Käsiteltävänä oleva kuluvan vuoden viides lisätalousarvio on pääosiltaan luonteeltaan tekninen. Sen suurimmat euromääräiset muutokset liittyvät verojen maksujärjestelyiden odotettua vähäisempään käyttöön sekä muutoksiin arvioissa muiden verojen ja maksujen kertymisestä. Pääosiltaan lisätalousarvio on kannatettava. Lisätalousarvioon kuitenkin sisältyy ilmeisiä puutteita, joiden vuoksi Kokoomuksen eduskuntaryhmä on pakotettu jättämään vastalauseen.
Kokoomus huomauttaa, että kuluvan vuoden valtion ja julkisen talouden alijäämä on historiallisen suuri, vaikka käsiteltävänä olevan lisätalousarvion perusteella nettovelanotto tulee olemaan 1,3 miljardia euroa pienempi. Valtion nettovelanotto on yhteensä 17,6 miljardia euroa. Yli neljäsosa valtion menoista katetaan velanotolla. Hallitus ei ole vieläkään onnistunut esittämään uskottavaa suunnitelmaa alijäämien pienentämiseksi tai edes tavoitetta julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Hallitus epäonnistui budjettiriihen työllisyyspäätöksissä, kun valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallituksen päätöksien työllisyyttä parantava vaikutus on noin 14 000—17 000 työllisen luokkaa. Hallitusohjelman ja hallituksen tiedonantojen mukaan päätöksiä olisi pitänyt olla 30 000:n edestä nyt ja vuonna 2023 työllisiä piti olla perusuraan verrattuna 60 000 enemmän. Julkista taloutta pitkällä aikavälillä vahvistavat päätökset antaisivat lisää kaivattua liikkumavaraa lyhyen aikavälin suhdannepolitiikkaan ja antaisivat oikeutuksen suurille alijäämille nyt. Hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikka on epäonnistunutta.
Kokoomus on johdonmukaisesti tukenut kaikkien välttämättömien koronan aiheuttamien kustannusten kattamista ja hyväksyy julkisen velan kasvattamisen poikkeusoloissa. Ihmiset ja yritykset on kannettava kriisin yli ja talous on polkaistava käyntiin akuutin kriisin jälkeen. Yritysten konkurssiaalto, laaja työttömyys ja inhimilliset vahingot on kyettävä välttämään. Kokoomus on aktiivisesti osoittanut puutteita hallituksen esityksissä ja esittänyt joitakin tarkasti kohdennettuja hyvin perusteltuja määrärahalisäyksiä. Usein hallitus on yhtynyt Kokoomuksen ehdotuksiin joko heti tai myöhemmässä vaiheessa — valitettavan liian usein kuitenkin myöhässä.
Yhtä johdonmukaisesti Kokoomus on muistuttanut hallitusta siitä, että epidemian aiheuttamat kustannukset tulevat rasittamaan julkistaloutta merkittävästi. Pahimmillaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja heikkenee pysyvästi. Useiden maan parhaiden asiantuntijoiden tavoin Kokoomus on vaatinut talouden rakenteisiin työllisyyttä ja talouskasvua pysyvästi parantavia uudistuksia yhdessä elvytyspäätösten kanssa. Julkisen talouden vakauttamisessa tulee olemaan niin valtava työ, ettei mitään keinoa voida kategorisesti sulkea pois. Hallitus ei ole asiantuntijoita uskonut, ja valittu velkaantumista vähättelevä linja johtaa väistämättä tarpeettoman suuriin leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Velka ei tule korjaamaan matavia yksityisiä investointeja, alhaista työllisyysastetta, korkeaa tasapainotyöttömyyttä, jäykkiä työmarkkinoita tai työn ja yrittäjyyden kannustimia. Tarvitsemme aitoja uudistuksia.
Käsittelyssä oleva lisätalousarvio tuo esiin ne seuraukset, joista Kokoomus on kritiikissään varoittanut. Yritystukien suunnittelussa on alusta asti ollut selviä puutteita. Näiden puutteiden olemassaolo on ollut ilmeistä jo lakien valmisteluvaiheessa, mutta hallitus on ollut haluton näihin puuttumaan. Hallitus on kategorisesti suhtautunut nuivasti yritysten tukemiseen ja yksityisen sektorin rooliin kriisin hoidossa. Syksyyn mennessä kriisiaikojen maksujärjestelyt päättyvät, työmarkkinoiden lomautus- ja muut järjestelyt päättyvät ja rajua yritysten maksuvalmiuden heikentymistä tukeneiden yritystukien vaikutus päättyy. Kriisin vaikutukset yrityksiin ja tukien toimivuus selviävät vasta loppuvuoden sekä ensi vuoden aikana. Hallituksen päätös asettaa riippumaton toimielin tutkimaan yritystukien vaikutuksia on hyvä.
