelle niitä kuitenkin leikattiin 50 miljoonalla. Ja minun vanhan laskuoppini mukaan, kun 50 miljoonaa otetaan ja 17 miljoonaa annetaan tilalle, ollaan vielä pahasti miinuksella. Miten tämä yhtälö hoidetaan, jotta työvoimavirkailijat eivät kaadu tähän järjestelmään? 

Arvoisa rouva puhemies! Ihan totta, tämän koko kuvion yksi suuri huoli on se, miten tämä työvoimaviranomaiskenttä kestää tämän työmäärän. No, sen takia me tarvitsemme myös sitä ulkoistamista, mutta tässä ei ulkoisteta viranomaispäätöksiä, eli ne ovat edelleen siellä työvoimaviranomaisilla. Mutta nämä haastattelut, niitä voidaan ostaa. En näe siinä mitään ihmeellistä, että näin tehdään. Ja kuinka paljon niistä 17 miljoonasta menee sitten tänne, niin en pysty arvaamaan. Varmaan suurin osa menee sinne, koska me tiedämme, että resurssit ovat tiukat. Jo nyt työvoimaviranomaiset tekevät tosi kovilla töitä, ja tämä täytyy tehdä niin taitavasti kuin vain ikinä pystytään, ettei tähän päälle tule tämmöinen kuorma, koska tämähän on valtava haaste. Me tiedostamme, että tämä ei ole helppo juttu. Ei tämä ala huomenna, tämä täytyy suunnitella kunnolla. Eli tämä meidän ajatus on koko ajan se, että monimutkainen järjestelmä saadaan notkeammaksi niin, että ihmiset saadaan töihin ja työnteko on aina kannattavampaa kuin se, että ei tee töitä. 

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen yksi tärkeimpiä tehtäviä on saada työttömälle töitä. Ministeri Lindström on erinomaisesti kertonut, mistä tässä muutoksessa on kysymys. Työtön kohdataan nyt kolmen kuukauden välein ja hänelle tehdään henkilökohtainen työllistämissuunnitelma. Meillä on myöskin uusia työkaluja nyt pöydällä. Yksi suurimmista eroista Ruotsiin ja Tanskaan on meillä se, että palkkatukeen käytettävä rahamäärä on selvästi meillä pienempi kuin noilla naapurimailla. Nyt me tuomme tähän kaksi uutta työkalua, eli työttömän peruspäivärahaa voidaan käyttää palkkatukeen ja yrittäjän starttirahaan. Ja nyt neuvottelemme myöskin siitä, että myös ansiosidonnaista voisi jatkossa käyttää palkkatukena ja yrittäjän starttirahana. Tämä tuo myöskin uusia työkaluja siihen keskusteluun, joka käydään kolmen kuukauden välein työttömän kanssa. 

Arvoisa puhemies! Minusta se on kannatettavaa, että työtön pääsee tapaamaan, olipa se sitten työvoimaneuvoja, virkailija tai vaikkapa yksityinen avuntuottaja. Tästä itse asiassa on huomauttanut myös oikeusasiamies, että työllistämissuunnitelmaan ei kaikilla ole pääsyä. 

Mutta, arvon ministeri, meidän työvoimaneuvojamme sanoivat valiokunnan kuulemisessa, että meillä ei ole ollenkaan epätavanomaista, että yhdellä neuvojalla on tuhat asiakasta. (Eduskunnasta: Ohhoh!) Kun te sanoitte äsken, että nämä haastattelut siirretään yksityiselle puolelle mutta viranomaispäätös tehdään täällä ministeriön puolella tai virkatyönä, niin kysyisin teiltä nyt, oletteko te valmis siihen, että tämä järjestelmä ei tuo uutta karenssikäytäntöä, vaan jos käytetään jotakin, niin käytetään meidän vanhaa järjestelmäämme, koska nyt on liikkeellä se viesti, että kolmen kuukauden välein voidaan myös alentaa työttömyysturvaa. Ja jos tuo päätös tehdään noiden yksityisten tekemien haastattelujen perusteella viranomaispäätöksenä, niin uskallanpa epäillä, että siinä eivät ihan kaikki kunniallisen viranomaistyön merkit täyty. 

