01.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Koronavirustilanteen vuoksi momentille ehdotetaan 15 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu avustusten myöntämiseen taiteen ja kulttuurin alan henkilöille ja toiminimille. Lisäksi elokuvatuotantoyhtiöille esitetään 5 milj. euron tukea koronavirustilanteesta aiheutuvien taloudellisten menetysten vähentämiseksi (mom. 29.80.50). Em. määrärahalisäykset rahoitetaan yritysten kustannustuen kokonaisuudesta uudelleen kohdentamalla ja sen vuoksi momentilta 32.40.43 (Yritysten kustannustuki) vähennetään 20 milj. euroa.  

Taiteen ja kulttuurin toimialoille (mm. kansallisille taidelaitoksille, valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille) myönnettiin viime vuoden lisätalousarvioissa koronasta aiheutuvien vaikeuksien vähentämiseen yhteensä 110 milj. euroa, josta freelance-taiteilijoille ja muille taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille osoitettiin 17,5 milj. euroa. Lisäksi kulttuurialan yritykset ja yrittäjät ovat voineet hakea yksinyrittäjille tarkoitettua tukea, ELY-keskuksista pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitettua tukea, Business Finlandista myönnettyä tukea sekä kustannustukea Valtiokonttorista.  

Kulttuurin ja luovien alojen tilanne on kuitenkin kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen vaikea, sillä toiminta on ollut rajoitusten vuoksi monin osin kokonaan pysähdyksissä jo vuoden verran. Luovat alat ovat olleet koronaepidemian suurimpia häviäjiä, ja lisätukien tarve on edelleen ilmeinen.  

On tärkeää, että lisätukea suunnataan nyt nimenomaan freelance-toimijoille ja yksinyrittäjille, joiden sosiaaliturva on usein varsin heikko. Syntyneisiin menetyksiin nähden tuki on kuitenkin vielä riittämätön, sillä saadun selvityksen mukaan kulttuurialan freelancereiden tulonmenetysten arvioidaan olevan tähän mennessä jo yli 200 milj. euroa. Suuri tukitarve huomioon ottaen tässä tilanteessa on tärkeää, että tuen jakokriteerit ovat toimivat mm. tulonmenetyksiin ja tuen tarpeeseen nähden ja että tuen hakumenettelyt ovat helppoja.  

Valiokunta toteaa, että jo olemassa olevien sekä nyt esitettyjen tukien rinnalle tarvitaan vielä lisätoimia, joilla varmistetaan alan toimintaedellytykset ja elinvoimaisuus koronapandemian yli. Kulttuuri ja luovat alat ovat tärkeitä mm. talouden näkökulmasta, sillä niillä on merkittävä työllistävä sekä myös taloudellista toimeliaisuutta edistävä vaikutus. Tämän lisäksi ne edistävät mm. kansalaisten terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista osallisuutta. Epidemian jälkeen taiteen ja kulttuurin merkitys on entistä tärkeämpi, sillä niitä tarvitaan ja niitä voidaan hyödyntää tulevaisuuden rakentamisessa ja uusien mahdollisuuksien luomisessa.  

Valiokunta pitää siksi tärkeänä, että kulttuurin ja luovien alojen tukijärjestelmää kehitetään ja että siinä yhteydessä arvioidaan kattavasti toimijoiden ja järjestäjätahojen erilaiset tukitarpeet ja tunnistetaan alan monipuolinen ekosysteemi ja sen tyypilliset työmuodot. On niin ikään huolehdittava siitä, että eri hallinnonalojen myöntämät tuet muodostavat saumattoman ja kattavan kokonaisuuden, jolla vältetään paitsi tukien päällekkäisyys myös erilaisten väliinputoajaryhmien syntyminen. Rahallisen tuen rinnalle tarvitaan myös ns. exit-strategia vallitsevista rajoituksista ja tapahtumien turvalliseksi käynnistämiseksi.  

Valiokunta kiirehtii myös tapahtuma- ja kulttuurialalle suunnatun niin sanotun tapahtumatakuun valmistelua. On tärkeää, että takuu korvaa tapahtumanjärjestäjälle koituneita tappioita, mikäli vallitseva koronavirustilanne estää tai rajoittaa suunnitellun tapahtuman järjestämistä. 

Alan toimintaedellytysten varmistamiseksi on myös selvitettävä mahdollisuudet taiteilijoiden sosiaali- ja eläketurvan parantamiseen. Valiokunta nostaa erityisesti esille tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvien epäkohtien korjaamisen, mihin valtiovarainvaliokunta ja sivistysvaliokunta ovat jo aiemmin kiinnittäneet huomiota.  

