MÄÄRÄRAHAT
Pääluokka 24
ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö
66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Turvallisuusuhat ja rauhattomuus ovat lisääntyneet maailmalla viime vuosina, ja Eurooppakin on saanut tästä osansa esimerkiksi pakolaiskriisin muodossa. Maailman muuttuessa on entistä tärkeämpää kyetä ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään kriisejä niiden juurisyistä lähtien.
Tällä hallituskaudella kehitysyhteistyöstä on leikattu niin paljon, että käytettävissä olevat määrärahat jäävät jo kauas vuoden 2015 tasosta. Hallituksen esityksen mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön osuus on 546,3 miljoonaa euroa, kun vuonna 2015 maksatusten taso oli yli 920 miljoonaa. BKTL:sta Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan ensi vuonna olevan alle 0,4 %. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että olemme sekä EU:ssa että YK:ssa sitoutuneet nostamaan määrän pitkällä aikavälillä 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
Taloutemme ja työllisyytemme pohjautuvat kansainväliseen kauppaan ja yhteistyöhön, joissa Suomella ei ole varaa vetäytyä sisäänpäin. Kansainvälinen kehitysyhteistyö perustuu sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti yhteisten käytänteiden noudattamiseen. Suomen on pyrittävä toimimaan siten, että kansainväliset verkostomme mahdollistavat myös laajenevan taloudellisen yhteistyön eikä uskottavuutemme luotettavana yhteistyökumppanina kärsi. Meillä täytyy tämän lisäksi olla valmiutta sitoutua esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen agendan sekä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon, syventyvään yhteistyöhön sekä uusien että jo tehtyjen kansainvälisten sopimusten toteuttamiseen.
Kansalaisjärjestöjen tekemästä kehitysyhteistyöstä leikattiin vuonna 2016 kerralla 43 prosenttia ja hallitus ehdottaa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön edelleen samaa leikattua 65 miljoonan euron tasoa vuodelle 2018. Järjestöjen mahdollisuudet tehdä kehitysyhteistyötä ja kertoa kehityskysymyksistä suomalaisille ovat heikentyneet huomattavasti. Myös Suomen antama tuki kehitysmaiden omille kansalaisjärjestöille on vähentynyt merkittävästi.
Ulkoasiainministeriön toteuttama vuoden takainen riippumaton arvio toteaa, että kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö on tuloksellista ja tehokasta. Lisäksi riippumattoman arvion mukaan järjestöjen tukeen kohdistuneet leikkaukset olivat virhe ja rahoitusta tulisi lisätä. Leikkaukset ovat paitsi ajaneet järjestöt ahdinkoon, ne ovat myös ristiriidassa hyvän hallinnon käytännön kanssa äkkinäisen toteutuksen vuoksi. Kokonaisuudessaan leikkaukset vaurioittavat Suomen mainetta luotettavana ja pitkäjänteisenä yhteistyökumppanina kansainvälisillä kentillä. Kun demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa rajoitetaan yhä useammassa maassa, on Suomen tuki entistäkin tärkeämpää.
Kansalaisjärjestöjen kehitysviestintä ja globaalikasvatus ovat tärkeä osa kehityspolitiikkaa. Momentin käyttösuunnitelmakohdassa 8 kohdennetaan 65 miljoonaa euroa seuraavalla tavalla: "tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle ja kehitysyhteistyötiedotukselle sekä kuntasektorin kehitysyhteistyölle". Nykyisin tätä määrärahaa voidaan käyttää myös kansalaisjärjestöjen Suomessa tapahtuvaan kehitysviestintään ja globaalikasvatukseen, ja nämä määrärahat ovat ulkoministeriön hallinnoimia. Järjestöille hakemuksesta maksettava nykytasoinen ja -muotoinen tuki on tärkeä järjestöjen omaehtoiselle työlle globaalikasvatuksen ja viestinnän alueilla. Ilman tukea monen järjestön työ vaikeutuisi huomattavasti tai lakkaisi kokonaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 24.30.66 lisätään 100 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 27
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahan korottamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 28
Eduskunta edellyttää, että kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön resursseja vahvistetaan ja että järjestöjen nykymuotoisen viestintä- ja globaalikasvatustuen jatkuvuus ja riittävät määrärahat turvataan.
90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot
50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)
Ulkoministeriön myöntämä rahoitus Suomen ulko- ja Eurooppa-politiikan piirissä toimiville järjestöille on laskenut reilulla kolmanneksella vuosina 2008—2016 samalla, kun kustannustaso on noussut. Lisäksi ulkoministeriö muutti vuoden 2017 talousarvioesityksessään tuen hakuperusteita siten, että budjettikirjassa ei enää lue tuettavien kansalaisjärjestöjen nimiä. Sama pätee vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Määrärahan taso vastaa tällä hetkellä 2000-luvun alun tilannetta. Viime vuonna hakijoiden määrä kasvoi myöntöperusteiden laajentumisen myötä kolmanneksella, ja kasvusuuntaus jatkuu todennäköisesti myös kuluvan vuoden hakukierroksella. Rahoituksen ennustettavuuden puute, projektilähtöisyys ja lyhyet rahoitusjaksot vaikeuttavat pitkäjänteistä toimintaa ja kumppanuuksien luomista.
Vuoden 2018 talousarvioesityksessä määritellään valtionavustukset liian tiukasti pelkästään Eurooppa-tiedotusta tekeville järjestöille. Sen mukaan momentilta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin sekä yleisesti ulkoasiainministeriön toimialaan ja että määrärahasta 370 000 euroa varataan kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ei ole perusteltua, että momentin käyttötarkoituskohdassa kohdennetaan rahoitusta pelkästään Eurooppa-tiedotusta tekeville järjestöille. Sen sijaan tulisi määritellä rahoitusosuudet Suomen tiedotusvelvoitteisiin YK:n ja EU:n jäsenenä. Määrärahan loppuosuus jätettäisiin jaettavaksi muihin suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tukeviin toimenpiteisiin, ja näiden tulisi olla tasapainossa toiminta-alueen laajuuteen ja muihin vastaaviin toimijoihin nähden. YK-tiedotuksen osalta varauksen tulisi kattaa YK-liitolle riittävä perusrahoitus ja avustukset muiden toimijoiden YK-tiedotukseen. Tässä varauksessa tulisi huomioida myös toimikentän laajuus suhteessa EU-tiedotukseen tai esimerkiksi ETYJ-tiedotukseen.
Talousarvioesityksessä linjataan, että valtionavustuksista järjestetään erilliset hakukierrokset. Yhden erillisen hakukierroksen sijasta niitä tulisi kuitenkin järjestää useampia. Tuen muodon tulisi olla yleisavustusluonteista hanketukimuotoisen sijaan. Silloin avustuksilla edistetään Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin liittyvää tiedotusta ja tätä kautta vahvistetaan kansalaisten tukea kansainvälistä toimintaa ja monenkeskistä yhteistyötä kohtaan. Tiedotus- ja koulutustoimintaa pitäisi pikemminkin systematisoida ja saada aikaan pitkäjänteistä yhteistyötä koulujen, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa, eikä sirpaloida sitä entisestään hankkeistamalla.
Lisäksi olisi välttämätöntä, että momentilta avustusta saavien järjestöjen toimintaedellytykset turvattaisiin pitkäjänteisesti. Toiminta tehostuu ja vaikuttavuus lisääntyy, jos suunnittelusykli on pidempi kuin vuosi ja kuluvan vuoden rahoitus on tiedossa ennen kuin vuosi alkaa. Tästä syystä esitykseen tulisi lisätä siirtomäärärahavaraus 2 000 000 euroa kaudelle 2019—2020.
Kansalaisjärjestökenttämme tekee tärkeää työtä pohjautuen valtavaan määrään sellaista asiantuntemusta, jota valtionhallinnosta ei löydy. Myöskin ulkoministeriön vuoden takaisen arvion mukaan järjestöjen toiminta on tuloksellista ja tehokasta. Suomalaista ulkopoliittista osaamista ja verkostoja arvostetaan maailmalla laajasti. Tämä koskee myös järjestöjemme tekemää työtä. Niinpä Suomen ei kannata heikentää järjestöjemme asemaa, vaan pikemmin vahvistaa ja tukea niitä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 24.90.50 lisätään 1 000 000 euroa Suomen ulkopolitiikan kannalta keskeisten teemojen piirissä toimivien järjestöjen tukemiseen ja että momentin perusteluihin lisätään maininta, että määrärahasta saa käyttää 700 000 euroa kansalaisjärjestöjen YK-tiedotukseen ja 500 000 euroa kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen ja että valtionavustuksista järjestetään erillisiä hakukierroksia.
Pääluokka 25
OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä.
Talousrikosten käsittely vaatii resursseja myös tuomioistuimissa. Tuomioistuinten ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pidentyminen on tunnustettu ongelma, joka korostuu erityisesti suuremmissa yleisissä tuomioistuimissa. Suuri osa tuomioistuimia ruuhkauttavista hyvin pitkistä ja laajoista oikeudenkäynneistä koskee juuri laajoja talousrikoskokonaisuuksia.
Eduskunta hyväksyi 22.11.2017 hallituksen esityksen tuomioistuinlain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Lainmuutos johtaa Suomen käräjäoikeusverkoston merkittävään karsimiseen, millä on haitallisia seurauksia kansalaisten yhdenvertaisuudelle, oikeusturvalle ja oikeuspalveluiden saatavuudelle.
