Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
10. Omistajaohjaus
Lisätalousarvioon sisältyy esitys kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tuottavasta ja valtion kokonaan omistamasta A-Kruunusta luopumisesta sekä tähän liittyvät määrärahaesitykset.
A-Kruunusta luopuminen on osa laajempaa valtion omistajapolitiikan muutosta. Toukokuun 2024 lopussa julkaistussa omistajapoliittisessa periaatepäätöksessä hallitus linjaa, että valtion minimiomistusosuutta strategisen intressin yhtiöissä VR:ssä (100 % -> 50,1 %), Finaviassa (100 % -> 50,1 %), Postissa (50,1 % -> 33,4 %) sekä Gasumissa (50,1 % -> 33,4 %) voisi laskea merkittävästi. Kuitenkaan strategisten omistajaintressien määritelmät eivät ole muuttuneet, eivätkä myöskään eritystehtäväyhtiöiden yhteiskunnallisten tehtävien määrittelyt. Joiltain osin perusteluiden vahvalle omistajuudelle voisi pikemminkin katsoa vahvistuneen.
Omistajaohjauksesta vastaava ministeri on kieltänyt myyntiaikeet. On kuitenkin ilmeistä, että rajojen muutoksilla halutaan nimenomaan mahdollistaa myyntejä ja kasvattaa valtion myyntituloja. Hallitusohjelman mukainen niin sanottu "investointiohjelma" rahoitetaan omaisuustuloilla, mikä edellyttää osuuksien myyntiä. Muutoksen taustalla voi nähdä myös hallituksen ideologiasta kumpuavan kielteisen suhtautumisen valtionomistajuutta ja yleensä valtion aktiivista talous- ja teollisuuspoliittista roolia ja vahvaa julkissektoria kohtaan.
On syytä huomata, ettei edes 50,1 prosentin osuus turvaa täysin pääomistajan intressejä ja valtaa. Vaikka valtiolla olisi yli 50 prosentin enemmistö, on sen huomioitava kaikkien muiden omistajien intressit ja näkökulmat, tai muuten valtio voi pahimmassa tapauksessa olla oikeudessa, jos vähemmistöosakkaat katsovat, että valtio toimii heidän taloudellisen etunsa vastaisesti. Tämä kaventaa oleellisesti valtion mahdollisuuksia harjoittaa suunnitelmallista ja strategista talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa omistajuuden keinoin. Reilun kolmanneksen omistajaosuudella mahdollisuudet ovat vielä oleellisesti tätäkin vähäisemmät.
Esimerkiksi VR on keskeinen toimija, jos ja kun haluamme taata suomalaisilla kattavat, sujuvat, kohtuuhintaiset ja ilmastoystävälliset mahdollisuudet liikkumiseen. Raideliikenteen kehittäminen on myös oleellinen komponentti liikennesektorin päästöjen vähentämisessä. Mikäli mukaan tulee muita omistajia valtion uuden linjauksen mukaisesti, heikkenee valtio-omistajan kyky ohjata yhtiötä kokonaisyhteiskunnalliset näkökulmat huomioivalla tavalla.
VR:n kaltaisten valtionrautatieyhtiöiden yksityistämisestä on muista maista lähinnä huonoja kokemuksia. Palvelun laatu on heikentynyt ja hinnat kallistuneet. Tästä huolimatta Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus haluaa valmistella VR:ää myyntiin. Jos tarpeeksi hyvin maksava asiakas löytyy, kaupat ilmeisesti syntyvät. Muu kuin mahdolliseen myyntiin valmistautuminen ei selitä hallituksen omistajapoliittiseen periaatepäätökseen sisältyvää pyrkimystä hakea eduskunnalta valtuudet omistusosuuden laskulle. Jos VR:ää myydään, tarkoittaa se mitä todennäköisimmin omistuksen merkittävän osuuden siirtymistä ulkomaille. Tyypillisesti Suomessa omaisuutta siirtyy nykyään merkittäviltä osin ulkomaisille sijoitusrahastoille, joiden osuus esimerkiksi Helsingin pörssissä on jo huomattava.
Myös Postilla, Finavialla ja Gasumilla on keskeinen yhteiskunnallinen tehtävä, emmekä pidä pyrkimyksiä omistuksen vähentämisestä perusteltuina.