Vielä kriisiä ei ole suomalaisissa yrityksissä selätetty. Teollisuuden ohenevat tilauskirjat, tyhjät hotellit, perutut kulttuurialan tilaisuudet ja järkyttävät uutiset tehtaiden sekä matkailualan tuotantolaitosten sulkemisesta ovat merkki siitä, että vielä ei ole aika huokaista helpotuksesta. Hallituksella olisi ollut kesällä ja alkusyksystä aikaa korjata puutteita.
Yritysten tukimallit rakennettiin väärässä järjestyksessä
Kokoomus tunnisti ennalta epidemian merkittävät vaikutukset yrityksiin ja esitti useita nopeasti ja tehokkaasti vaikuttavia keinoja tilanteen helpottamiseksi. Kokoomus muun muassa esitti ensimmäisiksi tukimuodoiksi kustannustuen tyyppistä tukimallia sekä aikaisemmin maksettujen verojen lainaamista takaisin yrityksille riittävällä maksuajalla ja nollakorolla. Lopulta hallitus päätti useista tukimalleista. Näistä eniten käytettyjä olivat kehittämistuet ja suhteellisesti vähiten käytetty oli hallituksen pääkeino eli Finnveran takaukset.
Hallitus päätti tukea yrityksiä kehittämistuilla. Tuet eivät tosiasiallisesti olleet kehittämiseen tarkoitettuja, vaan helpottamaan yritysten akuuttia maksuvalmiuskriisiä. Kehittämistukien vuoksi yritykset joutuivat keksimään usein keinotekoisia suunnitelmia liiketoiminnan kehittämiseksi. Ne yritykset, jotka eivät olleet normaalissa liiketoiminnassaan tarvinneet kehittämistukia eikä niillä näin ollen ollut osaamista tukien hakemiseen, jäivät keinotekoisesti tukimallin ulkopuolelle. Alkuvuonna maksettujen verojen lainaaminen yrityksille tuli mahdolliseksi vasta kesällä. Hallitus päätti takaisinlainatuille veroille 2,5 prosentin koron, joka lasketaan lukien alkuperäisten verojen erääntymispäivästä. Pahimmillaan aiemmin maksamiaan veroja lainaava yritys maksaa siis korkoa käytännössä jopa yli puolen vuoden ajalta, jona varat eivät ole olleet yrityksen käytössä.
Hallituksen viidennessä lisätalousarviossa suurimmat muutokset liittyvät verojen takaisinmaksuun. Verojärjestelyihin tarttuneita yhtiöitä on merkittävästi odotettua vähemmän. Myös kustannustuen käyttöä korjataan alaspäin suuren kielteisten päätösten määrän vuoksi. 21.9.2020 mennessä kustannustuen 12 875 hakemuksesta vain 3 524 oli hyväksyttyjä. Hylätty päätös on annettu 72 prosentille hakemuksista. Tukeen budjetoidusta 300 miljoonasta eurosta on maksettu noin 121 miljoonaa. Nopeasti luodun tukijärjestelmän käyttö osoittaa, että kustannustuki ja verojen maksujärjestely olisi pitänyt käynnistää välittömästi, kun kriisin laajuus yrityskenttään alkoi paljastua. Lopulta lainsäädäntö saatiin valmisteltua nopeasti ja tukimallit olisivat kohdentuneet merkittävästi tehokkaammin.
Hallituksella on mahdollisuus auttaa kulttuuri- ja matkailualan ahdinkoa konkreettisesti
Kriisin alusta asti, kuten kustannustuen eduskuntakäsittelynkin aikana kesäkuussa, oli täysin ilmeistä, että tapahtuma- ja kulttuurialat kärsivät epidemian aiheuttamista rajoitustoimista merkittävästi. Kustannustuki valmisteltiin niin, ettei se ota huomioon sellaisia yrityksiä tai toimialoja, joiden liikevaihto vaihtelee merkittävästi vuoden sisällä, kuten sesonkimatkailu tai musiikkifestivaalit ja muut tapahtumat. Valiokuntakäsittelyssä kustannustuen tähän puutteeseen kiinnitettiin huomiota. Lausunnossaan valiokunta edellytti hallitusta valmistelemaan erityisen kriteeristön, joka ottaa yritysten erilaiset tilanteet huomioon ja tuki ohjautuu niille yrityksille, jotka tosiasiallisesti ovat kriisistä kärsineet.