Hallituksen esitys tuomioistuinlain muuttamisesta on tehty varsin puutteellisin perustein. Esimerkiksi edellisen, vuoden 2010 alusta toteutetun, käräjäoikeusverkoston muuttamisen vaikutuksista ei ole tehty kunnollista selvitystä. Käräjäoikeusverkostoon kohdistettavat merkittävät muutokset tulevat myös samaan aikaan, kun oikeusministeri on ilmoittanut esittävänsä tuomioistuinviraston perustamista Suomeen ja tätä kautta tuomioistuinjärjestelmän hallintomallin muuttamista. Nyt hyväksytyn käräjäoikeusverkoston uudistuksen kaltainen suunnittelu- ja toteuttamisvaihtoehtojen arviointi kuuluisi nimenomaan tuomioistuinviraston ydintehtäviin. Tässä tilanteessa olisi perusteltua, että käräjäoikeusverkoston supistamista lykättäisiin ja tuomioistuinvirasto perustamisensa jälkeen toteuttaisi riittävien vaikutusarviointien pohjalta käräjäoikeusverkoston tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin sekä siitä mahdollisesti seuraavat toimenpiteet.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 25.10.03 lisätään 3 100 000 euroa muiden tuomioistuimien toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 29
Eduskunta edellyttää, että käräjäoikeuksien määrää ei vähennetä ennen kunnollisia vaikuttavuusarviointeja. Käräjäoikeusverkoston laajuudesta päättäminen tulee jättää perustettavan tuomioistuinviraston arvioitavaksi.
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä.
Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan tehokas ja riittävästi resursoitu toiminta ennaltaehkäisee osaltaan talousrikollisuutta ja harmaata taloutta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 25.20.01 lisätään 2 000 000 euroa ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenoihin.
30. Syyttäjät
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä.
Harmaan talouden torjuntatyö on syyttäjälaitoksessa ollut tuloksellista. Talousrikossyyttäjien ajamissa harmaan talouden rikosjutuissa on ollut viime vuosina kyse noin sadasta miljoonasta eurosta vuodessa, mikä tekee panos-tuotossuhteesta valtiontalouden kannalta erittäin hyvän. Käytännössä kyse on törkeistä vero-, velallisen- ja kirjanpitorikoksista, joissa talousrikostutkinnan tehokkuus riippuu olennaisesti siitä, missä määrin syyttäjälaitos kykenee hoitamaan käsiteltäväksi valmistuvia juttuja. Lisärahoitus syyttäjälaitokselle harmaan talouden torjuntaan vahvistaisi rikosvastuun toteutumista ja toisi myös lisätuloja valtiolle konfiskoitavan rikoshyödyn muodossa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 25.30.01 lisätään 2 100 000 euroa syyttäjälaitoksen toimintamenoihin.
40. Rangaistusten täytäntöönpano
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Pelson vankilassa on kesällä 2016 havaittujen rakenteellisten puutteiden vuoksi poistettu käytöstä vankilan vanhimmat rakennukset. Tämä on tarkoittanut vankilan vankivahvuuden ja vankitoimintojen tilapäistä supistumista alle 60 vankiin, mikä on puolet vankilan normaalista 120-paikasta.
Vankilan toiminnan turvaaminen on tärkeää, sillä Pelson vankila toimii täytäntöönpanoyksikkönä varsin laajalta alueelta tuleville vangeille ja se on myös alueen merkittävä työnantaja. Toiminnan supistuminen vanhojen tilojen sulkemisen seurauksena on ollut tarkoitettu tilapäiseksi ja korvaavista tiloista on jo laadittu suunnitelmat. Olemme kuitenkin huolissamme, että budjetissa osoitettu rahoitus ei mahdollista vankilan uudisrakentamisen käynnistämistä ja vankilan toiminnan palauttamista normaaliksi. Katsomme, että hallituksen on näiltä osin otettava suurempi vastuu vankilan uudistamisen loppuun saattamisesta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 30
Eduskunta edellyttää, että Pelson vankila säilytetään 120-paikkaisena suljettuna vankilana ja uuden vankilan uudisrakentaminen käynnistetään mahdollisimman pikaisesti.
Pääluokka 26
SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
10. Poliisitoimi
01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Viimeaikaiset panostukset sisäisen turvallisuuden resursseihin ovat monien viranomaisten kohdalla korjanneet tilannetta. Esimerkiksi poliisien määrä on vihdoin saatu nostettua tasolle, jolla miltei kaikki koulutetut saatavissa olevat poliisit ovat töissä. Poliisien määrä vaatii kuitenkin pitkäjänteistä sitoutumista riittäviin resursseihin. Sen suhteen myös koulutusmäärät ja koulutuksen houkuttelevuus ovat avainasemassa.
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tehokkaalla torjunnalla voidaan saada merkittäviä valtiontaloudellisia hyötyjä. Panostukset harmaan talouden torjuntaan ovat valitettavasti jääneet riittämättömiksi myös käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä. Harmaan talouden ennaltaehkäisy ja tutkinta vaatii myös poliisitoimelta resusointeja, joihin on aiemmin ollut erillinen määräraha. Valitettavasti hallitus on poistanut erilliset harmaan talouden torjunnan määrärahat. Harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi poliisitoimen resursseja tulee päinvastoin lisätä.
Alkoholilain muutokset lisäisivät toteutuessaan poliisien työtaakkaa. Lisätyötä syntyy uudistuksen jälkeen etenkin ravintoloiden aukioloaikojen pidentymisestä sekä arvioidusta alkoholin kokonaiskulutuksen ja häiriökäyttäytymisen kasvusta. Kasvava työmäärä tulee huomioida poliisin resursseissa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 26.10.01 lisätään 3 000 000 euroa poliisitoimelle harmaan talouden torjuntaan ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 31
Eduskunta edellyttää, että hallitus vastaa alkoholilain muutoksista johtuvaan poliisien lisätarpeeseen ennen alkoholilain voimaantuloa ja osittaa siihen riittävät resurssit.
20. Rajavartiolaitos
01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden tavoin Rajavartiolaitos on viime vuosina joutunut kamppailemaan, jotta alimitoitetuilla resursseilla toiminnot on saatu hoidettua kunnialla. Määrärahojen riittämättömyys on näkynyt uhkana raja-asemien aukioloille. Rajavartiolaitos aikoo vähentää ulkomailla toimivien yhdysmiesten määrää, osallistumistaan PTR-toimintaan sekä pääosin laittomaan maahantuloon keskittyvää rikostorjuntaa sisärajoilla. Samaan aikaa kansainvälisestä tilanteesta johtuen tehtävät lisääntyvät.
Vaikka rajavartiolaitoksen rahoitusta lisätään uusien viranomaistehtävien kohdalla, johtaa perustoiminnan rahoituksen krooninen alimitoitus siihen, että palvelutaso väistämättä laskee.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 26.20.01 lisätään 2 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin.
30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta
02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Hallituksen esityksessä hätäkeskuslaitoksen määrärahat olisivat vuonna 2018 noin 1 miljoonaa euroa pienemmät kuin 2017. Sen seurauksena hätäkeskusten henkilöstömäärä uhkaa vähentyä entisestään. Tämä näkyy palvelutason heikkenemisenä ja henkilöstön työssä jaksamisen heikentymisenä kestämättömälle tasolle. Hätäkeskusten toimintakyvyn heikkeneminen näkyy merkittävällä tavalla muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden toiminnassa, johon se luo tehottomuutta, tehtävämäärien kasvua ja resurssien kohdentumista väärin. Näin ollen leikkaukset hätäkeskuksille maksetaan kalliisti muiden viranomaisten kohdalla. Samalla kansalaisten turvallisuus heikkenee.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 26.30.02 lisätään 1 000 000 euroa hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin.
Pääluokka 27
PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
10. Sotilaallinen maanpuolustus
01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi ovat puolustusvoimien tehtävien hoidon kannalta kriittisiä tekijöitä. Puolustuskyvyn kannalta olennaista on paitsi varusmiesten ja reservin määrä myös heidän saamansa koulutuksen kesto ja taso. Puolustusvoimien uudistuksen yhteydessä reservin kertausmäärärahoja leikattiin. Vuonna 2014 parlamentaarisen työryhmän yhteinen tahto oli, että määrärahojen tasoa nostetaan.
Kouluttajien määrä
Maanpuolustuksen toimintaympäristö on muuttunut monin tavoin viime vuosina, ja nykyinen työmäärä aiheuttaa kohtuutonta kuormitusta Puolustusvoimissa. Esimerkiksi upseereista 43 % on kertonut tuntevansa työuupumusta. Vuodelle 2018 osoitetut 2 miljoonaa euroa sopimussotilaiden palkkaamiseen eivät riitä lieventämään painetta, jonka alla puolustusvoimien henkilöstö työtään tekee. Sopimussotilaan virkasuhteen kesto on tyypillisesti 3—6 kuukautta. Heidän lupansa ja osaamispohjansa varusmieskoulutuksen pohjalta ovat huomattavasti kapeampia kuin ammattialiupseereiden. Tämän vuoksi sopimussotilailla ei voida korvata ammattisotilaiden vajetta.
Kouluttajavaje tulisi laittaa kerralla kuntoon ja tehdä selkeä tasokorotus ammattisotilaiden palkkaamiseen sekä varsinaisten virkojen täyttöön. Koko puolustusbudjetin mittakaavassa henkilöstöasioihin saataisiin kohennusta jo melko pienellä, mutta oikein kohdennetulla lisäpanostuksella. Esimerkiksi 4 miljoonalla eurolla saataisiin täytettyä 100 vakinaista aliupseerin virkaa. Kaiken kaikkiaan näitä virkoja on täyttämättä 600 eli yli 20 prosenttia aliupseeriston määrästä, mikä on kestämätön tilanne. Myös Puolustusvoimat on tunnustanut, että sen henkilöstö uupuu työssään. Tämä on seurausta palkatun henkilöstön liian vähäisestä määrä suhteessa jatkuvasti lisääntyviin työtehtäviin.
Puolustusvoimien kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan vaikutus perustoiminnan rahoitukseen
Puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan perustuu pitkäjänteiselle yhteistyön kehittämiselle. Harjoitustoiminnan päämääränä on valmiuden, suorituskyvyn, yhteistoimintakyvyn sekä henkilöstön osaamisen ja toimintakyvyn kehittäminen. Tämä tukee myös Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Osallistumisen painopiste on vaativissa kansainvälisissä harjoituksissa, joissa vuosina 2017—2019 korostuu puolustusvoimien keskeisten suorituskykyjen ja kansainvälisen sotilaallisen yhteistyön kehittäminen. Kansainvälisen koulutus- ja harjoitustoiminnan kustannukset katetaan puolustusvoimien toimintamenoista. Painopiste vaativiin harjoituksiin osallistumisesta on oikea. Tulee kuitenkin muistaa, että mikäli samalla on tavoitteena kasvattaa harjoitusten mittakaavaa, tulee tämä todennäköisesti näkymään myös kohonneina kustannuksina. Kun vaativille isoille sotaharjoituksille ei ole varattu erillisiä määrärahoja, on huolena, että niihin käytetyt resurssit voivat olla pois puolustusvoimien perustoiminnasta. Suuret sotaharjoitukset eivät saa vaarantaa puolustusvoimien perustoimintojen rahoitusta ja toimintamenojen tasapainoa.
