69.Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Uusi omien varojen päätös (EU, Euratom) 2020/2053 tuli voimaan 1.6.2021 sen jälkeen, kun kaikki jäsenvaltiot olivat ratifioineet päätöksen kansallisissa päätöksentekoelimissään. Omien varojen päätöksen myötä otetaan käyttöön uusi omien varojen luokka: kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuva kansallinen maksuosuus. Uusi muovi oma vara pienentää bruttokansantulo (BKTL) omalla kerättävää osuutta. Lisäksi momentin määrärahan käyttötarkoitusta tarkennetaan huomioimalla mahdolliset komission lisäpyynnöt asettaa väliaikaisesti komission käyttöön käteisvaroja.  

Edellä esitetyt muutokset eivät muuta momentin kokonaismitoitusta.  

30.Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille ehdotetaan 40 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu koronaepidemiasta aiheutuneen oppimisvajeen vähentämiseen sekä lasten ja oppilaiden kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseen. 

Valiokunta on tyytyväinen esitykseen, sillä koronaepidemia on haitannut lasten oppimista, ja erot hyvinvoinnissa ja oppimisessa ovat kasvaneet. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten tilanne on heikentynyt, minkä lisäksi tuen tarve on lisääntynyt myös lapsilla, joilla ei ole aiemmin ollut koulunkäyntiin liittyviä ongelmia.  

Koronavirusepidemian ilmaantuvuudessa on ollut huomattavia kunta- ja aluekohtaisia eroja, ja myös sen vaikutukset ovat hyvin erilaisia eri paikkakunnilla. On siksi tärkeää, että lisärahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon erityisesti ne kunnat, jotka ovat kärsineet pahiten koronaepidemiasta. On myös välttämätöntä, että kunnat kohdentavat rahoituksen nimenomaan oppimisvajetta vähentäviin toimiin. Valiokunnan mielestä on myös perusteltua, että lisärahoituksen eräänä myöntämisehtona on opetushenkilöstön lomautuskielto, mikä on keskeistä oppimisvajeiden paikkaamisen kannalta.  

Valiokunta toteaa, että koronavirusepidemia voi aiheuttaa kauaskantoisia oppimis- ja hyvinvointivajeita, joiden laajuutta ja vaikutuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. On siksi tärkeää, että jatkossa arvioidaan tarvetta tukitoimien lisäämiseen.  

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille lisätään 7,5 milj. euroa, josta osoitetaan 5 milj. euroa koronavirustilanteeseen liittyviin tukitoimiin. Lisäys on tärkeä, sillä koronaepidemia on aiheuttanut maksutulomenetyksiä ja tuonut lisäkuluja koulutuksen järjestäjille.  

Lisäksi määrärahasta osoitetaan 2,5 milj. euroa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen vahvistamiseen. Valiokunta on tyytyväinen myös tähän lisäykseen, mutta viittaa samalla kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä (VaVM 36/2020 vp), jossa se kiinnitti huomiota maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusresurssien riittävyyteen. Tuolloin saadun selvityksen mukaan akuutti lisäämäärärahan tarve oli 7 milj. euroa. Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietinnön pohjalta lausuman, jossa eduskunta edellytti hallituksen ottavan vuoden 2021 lisätalousarviossa huomioon maahanmuuttajakoulutuksen resurssitarpeet vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahan riittävyyttä seurataan ja että hallituksella on valmiutta arvioida lisärahoituksen tarvetta seuraavissa lisätalousarvioesityksissä sekä vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Kotoutumisen onnistuminen edellyttää kotouttamiskoulutuksen riittävää resursointia myös pitkällä aikavälillä, sillä saadun selvityksen mukaan väestöennusteissa vieraskielisten maahanmuuttajien määrän arvioidaan lisääntyvän lähes 500 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää kotouttamiskoulutuksen vahvistamista eri puolilla Suomea.  

20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamiseen lisätään 4 milj. euroa ja momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 6 milj. euroa korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen ja opiskelijahyvinvoinnin tuen vahvistamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen. Määräraha kohdennetaan oppilaiden ohjaukseen ja tukeen sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että tukitoimiin osoitetaan riittävät resurssit, sillä oppiminen on ollut heikompaa etäopetuksessa, minkä lisäksi koronaepidemia on vaikeuttanut sosiaalista kanssakäymistä ja lisännyt nuorten ahdistuneisuutta ja jaksamisongelmia. Poikkeusolojen vaikutukset kasaantuvat erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Tässä tilanteessa on myös tärkeää vahvistaa opiskelijoiden mielenterveyspalvelujen saatavuutta.  