Hallitus ei tiettävästi ole käynnistänyt valmistelua kriteeristöstä, joka huomioisi kulttuuri- ja matkailualoja. Hallituksen on välittömästi käynnistettävä valmistelu kustannustuen erityisen kriteeristön valmisteluksi. Tukimalliin varattujen määrärahojen suuruusluokka vaikuttaa toistaiseksi riittävältä kattamaan myös erityisen kriteeristön perusteella annettu tuki. Hallitus ei ole onnistunut selkiyttämään ohjeistuksiaan tai menetelmiä turvallisen matkustamisen ja tapahtumajärjestämisen varmistamiseksi. Hallituksen hidastelu ja ilmeiset puutteet kokonaisvaltaisessa poikkeusaikojen johtamisessa uhkaa jo tuhansia työpaikkoja ja yrityksiä — esimerkiksi lupaavasti kasvanut Lapin matkailualan ekosysteemi on jo henkitoreissa. Matkailu- ja kulttuurialan osalta hallitus on tehnyt lupauksen, jota se ei ole onnistunut lunastamaan.
Hallituksen on myös käynnistettävä välittömästi valmistelu mahdollista toista aaltoa varten. Hallituksen on esiteltävä selkeä suunnitelma siitä, miten se aikoo toimia, jos toinen aalto aiheuttaa vastaavia yhteiskunnan sulkutoimia kuin ensimmäisen aallon aikana. Hallituksen on myös selvästi kerrottava, kuinka pitkään tuet jatkuvat. Edellisen valtiovarainministerin lupaus siitä, ettei yksikään yritys tule menemään konkurssiin koronakriisin vuoksi, on liioittelua. Valmistelussa on huomioitava, ettei valtio voi tukea yrityksiä rajattomasti. Epidemia ei nykyisten arvioiden mukaan ole häviämässä nopeasti. Lopulta yritysten liiketoiminta sopeutuu uuteen tilanteeseen, mutta akuutin tilanteen aiheuttamat pysyvät vahingot on pystyttävä välttämään.
Hallituksen koronalisätuki ei kohdistu tarkoituksenmukaisesti sitä eniten tarvitseville
Kokoomus huomauttaa, että on perusteltua tukea työttömäksi tai lomautetuksi joutuneita henkilöitä, joiden toimeentulo on koronavirusepidemian takia heikentynyt, sekä sellaisia lapsiperheitä, joille koronavirusepidemia on aiheuttanut lisäkustannuksia. Asiantuntijakuulemisessa valiokunnassa on todettu, ettei ehdotettu korvaus kohdistu tarkoituksenmukaisesti näihin talouksiin. Tuki kohdistuu sellaisiin talouksiin, jotka saivat toimeentulotukea koronaepidemiasta riippumatta. Perustoimeentulotuen saajista merkittävä osa on yhden hengen talouksia, eikä tuki siten kohdistu pääasiallisesti lapsiperheisiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus välittömästi valmistelee kriteeristön kustannustuen sisään, jossa huomioidaan rajoittamistoimien vaikutukset niille yrityksille ja toimialoille, joiden liiketoimintamallia kustannustuki ei huomioi, mutta jotka tosiasiallisesti ovat kärsineet merkittävästi koronakriisin rajoitustoimenpiteistä, kuten matkailu- ja kulttuurialat.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus uskottavalla tavalla varmistaa turvallisen ja helpon matkustamisen, jotta Lapin ja muun Suomen kasvava matkailuelinkeinon ekosysteemi selviää kriisistä.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää suunnitelman, miten yritysten tukeminen järjestetään, jos epidemian toisen aallon hoitamiseksi on toteutettava laajoja yhteiskunnan sulkutoimenpiteitä.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus esittelee uskottavan suunnitelman julkisen talouden vakauttamiseksi, Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi, yksityisten investointien nostamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä esitykset työllisyyttä lisäävistä uudistuksista, joiden työllisyyttä parantava vaikutus on vähintään 100 000 työllistä vuoteen 2025 mennessä.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo lakiesityksen, jolla mahdollistetaan reilu paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä.