MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 23
VALTIONEUVOSTON KANSLIA
01. Hallinto
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)
Perussuomalaiset katsoo, että hallituksen päätös palkata ennätysmäärä valtiosihteereitä ja eri-tyisavustajia on hallituksen työn kannalta tarpeetonta ja heikentää kansalaisten luottamusta politiikkaan. Osana valtionhallinnon tehostamistoimenpiteitä tulee poliittisin perustein valittujen virkamiesten lukumäärä ja asema ministeriöissä arvioida uudelleen. Lähtökohtaisesti pääosin poliittista työtä tekevien henkilöiden, joita ei nimitetä virkaansa avoimen haun perusteella vaan poliittisin perustein, ei tulisi olla ministeriöiden vaan puolueiden palkkalistoilla. Nykyisellään poliittinen valmistelu ja virkamiesvalmistelu on sotkettu toisiinsa, mikä tekee järjestelmästä sekavan ja tuottaa huonoa valmistelua. Poliittisen ohjauksen paikka ei ole yksittäisissä ministeriöissä, vaan virkakoneiston tulisi keskittyä hyvän hallinnon toteuttamiseen. Poliittinen johtaminen ja ohjaus tulee keskittää talouspoliittiseen ministerivaliokuntaan ja poliittisten erityisavustajien määrää karsia.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentilta 23.01.02 vähennetään 2 900 000 euroa ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää poliittisten erityisavustajien määrää ja uudistaa valtiosihteerijärjestelmän.
Pääluokka 24
ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Huonosti hoidettu kehitysapu ei ratkaise, vaan pidentää kurjuutta. Suorat budjettituet tulee lopettaa. Kehitysapu estää markkinaehtoisten rahoitusjärjestelyjen toimivuutta ja paikallisten pankkien kehittymistä, paisuttaa köyhien maiden julkista sektoria ja hämärtää hallitusten vastuullisuutta omille kansalaisilleen.
Vuodelle 2019 valtion tulee varata vain välttämätön pohjakassa niitä maksuja varten, jotka on jo sovittu. Perussuomalaiset haluavat, että suomalaisten tuloksellisten järjestötoimijoiden painoarvoa kehitysyhteistyörahaston toiminnassa pitää kasvattaa.
Passiivisen rahanjaon sijasta kehitysavun tarkoituksena tulee olla konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen sekä kohdemaiden auttaminen tulemaan toimeen omillaan. Samaan aikaan hiilijalanjälkeä lisäävä massasiirtolaisuus tulee lopettaa, koska ei ole sen enempää lähtömaiden kuin Euroopan maiden kannalta järkevää, että kehitysmaiden väestö siirtyy Eurooppaan laajamittaisesti sosiaaliturvan varaan tai hanttihommiin sen sijaan, että osallistuisi kotimaansa ongelmien ratkaisemiseen.
Perussuomalaiset korostavat sitä, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tärkein yksittäinen teko kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi pitkällä tähtäimellä. Tyttöjen on saatava käydä koulunsa ja osallistua tasavertaisina yhteiskunnan rakentamiseen sen sijaan, että heidät alistetaan lapsentekokoneiksi ollessaan vielä itsekin lapsia. Tähän ongelmaan puuttumalla korjataan myös koko maapallon kannalta merkittävin ongelma, liikakansoitus. Kehitysavun saamisen ehdoksi tulee asettaa, että kohdevaltio esittää suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin sekä sitoutuu miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
Suomen tulee irtautua haitallisista kehitysapukohteista ja keskittyä vain ruohonjuuritason työhön, kuten opetuksen järjestämiseen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen, joiden tulee olla prioriteettien kärjessä myös tulevaisuudessa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentilta 24.30.66 vähennetään 64 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetusta määrärahasta ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus asettaa kehitysavun tarjoamisen ehdoksi, että kohdemaa on sitoutunut väestönkasvun hallintaan sekä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.
Pääluokka 26
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
40. Maahanmuutto
01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Vastaanottotoiminnasta suomalaisille veronmaksajille aiheutuneet kustannukset ovat olleet mittavat. Perussuomalaiset katsoo, että vastaanottotoiminnan kustannukset on saatava kuriin, ja tästä syystä edellyttää, että hallitus teettää puolueettoman ja perusteellisen selvityksen vastaanottokeskusten rahan käytöstä ja hallinnosta ja tuo selvityksen eduskunnan käsittelyyn.