20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään noin 52 milj. euron lisäystä, johon sisältyy 50 milj. euron aikaistus vuoden 2022 määrärahakehyksestä. Muutos vastaa julkisen talouden suunnitelman linjauksia, ja näin momentin määräraha nousee runsaaseen 1,4 mrd. euroon.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että perusväylänpidon rahoitustasosta huolehditaan myös jatkossa niin, että korjausvelkaa voidaan vähentää Liikenne 12 -suunnitelman mukaisesti pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti.  

Eduskunta osoitti vuoden 2021 talousarviossa määrärahoja eräisiin perusväylänpidon hankkeisiin, mutta saadun selvityksen perusteella valiokunta tarkentaa määrärahojen kohdentamista seuraavasti:  

• Tenniön sillan parantamiseen osoitettu 500 000 euron rahoitus kohdistetaan kevyen liikenteen väylien kunnostukseen Sotkamon Vuokatissa. 
• Kevyen liikenteen järjestelyihin välillä Anttola—Kulennoisten liittymä (vt 14) osoitettu 600 000 euron rahoitus kohdistetaan kt:n 71 kevyen liikenteen järjestelyihin välillä Herttuala—Viitamäentie.  
• Vt:n 2 parantamiseen välillä vt 9—mt 232 osoitettu 600 000 euron rahoitus kohdistetaan pohjavesisuojaukseen maantiellä 232, joka on osa vt:n 2 liittymäkokonaisuutta. 
• Lisäksi momentilta 31.10.31 siirretty 300 000 euroa kohdistetaan kevyen liikenteen väylään Parkanossa (mt 13332). 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Savukoskella sijaitsevan Tenniön sillan korjaamiseen löytyy ratkaisu, jolla mm. elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeä silta voidaan kunnostaa.  

31.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta vähennetään 300 000 euroa, joka lisätään momentille 31.10.20. Momentin päätösosa muuttuu seuraavasti. 

77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus esittää valtuutta kolmelle uudelle hankkeelle, jotka ovat Digiradan kehitys- ja verifiointivaihe (valtuus enintään 130 milj. euroa), Laurila—Tornio—Haaparanta-rataosan sähköistäminen (valtuus enintään 10 milj. euroa) sekä Turunmaan saaristossa sijaitsevien Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen (Mt 180) uusiminen (valtuus enintään 128 milj. euroa).  

Valiokunta pitää hankkeita mm. elinkeinoelämän kuljetusten sekä liikenneturvallisuuden kannalta perusteltuina ja toteaa, että Digirata-hankkeessa uudistetaan junien kulunvalvontajärjestelmä ja varmistetaan junien turvallinen liikennöinti myös jatkossa. Digirata tehostaa nykyisen ratakapasiteetin käyttöä, parantaa palvelun laatua ja tukee liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Digirata-hankkeeseen on tarkoitus käyttää myös EU:n elpymisvälineen rahoitusta (3 milj. euroa).  

Lisäksi hallitus esittää kolmen aiemmin päätetyn hankkeen valtuuden tarkistamista kustannusarvion tarkentumisen vuoksi. Näistä euromääräisesti merkittävin on Kouvola—Kotka/Hamina-radan parantaminen, jonka valtuutta korotetaan 35,5 milj. eurolla. Valtuus nousee näin 133,5 milj. euroon.  

09.Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on antanut eduskunnalle lisätalousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi energian alkuperätakuista (HE 87/2021 vp), jota ei ehditä käsitellä eduskunnassa lisätalousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa. Tämän vuoksi momentilta vähennetään 230 000 euroa. Momentille ehdotetun 218 000 euron lisäyksen sijasta momentilta vähennetään näin ollen 12 000 euroa, joka aiheutuu omakustannusperiaatteen toteuttamisesta Senaatti-konsernin liikelaitosten vuokrissa. 

40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Momentille esitetään 21,4 milj. euron lisäystä määrärahaan. Business Finlandin avustusvaltuuksia esitetään myös lisättäväksi yhteensä 131,64 milj. eurolla, josta 85,64 milj. euroa tulisi elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. 

Vuoden 2021 kolmas lisätalousarvio käynnistää Suomen toimenpideohjelman EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä toteuttavista kokonaisuuksista. Valiokunta pitää hyvänä, että esitetyt lisäykset mahdollistavat Business Finlandin yrityspalveluiden suuntaamisen sekä rahoituksen myöntämisen erityisesti vihreää siirtymää ja digitalisaatiota tukevaan innovaatiotoimintaan ja investointeihin. 