A-Kruunun kohdalla eduskunnan asettama vähimmäisomistusosuus on tällä hetkellä 100 prosenttia ja sen yhteiskunnallinen erityistehtävä on "rakennuttaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja suurimmilla kasvuseuduilla". Lisäksi yhtiön tehtävänä on edistää puurakentamista, asumisen innovaatioita, kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä. Ensimmäisiä asuntoja alettiin rakentaa vuonna 2015 ja vuoden 2023 lopussa niitä oli vajaa 2 900, tahti on ollut kiihtyvä ja tavoitteena rakennuttaa 400 asuntoa vuodessa. Valtio on pääomittanut yhtiötä 80 milj. eurolla, ja sillä on 34 työntekijää.
Kohtuuhintaisen asuntotuotannon erityistehtävän merkitys on edelleen ilmeinen. Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on pulaa ennen kaikkea pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa kaupungeissa, joissa yhtiö toimii. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kysyntää kasvattaa se, että hallitus on leikannut merkittävästi asumistukea (ja muita etuuksia). Tästä huolimatta hallitus ajaa jatkossa merkittävästi alas julkisia panostuksia kohtuuhintaisten asuntojen tuotantoon, mikä vähentää muutenkin riittämätöntä kohtuuhintaisen asumisen tarjontaa.
Rakennusalan yleinen tilanne on erittäin huolestuttava. Työttömyys on kasvanut valtavasti ja kasvaa edelleen, konkurssit ovat lisääntyneet, ja käyttämättömiä resursseja on valtavasti. Niinpä julkisen rakentamisen kasvattamiselle ja tukemiselle on harvoin yhtä hyviä kansantaloudellisia, suhdannepoliittisia, työllisyyspoliittisia ja kustannustehokkuuteen liittyviä perusteita kuin juuri nyt.
Näillä perustein hallituksen tulee luopua A-Kruunun myynnistä. Pikemminkin A-Kruunujen rakennustavoitetta tulisi kasvattaa ja tarvittaessa pääomittaa yhtiötä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus säilyttää valtion vähimmäisomistusosuuden A-Kruunussa, VR:ssä ja Finaviassa 100 prosentissa sekä Postissa ja Gasumissa 50,1 prosentissa.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus käyttää omistajavaltaansa aktiivisesti yhteiskunnallisen kokonaisedun varmistamiseen ja kestävän siirtymän vauhdittamiseen ja päivittää yhtiökohtaiset omistajaintressit tämän tavoitteen mukaisiksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että valtio-omistaja toimii aktiivisesti sen varmistamiseksi, että Suomessa on kattava, luotettava, kohtuuhintainen ja ekologisesti kestävä raideliikenne.
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v)
Osana valtion omistajapolitiikan muutoksia ja pyrkimystä myydä valtionyhtiö A-Kruunu momentilta vähennetään 200 000 euroa, joka siirretään momentille 35.01.01. Vastustamme A-Kruunun myyntiä ja siten tätä määrärahamuutosta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 200 000 euroa momentille 23.10.88, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tuottavasta A-Kruunu Oy:stä ei tule luopua.
TULOARVIOT
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
01. Arvonlisävero
Momentin tuloarvion muutoksessa on huomioitu hallituksen esitys, jonka mukaan yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuverokanta korotettaisiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun 2024 alusta. Lisäksi tuloarviota on alennettu 60 000 000 eurolla johtuen taloudellisen tilanteen ja yksityisen kulutuksen kehityksen arvioiden heikentymisestä.
Hallitus arvioi muutoksen nostavan verotuottoja noin miljardi euroa vuoden 2025 tasossa. Vuoden 2024 osalta arvonlisäverotuoton arvioidaan kasvavan noin 160 milj. euroa ja vakuutusmaksuveron 14 milj. euroa.
Tällä hetkellä EU-maista vain Unkarissa on hallituksen esitystä korkeampi yleinen alv-kanta (27 prosenttia).
Yleisen arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuverokannan piiriin kuuluvat hyödykkeet muodostavat arviolta 40 prosentin osuuden kotitalouksien kulutusmenoista. Esitetyt muutokset kohdistuvat näin ollen suureen osaan kotitalouksien kulutuksesta.