Perussuomalaisten mielestä rajalliset taloudelliset resurssit on suunnattava vain toimiin, jotka todistetusti edistävät kulttuurista ja työperäistä kotoutumista siten, että kotoutustoimien tulos on menoja suurempaa. Perussuomalaisten mielestä ensimmäinen askel kotoutustoiminnan oikein mitoittamisessa ja suuntaamisessa on tutkimustiedon kerääminen.
Perussuomalaiset edellyttää, että hallitus selvittää ja julkaisee viipymättä turvapaikan hakijoista aiheutuvat kokonaiskustannukset. Myös maahanmuuton kokonaiskustannusarviointi jäi edelliseltä hallitukselta tekemättä. Perussuomalaisten mielestä STM:n laatima selvitys oli puutteellinen.
Katsomme, että väärin perustein tapahtuva maahanmuutto aiheuttaa Suomelle mittavia kustannuksia, jotka on selvitettävä. Maahanmuuton kustannuksista löytyy useita säästökohteita. Suomen tulee entisestään tiukentaa turvapaikka- ja perheenyhdistämismenettelyä, sillä jonossa on tällä hetkellä runsaasti hakemuksia.
Lisätalousarviossa sijoitetaan tilapäinen maahanmuutto- ja paluuasiantuntija Irakiin. Perussuomalaisten mielestä Suomen ei ole järkevää erikseen kerätä ajantasaista maatietoa, eikä valtion tehtäviin kuulu Irakiin palaavien paluun tukeminen paikan päällä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentilta 26.40.01 poistetaan tilapäisen asiantuntijan Irakiin sijoittamiseen ehdotettu 100 000 euron määräraha ja että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja julkaisee viipymättä turvapaikanhakijoista aiheutuvat kokonaiskustannukset.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää kotoutumisen seurantaan mittarit, kriteerit sekä enimmäiskeston ja ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vähennetään kotouttamisen kuluja merkittävästi sekä lisätään prosessien kustannustehokkuutta.
22. Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)
Turvapaikkakriisin myötä Suomeen on jäänyt runsaasti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita henkilöitä, joilla ei ole laillista oikeutta oleskella maassamme. Sen lisäksi, että luvattomasti maassa oleskelevista henkilöistä aiheutuu yhteiskunnalle kustannuksia muun muassa toimeentulotukimenojen muodossa, osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista voi muodostaa yhteiskunnallemme turvallisuusuhkan. Suomessa on lukuisia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, joita poliisi ei ole kyennyt poistamaan maasta. Perussuomalaiset katsoo, että käännytysprosessia on tehostettava kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseksi maasta ja käännytysprosessin onnistumisen varmistamiseksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut on tarvittaessa otettava säilöön.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, luvattomasti maassa olevien henkilöiden poistamista Suomesta.
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
70. Valtionhallinon kehittäminen
05. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluiden kehittämisen tuki ja ohjaus sekä julkisen hallinnon tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Perussuomalaiset eivät ole unohtaneet, että edellinen hallitus käytti kaatuneen sote-uudistuksen valmisteluun valmistelu- ja suunnitteluvaiheessa satoja miljoonia euroja. Perussuomalaisten mielestä valmistelukustannuksia tulisi karsia, vaikka toki tarpeelliset säännölliset tietojärjestelmien uudistamiset on välttämätöntä tehdä. Vuoden 2017 jälkeen momentin vuotuiset kulut ovat olleet 150 miljoonaa euroa suuremmat. Mikäli hallitus aikoo edelleen jatkaa samaa tahtia hallinnon kehittämistä, hallituskauden lasku soten suunnittelusta voi olla yli puoli miljardia euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii suitsimaan valtionhallinnon kehittämiskustannuksia ja että isoimmat ja jatkuvat menolisäykset kohdistettaisiin varmasti toteutettaviin tai monikäyttöisiin hankkeisiin.
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)
Ahvenanmaa on Suomen varakkaimpiin kuuluva alue. Maakuntahallinto on velaton, ja väkilukuun suhteutettuna valtion menot ovat Ahvenanmaalla suurin piirtein kaksinkertaiset muun Suomen keskiarvoon verrattuna. Perussuomalaiset haluaa rajoittaa kohtuuttomia varainsiirtoja Ahvenanmaan maakuntaan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan asukkaiden yhdenvertaiseen asemaan saattamiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Ahvenanmaan tasoitusmaksun taso lasketaan kohtuulliselle tasolle maakunnan velattomuus ja manner-Suomeen verrattuna erittäin hyvä taloudellinen tilanne huomioiden.