Arvoisa rouva puhemies! Täsmennän hiukan, koska olen itsekin kryptinen enkä ymmärrä omia puheitani. (Naurua) 

Nämä haastattelut: Totta kai ne viranomaiset tekevät, jotka jo nyt sitä työtä tekevät, mutta tukena siinä ovat sitten nämä yksityiset palveluntuottajat. Eli eivät he korvaa tätä. Me tiedämme, että siellä on resurssipulaa, ja sitä resurssipulaa paikkaamaan aiotaan sitten palkata näitä ulkoistettuja palveluja. (Li Andersson: Sekin maksaa!) — Kyllä, se maksaa. Sinne on se 17 miljoonaa varattu. — Eli me tiedämme tämän haasteen. Me tiedämme, että jos me alamme yksi kerrallaan näitä ihmisiä haastattelemaan, se on mahdoton savotta. Eli sen takia me mietimme myös sitä, miten tekniikkaa voidaan hyödyntää, miten tämä tehdään käytännössä. Tämä on työn alla, tämä on vasta suunnittelussa. Ei tämä tule huomenna voimaan eikä ylihuomenna, tämä on suunnittelussa. (Tarja Filatov: Entäs se karenssi?) 

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä katsoa myös tätä isoa kysymystä elikkä sitä, että kaikista oleellisintahan tietysti on löytää mahdollisimman monelle työkykyiselle työpaikka. Siitähän tässä kai loppupelissä on kysymys. Ja onhan siinä jo tehtykin paljon, josta ei kaikki vaikuta heti, vaan osa viiveellä, lähtien panostuksesta biotalouteen, kiky-sopimukseen, moniin uudistuksiin, mitä hallitus on tehnyt ja on edelleen tekemässä. Ja nyt, kun monen, monen vuoden jälkeen kesällä saatiin työttömyystilastot, joissa työttömyys oli vähentynyt, monen vuoden jälkeen ensimmäistä kertaa hyviä työttömyystilastoja — tai ei vieläkään hyviä mutta parempia, ensimmäisiä valomerkkejä siitä, (Välihuutoja vasemmalta) että käänne voi olla tapahtumassa, työttömyys voi olla lähdössä laskuun — kysynkin pääministeriltä, mikä teidän arvionne on: Onko tämä Suomi-laiva jo lähdössä parempaan suuntaan? Voiko siihen jo luottaa? Onko Suomi viimein lähdössä nousun tielle? 

Arvoisa puhemies! Meillä on paljon hyviä merkkejä: Työttömyyden kasvu on pysähtynyt ja kääntynyt jopa hienoiseen laskuun. Työllisyysaste on parantunut jonkun verran siitä, kun hallitus aloitti työskentelynsä, noin puoli prosenttiyksikköä. Esimerkiksi rakennusalalla on kasvuennustetta tälle vuodelle jo nostettu, itse asiassa tuplattu, yli 6 prosenttiin, ja niin edespäin. Eli kotimainen kysyntä näyttäisi nyt vetävän ihan mukavasti. 

Meillä on riskejäkin: meillä on maailmantalouden kasvussa haasteita, Britannian ero EU:sta tulee aiheuttamaan epävarmuutta maailmanmarkkinoille, eikä edelleenkään se meidän vienti vedä sillä tavalla kuin piti. 

Eli meillä on positiivisia signaaleja ja on myöskin riskejä. Mutta näistä aineksista on kyllä hyvä rakentaa sitä, mitä hallitusohjelmaa tehtäessä määriteltiin. 

Se on tässä positiivista, että se tilannekuva, (Puhemies koputtaa) mikä toukokuussa 2015 tehtiin, on edelleen sama ja niillä lääkkeillä voidaan mennä hyvin eteenpäin. 

Värderade fru talman! Att höja sysselsättningen är faktiskt nu landets största bekymmer och samtidigt vår utmaning, och vi, alla partier, borde göra allt vad vi kan för att åstadkomma en flexiblare arbetsmarknad där de arbetssökande och arbetsplatserna möts. 

Arvoisa puhemies! Työllisyyden nostaminen on meidän tärkein kysymyksemme. Ainakin seitsemän puoluetta on sitä mieltä. Yksi hallituspuolue oli ilmeisesti sitä mieltä, että kielikokeilujen aikaansaanti on tärkeämpi, mutta kaikki muut seitsemän olivat Ilta-Sanomien mukaan sitä mieltä, että työllisyyden nostaminen on se tärkein asia. Nyt meillä on valtava kohtaanto-ongelma. Edelleen meillä on se tilanne, että ne työttömät, jotka ovat rekisterissä, ja ne avoimet työpaikat eivät kohtaa. 