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 32
Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa riittävät resurssit reservin kertausharjoitusten tason ja määrän pitämiseksi riittävällä tasolla.
Vastalauseen lausumaehdotus 33
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kouluttajien riittävän määrän turvaamiseksi puolustusvoimissa pysyvästi.
Vastalauseen lausumaehdotus 34
Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää huolen siitä, että puolustusvoimien osallistuminen kansainväliseen koulutus- ja harjoitustoimintaan ei tule vaarantamaan perustoimintojen rahoittamista.
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
Harmaan talouden aiheuttama verovaje on eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän selvityksen mukaan arviolta 4—8 miljardia euroa vuodessa. Harmaa talous heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa yritysten välistä tervettä ja rehellistä kilpailua, mikä puolestaan osaltaan heikentää myös työntekijöiden asemaa ja altistaa työntekijöitä mm. alipalkkaukselle ja muille työehtojen laiminlyönneille.
SDP:n eduskuntaryhmän aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty viime vuosina. Tulokset ovat olleet lupaavia. Esimerkiksi Verohallinnon tutkimuksen mukaan pelkästään rakennusalalla tehdyt uudistukset ovat vähentäneet harmaata taloutta ja lisänneet verotuottoja 100 miljoonaa euroa.
Harmaaseen talouteen kuuluu myös kansainvälinen veronkierto, jonka vuoksi Suomi menettää vuosittain satojen miljoonien eurojen verotuotot.
Esitimme syksyllä 2017 aggressiivisen verosuunnittelun ja verokeidasvilpin vastaisen ohjelman sekä vuoden 2018 vaihtoehtobudjetin yhteydessä harmaan talouden vastaisen 13-kohtaisen toimenpideohjelman. Ohjelmat sisältävät konkreettisia esityksiä harmaaseen talouteen ja kansainväliseen veronkiertoon puuttumiseksi. SDP:n esittämien säädösmuutosten ja muiden toimenpiteiden ohella on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät resurssit harmaan talouden vastaiseen työhön. SDP esittää, että harmaan talouden torjunnan resursseja lisätään valtionhallinnon eri aloilla yhteensä 20 miljoonaa euroa.
10. Verotus ja tulli
01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Harmaan talouden torjunta on yksi verohallinnon tärkeimmistä painopistealueista. Silti verotarkastajia on liian vähän. Verottaja torjuu harmaata taloutta muun muassa verotarkastuksin, erilaisin hankkein, kampanjoin sekä verotuksen yhteydessä tehtävällä ohjauksella ja valvonnalla. Toimia on tehostettu erityisesti toimialoilla, joihin on todettu liittyvän suuria veroriskejä, kuten kuljetus-, rakennus-, majoitus- ja ravintola-aloilla. Verohallinnon riittävien resurssien turvaaminen on harmaan talouden ja veronkierron torjunnan kannalta ehdottoman tarpeellista.
Lisäksi Verohallinnon resursseja tutkimustyöhön ja raportointiin tulisi lisätä, jotta sen tietoaineistot aggressiivisesta verosuunnittelusta ja harmaasta taloudesta saadaan paremmin poliittisten päättäjien, tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 28.10.01 lisätään 1 700 000 euroa Verohallinnon toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan.
02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Harmaan talouden torjunta läpäisee Tullissa koko organisaation. Tulli torjuu harmaata taloutta ennaltaehkäisevin toimin ja harjoittamalla sekä reaaliaikaista että jälkikäteistä valvontaa. Tullin harmaan talouden torjunnalle on hyvät edellytykset, ja on tärkeää, että sillä on siihen riittävät resurssit. Resurssien panos-tuotossuhde on Tullin harmaan talouden torjunnassa korkea. Tullilaitoksen määrärahojen turvaaminen on tärkeää myös kansainvälisen rikollisuuden ja salakuljetuksen torjumiseksi sekä mahdollisen alkoholilain muutoksesta johtuvien lisääntyvien tehtävien vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 28.10.02 lisätään 3 100 000 euroa Tullin toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan.
70. Valtionhallinnon kehittäminen
Hallinnon digitalisaation ja tietohallinnon kehittämishankkeet ovat yleensä kalliita, pitkäkestoisia ja usein jopa vuosia myöhässä. Valtion vuosittaiset tietohallintomenot ovat lähes 800 milj. euroa ja koko julkisen hallinnon jopa 2 miljardia euroa. Hankkeiden tulokset ovat monesti toiminnallisesti vaatimattomia, eivätkä ne tehosta toimintaa tai tue digitalisaatiota. Digitalisaation johtaminen on heikkoa, minkä vuoksi sitä tulee parantaa. Tietohallinnon rakenteita tulee yksinkertaistaa hallinnon toimeenpanokyvyn parantamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi. Digitalisaatio- ja hankintaosaamista tulee vahvistaa ja päällekkäinen työ lopettaa. Kehittämishankkeiden keston rajaamisella ja ketterillä hankintatavoilla voidaan saavuttaa laadukkaampia tuloksia nopeammin ja pienemmin kustannuksin. Kustannusten painopistettä tulee siirtää ylläpidosta kehittämiseen, mikä voi tuoda merkittäviä säästöjä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 35
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin digitalisaation johtamisen parantamiseksi julkisella sektorilla, hankintaosaamisen parantamiseksi ja päällekkäisen työn vähentämiseksi.
90. Kuntien tukeminen
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)
Vaihtoehtobudjettimme korjaa hallituksen politiikan räikeimmät epäkohdat: satojen miljoonien leikkaukset koulutuksesta, työllistämisestä ja heikoimpien auttamisesta. Perumme peruspalveluiden ja koulutuksen jättileikkauksia ja lisäämme tuntuvasti kuntien valtionosuuksia verrattuna hallituksen esitykseen.
Talous kasvaa, mutta julkisen sektorin lomarahaleikkaukset jatkuvat. Hallitus on leikannut kunnilta lomarahaleikkausta vastaavat säästöt. Eniten leikkauksesta kärsivät pienipalkkaiset naiset. Tavalliset sairaanhoitajat, keittäjät, lastentarhanopettajat ja kirjastonhoitajat. Kun muiden ansiot kasvavat, heidän ostovoimansa polkee paikallaan. Monelta perheeltä jää kesälomamatkat tekemättä. Leikkauksen peruminen olisi ensimmäinen askel kohti oikeudenmukaisuutta. Se loisi tunnetta luottamuksesta.
Kunnat laativat talousarvioitaan ja -suunnitelmiaan poikkeuksellisen epävarmassa tilanteessa. Merkittävin epävarmuustekijä on onnahdellen etenevä maakuntauudistus. Kunnat ovat kantaneet vastuunsa julkisen talouden sopeuttamisesta esimerkillisesti. Kuntasektorin toimintamenot kasvavat edelleen ensi vuonna erittäin maltillisesti. Lähivuosien haasteet ovat silti suuria.
Kilpailukykysopimus tuo kuntatalouteen säästöjä, jotka kuitenkin leikataan kunnilta pois. Samoin hallitus jatkaa valtionosuuksien indeksijäädytyksiä, jotka tarkoittavat käytännössä leikkauksia kuntatalouteen. Lisäksi hallituksen päättämien leikkausten toteutuminen kunnissa on epäselvää mm. varhaiskasvatuksen ja erikoissairaanhoidon osalta. Siitä huolimatta hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia näiden osalta etukäteen jo ennen kuin toteutuneiden säästöjen suuruudesta on tietoa. Kuntaliiton toteuttaman kyselyn mukaan kunnat arvioivat kiky-säästöt merkittävästi pienemmiksi ja niiden toteutumisen hitaammaksi kuin leikkausten perusteluissa käytetyt laskelmat osoittavat.
Kuntatalous heikkenee tänä vuonna 82 miljoonaa euroa kiky-sopimuksen vuoksi. On kestämätöntä, että leikkaukset perustuvat epävarmoihin säästöihin ja oletuksiin kuntien käyttäytymisestä. Olemme esittäneet ensi vuoden budjetin käsittelyn yhteydessä kuntatyöntekijöiden lomarahaleikkauksen peruuttamista.
Leikkaukset ja kiky-sopimuksen muut heikennykset tulopohjaan kohtelevat eri kuntia hyvin eri tavoin. On tärkeää, että kilpailukykysopimus ei aseta yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä se saa vaarantaa kuntatalouden rahoitusasematavoitteen toteuttamista. Valtiovarainministeriön mukaan valtion toimet heikentävät kuntataloutta 129 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kiinteistöveron alarajan korotuksen peruminen tekee 25 miljoonan euron loven varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta kunnille luvatusta kompensaatiosta. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi yhteisöverojen kuntaosuuksissa.
Maakuntauudistuksen valmistelu on tapahtunut merkittäviltä osin kuntien ja kuntayhtiöiden resursseilla. Vuoden 2018 valtionrahoituksen riittävyydestä ei ole varmuutta. Hallituksen tulee seurata maakuntauudistuksen valmistelun resurssitarpeita ja tarvittaessa varmistaa valtion rahoituksen riittävyys.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämistä, varhaiskasvatusmaksujen alentamista, subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautusta, lapsiperheiden kotipalvelun lisäämistä ja vanhuspalvelujen hoitajamitoituksen tarkistamista sekä kuntoutuksen resurssien lisäämistä. Näitä varten vaihtoehtobudjetissa varattiin 90,65 miljoonan euron lisäys kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin. Lisäksi indeksileikkauksia ja kiky-leikkauksia peruttaisiin 137 miljoonan euron lisäyksellä.