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
10. Liikenneverkko
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Liikenneviraston mukaan Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena ja korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Vaikka korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille 2016—2018, kaikkia tärkeitä huonokuntoisia kohteita ei pystytä kunnostamaan. Perussuomalaiset esittääkin, että hallitus lisää resursseja liikenneväylien korjausvelan lyhentämiseen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseen.
Tieverkon kunnon parantamisen myötä olisi perusteltua myös nostaa nopeusrajoituksia 130 kilometriin tunnissa moottoriteillä liikenteen sujuvuuden lisäämiseksi ja matka-aikojen lyhentämiseksi. Nopeusrajoituksia tulisi nostaa niillä tieosuuksilla, joilla liikenneturvallisuus ja tien kunto sen sallivat ja joilla on käytössä muuttuvat nopeusrajoitusmerkit. Kokeilu voitaisiin aloittaa esimerkiksi väleillä Helsinki—Turku ja Helsinki—Tampere, ja mikäli kokeilun perusteella todettaisiin, ettei nopeusrajoituksen nostamisella ole liikenneturvallisuutta heikentävää vaikutusta, laajentaa korkeampien nopeusrajoitusten käyttöä myös muualle maahan, muun muassa Helsinki—Lahti- ja Helsinki—Kotka-väleille.
Perussuomalaisten mielestä tiehankkeissa erityistä huomiota pitäisi kohdistaa seuraavien teiden heikkoon kuntoon ja liikenneturvallisuuteen:
Valtatie 23 Joensuu—Varkaus. Tietä on rakennettu vuosikymmenten ajan useassa eri osassa, ja sen laatu vaihtelee merkittävästi. Kyseinen valtatie on nopein reitti Joensuusta Helsinkiin.
Valtatie 15 Kouvola—Kotka. Kotkan sataman tavaraliikenne pohjoiseen kulkee tätä tietä pitkin. Raskaan liikenteen lisäksi ambulanssiliikenne on lisääntynyt kyseisellä reitillä.
Maantie 24 Lahti—Jämsä.
Valtatie 25 Hanko—Hyvinkää. Tie on Hangon sataman tavarakuljetuksille tärkeä.
Valtatie 5 Heinola—Sodankylä. Välillä Leppävirta—Kuopio tie on huonokuntoinen, etenkin raskaan liikenteen määrään suhteutettuna.
Lisäksi täytyisi kiinnittää erityistä huomiota Suomen viennille ja kilpailukyvylle elintärkeisiin tiehankkeisiin, jotka poistavat esimerkiksi satamiin suuntautuvien kuljetusten pullonkauloja. Eräs tällainen pullonkaula on syntymässä Oulun satamaan suuntautuviin kuljetuksiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 31.10.20 lisätään 27 000 000 euroa perusväylänpitoon ja että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 10
Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia liikenneväylien pullonkaulojen poistamiseen.
Vastalauseen lausumaehdotus 11
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin käynnistääkseen kokeilun nopeusrajoitusten nostamiseksi moottoriteillä liikenneolosuhteiden sekä tieosuuden kunnon sen salliessa.
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
EU:n komissio tukee yhtenäisen liikenneverkon kehittämistä sisämarkkinoiden, alueellisen yhteneväisyyden ja kestävän liikennejärjestelmän edistämiseksi TEN-T-rahoituksen muodossa. TEN-T-hankkeiden monivuotisesta ohjelmasta tuetaan pääasiassa EU:n prioriteettihankkeita ja muutamia komission priorisoimia yleiseurooppalaisia hankkeita. Nopean junayhteyden suunnittelu Helsingin ja Turun välille on jo aloitettu, ja uusi nopea junayhteys vahvistaakin alueen talouskasvua sekä kehitysmahdollisuuksia. Suomi on kuitenkin käyttänyt tähän mennessä TEN-T-rahoitusta merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsi. Perussuomalaiset katsovat, että hallituksen tulisi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maamme saisi riittävän tuen väyläverkostomme kehittämiseen. Rataverkkomme antaa erinomaiset mahdollisuudet kehittää Suomesta pohjoisen Euroopan rautatieliikenteen keskusta.
TEN-T-rahoitukseen kelpaavat kohteet ovat vaalikausiamme pitempiä. Suomen teiden rahoitus on budjettivetoista; jos rahaa ei ole, ei myöskään kipeästi tarvittuja tiehankkeita voida aloittaa. Tähän Perussuomalaiset haluavat muutosta. Hallituksen on laajennettava suurten tieinfrahankkeiden rahoitusta rahastomallilla. Toinen vaihtoehto voisi olla nykyisin käytössäkin oleva yksityisellä rahalla toteutettu elinkaarimalli, jonka käytöstä valtio maksaa korvausta.