RKP on itse esittänyt omassa ryhmän kesäkokouksessaan kymmenen kohtaa työllisyyden parantamiseksi, ja yksi näistä on juuri se, että pitäisi myös saada yksityisiä työnvälityksiä nyt mukaan tähän julkiseen. Onko hallitus valmis ottamaan koppia näistä meidän esityksistämme? Ne kannattaisi lukea kunnolla, koska uskomme, että meilläkin on hyvää tarjottavaa (Puhemies koputtaa) nyt tähän problematiikkaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä työllisyys on myös perussuomalaisille tärkein haaste, ei siitä toista sanaa. 

Mutta yksityinen ja julkinen työnvälitys: sehän on hallitusohjelmassa kirjattu tavoite, että näitä pyritään yhteensovittamaan ja otetaan molemmista puolista se hyvä, mikä siellä on olemassa. Me tarvitsemme niitä molempia. Kyllä me tätä ilman muuta peukutamme. Tätä työtä tehdään, ja tämä menee eteenpäin. Teidän ehdotuksenne kaikki luetaan. Olen sanonut, että sillä ei ole mitään väliä, mistä suunnasta ne hyvät ideat tulevat. Jos ne ovat vietävissä eteenpäin, niin ne viedään eteenpäin. (Vasemmalta: Aivan!) 

Arvoisa rouva puhemies! Palaan tähän asiaan, peruskysymykseen, jonka edustaja Andersson nosti tästä, että työvoimatoimistot haastattelisivat työttömiä. Minun mielestäni tämä on yksi parhaita esityksiä, mitä tämä hallitus on tuonut, koska se on yksi parhaimmista keinoista saada myöskin työttömät ja sitten potentiaaliset työnantajat kohtaamaan toisiaan. 

Voisitte vielä tutkia. Eräs konkreettinen esimerkki tästä: Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Korsnäsin kunnassa 90-luvun laman jälkeen tehtiin tällainen hanke, että kun työvoimatoimisto ja kurssikeskus, aikuiskoulutuskeskus, olivat melkein vierekkäin, niin palkattiin sinne kurssikeskukseen mies, joka seurasi niitä ihmisiä, jotka kävivät työvoimatoimistolla. Hän kutsui joka kerta sitten haastatteluun ja sanoi, että hän joko teki heistä yrittäjiä tai sitten löysi heille työpaikan. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten se voi toimia käytännössä, jos se hoidetaan hyvin. Kannustan hallitusta jatkamaan tätä. 

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Östmanille rakentavasta lähestymisestä. Tämä on nimenomaan juuri se ajattelutapa, mitä hallitus ajattelee tästä, vaikka täältä tulee tietysti tätä ideologista väriä tähän keskusteluun. (Naurua) 

Kyllähän tämä on kummallista, että kun esittää jotain, niin aina tulee epäilys, että tässä on joku ketunhäntä kainalossa. Tässä ei ole mitään muuta ketunhäntää kuin saada ihmiset töihin. Se ei ole ihmisten kiusaamista vaan heistä välittämistä, että otetaan heistä koppi, kuunnellaan, miten menee. Minä tiedän sen ongelman, että ei ole tarpeeksi avoimia työpaikkoja. Niitä ei ole tarpeeksi. Me tiedämme ja tunnustamme sen. Mutta tämä hallitusohjelma ja kaikki toimenpiteet, mitä työllisyyspaketeissa ja yrittäjyyspaketeissa on, tähtäävät yhdessä siihen, että saadaan se tavoite aikaiseksi. Sitä kohti mennään, ja siihen osana liittyy sitten tämä työttömän haastattelu. (Kimmo Kivelä: Asialinja!) 

Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on pieniä pilkahduksia positiiviseen suuntaan kotimarkkinoilla. Täytyy todeta, että edellinen hallitus satsasi maankäyttösopimusten kautta erityisesti pääkaupunkiseudun kunnille lisäpanostuksia, joilla nyt tällä hetkellä tämä kotimarkkina pikkusen näyttää paremmalta. Rakennusala erityisesti näyttää olevan se, joka hyötyi niistä päätöksistä, jotka silloin tehtiin. 