Ammatillisen koulutuksen kuntarahoitusosuutta leikattiin 190 miljoonaa euroa vuonna 2017. Olemme esittäneet tämän leikkauksen perumista. Vaikka valtion talousarviossa ei huomioida kuntarahoitukseen kohdistuvia muutoksia, haluamme pitää valtionosuuksien ao. lisäyksellä huolta siitä, että ammatillisella koulutuksella on riittävät voimavarat.
Edellä esitettyjen valtionosuuslisäysten ohella SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin veropäätökset vahvistaisivat kuntataloutta 63 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 36
Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää kuntien valtionosuuksia lomarahojen normaalin maksamisen edellyttämällä tavalla vuonna 2018.
Vastalauseen lausumaehdotus 37
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että kuntien peruspalvelujen järjestämiseen osoitettua valtionosuutta nostetaan vuoden 2018 ja sitä aiempien indeksi- ja kiky-leikkausten perumiseksi, toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi sekä uusien velvoitteiden ja varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensoimiseksi ja riittävien lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen turvaamiseksi.
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen
41. Energiaverotuki (arviomääräraha)
Teollisuuden energiakustannusten alentamiseksi ja vientiteollisuuden kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi on tehostettava energiaveron palautusjärjestelmää. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen määrä tulee nostaa 90 prosenttiin valmisteverojen määrästä jalostusarvon 0,5 prosenttia ylittävältä osalta. Kustannusarvio on 20 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 38
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmän uudistamisesta, jolla vahvistetaan vientisektorin kustannuskilpailukykyä.
Pääluokka 29
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Koulutuspolitiikka on pitkällä aikavälillä parasta kasvupolitiikkaa. Koulutus lisää tuottavuutta, ja se on paras vakuutus työmarkkinoiden riskejä vastaan. Samalla koulutus on tehokas keino vähentää eriarvoisuutta ja pitää kaikki mukana yhteiskunnassa.
Mitä parempi pohjakoulutus ja mitä paremmat mahdollisuudet päivittää osaamista läpi työuran, sitä helpompaa ihmisen on sopeutua työmarkkinoiden muutokseen.
Koulutusleikkaukset heikentävät kasvun edellytyksiä
Hallituksen tekemät säästötoimet koulutukseen ja tutkimukseen vaarantavat koko suomalaisen koulutuksen pohjan ja vähentävät merkittävällä tavalla Suomen mahdollisuuksia kehittää tutkimusta ja innovaatioita. Suomalaiset taloustieteilijät ja muu tiedemaailma ovat arvostelleet koulutusleikkauksia.
Koulutuksen ja tutkimuksen luoma edelläkävijäosaaminen luo sen perustan, jolta Suomi ponnistaa eteenpäin ja uuteen nousuun. SDP ei hyväksy hallituksen koulutusleikkauksia.
Hallituksen säästötoimet asettavat opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoille tiukat taloudelliset reunaehdot. Tasavertaisten ja laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on turvattava kaikille myös vähentyvien resurssien tilanteessa. Hallinnonalalle kohdistuu merkittävä määrärahavähennys vuoteen 2020 mennessä. Huolestuttavaa on, että tässä tilanteessa Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Nuorten osaamistaso on laskussa ja Suomen tiede uhkaa jäädä jälkeen kilpailijamaistaan.
Lupauksista huolimatta kilpailukykysopimuksen vaikutukset eivät jääneet kustannusneutraaleiksi kunnille ja monille muille koulutuksen järjestäjille. Hallitus päätti, että esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut ja yksityiset koulutuksen järjestäjät eivät saaneet kilpailukykysopimuksen tuomia työnantajamaksujen helpotuksia käyttöönsä.
Myös sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen valtionosuuksia leikataan sekä indeksi- että kiky-leikkausten johdosta. Peruspalveluiden valtionosuuksien indeksileikkausten johdosta hallitus vähentää lisää mm. varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä kulttuuriin kohdistuvia resursseja. Myös korkeakouluihin kohdistuu mittavat indeksileikkaukset.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 39
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa koulutusleikkausten vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.
Hallitus on osoittanut osaamisen ja koulutuksen painopistealueelle 300 miljoonaa kertaluonteista kärkihankerahoitusta. Panostus on tarpeen, mutta se ei millään pysty korvaamaan pysyviä menosäästöjä.
Hallitus on ohjaamassa Suomen tielle, joka vaarantaa maan uudistumisen. Valittu politiikka johtaa koulutustason nousun pysähtymiseen. Leikkaukset kautta koulutuskaaren aina varhaiskasvatuksesta yliopistojen opetus- ja tutkimustyöhön syövät edellytykset kestävältä talouskasvulta, viennin kehittämiseltä, uusien korkean tuottavuuden työpaikkojen synnyltä ja elinkeinorakenteen muutokselta.
Hallitus on tehnyt päätöksillään arvovalinnan. Se päätti koulutuslupauksista huolimatta leikata koulutuksesta. Sekä absoluuttisina lukuina että opetuksen ja koulutuksen hallinnonalaan suhteutettuna tehdyt leikkauspäätökset ovat aivan liian suuria. Sipilän hallituksen tekemät leikkauspäätökset koulutuksesta tulevat pitkällä aikavälillä Suomelle ja suomalaisille erittäin kalliiksi.
Julkisen talouden tasapainottaminen kestävällä tavalla vaatii huolellista suunnittelua ja lainvalmistelua, jossa asiantuntijoiden ymmärrystä hyödynnetään ja kansalaisyhteiskuntaa kuullaan. Toimenpiteiden vaikutukset on arvioitava laaja-alaisesti ja lainsäädäntöön tulee perehtyä ennen päätöksen tekemistä, jotta saadaan aikaan asioita, mitä on oikeasti tavoiteltu. Näin hallitus ei ole toiminut.
Kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen ei ole ollut suomalaisten henkisen ja aineellisen tulevaisuuden kannalta perusteltua.
Koulutus ja tutkimus — talouskasvun ja osallisuuden perusta
Leikkausten, kurjistumisen ja eriarvoistumisen sijaan SDP haluaa kehittää suomalaista koulutusjärjestelmää laajasti ja pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on luoda Suomeen kokonaisvaltainen ja eheä koulupolku varhaiskasvatuksesta toisen asteen loppuun hyödyntäen parasta tutkimusta ja kansainvälisiä kokemuksia sekä Suomessa tehtyjen kokeilujen tuloksia.
Siirtyminen päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta alakouluun ja sieltä yläkouluun sekä edelleen toiselle asteelle ovat lasten ja nuorten elämässä tärkeitä ja usein ratkaisevia nivelvaiheita. Nivelvaiheet on todettu toistuvasti suurimmaksi ongelmaksi koulupudokkuuden taustalla, koulutuksen keskeyttämisessä ja syrjäytymisessä. Näitä ongelmia on yritetty ratkaista jo vuosikymmeniä, mutta tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi. Ikäluokista jopa 10 000 jää yhä vaille toisen asteen tutkintoa.
Jokainen nuori tarvitsee riittävät tiedot ja taidot muuttuvassa maailmassa pärjäämiseen. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta työelämässä menestymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennustaa korkeasti koulutettuihin verrattuna heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja sekä merkittävästi lyhempää työuraa. Tämä kehitys saattaa edelleen voimistua työelämän osaamisvaatimusten kasvun myötä.
Jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, tulee meidän yhteiskuntana pystyä vaatimaan nuorilta panostamista omaan osaamiseensa ja tarjota tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi oppivelvollisuus tulee pidentää 18-vuotiaaksi ja toisen asteen koulutus on muutettava maksuttomaksi.
On huolestuttavaa, että heikkojen lukijoiden ja kirjoittajien määrä on kasvanut jo kohta kaksi vuosikymmentä. Tämä huolestuttava asia tuli esiin vuoden 2015 Pisa-arvioinneissa, jolloin lukutaitoa viimeksi mitattiin. Suomi on edelleen tuossa 73 maan vertailussa lukutaidossa kärkisijoilla eli neljäntenä, mutta peruskoulun päättävistä suomalaisnuorista 11 prosenttia eli noin 6 000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Näiden nuorten lukutaito on niin heikko, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa ja työelämässä pärjäämisessä. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.
Erityinen huoli liittyy siihen, kuinka lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Valtiovarainvaliokunnan saaman tiedon mukaan jo jopa joka viidennes lapsi ja nuori voi huonosti.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 40
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy valmistelemaan lukemisen ja kirjoittamisen keskusta lukutaidon kehittämiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 41
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa hyvinvointilupauksen ja ryhtyy konkreettisiin toimiin kouluterveydenhuollon vahvistamiseksi, jotta lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen.
Oppivelvollisuutta on pidennettävä ja nuorisotakuuta on vahvistettava
Pelkän perusasteen suorittaneiden ihmisten työllisyysaste on vain noin 40 prosenttia, kun taas korkeakoulutettujen työllisyysaste on yli 85 prosenttia ja toisen asteen suorittaneiden noin 70 prosenttia. Työurien pituus ylittää peruskoulun varassa olevilla hädin tuskin 20 vuotta, kun taas korkeakoulutettujen työurat kestävät yli 35 vuotta. Koulutustason nostaminen on välttämätöntä, jos haluamme nykyistä selvästi korkeampaa työllisyyttä.
Suomessa on edelleen lähes 100 000 alle 30-vuotiasta ihmistä, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Edelleen ikäluokista jopa lähes 10 000 ihmistä jää vaille toisen asteen tutkintoa. Heidän on yhä vaikeampaa kiinnittyä työmarkkinoille. Erityisesti poikien syrjäytyminen on merkittävä ongelma, mikä näkyy nuorten miesten kasvaneena työttömyytenä.
Samaan aikaan talouden ja työelämän rakennemuutos nostaa työelämän osaamisvaatimuksia. Viimeisten 30 vuoden aikana työmarkkinoilta on kadonnut 600 000 työpaikkaa, johon on riittänyt pelkkä perusasteen koulutus. Korkea-asteen koulutettujen työpaikkojen määrä on sen sijaan kasvanut vuodesta toiseen.
Pohjimmiltaan kyseessä on myönteinen ilmiö: osaamistason nousu tarkoittaa korkeampaa tuottavuutta ja siten nopeampaa talouskasvua sekä parempaa elintasoa. Sitä on vahvistettava. Koulutus on paras turva työmarkkinoiden murroksessa ja paras keino varmistaa, että Suomi siinä selviää.
Pelkkä peruskoulu ei nykyisin eikä varsinkaan tulevaisuudessa riitä pohjakoulutukseksi. Tavoitteeksi on asetettava, että koko ikäluokka suorittaa vähintään toisen asteen koulutuksen ja että koulutus jatkuu läpi elämän. Siksi oppivelvollisuutta on pidennettävä ja toisen asteen koulutus on muutettava maksuttomaksi. Opiskelusta koituvat kustannukset eivät saa estää ketään suorittamasta tutkintoa.
Toisen asteen koulukseen siirtyminen on tärkeä nivelvaihe, jossa nuoret joutuvat ensimmäistä kertaa tekemään koko koulutusuraansa koskevia valintoja. Koulutustakuu on hieman korjannut tilannetta, mutta edelleen noin kahdeksan prosenttia peruskoulun päättäneistä nuorista ei aloita seuraavana syksynä tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Lisäksi useat aloittaneista eivät vie opintojaan loppuun. Osa tämän ongelman ratkaisua olisi oppivelvollisuuden pidennys 18-vuotiaaksi.
Oppivelvollisuuden pidentäminen ja sitä seuraava toisen asteen muuttuminen maksuttomaksi on hyötyihinsä nähden kohtuullisen edullinen uudistus. VATT on arvioinut, että yksi vuosi oppivelvollisuutta lisää kustannuksia 17—27 miljoonaa euroa vuodessa. Haarukka johtuu erilaisista oletuksista oppimateriaalien kierrättämisestä. Tällainen panostus maksaa aikaa myöten itsensä moninkertaisesti takaisin paranevan työllisyyden ja vähenevän syrjäytymisen kautta.
Oppivelvollisuuden pidentämisen ohella nuorten ja nuorten aikuisten kiinnittymistä työmarkkinoille on edistettävä myös muiden keinojen avulla. Työllistymistä ja kouluttautumista tukevat keinot ovat tehokkaimpia keinoja myös syrjäytymisen estämiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 42
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa nostetaan oppivelvollisuusikä 18-vuoteen ja toisen asteen koulutus muutetaan täysin maksuttomaksi.
Hallitus on ajamassa voimakkaasti nuorisotakuun alas ja korvaamassa sen yhteisötakuulla, joka on yksi sen kärkihankkeista. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että nuorisotakuun rahoituksesta viedään jopa 96 %. Tässä, kuten niin monessa muussakin asiassa, hallituksen kärkihanke toimii sumuverhona, millä yritetään kätkeä se tosiasia, että toimiva järjestelmä ajetaan pelkästään ideologisista syistä alas ja tilalle tarjotaan murusia. SDP esitti oman mallinsa nuorisotakuun kehittämiseksi talvella 2017.
Hallitus on leikkaamassa nuorten aikuisten osaamisohjelmasta 20 miljoonaa euroa eli 80 prosenttia määrärahoista. Ohjelman alasajon seurauksena moni vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa oleva nuori aikuinen jää tosiasiallisesti tyhjän päälle. Ohjelma on onnistunut hyvin räätälöityjen opintopolkujen toteuttamisessa, ja siksi sen resurssit tulee turvata.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 43
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin nuorten osallistumisen vahvistamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä koulutus- ja työllisyysasteen nostamiseksi.
Toisen asteen koulutuksen saavutettavuus on turvattava
Toisen asteen koulutuksen riittävää alueellisen ja määrällisen saavutettavuuden turvaamista ei ole määritelty minkään tahon tehtäväksi. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta ja kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
Lukiokoulutuksen maantieteellinen saavutettavuus on pysynyt viime vuosina varsin tasaisena. Itä-Suomen nuorilla oli huomattavasti huonompi ammatillisen koulutuksen maantieteellinen saavutettavuus kuin Manner-Suomessa keskimäärin. Erityisesti Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon nuorilla oli keskimäärin selkeästi pidemmät matkat asuinpaikastaan ammatillista koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin.
Valinnanvara ammatillisen koulutuksen tarjonnassa oli Itä-Suomessa selvästi muuta maata kapeampi. Itä-Suomessa alle 54 prosentille 16-vuotiaista oli kodistaan 10 kilometrin etäisyydellä tarjolla kolmen eri koulutusalan ammatillista koulutusta, kun Manner-Suomessa sitä oli tarjolla lähes 70 prosentille saman ikäisistä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 44
Eduskunta edellyttää, että Suomessa on alueellisesti riittävän kattavasti toisen asteen aloituspaikkoja.
Laadukkaampaa varhaiskasvatusta
Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavimpia investointeja, joita yhteiskunta voi tehdä. Taloustieteen nobelisti James Heckman on todennut, että koulutusinvestointien tuotto on suurimmillaan, kun ne tehdään elinkaaren varhaisessa vaiheessa. OECD on arvioinut, että varhaiskasvatukseen panostettu euro tuottaa itsensä vähintään seitsenkertaisesti takaisin.
Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset lapsen kehitykselle, myöhemmälle koulumenestykselle sekä yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat kiistattomat. Tutkitusti hyödyt ovat suurimmat heikosta sosioekonomisesta taustasta tulevilla lapsilla. Erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin panostaminen eurolla tuo myöhempien tutkimusten mukaan jopa kolmetoista euroa takaisin.
Laadukas varhaiskasvatus lisää tasa-arvoa ja inhimillisen pääoman määrää yhteiskunnassa, mikä vahvistaa talouskasvun edellytyksiä pitkällä aikavälillä.
Toimiva varhaiskasvatus tukee työn tarjontaa. Maksujen alennus on myös kustannustehokas keino parantaa työntekemisen kannusteita.
Varhaiskasvatuksen hyödyt toteutuvat vain, jos varhaiskasvatus on laadukasta ja kaikilla lapsilla on siihen yhtäläinen oikeus. Laadukas varhaiskasvatus edellyttää erityisesti osaavaa ja koulutettua henkilöstöä. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä, jotta ne mahdollistavat riittävän yksilöllisen ja laadukkaan kasvatuksen ja esiopetuksen.
Hallituksen leikkaukset, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen kasvattaminen ovat heikentäneet suomalaisen tasokkaan varhaiskasvatuksen perusteita. SDP:n vaihtoehdossa ryhmäkokoja pienennetään ja subjektiivinen oikeus palautetaan.
Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomen lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Suomessa 4—6-vuotiaista lapsista 84 prosenttia osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2013. Varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90—95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle. Erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kehityksessä varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys kielen oppimiselle, kotoutumiselle ja myöhemmälle koulumenestykselle. Lisäksi naisten työmarkkina-aseman parantaminen ja työllisyysasteen nostaminen edellyttävät varhaiskasvatukseen osallistumisasteen kasvattamista.
Hallitus esitti kautensa alussa varhaiskasvatusmaksujen tuntuvaa korottamista. Asiaan tarkemmin perehdyttyään se teki tarpeellisen U-käännöksen, ja esittää nyt maksujen alentamista. Se on aidosti hyvä uudistus. Hallituksen päättämä malli varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta jää kuitenkin puolitiehen ja siinä on muutamia valuvikoja.
Ensinnäkin yhden lapsen yksinhuoltajan maksut laskevat hallituksen mallissa huomattavasti muita perheitä vähemmän. Lisäksi hallituksen mallissa varhaiskasvatuksen maksuprosentit on yhtenäistetty niin, että prosentit nousevat kolmen hengen ja sitä suuremmissa perheissä. Se tarkoittaa, että maksut nousisivat nykyistä nopeammin tulojen kasvaessa, eli efektiiviset marginaaliveroasteet paikoin nousisivat. Se ei ole kannustinmielessä toivottavaa.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan oman mallin varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. SDP:n mallissa hallituksen mallin valuviat korjattaisiin. Yhden lapsen yksinhuoltajan maksua alennettaisiin enemmän. Lisäksi SDP:n malli laajentaisi nollamaksuluokkaa enemmän, mikä poistaisi maksut useammalta perheeltä ja toisi esimerkiksi kahden keskipalkkaisen vanhemman perheen maksualennusten piiriin. SDP on esittänyt, että kunnille kompensoidaan alennuksen myötä alenevat maksutulot 38 miljoonaa suhteessa hallituksen esitykseen.
Pitkällä aikavälillä SDP:n tavoitteena on jo pitkään ollut täysin maksuton varhaiskasvatus.
Suomessa astui 1.8.2014 voimaan uusi yhtenäinen oppilas- ja opiskelijahuollon laki, joka takaa psykologipalvelut kaikille kouluasteille eli esiopetukseen, perusopetukseen sekä lukioihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilas- ja opiskelijahuolto tulisi saada koskemaan myös varhaiskasvatusta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain ulottaminen varhaiskasvatukseen on välttämätöntä sekä varhaiskasvatuksessa olevien lasten ja heidän perheidensä että varhaiskasvatuksen vaativaa työtä tekevien ammattilaisten kannalta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 45
Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa varhaiskasvatuksen ryhmäkoot entiselleen.
Vastalauseen lausumaehdotus 46
Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen kaikille.
Vastalauseen lausumaehdotus 47
Eduskunta edellyttää, että hallitus edelleen alentaa tuntuvammin varhaiskasvatusmaksuja ja korjaa esittämänsä maksunalennuksen valuviat ja että maksut poistetaan kokonaan asteittain tavoitteena pitkällä tähtäimellä kokonaan maksuton varhaiskasvatus.
Vastalauseen lausumaehdotus 48
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 49
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin varhaisen tuen kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa.
Kunnostetaan homekoulut, -päiväkodit ja niiden pihat sekä kirjastot
Kunnat investoivat liian vähän, vaikka hyviä kohteita ja kiireellistä korjattavaa olisi paljon. Ennen kaikkea homekoulut, -päiväkodit ja kirjastot on heti kunnostettava turvallisiksi työympäristöiksi. Meillä ei ole varaa sairastuttaa lapsia eikä työntekijöitä.
