Arvoisa puhemies! Valtiontalouden kuntoon saattaminen on meidän kaikkien asia. Totta kai hallitus tekee esityksensä, mutta meidän on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä budjetin sisällä on. Me emme pysty veroja lisäämällä tätä kuoppaa täyttämään — sitä kuoppaa, mikä valtiontaloudessa on. Ainoa keino on päästä menoihin kunnolla kiinni, enkä tarkoita, että leikataan perheiltä tai sairailta taikka koulutuksesta tai jostakin muualta. Meidän on nämä järkyttävät ylimääräiset vuodot tukittava.
Silloin kun päästökauppa perustettiin, sinne työnnettiin sellaiset päästökaupan luvut, että nyt kun tiedätte päästökauppahinnan, kun katsotte — katsokaa vaikka, hyvät ystävät, jos ette minua usko, vaikka netistä löytyy — paljonko on hiilidioksiditonnin hinta tänä päivänä. Se maksoi viime talvena kovimmillaan toistatuhatta... Siis yli miljardi euroa meni sillä tahdilla vuodessa rahaa hukkaan, ja sitten se aiheutti sen, että sähkön hinta nousi aivan älyttömiin. Olemme kaikki tässä kokemusasiantuntijoita.
Nythän kesällä oli sähkön hinta parhaina päivinä 60 senttiä kilowattitunnilta. Selitys oli, että ydinvoimala on kiinni. Oli, oli, mutta missä meillä on varavoimala? Jos me näillä lähtökohdilla menemme ensi talveen, niin meille käy todella huonosti. Se tarkoittaa sitä, että tuotantotalous pysähtyy. Vieläkö joku tässä salissa kuvittelee, että me voisimme voittoa tuottaa ja maksaa velkamme — ei onnistu.
Sähkön tehoa on verkosta purettu yli 4 000 megawatin teholla pois. Valtavat yli kaksi, melkein kolme Olkiluoto kolmosen tehoa on poistettu verkosta. Kyllä siinä nälkä tulee sähkön odottajalle, ihan varmasti tulee.
Samoin se, kun turve kiellettiin tai tehtiin älyttömillä ja väärillä päätöksillä ylivoimaisen kalliiksi. Se vaan tulee pudottamaan noin 3 000 megaa verkosta talvipakkasilla. Ei ehkä ihan niin paljon, kun siellä kuitenkin jonkun verran... Jätevoimala, mikä tuossa Helsingin lähellä pyörii, tuottaa vaan CHP-sähköä. Mutta puulla sitä ei pysty tekemään, se on jo nyt niin kallista, ja kun puulla tehdään, sillä valtavan kalliilla tukilla ja kuitupuulla ajetaan lämpöä verkkoon, niin se on niin kallista, että kellään ei riitä rahaa niitä laskuja maksaa. Nämä pitää poistaa.
Sitten tästä valtavasta vahingosta, mikä täälläkin on synnytetty, metsäteollisuus kärsii. Menetämme vientitulot, jalostusarvon, metalliteollisuus kärsii, energiantuotanto kärsii. Siinä syntyy vähintään viiden miljardin vahinko, valtava määrä työttömiä, ja uskon, että ainakin salin vasemmalla laidalla ollaan pikkuisen huolissaan, jos tehtaita, sellutehtaita ja sahoja, pannaan kiinni, ja niin tulee käymään, jos tässä talossa ei järki pikkuhiljaa rupea löytymään.