Matkustajajunaliikenne on joukkoliikenteen muodoista ympäristöystävällisimpiä, koska sähköjunat ovat lähipäästöttömiä. Junaliikenteen kulkutapaosuutta kaukoliikenteessä tulisikin pyrkiä lisäämään. Keskeinen kysymys kulkuvälineen valinnassa on liikenteen nopeus: ympäri maailmaa on nähty, että uudet nopeat junayhteydet ovat lisänneet junaliikenteen matkustajamääriä merkittävästi. Suomen tulisi seurata esimerkkiä ja ottaa tavoitteeksi tunnin junayhteyksien toteuttaminen Helsingistä Turkuun ja Tampereelle. Perussuomalaisten mielestä hallituksen on tunnin junien suunnitteluvaiheen jälkeen käynnistettävä hankkeet ja haettava niihin TEN-T-rahoitusta.
Junien nopeuksia tulisi lisätä myös Itä-Suomen ja Pietarin liikenteessä, jotta junaliikenteen kilpailukyky suhteessa lentomatkustamiseen kasvaisi, sekä toteuttaa tunnin juna Helsingin ja Turun välille ja neljän tunnin junayhteys Helsingin ja Oulun välille. Nopeat junayhteydet palvelisivat niin maakuntien kaupunkien yrityselämää kuin myös vapaa-ajan matkustusta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 31.10.77 lisätään 40 000 000 euroa väyläverkon kehittämiseen ja että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 12
Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että Suomi saa osuuden Euroopan unionin TEN-T-rahoituksesta.
Vastalauseen lausumaehdotus 13
Eduskunta edellyttää, että hallitus suunnitteluvaiheen jälkeen ryhtyy toimenpiteisiin tunnin junayhteyksien rakentamiseksi Helsingin ja Tampereen välille sekä alkaa valmistella nopeiden junayhteyksien toteuttamista siitä eteenpäin Ouluun (ns. neljän tunnin juna) ja Jyväskylään asti sekä Itä-Suomen yhteysvälien nopeuttamista.
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
44. Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v)
Perussuomalaiset esittävät muutosta lämmön- ja energiantuotannon tukijärjestelmään kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamiseksi. Sahoilla on paljon purua ja kuorta, joka ei mene polttoaineeksi tai jatkojalostukseen. Tämä johtuu tukijärjestelmän epäkohdista, jotka tulee korjata.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 14
Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa tukijärjestelmää siten, että kotimaisten sahojen sivutuotteet jatkojalostetaan sekä hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa.
Vastalauseen lausumaehdotus 15
Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää hallitusohjelmassa esitettyjä biokaasuhankkeita nopealla aikataululla ja sujuvoittaa säädöksiä biokaasuhankkeiden nopean aloittamisen edistämiseksi sekä käynnistää valmistelun mahdollisten valtiontukikysymysten ratkaisemiseksi.
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
60. Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvarahastojen toimintakulut (siirtomääräraha 2 v)
Hallituksen esityksessä lisäyksestä 5 500 000 euroa aiheutuu hallitusohjelman mukaisista päätöksistä korottaa pieniä eläkkeitä ja muiden päätettyjen etuusmuutosten toimeenpanon valmistelusta. Eduskunta joutuu antamaan kyseisen määrärahan huolimatta siitä, että on täysin epäselvää, millaisia mahdollisia eläkemalleja uudistuksessa aiotaan selvittää ja toteuttaa. Eduskunnalle olisi tullut antaa tarkempi tieto taustakeskusteluissa olleista mahdollisista vaihtoehdoista korottaa pieniä eläkkeitä.
Edellinen hallitus käytti aktiivimallin valmisteluun useita miljoonia euroja. Nyt alkuvaiheessa eläkemallin uudistamiseksi käytetään 5,5 miljoonaa euroa. Perussuomalaisten mielestä valmistelukustannuksia tulisi karsia, vaikka toki tarpeelliset säännölliset tietojärjestelmien uudistamiset ovat välttämättömiä toteuttaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 16
Eduskunta edellyttää, että hallitus minimoi epävarmojen hankkeittensa valmistelukustannukset ja antaa viipymättä eduskunnalle selvityksen vaihtoehtoisista eläkemalleista, niiden kustannuksista ja vaikutuksista muihin etuisuuksiin.