Veronkorotus jarruttaa talouden elpymistä, vähentää kokonaiskysyntää ja pahentaa työttömyyttä. Käytännössä kaikki asiantuntijat — mukaan lukien ne, joiden mielestä muutos sinänsä on hyväksyttävä — pitävät korotuksen ajoitusta kesken vuoden haitallisena ja epäonnistuneena. Kesken vuotta tehtävä alvin korotus on lisäksi hallinnollisesti ja käytännöllisesti vaikeasti toimeenpantavissa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia yrityskentälle.
Arvonlisäverotuksen kiristäminen on tyypillisesti regressiivinen eli tuloeroja kasvattava toimi: se iskee koviten pienituloisiin. Pienituloisten kohdalla tilannetta pahentaa entisestään hallituksen päätös leikata indeksijäädytyksillä monia etuuksia koko hallituskauden ajan. Alvin korotus nostaa hintoja, mutta etuudet eivät nyt nousekaan kuluttajahintoja vastaavasti kuten yleensä. Ellei nyt tehtäviä indeksileikkauksia myöhemmin kompensoida tasokorotuksilla, on leikkaus etuuksiin pysyvä.
Päätöksen regressiiviset vaikutukset todetaan myös hallituksen alv-esityksessä: "Esityksen euromääräinen vaikutus on suurin korkeammissa tulokymmenyksissä, mutta käytettävissä oleviin tuloihin suhteutettuna merkittävin alemmissa tulokymmenyksissä. Eniten suhteellinen ostovoima heikkenisi alimmassa tulokymmenyksessä ja vähiten ylimmässä tulokymmenyksessä. Alimmassa tulokymmenyksessä ostovoima heikkenisi noin 0,67 prosenttia ja ylimmässä 0,42 prosenttia. Kotitalouksien ostovoima heikkenisi keskimäärin 0,53 prosenttia."
Työvoimaintensiiviset (palvelu)alat kärsivät korotuksesta keskimäärin muita yrityksiä enemmän. HE:n mukaan:
"Niiltä osin kuin esitetyt korotukset siirtyvät kuluttajahintoihin, ne voivat vähentää korotusten piirissä olevien hyödykkeiden kysyntää ja siten heikentää yritysten tuotantoa. Jos markkinaolosuhteet eivät salli hintojen korottamista koko arvonlisäveron korotuksen määrällä, korotuksen voidaan arvioida rasittavan työvoimaintensiivisiä yrityksiä enemmän kuin yrityksiä, jotka käyttävät paljon ostopanoksia. Tämä johtuu siitä, että ostopanoksista on mahdollista vähentää niihin sisältyvä arvonlisävero, kun taas palkkakustannukset rasittavat yritystä täysimääräisesti. Samoin pääasiassa suoraan kuluttajille myyvän yrityksen voi olla vaikeampi vyöryttää veronkorotusta eteenpäin hintoihin kuin yrityksen, joka myy pääasiassa muille yrityksille, jolloin korotuksen voidaan arvioida rasittavan suoraan kuluttajille myyvää yritystä enemmän."
On myös huomattava, että alvin korotuksella on yhtymäkohta hallituksen esitykseen alv-alarajahuojennuksen poistamisesta vuoden 2025 alusta (HE 50/2024 vp) sekä hallitusohjelman mukaiseen 10 prosentin hyödykkeiden kuten lääkkeiden ja kulttuuripalveluiden siirtämiseen 14 prosentin verokantaan, josta tulee esitys oletettavasti myöhemmin tänä vuonna. Nämä esitykset yhdessä muodostavat merkittävän rasitteen monille yrityksille ja kuluttajille.
Hallituksen veropolitiikkaa voisikin luonnehtia paitsi epäoikeudenmukaiseksi myös yritys- ja varsinkin pienyrittäjävastaiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmistaan korottaa yleinen arvonlisäverokanta 25,5 prosenttiin ja siirtää useimmat 10 prosentin verokannassa olevat tavarat ja palvelut 14 prosentin verokantaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa veropoliittista linjaansa oikeudenmukaisemmaksi, enemmän suurituloisimpia ja varakkaimpia osallistavaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.