Pohjoiskarjalaisena kansanedustajana Savo-Karjalan vaalipiiristä: On hyvä, että sinne tuli rahaa Viitostiehen ja Savon rataan, mutta se kuitenkin on niin, että nämä eivät ole Pohjois-Karjalassa. Me olemme jääneet sen kehityksen ulkopuolelle kokonaan. Kyllähän pääministeri meille on luvannut, pari pientä lupausta on tullut kyllä Syrjäsalmen sillasta — sitä on jo rahoitettu aikaisemmilla kausilla — ja nyt sitten ensi kesänä ehkä aletaan korjaamaan tätä Heinävedellä olevaa siltaa, Karvion siltaa, mutta se ei meille riitä. Kyllä pitää saada Joensuu—Imatra-väliä kuntoon. Sinne on pieniä suunnittelurahoja tullut, mutta se vaatii satojen miljoonien investoinnit, että saamme sen koko Helsinki—Joensuu-välin kuntoon. Sillä voidaan säästää älyttömät määrät aikaa ja rahaa, kun se tulee kuntoon. Tavaraliikenne on siinä tilassa, että se on aivan maksimissaan, ellei sitä ruveta laittamaan. Tämän takia olen hieman huolissani Pohjois-Karjalan tilanteesta, enkä ihan hieman, vaan todella paljon. Meidän on saatava Pohjois-Karjala muuhun kehitykseen mukaan. Tällä menolla ei voi jatkaa.
Taas meidät käytännössä unohdettiin, ne isot virrat menevät muualle. Länsirannikolle dumpataan rahaa niin paljon, että oikein hirvittää. Me emme semmoisista summista edes unta näe.
Samoin maatalouden tilanne on onneton. Tiloja loppuu sitä vauhtia, että jos ei tässä talossa rupea järjen valoa löytymään paremmin, niin se johtaa siihen, että olemme tuontiruuasta riippuvaisia. Sitä ei kukaan halua. Sitten rupeaisi vielä enemmän maksamaan.
Ja hallitusta kannustan ohjelmansa mukaan siihen, että byrokratiaa todella kovalla kädellä puretaan. Meillä puhutaan kahdesta asiasta: meillä on liian hidas hallinto, ja byrokratiaa pitää oikoa, valitusoikeuksia vähentää. Ei niitä pidä poistaa, vaan ne pitää järkevöittää. Ja toinen asia on sitten se, että sieltähän vapautuu työvoima muuhun työhön. Sillä voidaan näitä paremmin koulutettujen hakupaikkoja täyttää, sillä työvoimalla, osaavalla työvoimalla, mikä sieltä tulee.
Ja tämä aluepolitiikka, mistä olen aina puhunut, on aivan kamala paikka, kun kyllä nuo syrjäseudun maaseutukylät on täysin unohdettu. Siellä terveyskeskuksia parhaillaan puretaan, ihmisten palveluja heikennetään, ambulanssin saanti paikalle on jo kyseenalaista, poliisia et varmasti saa, ei kukaan saa, jos on hätä. Sitäkin on kokeiltu, että on hätään soitettu poliisia, eivätkä he pääse tulemaan, kun Joensuun torin lähellä on tärkeämpiä tehtäviä.
Tällaiseksi on Suomi mennyt, ja, arvoisa puhemies, ei tällä minun puheellani tätä ongelmaa poisteta, mutta jos ei eduskuntaan sitä älyä rupea pikkuhiljaa löytymään, niin saamme hyvästit sanoa koville, hyville eläkkeille, hyvälle terveydenhuollolle ja hyvinvointivaltiolle, ja itse olemme tämän tehneet. Euroopan unioni hakee kaikilla keinoilla Suomeen oikeutta päästä Suomen metsistä päättämään. Jos muutosta ei tule, niin se kyllä onnistuu tehtävässä.
Vetoan koko eduskuntaan, että tässä pitää löytyä järki. Suomi on maailman puhtain maa, meillä ei ole päästöjä, olemme hiilineutraali ja kaikkein monimuotoisin valtio, paitsi vihreille ja vasemmistolle ei näköjään vältä. Mutta käykää katsomassa vaikka Espanjan metsiä tai Ranskan metsiä tai Saksan metsiä, niin ollaan ehkä samaa mieltä. — Kiitos.
Puhemies Jussi Halla-aho
:Kiitoksia. — Edustaja Sarkkinen, olkaa hyvä.