Valtioneuvoston asetuksessa työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta (1332/2002) säädetään sovittelussa huomioon otettavista tuloista. Asetuksen 8 §:n 9 kohdan mukaan immateriaalioikeuksiin perustuva korvaus, kuten mm. tekijänoikeuskorvaus, on työttö-myysetuuden sovittelussa huomioon otettavaa työn perusteella saatua ansiotuloa. Käyttökorvaukset tulevat tekijälle käytännössä takautuvasti ja pitkän ajan kuluttua, ja niitä voi siten tulla myös työttömäksi jääneelle tekijälle, jolla ei ole muita tuloja. Tällöin käyttökorvaukset saattavat pahimmillaan leikata työttömyyskorvauksen kokonaan. Menettely on koettu epäoikeudenmukaiseksi erityisesti nyt, kun monien taiteilijoiden ja tekijöiden toimeentulo on vaikeutunut koronaepidemian vuoksi.  

Valiokunnan mielestä tässä tilanteessa on perusteltua kiirehtiä sovitellun päivärahan kehittämistä koskevia toimia ja parantaa työttömäksi jääneen tekijän ja taiteilijan oikeutta työttömyysturvaan.  

Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa tapahtumatakuuta sekä taiteilijoiden työttömyysturvan parantamista koskevien lausumien hyväksymistä.  

Koronapandemian lisäksi taide- ja kulttuurikentän taloudellisia näkymiä varjostavat rahapelitoiminnan tuottojen merkittävä aleneminen ja sen vaikutukset tulevien vuosien kulttuuribudjettiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että kehysvalmistelussa löydetään ratkaisut, joilla kulttuurialan rahoitus ja toimintakyky turvataan kestävällä tavalla.  

Valiokunnan mielestä eri toimien jatkovalmistelussa tarvitaan poikkihallinnollisuutta ja yhteistä koordinaatiota asianomaisten hallinnonalojen (OKM, TEM ja STM) välillä. 

52.Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 1,5 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu valtionavustuksiin nuorisoalan järjestöille kesätyöntekijöiden palkkaamiseen. Saadun selvityksen perusteella valiokunta muuttaa momentin päätösosaa siten, että määrärahasta voidaan käyttää osa (enintään 500 000 euroa) kesätyöntekijöiden palkkaamiseen myös seurakunnissa ja muissa uskonnollisissa yhdyskunnissa.  

Valiokunta pitää muutoinkin tärkeänä, että hallitus, kunnat ja muut toimijat edistävät yhä nuorten kesätöiden saatavuutta, sillä koronakriisi on vaarassa vaikeuttaa nuorten kesätyömahdollisuuksia myös ensi kesänä. Esim. koronan vuoksi vaikeuksissa olevien matkailu- sekä hotelli- ja ravintola-alojen sekä erilaisten tapahtumajärjestäjien mahdollisuudet kesätyöntekijöiden palkkaamiseen ovat edelleen normaalia heikommat.  

64.EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille esitetään 129,9 milj. euron lisäystä määrärahaan ja 295 milj. euron lisäystä myöntämisvaltuuteen. Tästä aiheutuu menoja 129,9 milj. euroa vuodelle 2021, 115,5 milj. euroa vuodelle 2022 ja 49,5 milj. euroa vuodelle 2023. 

Määrärahan ja myöntämisvaltuuden lisäykset aiheutuvat Suomen rakennerahasto-ohjelman "Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020" vuosille 2021—2023 kohdistuvasta REACT-EU-rahoituksesta. REACT-EU-välineestä (”Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe”), joka tuo lisärahoitusta käynnissä oleviin ohjelmakauden 2014—2020 rakennerahasto-ohjelmiin, on sovittu heinäkuun 2020 Eurooppa-neuvostossa osana elpymisrahoituskokonaisuutta.  

Valiokunta tukee rahoituksen käyttöön saamista REACT-EU:n osalta nopeasti, koska rahoituksella tuetaan alueiden elpymistä. Saadun selvityksen mukaan REACT-EU-asetus on astunut voimaan joulukuussa 2020, joten rahoitus voidaan kohdentaa alueiden käyttöön nopealla aikataululla. 

43.Yritysten kustannustuki (siirtomääräraha 2 v)

Momentille vuonna 2020 myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta esitetään peruutettavaksi 20 milj. euroa. Määrärahan peruuttamista vastaava lisäys on tehty momenteille 29.80.01 ja 29.80.50, millä mahdollistetaan yritysten kustannustuen ulkopuolelle jäävien kulttuurin toimijoiden tukeminen.  

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiehdotuksen yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 27/2021 vp), jolla on tarkoitus avata yrityksille kolmannen kerran mahdollisuus hakea kustannustukea.  

Saadun selvityksen mukaan kustannustuen toiseen vaiheeseen oli käytettävissä yhteensä 550 milj. euroa, josta maaliskuun alkuun mennessä on käytetty noin 163 milj. euroa. Edellä todetun mukaisesti momentilta siirretään 20 milj. käytettäväksi kulttuurialan toimijoiden tukemiseen, jolloin kustannustukeen on käytettävissä kolmannella kierroksella vajaa 370 milj. euroa. Arvion mukaan kolmannen hakukauden kustannusvaikutus olisi noin 260 milj. euroa. 

Kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi covid-19-pandemian vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia palkka- ja muita kuluja. Valiokunta pitää hyvänä hallituksen esittämiä parannuksia kustannustukeen. Valiokunta on aikaisemmin tuonut esiin huolensa siitä, että kaikki yritykset eivät ole olleet kustannustuen piirissä. Onkin tärkeää, että muutosten myötä kustannustuki vastaa paremmin uusien yritysten, pienten yritysten ja yksin-yrittäjien tarpeisiin ja että asetuksessa mainittujen toimialojen ulkopuoliset yritykset voivat hakea harkinnanvaraista tukea.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kustannustukea voidaan myöntää yrityksille, jotka ovat EU:n valtiontukisääntelyn mukaisesti vaikeuksissa, jos vaikeuksissa olo on alkanut vuonna 2020. Pienten yritysten tilannetta helpottaa sekin, että hallituksen esityksen mukaan tukea voidaan jatkossa myöntää pienille yrityksille, jotka ovat olleet vaikeuksissa jo 2019, kunhan yritykset eivät ole yrityssaneeraus- tai konkurssimenettelyssä. Valiokunta pitää tärkeänä, että kustannustuen harkinnanvaraisessa myöntämisessä kiinnitetään huomiota elinkelpoisen yritystoiminnan säilyttämiseen lainsäädännön sallimissa puitteissa, koska kaikkien toimenpiteiden tulisi kannustaa yrittäjyyteen. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yrityksille Suomessa myönnettävä kustannustuki on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, vaikka EU:n tilapäiset valtiontukisäännöt mahdollistaisivat yritysten tukemisen merkittävämmillä summilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, myös tältä osin. 

Valiokunta tuo esiin, että poikkeusolot ja tilojen sulkemiset tulevat entisestään vaikeuttamaan yritysten tilannetta keväällä 2021. Valiokunta tukee hallituksen toimia, joilla sulkutoimien kohteena oleville yrityksille maksettaisiin kompensaatiota. 

39.Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 17,5 milj. euron määrärahalisäystä, joka on tarkoitettu kunnille käytettäväksi lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyviin avustuksiin. Saadun selvityksen mukaan määräraha on tarkoitus kohdentaa erityisesti nuorten mielenterveyden edistämiseen, mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisemiseen ja perustason hoitoon pääsyyn sekä lasten, nuorten ja perheiden arjessa selviytymistä vahvistavien sosiaalihuollon palvelujen lisäresursointiin.  

Valiokunta pitää esitystä erittäin tarpeellisena, sillä nuorten perustason mielenterveyspalvelujen saatavuudessa oli jo ennen koronaepidemiaa puutteita, jotka ovat edelleen pahentuneet. Epidemia ja etäkoulu ovat näkyneet lisääntyneenä polarisaationa hyvin ja heikommin pärjäävien lasten ja nuorten välillä. Hyvinvoivissa perheissä on pystytty tukemaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja harrastamista, mutta perheissä, joissa on esim. taloudellisia vaikeuksia, jaksamis-, mielenterveys- tai päihdeongelmia, lapset ja nuoret ovat jääneet entistä enemmän yhteiskunnan palveluiden varaan.  

Julkinen palvelujärjestelmä ei ole kuitenkaan pystynyt vastaamaan riittävällä tavalla nuorten tukitarpeisiin. Epidemia on jopa heikentänyt avun ja tuen saantia esimerkiksi kuntien opiskeluhuoltopalveluissa, kun koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon henkilöstöä on siirretty koronan jäljitys- ja rokotustehtäviin. Myös muiden palvelujen väheneminen tai niiden tarjoaminen etäyhteyksin on saattanut pahentaa ja pitkittää nuorten ongelmia. Tuen ja avun tarpeesta kertoo osaltaan se, että nuorten yhteydenotot esim. Kriisipuhelimeen lisääntyivät tuntuvasti vuoden 2020 aikana. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahojen vaikuttavuuden varmistamiseksi lisäresurssit kohdennetaan nuorten ikäluokassa siihen ryhmään, jonka tarpeet näyttäytyvät alueella suurimpina. Oikea-aikaisen avun varmistamiseksi valiokunta painottaa matalan kynnyksen moniammatillista tukea sekä tiivistä yhteistyötä mm. koulujen, lastensuojelun, nuorisotoimen, sosiaali- ja terveystoimen, poliisin sekä järjestöjen kesken. On myös välttämätöntä, että hallitus arvioi nuorten mielenterveyspalveluiden resurssitarpeita edelleen seuraavien lisätalousarvioesitysten yhteydessä. 

Valiokunta edellyttää muutoinkin mielenterveyden perustason palveluiden vahvistamista ja toteaa, että palveluiden saatavuuden parantaminen vaatii pysyviä ratkaisuja. Valiokunta viittaa myös eduskunnan viime joulukuussa hyväksymään lausumaan, jonka mukaan hallituksen edellytetään ryhtyvän pikaisesti toimenpiteisiin mielenterveyden hoitovelan kiinni kuromiseksi. Tämä edellyttää mm. mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista ja hoitoon pääsyn nopeuttamista (VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp, HE 227/2020 vp).