Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta, hyppäävät epävarmuuteen tai tavoittelevat tähtiä, meillä ei olisi asfalttia teillä, kirjastoautoa tai kulttuuritapahtumia. Yhtälö on oikeastaan yksinkertainen: kun ihmisillä on hyvän elämän eväitä, sydän sykkii, talous on hyvässä kunnossa ja syntyy työtä ja työpaikkoja. Siitä kertyy jaettavaa, jolla voidaan ylläpitää palveluja ja pitää huolta turvallisuudesta, viihtyvyydestä, ympäristöstä sekä harrastusmahdollisuuksista.
Olemme huolissamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Jos menoja ei laiteta tärkeysjärjestykseen, valitaan päättymätön velkaantuminen. Juuri näin hallitus on toiminut, ja se näkyy hallituksen neljännessä lisätalousarvioesityksessä. Kädet on nostettu ylös pienimpienkin säästöjen edessä, eikä perusasioiden rahoituksen varmistamiseksi priorisointiin kyetä. Jokaiseen eteen tulevaan kysymyksen vastaus on ollut lisävelka veronmaksajien piikkiin. Koronallakaan ei voi tilannetta selitellä. Tuoreen IMF:n arvion mukaan julkisen talouden asema jää pysyvästi heikommaksi hallituksen jäljiltä. Syynä ovat jo vaalikauden alussa toteutetut pysyvät menolisäykset, epäonnistunut rakennepolitiikka sekä riittämättömät julkista taloutta vahvistavat työllisyysuudistukset. Näin ei voi jatkua.
Julkisen talouden velkasuhde eli sulautetun nettovelan suhde bruttokansantuotteeseen kiihtyy valtiovarainministeriön ennusteen mukaan koko ennustejakson ajan 2040-luvun loppuun saakka. Velkasuhde ylittää 100 %:n rajan jo 2040-luvun alussa. Kestävyysvaje säilyy kahdeksan miljardin euron tasolla. Tarvitaan perustavaa laatua olevia reformeja talouskasvun vauhdittamiseen, jotta hyvinvointi ja julkiset palvelut voivat säilyä edes nykyisellä tasolla.
Hallitus on kuitenkin jo vaalikauden alussa lisännyt pysyviä julkisen talouden menoja noin 1,4 miljardilla eurolla, mutta jättänyt lupauksistaan huolimatta työllisyyttä parantavat uudistukset tekemättä. Tämä suurensi valmiiksi merkittävää rakenteellista alijäämää. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden uudesta hallinnosta heikentää julkista taloutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä miljardeilla euroilla ja syventää kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden velkaantumista hillitsevien uudistusten uupuminen on suurin lisätalousarvion heikkous. Hallitus ei julkisen talouden kestävyystiekartan tai julkisen talouden suunnitelman mukaan edes tavoittele kestävyysvajeen umpeen kuromista. Sen sijaan hallitus on rikkomassa vaalikauden menokehyksen 1,4 miljardilla eurolla vuosina 2022—2023.
Hallituksen neljäs lisätalousarvioesitys alentaa arviota velanotosta 2,2 miljardilla eurolla. Useimmat lisäyksistä ovat koronavirustilanteeseen liittyviä tai mittakaavaltaan vähäisiä. Suomi on selvinnyt koronakriisin aiheuttamasta taloudellisesta kuopasta pahimpia skenaarioita paremmin. Etlan tuoreen arvion mukaan bruttokansantuotteen maltillinen pudotus johtui pitkälti elinkeinorakenteestamme, johon koronaepidemia ei vaikuttanut. Esimerkiksi palvelualat ja turismi edustavat verrattain pientä osaa kansantaloudestamme. Valtiovarainministeriön mukaan kasvu uhkaa hiipua matalaan, vain vaivoin yli prosenttiyksikön vauhtiin jo lähivuosina. Suomeen tarvitaan toimia kasvun vauhdittamiseen.
Poliisien riittävän määrän turvaava rahoituksen taso vaatii toimenpiteitä tulevaisuudessa
Hallitus päätti alun perin leikata poliisien rahoituksen tasosta. Suomessa poliisien määrä keskeisiin vertailumaihin nähden on merkittävästi pienempi. Joka puolella maata ihmisen tulee voida luottaa siihen, että apu tulee, kun sille on tarve. Puolueet ovat laajasti sitoutuneet nostamaan poliisien lukumäärän 8 000:een. Hallituksen ratkaisu olisi tarkoittanut, ettei tavoiteuralla olisi pysytty. Hallitus oli viemässä päätöstään läpi, mutta vasta välikysymysuhka sai sen ilmoittamaan, että rahoitus turvataan ensi vuodelle. Kiitämme hallitusta tästä suunnanmuutoksesta, mutta huomautamme, että rahoituksen taso jää ratkaistavaksi jälleen vuonna 2023. Myös muuhun oikeudenhoidon ketjuun lisätään tarpeellisia määrärahoja.
Veikkauksen rahoituksen vähenemiseen on löydettävä kestävä ratkaisu
On väistämätöntä, että Veikkauksen kautta valtion budjettiin tuloutuvat varat vähenevät tulevaisuudessa. Koronaepidemia on vaikuttanut rahavirtaan. Näitä tuloja on ohjattu niin liikuntaan, kulttuuriin kuin nuorisotoimeen. Rahapelaamisen väheneminen tarkoittaa peliongelmien vähenemistä, mikä on toivottavaa, mutta järjestöjen ja muiden toimijoiden rahoitus on tulevaisuudessa vielä ratkaisematta. Koronan jälkeisenä aikana näiden toimijoiden työ on ollut arvokasta, ja ne ansaitsevat hallitukselta vastauksen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo uskottavan suunnitelman talouskasvun vauhdittamiseksi, joka sisältää konkreettiset keinot työllisyysasteen nostamiseksi, elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi, tuottavuuden kasvattamiseksi ja työmarkkinoiden tehostamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu keinoihin, joilla julkisen talouden kestävyysvaje voidaan kuroa umpeen vuosikymmenen loppuun mennessä, ja aloittaa niiden toimeenpanon jo tämän vaalikauden aikana.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii uskottavan suunnitelman menojen priorisoimisesta siten, että poliisin määrärahat voidaan turvata poliisien määrän nostamiseksi 8 000:een.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esitykset, joilla valtiovarainministeriön arvion mukaan saavutetaan hallituksen itselleen asettama työllisyystavoite 80 000 työllisestä siten, että julkinen talous vahvistuu 2 000 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset luvattiin kattaa työllisyyttä vahvistamalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamiseksi niin, että etuustaso on korkeampi työttömyysjakson alussa ja laskee tasaisesti työttömyyden keston mukaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esitykset etuusjärjestelmän kannustinloukkujen purkamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen reilun paikallisen sopimisen edistämiseksi kaikissa yrityksissä.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo esityksen terapiatakuun toteuttamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii uskottavan suunnitelman pelastajien koulutusmäärien ja virkojen lisäämiseksi siten, että pelastajien määrä kasvaa vähintään 1 000:lla.