Valiokunta tuo esiin, että innovaatiot ovat tutkitusti tärkein kestävän kasvun lähde. Innovaatiotoiminnan vaikutukset leviävät laajasti kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Ne lisäävät vaurautta ja parantavat työllisyyttä ja alueiden elinvoimaisuutta. Saadun selvityksen mukaan kansainväliset ja suomalaiset tutkimukset osoittavat, että yrityksille suunnattu julkinen tutkimus- ja kehitysrahoitus lisää yritysten omia tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä yritysten osaamista ja verkottumista. Osaaminen ja uudet toimintatavat näkyvät yritysten liikevaihdon, tuottavuuden ja työllisyyden kasvuna. Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että esitetyt lisäykset tuovat oleellisen parannuksen yritysten TKI-toiminnan kannusteisiin. 

33.Turveyrittäjien avustaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 30,6 milj. euron määrärahaa, jota käytettäisiin turveliiketoiminnasta luopuville yrittäjille maksettaviin avustuksiin tai muuhun sopeutusrahaan. 

Turpeen energiakäyttö on laskenut ennakoitua nopeammin, minkä vuoksi turvealan yritykset ja yrittäjät ovat ajautuneet tilanteeseen, jossa turvealalla ei ole aiemmassa laajuudessa liiketoimintaedellytyksiä. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että tukea tulisi voida myöntää niillekin, joiden jyrsinturvetuotanto loppuu, mutta muu tuotanto vielä jatkuu. Valiokunta pitää tärkeänä sen selvittämistä, missä määrin kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoa voitaisiin turvata energiaturpeen tuotannon loppuessa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että turvealan yrittäjiä tuetaan ja alalla tapahtuvia muutoksia seurataan. On lisäksi tärkeää arvioida ja seurata tukijärjestelmän toimivuutta sekä tuen ja määrärahojen riittävyyttä. 

Momentin määrärahan lisäksi turveyritysten ja -yrittäjien hallittua siirtymää uuteen yritystoimintaan sekä yrittäjien ja työntekijöiden uudelleentyöllistymistä ja -kouluttautumista tuetaan useilta lisätalousarvion momenteilta ja EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoituksella. 

60.Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha)

Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten esitetään valtiontakuurahastoon siirrettäviksi 650 milj. euroa. Rahastovarauksella varaudutaan tilanteeseen, jossa valtiontakuurahastossa jäljellä olevat varat eivät riittäisi Finnveran vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta syntyvän tappiollisen erillistuloksen kattamiseen. Finnveran vientitakuuvastuista suuri osa liittyy tuleviin alustoimituksiin. Finnveran kokonaisvastuut ovat 22,4 mrd. euroa, josta alus- ja telakkavastuiden osuus 11,5 mrd. euroa.  

Covid-19-pandemia käytännössä keskeytti risteilyalan toiminnan, minkä vuoksi varustamoiden luottoluokitukset ovat heikentyneet merkittävästi. Finnvera teki vuodelle 2020 vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan mahdollisista tulevista luottotappioista yhteensä 1,2 mrd. euron IFRS-tappiovaraukset, joista 90 prosenttia on alus- ja telakkatoimialalta. Telakkateollisuuden kannalta on tärkeää, että risteilytoiminta on saadun selvityksen mukaan taas käynnistymässä Yhdysvalloissa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että Finnveran vientitakuutoiminnan jatkuvuus turvataan. Valiokunta tukee esitettyä rahastovarausta, jotta pääomien niukkuus ei rajoita uusien vientihankkeiden rahoittamista. 

39.Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 39 milj. euroa lasten ja nuorten tukitoimiin, joilla lievennetään koronavirusepidemian aiheuttamia haittoja. Määrärahasta käytetään 16 milj. euroa mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen ja 23 milj. euroa päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien palvelujen parantamiseen. Määrärahalisäys on osa ns. lasten ja nuorten 111 milj. euron tukipakettia, johon sisältyy lisäpanostuksia myös mm. oppimisvajeen vähentämiseen.  

Koronaepidemiaa on esiintynyt eri kunnissa ja alueilla hyvin eri tavalla, ja siten myös sen aiheuttamat kielteiset vaikutukset vaihtelevat alueittain huomattavasti. On siksi perusteltua, että lisärahoitusta ei osoiteta laskennallisten valtionosuuksien kautta, vaan se osoitetaan kunnille ja kuntayhtymille valtionavustuksina hakumenettelyn kautta. Näin tuki kohdistuu selkeämmin niille kunnille, joissa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarve on koronaepidemian vuoksi lisääntynyt.  