Valtio tarjoaa kunnille porkkanaksi tukea korjausinvestoinnin kuluihin. Kunnille korvamerkitty 100 miljoonaa euroa olisi siemenraha kunnan omalle panostukselle ja auttaisi käynnistämään miljardin euron korjausrakentamisen.
Vaikka korjausvelka on suuri, vanhan korjaaminen entiseen konseptiin ei tarvitse olla itsestään selvä ratkaisu. Nykyajan peruskoulun tilojen tulisi vastata jo tulevaisuuden haasteisiin. Siemenrahaa voi käyttää myös kuntien palvelurakentamisen uusiin toimintamalleihin. Rakennusten käyttötarkoituksia on voitava muuttaa joustavasti. Päiväkodit ja palvelutalot voidaan sijoittaa toistensa yhteyteen sekä lasten että vanhusten iloksi. Myös kirjastojen peruskorjausta sekä sijoittumista näihin palvelukokonaisuuksiin voidaan tukea.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 50
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin homekoulujen, -päiväkotien ja kirjastojen korjausinvestointien nopeuttamiseksi.
Kulttuuri kuuluu kaikille
Kulttuurin ja taiteen merkitys jälkiteollisessa maailmassa kasvaa: luova työ ja kulttuurin tuoma hyvinvointi pitävät yhteiskuntaa koossa ja antavat sisältöä meidän kaikkien elämään. Kulttuuri ja luovat alat kattavat jo 4,2 % koko EU-alueen bruttokansantuotteesta — niiden liikevaihto on EU-maissa yli 500 miljardia euroa ja kulttuurialat työllistävät yli 7 miljoonaa ihmistä. Suomessa alan työntekijöitä on noin 100 000.
Sosialidemokraatit kannattavat monimuotoisia, ilmaisia ja edullisia kulttuuripalveluita. Julkisesti rahoitettu kulttuuri on tuotava lähelle ihmisiä. Kaikilla tulee olla mahdollisuus nauttia, tehdä ja harrastaa kulttuuria lompakkonsa paksuudesta ja taidoistaan riippumatta. Myös ammattitaiteilijoille on turvattava säällinen toimeentulo, joka viime kädessä turvaa taiteen vapauden.
Kulttuuria on oltava saatavilla koko maassa, kaikissa kunnissa. Kunta tarjoaa edullisia tai maksuttomia tiloja kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen. Taidekasvatuksen ja taiteen perusopetuksen kehittäminen on kestävää yhteisön hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä. Kirjastot ovat kaupunkien olohuoneita, joista luodaan kulttuurin monipuolisia toimintakeskuksia, ajassa eläen. Elävä kunta vie kulttuuria myös heille, jotka eivät sen luokse pääse: hoitolaitoksiin, palvelutaloihin, päiväkoteihin ja kouluihin.
Kulttuurin valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Uudistus on tärkeä ja sen tavoitteena on ottaa paremmin huomioon taidekentän ja yhteiskunnan muutokset. On selvää, että hallituksen ajama kustannusneutraali malli ei tule olemaan kestävä, vaan johtaisi tosiasiallisesti resurssien heikkenemiseen nykyisestä. Uudistuksen yhteydessä tulee vahvistaa resursseja nykyisestä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 51
Eduskunta edellyttää, että kulttuurin rahoituspohjaa vahvistetaan niin, että kulttuuripalvelujen saavutettavuus turvataan eri alueilla ja kaikille väestöryhmille.
Luovien alojen kasvuohjelma
Luovilla aloilla toimivat yritykset ovat tyypillisesti hyvin pieniä. Luovien alojen liiketoiminta voidaan moninkertaistaa, kunhan löydetään oikeat liiketoiminta-aihiot, saatetaan yhteen tekijät ja tuotteistajat sekä opitaan luomaan arvoa tekijänoikeuksille.
Kirja-alalle on syntynyt viime vuosina agentuureja, välitysorganisaatioita, jotka kokoavat, tuotteistavat ja markkinoivat teossalkkuja maailmalla. Monilla muilla aloilla tekijät joutuvat yksin myymään tuotteitaan. Tekesin luovien alojen ohjelmaa täydentävässä hankkeessa synnytetään tuotteistusyrityksiä, joilla on rahkeita tuotekehittelyyn ja vientiin. Ne kykenevät hyödyntämään tehokkaasti kulttuurivientipanostuksia, jotka palautetaan opetusministeriön määrärahoihin. Myös tekijänoikeustulon verotusta muuttamalla voidaan edistää luovien alojen liiketoimintaa ja kansainvälistymistä. Olemme ehdottaneet luovien alojen kasvuohjelmaan viittä miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 52
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin luovien alojen kasvuohjelman perustamiseksi.
Harrastuslupaus
Lasten vanhempien tulot ja koulutus ohjaavat voimakkaasti nuorten harrastusmahdollisuuksia. Yli kolmannes nuorista on jättänyt aloittamatta jonkin harrastuksen rahan puutteen vuoksi ja vieraskielisistä nuorista lähes puolet. Osa nuorista (17 prosenttia) on jättänyt tapaamatta ystäviään taloudellisista syistä. Korkeimmin koulutettujen vanhempien lapsista 95 prosentilla on jokin harrastus, kun vain perusopetuksen käyneiden lapsista harrastus on 74 prosentilla. Kaikkiaan 87 prosenttia 15—29-vuotiaista sanoo harrastavansa jotakin.
Lapsen vanhempien pienituloisuus ei saa olla esteenä harrastamiselle ja itsensä kehittämiselle. Omaehtoisen harrastamisen kynnystä on madallettava ja on huolehdittava siitä, että erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret pääsevät harrastusten pariin. Matalan kynnyksen liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia tulee lisätä. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla vähintään yksi harrastus.
Jotta harrastamisen maksut ja välineet eivät lisäisi perheiden eriarvoistumista, esitämme kunnille ja järjestöille harrastuslupauksen. Takaamme kaikille suomalaisille lapsille mahdollisuuden harrastaa. Olemme esittäneet harrastuslupauksen toimeenpanoon 4 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 53
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin harrastuslupauksen toteuttamiseksi.
Maksuton museokuukausi
Museoissa jokainen voi pysähtyä muistamaan menneitä polvia, arkista elämää ja kulttuurin saavutuksia — ja avaamaan ikkunoita maailman taiteen tuulille. Maksuttoman museokuukauden rahoitukseen varataan 2 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 54
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin maksuttoman museokuukauden järjestämiseksi.
10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Suomalainen koulujärjestelmä on tunnettu korkeatasoisen osaamisen, tasa-arvon ja tehokkuuden onnistuneesta yhdistämisestä. Nuorten oppimistuloksissa, kouluviihtyvyydessä, oppimismotivaatiossa ja asenteissa on kuitenkin tapahtunut selvä lasku viime vuosien aikana. Epätoivotun kehityksen pysäyttämiseksi ja peruskoulun uudistamiseksi toteutettiin kaikkien eduskuntaryhmien ja satojen asiantuntija- ja intressitahojen kanssa parlamentaarinen peruskoulun kokonaisuudistus. Tässä kaikkien eduskuntaryhmien hyväksymässä tiekartassa linjataan vahvaan tutkimusnäyttöön ja yhteiseen poliittiseen tahtoon perustuen tarve mm. ryhmäkoko- ja tasa-arvorahoituksen jatkuvuudelle sekä peruskoulun kehittämisen erillisrahoitukselle.
Oppimistulokset ovat kansainvälisten tutkimustulostenkin mukaan heikentyneet ja koulujen väliset erot kasvamassa. Hallitus on kuitenkin ajanut alas edellisen hallituksen perusopetuksen laatuun ja ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetut määrärahat. Tämä heikentää koulujen välistä tasa-arvoa mm. sillä, että kouluihin, missä on paljon maahanmuuttajia ja lapset tarvitsevat enemmän huomiota esimerkiksi suomen kielen opinnoissa, voidaan palkata vähemmän opettajia ja muuta henkilökuntaa.
Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen ovat kasvava ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Pisa-tutkimukset ovat osoittaneet, että alueelliset erot ja oppilaiden vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin ovat kasvamassa. Tällainen kehitys vaarantaa koko peruskoulun idean ja vahvuuden. Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen kasvu on saatava taittumaan pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella työllä. Todellista nollatoleranssia kiusaamiselle ei vieläkään ole, sillä peruskoululaisista 7 prosenttia joutuu yhä kiusatuksi. Tarvitaan suunnitelmallinen ja pitkäjännitteinen kansallinen kiusaamisen vastainen ohjelma, mitä kaikki koulut sitoutetaan noudattamaan. Tällä torjutaan parhaiten myös syrjäytymistä ja koulupudokkuutta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.10.30 lisätään 15 000 000 euroa perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon suunnattuun avustukseen ja että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 55
Eduskunta edellyttää, että perusopetukseen ja muuhun yleissivistävään koulutukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset perutaan ja palautetaan ryhmäkokojen pienentämiseen, tasa-arvon edistämiseen ja peruskoulun kehittämiseen varattuihin määrärahoihin tehdyt leikkaukset.
Vastalauseen lausumaehdotus 56
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kansallisen ohjelman kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Vastalauseen lausumaehdotus 57
Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa ryhmäkokojen pienentämiseen erillisen rahoituksen, jotta ryhmäkokojen pienennys ei vähennä laajasti eri tarkoituksiin kohdistuvaa tasa-arvorahoitusta, josta on saatu vaikuttavimmat tulokset.
31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Vapaa sivistystyö pyrkii lisäämään tasa-arvoa koulutuksen saavutettavuudella. Avoimuutta korostava tietoyhteiskunta uhkaa sulkeutua erityisesti siirtolaisilta, senioreilta, alhaisen koulutuksen saaneilta ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiltä.