Mutta, arvoisa puhemies, ne työttömät ihmiset ovat työttömiä, ja näitten ihmisten osalta (Välihuutoja) ongelmat ovat siinä, että täällä puhutaan ikään kuin kopittelusta, pallottelusta näitten ihmisten osalta. Haluan kysyä, arvoisa työministeri: miten määrittelette passiivisen työttömän ja miten määrittelette sitten, mitä ne sanktiot ovat hänen suhteensa? 

Arvoisa rouva puhemies! Passiivinen työtön on sellainen, joka ei halua mennä töihin. Yksinkertaista. Häntä ei kiinnosta lähteä töihin, hän tekee jotakin muuta. Tässä ei ole kyse mistään ihmisten syyllistämisestä, ei työttömien syyllistämisestä, vaan siitä, että pyritään ottamaan näistä... Jos käytän sanaa "koppi", niin jälleen kerran se ei tarkoita sitä, että ihminen pannaan johonkin (Ben Zyskowicz: Koppiin!) koppiin piiloon, (Naurua) ei, vaan sitä, että hänestä kannetaan huolta, hänestä ollaan kiinnostuneita, kysytään, että "mitä sulle kuuluu", jos ei muuta. Ihminen kokee, että hän on mukana edes jollakin tavalla tässä järjestelmässä, kuten äsken sanoin. Minun mielestäni on kummallista se, että kun hallitus tietää ihan oikeasti, että meiltä puuttuu työpaikkoja, niin pitäisikös meidän olla sitten niin, että ei välitetä, ei olla kiinnostuneita. Tämä ajattelu pitää muuttaa. Se on välittämistä, kun haastatellaan ihmisiä. Se ei ole kuulustelua, eikä sen tavoite ole sanktiointi. 

Arvoisa puhemies! Jos tarkoitus on ottaa työttömistä koppi, niin miksi hallitus ei sitten turvaa näitä haastatteluja vapaaehtoispohjalta kaikille niitä haluaville ja tarvitseville? (Hälinää) Ja jos tarkoitus on, niin kuin ministeri tässä nyt on linjannut, että halutaan tukea työttömiä, ottaa koppia, niin miksi ansiosidonnaista leikataan, miksi te leikkaatte työmarkkinatukea ja perustelette sitä sillä, että tämä kannustaa työttömiä hakeutumaan töihin? Kyllä siitä paistaa mielestäni läpi sellainen ajattelumalli, että ajatellaan, että suomalaiset työttömät eivät vain halua työllistyä. 

Ja vielä viimeisenä kysymyksenä: jos tarkoitus on vähentää byrokratiaa, miksi hallitus tuo nämä yksityiset firmat mukaan, kun me tiedämme, että näitä viranomaistehtäviä ei voida niille kuitenkaan siirtää? Se tarkoittaa sitä, että paperityöbyrokratia kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että tulee yksi toimija lisää. (Vasemmalta: Tuplatyö!) 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt oli taas aika monta juttua yhtä aikaa, mutta sanotaan nyt näistä leikkauksista ensin, että me olemme monta kertaa niitä täällä perustelleet. Valtiontalouden kannalta täytyy tehdä ikäviäkin päätöksiä. 

Mutta sitten se iso juttu, mitä tämä hallitus on uskaltanut lähteä viemään eteenpäin, mitä mikään aikaisempi hallitus ei ole syystä tai toisesta vienyt eteenpäin, on se, että ei enää loputtomasti lisätä valtion rahoja tähän työttömyyteen, vaan käytetään sitä olemassa olevaa rahaa fiksummalla tavalla, ja siitä, mitä pääministeri sanoi, työttömyysturvan aktiivikäyttö on ensimmäinen porras. (Vasemmalta: Kuka sen esitti?) Minä tiedän, että teillä on samanlainen ajattelu, mutta se maksaa enemmän kuin tämä, mitä me nyt teemme. (Välihuutoja vasemmalta) Teidän mallinne maksaa käsittääkseni yli 300 miljoonaa. (Pia Viitanen: Se tuottaa työpaikkoja ja sitä kautta tuo säästöjä!) — Mutta me pyrimme tekemään rakennemuutosta tähän työttömyyden hoitoon ja käyttämään näitä olemassa olevia rahoja fiksummalla tavalla kohdentamalla ne semmoisiin paikkoihin, missä niillä on enemmän vaikuttavuutta. (Välihuutoja)