Viimeksi julkaistu 5.6.2021 10.35

Täysistunnon puheenvuoro PTK 11/2017 vp Täysistunto Keskiviikko 22.2.2017 klo 13.59—18.51

3. Finavia ja valtionyhtiöiden riskienhallinta

Valiokunnan oma asiaO 72/2016 vp
Valiokunnan mietintöTrVM 1/2017 vp
15.39 
Johanna Ojala-Niemelä sd :

Arvoisa herra puhemies! Meillä on parhaillaan käsiteltävänä tämä tarkastusvaliokunnan mietintö koskien Finavian tilannetta. Pidän tärkeänä, että asia otettiin käsiteltäväksi, koska kyse on merkittävästä valtionyhtiöstä. Valiokunta on tehnyt hyvää työtä, ja asia on yhteiskunnallisesti merkittävä. 

Finavian silloinen hallitus käytti paljon aikaa johdannaisten vastuukysymysten selvittämiseen. Tavoitteena oli selvittää asiat pääasiassa oikeusprosessien kautta ja saada johdannaistappioista vastuussa olevat tahot ja johdon vastuuvakuutus vähintään osittain korvaamaan yhtiön kärsimät tappiot. Näin toimisi jokainen huolellinen yhtiö. 

Finavian hallitus nosti korvauskanteen vuosien 2009—2010 tilintarkastusyhteisöä ja päätilintarkastajaa kohtaan. Finavia oli jo aiemmin nostanut kanteen If Vahinkovakuutusyhtiötä kohtaan, mutta kyseinen kanne kuitenkin hylättiin. Korvausprosessia oli mahdollista jatkaa, mutta vain siten, että olisi nostettava kanteet myös entistä hallitusta ja toimitusjohtajaa kohtaan. Yhtiö konsultoi asiassa Valtiontalouden tarkastusvirastoa, joka tuki kanteiden nostamista. 

Näin ollen Finavian hallitus päätyi nostamaan kanteet yhtiön entistä toimitusjohtajaa ja hallitusta kohtaan sekä päätti panna vireille korvauskanteen välimiesoikeudessa Ifiä kohtaan. Tähän tilanteeseen oli tultu, koska muun muassa käräjäoikeusprosessissa oli ilmennyt seikkoja, jotka puolsivat väitettä entisen hallituksen ja toimitusjohtajan huolimattomuudesta. Tähän pisteeseen prosessissa ei kuitenkaan koskaan päästy. Ministeri Berner puuttui epäsopivalla tavalla Finavian hallituksen työskentelyyn ja näin vaikutti Finavian hallituksen päätöksiin sopia ja perua johdannaiskanteet joulukuussa 2015. Ensin ministeriön taholta vedottiin yhtiökokouksen järjestämiseen asiassa. Tätä yhtiökokousta ei koskaan tullut. Sittemmin annettiin suoranainen kielto edetä asiassa. Myöhemmin ilmeni, että silloisen Finavian hallituksen selän takana oli toimittu. Ministeri Berner on ilman Finavian hallituksen päätöstä tai tietoa neuvotellut sovintosopimuksen tilintarkastusyhteisön kanssa marraskuussa 2015. Berner on painostanut hallituksen puheenjohtajaa hyväksyttämään ministeriön neuvottelema sovintosopimus Finavian hallituksessa. [Sirkka-Liisa Anttila: Aivan uskomatonta tekstiä!] 

Kaikki kovat keinot ovat olleet käytössä. Jotta sovintosopimus on saatu hyväksytettyä, hallitukselta on myös pimitetty tietoja. Finavian hallitukselle ei ole toimitettu tiedoksi tilintarkastajayhteisön sovintosopimuksen hyväksyntää vastustavia muistioita. Mitään ei ole haluttu jättää sattuman varaan, ja ministeriö on ohjannut hallitusta hankkimaan tilintarkastusyhteisön sovintosopimuksen hyväksyntää puoltavan lausunnon nimeämältään neuvonantajalta. Hallituksen puheenjohtaja on saanut karvaasti kokea, kuinka räikeästi hallituksen objektiiviseen päätöksentekoon on vaikutettu. 

Ministeri Berner on esittänyt julkisuuteen ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle, että olisi pyytänyt Finavian hallitusta selvittämään johdannaiskanneasioita huolellisesti uudelleen hallituksen tehtyä syyskuussa 2015 kannepäätöksen yhtiön entistä johtoa kohtaan. Tämä ei silloisen hallituksen puheenjohtajan mukaan pidä paikkaansa, eikä ministeri ole lisäselvityksiä pyytänyt. 

Mikä sitten on tämän tarinan opetus? Kysyä sopii. Ministeriö on toiminnallaan negatiivisesti vaikuttanut Finavian mahdollisuuteen saada eri tahoilta korvausta johdannaistappioille. Mikä tämän keikauksen hinta sitten oli? Finavialle koitui johdannaisista kokonaisuudessaan yli 34 miljoonan euron tappio. Veronmaksajien rahoja menetettiin, koska kanteita ei koskaan nostettu. Ensiksi, kyseessä on ollut poikkeuksellista omistajaohjausta, joka ei voi jatkua, eikä siitä saa tulla maan tapa. Toiseksi, kanteet olisi tullut nostaa veronmaksajien rahojen menettämisen minimoimiseksi. Ja kolmanneksi, yhtiökokous olisi tullut kutsua koolle ja päätökset olisi pitänyt tehdä siellä. Voikin perustellusti kysyä, kenen etua tässä asiassa on ajettu. 

Koska Bernerin selvitys ei vakuuttanut, SDP:n eduskuntaryhmä esittää epäluottamuslauseen ministeri Bernerin toiminnasta. Epäluottamuslauseen sisältö kuuluu seuraavasti: "Eduskunta katsoo, että ministeri Berner on tosiasiallisesti ohjannut Finavia Oyj:tä luopumaan vahingonkorvauskanteista tilintarkastajaa ja aikaisempaa hallitusta kohtaan ja näin estänyt valtion edun mukaisten korvausten saamista eikä siksi nauti eduskunnan luottamusta."