Vapaa sivistystyö ei tuota suoraan validoitua osaamista jatkokoulutukseen tai työelämän käyttöön, joten sille on tarjottu tehtäviä työelämän ulkopuolelle jääneiden koulutustehtävän hoitamisessa, mm. työttömien työkyvyn säilyttäjänä ja syrjäytymisen ehkäisijänä sekä vanhusten toimintakykyisyyden ylläpitäjänä ja yksinäisyyden lievittäjänä.
Kansainvälisen muuttoliikkeen myötä vapaalle sivistystyölle on myös palannut osa sen alkuperäisistä kansansivistystehtävistä. Suomessa elää ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin kokonainen kansanryhmä, jonka koulutustaso on heikko ja josta osalla ei ole edes peruskoulutusta, siirtolaiset. Tietotekniikan nopean kehittymisen vuoksi Suomessa on paljon myös kantaväestöön kuuluvia ihmisiä, jotka eivät ole tietoyhteiskunnassa tiedoiltaan ja taidoiltaan tasavertaisessa asemassa muiden kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.10.31 lisätään 5 000 000 euroa vapaan sivistystyön käyttökustannuksiin.
51. (29.10.51 ja 52) Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)
Tasa-arvotyön resurssit turvattava
Naisjärjestöjen Keskusliitto ja Naisjärjestöt Yhteistyössä — Kvinnor organisationer i Samarbete NYTKIS ry ovat sukupuolten välistä tasa-arvoa, naisten oikeuksia ja tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia edistävien naisjärjestöjen kattojärjestöjä. Monika-Naiset liitto ry on monikulttuurinen kattojärjestö, joka kehittää ja tarjoaa erityispalveluja väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja lapsille. Naisjärjestöjen toimintaa rahoitetaan budjettivaroin. Naisjärjestöjen valtionavustus on muihin kansalaistoiminnan kansallisiin kattojärjestöihin verrattuna pieni ja viime vuosina se on laskenut merkittävästi. Edellytämme, että tasa-arvotoimijoiden resursseista huolehditaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.10.51 lisätään 200 000 euroa eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain (663/2007) mukaisiin valtionavustuksiin tasa-arvotyön turvaamiseksi.
20. Ammatillinen koulutus
30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)
Sosialidemokraatit kannattavat rakenteellista uudistamista, mutta toisin kuin hallitus, lähdemme siitä, että toisen asteen uudistus on toteutettava hallinnosta ja toimitiloista, ei opetuksesta säästämällä. Säästöt jotka edellisen hallituksen toimesta olisivat kohdistuneet koko toisen asteen koulutukseen, kohdistuvat nyt pelkästään ammatilliseen koulutukseen. Myös lukuisat asiantuntijatahot ovat kritisoineet ammatillisen koulutuksen leikkauksia. Ne vaarantavat ammattiosaamisen laadun, yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja nuorisotakuun toteutumisen.
Ammatillisessa koulutuksessa on vähennetty lähiopetuksen määrää valtavasti, mikä heikentää opetuksen laatua. Vielä 1990-luvulla oppilaat saivat lähiopetusta täyden työviikon, 38 tunnin verran. Tänä päivänä ollaan jo monin paikoin 28 tunnin alapuolella. Ammattiin valmistuvat eivät siis saa enempää opetusta kuin peruskoululaisetkaan. Laajat leikkaukset tulevat väistämättä näkymään ammatillisen koulutuksen laadussa ja näin myös nuorten ammattitaidossa.
SDP esittää, että kunnille varataan riittävät resurssit ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen. Kuntien valtionosuuksia on nostettava aiemmin kuntien rahoitusosuuteen kohdistuneen 190 miljoonan euron perumiseksi ja sen lisäksi ammatilliseen koulutukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset tulee perua.
Ammatillinen työvoima- ja kotouttamiskoulutus
Työelämän muutosvauhti on nopeaa. Ammatillinen työvoimapoliittinen koulutus on tehokas väline uudistaa työttömän ihmisen osaamista ja täydentää työmarkkinoiden osaamistarvetta. Se mahdollistaa nopean reagoinnin alueen rakennemuutoksiin.
Lisäksi ammatillisen työvoimakoulutuksen avulla voidaan tehokkaasti vastata työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Nyt tutkintoon tähtäävä koulutus on siirtymässä opetus-ja kulttuuriministeriöön, mikä jäykistää koulutuksen tarjontaa. Uuden ammatin ja täydennyskoulutuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Se rakentaa sillan työstä työhön ja tukee työpaikan säilymistä. Työvoimapoliittinen koulutus rakentaa siltaa työttömyydestä työhön.
Positiivinen rakennemuutos erityisesti Lounais-Suomessa, mutta muuallakin on johtanut tilanteeseen, missä koulutetusta työvoimasta on todella suuri pula. Se toimii huonoimmillaan jopa taloudellisen kasvun esteenä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.20.30 lisätään 10 000 000 euroa ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja kotouttamiskoulutukseen ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 58
Eduskunta edellyttää, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset perutaan ja kunnille varataan riittävät valtionosuudet laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.
33. Nuorten aikuisten osaamisohjelma (kiinteä määräraha)
Nuorisotyöttömyyden kasvu ja nuorten syrjäytyminen ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Edellisellä hallituskaudella Suomeen luotiin nuorisotakuu, jonka toteuttamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa joka vuosi. Nykyisen hallituksen yhden kärkihankkeen tavoitteena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Tähän kärkihankkeeseen on varattu koko vaalikaudelle 10 miljoonaa euroa.
Valitettavasti hallitus ei näytä panostavan nuorisotakuun toteuttamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen, vaan päinvastoin luopuu peruskoulun varaan jääneiden osaamistason nostamisesta. Suomessa on yhä 300 000 aikuista, joiden osaaminen on peruskoulun varassa. Vieläkin 100 000:lta alle 30-vuotiaalta nuorelta aikuiselta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllisyysasteen nosto on mahdollista toteuttaa takaamalla kaikille vähintään toisen asteen tutkinto, jolloin jokaisella on mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja yleissivistystään iästä, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa 20—29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto.
Nyt hallitus on lopettamassa ohjelman kokonaan ensi vuoden loppuun mennessä eli suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevien asemaa halutaan vaikeuttaa entisestään. Rahoitusta esitetään pienennettäväksi peräti 80 % eli 20 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.20.33 lisätään 20 000 000 nuorten aikuisten osaamisohjelmaan.
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Korkeakoulujen käytännönläheinen ja opetukseen integroitu TKI-toiminta, joka kohdistuu kunkin alueen omaan työelämään sekä yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittämiseen tulee saada entistä näkyvämmäksi ja sitä tulee aiempaa vahvemmin hyödyntää. Se tarvitsee tuekseen myös riittäviä rahoitusvälineitä, käytössä olevan innovaatiosetelin lisäksi muutakin. Erityisen tärkeää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukeminen on juuri nyt alueilla, missä on nähtävissä positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaa taloudellista kasvua.
Lisäksi korkeakoulujen tulee pystyä vastaamaan nopeasti ja joustavasti alueidensa työvoiman tarpeeseen. Erityisesti insinööri- ja diplomi-insinöörikoulutusta tarvitaan useilla alueilla nykyistä enemmän.
Useat kansainväliset arvioinnit ovat osoittaneet, että suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiojärjestelmässä suurimmat ongelmat ovat nimenomaan soveltavan tutkimuksen, innovaatioiden edistämisen ja työ- ja elinkeinoelämäyhteistyön rahoituksessa ja kannustimissa. Lisäksi kapeikot osaavan työvoiman tarjonnassa uhkaavat jo hidastaa kasvua joillain toimialoilla ja alueilla.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn uudistaminen edellyttää ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan parempaa hyödyntämistä. Ammattikorkeakoulujen ratkaisukeskeinen, korkeaan osaamiseen ja vuorovaikutukseen perustuva TKI-toiminta on yksi tärkeä vastaus Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän haasteisiin. Ammattikorkeakoulujen vahvuus on vahva vuorovaikutus sidosryhmien, kuten yritysten ja työelämän kanssa samalla opiskelijoita osallistaen. Suomi tarvitseekin uusia panoksia erityisesti ammattikorkeakoulujen TKI-osaamisen hyödyntämiseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla, sillä kansalliset rahoitusinstrumentit ammattikorkeakoulujen innovaatiotoimintaan ja soveltavaan tutkimukseen ovat varsin pienet.
Suomen taloudessa näkynyt positiivinen kehitys on nostanut työvoiman kysyntää. Keskeisillä talouden kasvualoilla on koettu jo niin vakavaa pulaa osaavasta työvoimasta, että se vaarantaa kasvupotentiaalin hyödyntämistä. Nämä huolet ovat tulleet esille ensin Varsinais-Suomessa, jossa kasvualoja ovat erityisesti meriteollisuus ja autonvalmistus, mutta osaavasta työvoimasta on pulaa myös muilla alueilla. Esimerkiksi Satakunnassa on ollut vuoden 2017 aikana avoinna noin 700 uutta työpaikkaa insinööreille ja diplomi-insinööreille, mutta työnhakijoita on ollut vain 5—20 prosenttia avoimien paikkojen määrästä. Jyväskylän alueella on puolestaan suuri pula erityisesti ICT-alan osaajista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.40.20 lisätään 5 000 000 euroa korkeakoulujen tukemiseen positiivisen rakennemuutoksen alueilla.
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Sosialidemokraatit haluavat rakentaa edellytykset suomalaisen kilpailukyvyn lisääntymiselle osaamis- ja koulutustasoa entisestään nostamalla, emme sitä tietoisesti laskemalla. Vain tällä tavalla syntyy aitoa säästöä.
Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä yliopistoja. Leikkauksilla vaarannetaan yliopistojen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa ja ennen kaikkea kavennetaan resursseja elintärkeältä perustutkimukselta, joiden pohjalta kehitetään tulevaisuuden innovaatioita. Koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta.
Hallitus kuitenkin peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa perustutkimuksesta ja tieteestä. Koulutustason nousu on Suomen väestön keskuudessa hiljalleen pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen määrässä olemme tippuneet Euroopan kärjestä keskikastiin. Kärkihankerahoitukset ja yksittäiset määrärahalisäykset eivät poista sitä tosiasiaa, että yliopistojen rahoitusta on leikattu yli sietorajan tällä hallituskaudella. Siksi yliopistojen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset tulee perua.
