Esityksessä vuoden 2024 kolmanneksi lisätalousarvioksi tuloarviota korotetaan noin 525 milj. eurolla ja määrärahoja vähennetään noin 442 milj. eurolla. Muutosten taustalla olevat syyt ovat suurelta osalta teknisiä: Tupakkaveron tuottoa siirtyy tulevalta vuodelta kuluvalle vuodelle (164 milj. euroa) ja monitoimihävittäjien hankinnan maksumäärärahan ajoitusmuutos (-436 milj. euroa) pienentää menoarvioita.  

Kesken vuotta hätäisesti toteutetusta ennätyksellisestä arvonlisäverotuksen kiristyksestä huolimatta ovat luvut julkisen talouden kestävyyden ja hallituksen tavoitteiden näkökulmasta huolestuttavia. Kokonaisuudessaan lisätalousarvion tarkennetut ennusteet piirtävät kuvaa ennakoitua synkempänä ja pidempään jatkuneesta laskusuhdanteesta ja hallituksen myöhäisistä ja riittämättömistä toimista tilanteen korjaamiseksi. 

Heikkoa kasvua ja sen myötä paisunutta alijäämää selittää osaltaan rakennusalan ja ennen kaikkea asuntorakentamisen romahdus. On todennäköistä, että suuntaamalla sektorille korjaavia ja luottamusta vahvistavia toimenpiteitä jo syksyllä 2023, olisi taantumaa voinut merkittävästi loiventaa ja nopeuttaa Suomen talouden paluuta kasvu-uralle.  

Lisäksi hallitus olisi voinut vahvistaa verotulokertymää toimenpiteillä, joilla veroasteen laskua olisi jarrutettu jo vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Näin Suomi olisi voinut välttää kesken vuoden tehtävän historiallisen suuren yleisen arvonlisäveron korotuksen tasolle 25,5 %. Ennakoimattomasti ja äärimmäisen lyhyellä varoitusajalla toteutettu korotus heikossa suhdanteessa on omalta osaltaan hidastanut ja heikentänyt talouden elpymistä. 

Hallituksen tulisi keskittyä valmistelemaan talouspolitiikan suunnanmuutosta tasapainoisemman sopeutuksen ja uskottavan kasvuohjelman toteuttamiseksi, jotta vuodesta 2025 eteenpäin välttäisimme pitkittyvän taantuman ja liiallisiksi paisuvat alijäämät. Kasvutyöryhmä asettaminen oli hyvä päätös mutta sekin auttamattoman myöhässä. Nyt todellisia kasvutoimia joudutaan odottamaan yli hallituskauden puolen välin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Pääministeri Orpon hallitus on rahoittamassa investointiohjelmaansa valtion omaisuudesta luopumalla, mutta ei ole avannut tarkemmin suunnitelmiaan julkisuudessa.  

Nyt käsittelyssä olevan vuoden 2024 kolmannen lisätalousarvion yhteydessä hallitus esittää merkittäviä muutoksia liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisten yhtiöiden omistusrajoihin ilman, että näitä on huolellisesti perusteltu tai että näistä on käyty laaja-alaista julkista keskustelua. Hallitus ei ole esittänyt perusteluita sille, miksi Finavia Oyj:ssä ja VR Yhtymä Oyj:ssä eduskunnan tulisi mahdollistaa 49,9 prosentin omistusosuuden myyntimahdollisuus sijoittajille.  

Orpon hallitus jatkaa epäonnistunutta talouspolitiikkaansa. Hallitus on pitkittänyt ja syventänyt Suomen matalasuhdannetta kurjistavalla talouspolitiikallaan. Vuoden 2024 kolmas lisätalousarvio kertoo ennen kaikkea Suomen talouden huonosta tilasta. Kolmannessa lisätalousarviossa ansio- ja pääomatuloveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavaksi 141 miljoonalla eurolla. Pitkittyneestä matalasuhdanteesta kertoo myös, että arvonlisäveron tuottoarviota ehdotetaan alennettavan 252 miljoonalla eurolla. Vielä vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä ALV:in tuottoarviota ehdotettiin korotettavaksi 107 miljoonalla eurolla yleisen ALV:in korotuksen myötä. 

Kolmannessa lisätalousarviossa lisätään tuloja 525 miljoonalla ja vähennetään menoja 442 miljoonalla eurolla. Ennakoitua korkeammat tulot ja pienemmät menot eivät johdu siitä, että hallituksen talouspolitiikka olisi onnistunut kääntämään Suomen talouden kasvuun. Tuloarvion 525 miljoonan korotuksesta vain 143 miljoonaa selittyy verotuloarvioiden nousulla. Tupakkaveron nosto yksinään selittäisi tämän. Sekalaisten tulojen arviota ehdotetaan korotettavaksi 303 miljoonalla eurolla. Ehdotus sisältää muun muassa 200 miljoonalla eurolla korotetun arvion aiemmilta vuosilta siirrettyjen määrärahojen peruutuksista. Lisätalousarvio myös paljastaa korkojen monisuuntaisen vaikutuksen. Korkea korkotaso tuo valtionbudjettiin myös lisätuottoja: korkotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 78,9 milj. eurolla toteutuneiden sijoitusten sekä toteutuneen korkotasokehityksen perusteella. Hallitus harjoittaa myös luovaa kirjanpitoa siirtämällä merkittäviä kulueriä myöhemmäksi. Esimerkiski puolustusministeriön alaisuudesta löytyy monta kohtaa, jossa merkittäviä kuluja siirretään seuraavan hallituksen maksettavaksi satojen miljoonien edestä.  

Myös valtion omaisuuden myyminen on kirjanpidollinen silmänkääntötemppu. Valtion omaisuuden myyminen vähentää valtion nettovarallisuutta, joten vaikutus julkiseen talouteen on sama kuin lisävelan ottamisella. Valtion omistajapolitiikalla on ollut merkittävä rooli Suomen teollisessa rakennemuutoksessa ja vaurastumisessa. Omistajapolitiikka on edelleen keskeinen talous- ja yhteiskuntapolitiikan työkalu, jonka avulla voidaan turvata huoltovarmuus ja monia julkisia peruspalveluita, ohjata talouden kestävää kehitystä pitkäjänteisesti sekä vahvistaa valtion kassaa. Hallitus on nyt kuitenkin heikentämässä merkittävästi valtion kykyä harjoittaa yhteiskunnan kokonaisetua palvelevaa omistajapolitiikkaa avaamalla strategisesti keskeisiä valtionyhtiöitä yksityiselle voitontavoittelulle.