Valiokunta painottaa erityisesti ennalta ehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen vahvistamista perusterveydenhuollossa ja toteaa, että palveluiden riittävyys ja hyvä saatavuus vähentävät ongelmien pitkittymistä ja kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta. Valiokunta korostaa myös oppilas- ja opiskeluhuollon toimivuutta ja mielenterveyspalveluiden hyvää saatavuutta kouluterveydenhuollossa. 

On myös tärkeää, että valtionavustuksiin liittyvät hakukriteerit ja raportointivelvollisuudet ovat selkeitä, sillä valtionavustusten hakumenettelyt aiheuttavat kunnissa runsaasti hallinnollista työtä ja edellyttävät myös hyvää osaamista hakemusten laatimisessa.  

61.EU:n rahoitus kestävän kasvun ohjelmaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 45 milj. euron määrärahaa, joka osoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiseen ja niiden kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen. Kyse on EU:n elpymisvälineeseen sisältyvien varojen käytöstä, ja määrärahaa saa käyttää sen jälkeen, kun EU:n omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan. Tavoitteena on, että jatkossa em. tarkoitukseen osoitetaan elpymis- ja palautumistukivälineen kautta yhteensä 400 milj. euroa. 

On erittäin tärkeää vähentää tehokkaasti hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, sillä koronaepidemia on aiheuttanut mittavan hoitovelan sekä perustason palveluissa että erityistasolla etenkin niillä alueilla, jotka ovat eniten kärsineet koronaepidemiasta. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota mielenterveyspalveluihin liittyvään hoitovelkaan ja painottaa, että palvelujen saatavuutta on parannettava ja hoitoonpääsyä nopeutettava. Valiokunta muistuttaa, että hallitus on vuoden 2021 budjettiriihessä sitoutunut siihen, että hoito- ja palveluvelkaa puretaan 450 milj. euron kokonaisuudella vuosina 2021—2023. Hoitovelan vähenemistä ja siihen osoitettujen resurssien riittävyyttä on jatkossa seurattava ja arvioitava.  

Momentin määrärahaa käytetään myös hoitotakuun edistämiseen. Hallitusohjelman mukaisesti kiireettömän hoidon määräaikaa on tarkoitus kiristää siten, että se lyhenee nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen. Saadun selvityksen mukaan tätä koskeva lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2023, josta lähtien hyvinvointialueiden peruspalveluiden valtionosuusmomentille on lisätty pysyvä 45 milj. euron valtion rahoitus. Jotta tiukentuvat hoitoonpääsyvaatimukset voidaan toteuttaa, on ennen uudistuksen voimaantuloa kehitettävä perusterveydenhuollon toimintaa siten, että hoitoon pääsy paranee pysyvästi. 

Nyt esitetty määräraha osoitetaan valtionavustuksiin, joiden haku- ja myöntökriteereistä säädetään myöhemmin tänä vuonna annettavalla STM:n asetuksella. Näillä kriteereillä ohjataan alueiden kehittämistyötä ja varmistetaan hankkeiden vaikuttava eteneminen sekä rahoituksen oikea kohdentuminen. On myös huolehdittava siitä, että hankkeet toteuttavat konkreettisesti ja mitattavasti hoitoon pääsyn paranemista ja että hoitotakuun tiukentamisessa otetaan huomioon myös mielenterveyden häiriöiden perustason hoito. Tämän lisäksi on varmistettava kehittämistoimien vaatiman rahoituksen riittävyys. 

20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että rokotteiden hankintaan osoitetaan jo tässä vaiheessa tuntuva, 223,5 milj. euron lisäys. Tästä suurin osa (190 milj. euroa) aiheutuu varautumisesta vuoden 2022 väestön covid-19-rokotteen EU:n yhteishankintaan. Näin parannetaan valmiuksia torjua mm. muuntovirusten aiheuttamia tartuntoja.  

01.Nettolainanotto ja velanhallinta

Valiokunta ehdottaa momentilta vähennettäväksi 230 000 euroa nimellisarvoisesta nettolainanotosta, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 14 414 317 000 euroa. Velanhallinnan erät mukaan lukien nettotulojen määrä on 14 364 317 000 euroa vuonna 2021. 

Vähennys johtuu valiokunnan menomomentille 32.01.09 ehdottamasta muutoksesta.