Korkea-asteen aloituspaikkojen lisääminen
Nuoret opiskelijat tekevät paljon töitä opintojensa ja toimeentulonsa eteen rakentaakseen omaa tulevaisuuttaan ja tätä yhteiskuntaa. Maksuttomalla koulutuksella, opintojen taloudellisella tukemisella ja fiksuilla opintojärjestelyillä tuemme kaikista taustoista tulevien opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa korkeakouluopintoja. Koulutuspolitiikalla tulee turvata kaikkien mahdollisuudet taustasta huolimatta päästä korkeimman opetuksen piiriin.
Kansainväliset vertailut ovatkin jo pitkään osoittaneet, että Suomi on jäämässä jälkeen sekä nuorten että työikäisen väestön osaamisessa ja koulutustasossa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 korkeimmin koulutettuja olivat 40—44-vuotiaat, joista 46 prosentilla oli korkea-asteen tutkinto. Ikäryhmässä 35—39-vuotiaat vastaava osuus oli 45 ja ikäryhmässä 30—34-vuotiaat 40 prosenttia.
Samanaikaisesti koulutustason nousu on lakannut ja Suomi on vajonnut tältä osin OECD-maiden keskikastiin. Pisa-tulokset viittaavat nuorison perusvalmiuksien heikentymiseen ja heikosti suoriutuvien osuuden kasvuun. Suomessa nuorten ikäluokkien osaamisen arvioidaan yleisemminkin olevan laskussa.
Niin sanottu hakijasuma toisen ja kolmannen asteen opintojen välissä hidastaa opintojen aloittamista joskus useilla vuosilla. Hakijasuman purkamiseksi ja suomalaisten koulutustason nostamiseksi korkea-asteen aloituspaikkoja tulee lisätä.
Tampere3 -hanke
Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu rakentavat yhdessä uutta mallia suomalaiseen korkeakoulutukseen. Uusi korkeakouluyhteisö aloittaa 1.1.2019. Siinä kohtaavat talouden, tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimus. Tampere3 luo tieteenalojen rajapinnoista ammentavan monialaisen, innostavan ja globaalisti kiinnostavan tutkimus- ja oppimisympäristön.
Tampereen alueen korkeakouluilla on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen rooli seudun elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Alueella on vahva koulutusinfrastruktuuri. Vahvoja aloja ovat mm. ICT-, ohjelmisto- ja tuotantoteknologia. VTT on keskittämässä valmistavan teollisuuden osaamisensa ja tutkimustoimintansa Tampereelle. Tampereen kolmen korkeakoulun, erityisesti TAMKin ja TTY: n painoaloilla ja profiloitumistoimilla on selkeä yhteys alueen osaamiskärkiin.
Valtion suoran rahoituksen merkitys kaikkien kolmen korkeakoulun talouteen on suuri. Yhdistyvillä yliopistoilla täydentävän rahoituksen osuus on tavanomaiseen tapaan suurempi kuin ammattikorkeakoululla. Tampereen teknillisellä yliopistolla tilinpäätöksessä avustustuottoihin sisältyvän Tekes-rahoituksen osuus kokonaistuotoista on ollut merkittävä. Vuosina 2012—2016 se on ollut noin 13,5 % yliopiston varsinaisen toiminnan tuotoista. Yhdessä Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston saama perusrahoitus vastaa noin 11 prosenttia Suomen yliopistojen perusrahoituksesta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.40.50 lisätään 69 000 000 euroa yliopistojen toiminnan rahoittamiseen,
että momentille 29.40.50 lisätään 10 000 000 euroa korkea-asteen aloituspaikkojen lisäämiseen,
että momentille 29.40.50 lisätään 10 000 000 euroa Tampere3-hankkeelle ja että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 59
Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää korkea-asteen aloituspaikkoja hakijasuman purkamiseksi ja koulutustason nostamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 60
Eduskunta edellyttää, että yliopistojen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset perutaan.
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Innovaatiovetoinen, osaamisperustainen talous ei voi toimia ilman menestyviä ammattikorkeakouluja. Hallituksen linja ammattikorkeakoulujen rahoituksen leikkaamisesta jatkuu. Leikkauksilla vaarannetaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet tarjota laadukasta koulutusta, lasketaan osaamistasoa. Koulutustason nousun pysähtymisellä on merkittävät seuraukset elinkeinorakenteen sekä korkean osaamisen työpaikkojen syntymisen kannalta.
Hallitus kuitenkin peräänkuuluttaa Suomen nousua innovaatioilla ja samaan aikaan leikkaa laajasti koko koulutuskentältä. Opetuksesta ja tutkimuksesta leikattu euro supistaa taloutta ja työpaikkojen määrää kuuden euron verran yhteiskunnassa.
Suomen kilpailukyky edellyttää vahvaa maailmanluokan korkeakoululaitosta: ammattikorkeakoulut ovat sen olennainen osa. Hallituksen lyhytnäköinen leikkauslinja on vaarantanut ammattikorkeakoulujen pitkäjänteisen kehittämisen. Näin ollen ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset tulee perua.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
momentille 29.40.55 lisätään 44 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoittamiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 61
Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen tehdyt indeksi- ja kiky-leikkaukset perutaan.
70. Opintotuki
55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)
Opintososiaaliset edut ovat osa sosiaaliturvaa, eivät opiskelijoiden palkkaa. Etuuksien tarkoitus on tarjota kaikille mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun. Jotta tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet toteutuisivat, tulee opintososiaalisen tukijärjestelmän olla kunnossa ja opintotuen olla indeksiin sidottu. Opintoraha on tasoltaan erittäin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa. Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta, joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät.
Tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa. On selvää, että opintorahan raju leikkaaminen heikentää pidemmällä aikavälillä opintotuen riittävyyttä ja voi vaikuttaa perustuslaissa turvattuun mahdollisuuteen saada varattomuudesta huolimatta kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti opetusta, kun kustannustaso nousee.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 62
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu opintorahan leikkauksen.
80. Taide ja kulttuuri
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Kansallismuseossa on jo pidempään suunniteltu museon laajentamista. Laajentamisesta on tehty alustavat suunnitelmat. Laajennus on perusteltu, jotta museon tilat saadaan vastaamaan nykyisiä kävijämääriä ja jotta kokoelmia voidaan esitellä yleisölle nykyisiä tarpeita vastaavalla tavalla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 63
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kansallismuseon laajennuksen edistämiseksi.
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Vuosina 2014—2018 Kansallisen audiovisuaalisen instituutin määrärahoista on leikattu yli viidennes. Tehdyt leikkaukset ovat johtaneet toiminnan merkittävään supistamiseen, ja Elävän kuvan museo on jouduttu sulkemaan. Jatkuessaan leikkaukset johtavat siihen, että KAVIn ei ole mahdollista saavuttaa sille asetettuja tavoitteita, eikä se selviä lakisääteisistä tehtävistään. Toiminnan turvaamiseksi määrärahatasoa on välttämätöntä korottaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.80.06 lisätään 1 100 000 euroa kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 64
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa Kansallisen audiovisuaalisten instituutin toiminnan ja riittävät resurssit.
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Taide tuo merkityksiä elämään. Taidetta ovat ihmisten luomat teokset, jotka tuottavat esteettisiä elämyksiä. Taide on ilmaisun, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taide voi saada ihmisen hetkeksi unohtamaan arjen ja kokemaan, että elämässä on jotakin suurempaa. Taide liittyy ihmisten elämässä arvoihin ja merkityksiin. Taide voi opettaa inhimillisyyttä ja toisista välittämistä. Taide ei avaudu, jos sen ääressä ei pysähdy ja anna mahdollisuuksia sen kokemiseen.
Teattereiden, orkestereiden ja museoiden merkitys koko maan kattavan kulttuuritarjonnan, saatavuuden ja kansankunnan yhteisen muistin kannalta on merkittävä. Toteutuessaan leikkaukset vähentävät alan työllisyyttä ja lisäävät kuntien painetta kasvattaa rahoitusosuuttaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.80.31 lisätään 3 000 000 euroa museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuteen ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 65
Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa käyttöön taiteelle ja kulttuurille työllisyysperusteisen avustuksen veikkauksen jakamattomista varoista.
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Kansalaisyhteiskunnan tilaan on alettu maailmanlaajuisesti kiinnittää huomiota osana demokratiaa, ihmisoikeuksia, osallisuutta ja hyvinvointia. Euroopan yhteisössäkin tunnustetaan voittoa tavoittelemattomien kansalaistoimijoiden, palveluntarjoajien ja vapaaehtoistyöntekijöiden merkitys kansalaisaktiivisuuden ilmentäjinä.
Kansalaisaktiivisuudella voidaan edistää osallisuutta, paikallisyhteisöjen sosiaalista koheesiota ja sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Toiminta edistää EU:n kestävää kehitystä, työllisyyttä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta, talouskasvua ja ympäristön laatua. Myös Suomessa on kannettu huolta demokratian ja kansalaisyhteiskunnan tilasta kaikkien muutosten keskellä. Mitä monimuotoisempi kansalaisyhteiskunta on, sen paremmat valmiudet sillä on selviytyä kriiseistä.
Samaan aikaan, kun OKM on yhdistänyt eri momenteilla olevia järjestöjen tukemista yhdelle momentille, on myös määrärahoja vähennetty. Lisäksi selvitysosassa avustusten käyttötarkoitusperusteluissa on menty epämääräisempään suuntaan. Esimerkiksi rauhantyötä ei enää mainita erikseen.
Erityistä huolta aiheuttaa ihmisoikeusliiton tilanne. Ihmisoikeusliitto on Suomen ainoa kokonaisvaltaisesti Suomen ihmisoikeustilannetta seuraava järjestö. Suomi korostaa ulkopolitiikassaan ihmisoikeusjärjestöjen ja ihmisoikeuspuolustajien työn turvaamisen tärkeyttä. Se on tuottanut tärkeää tietoa mm. syrjinnästä Suomessa ja tutkii parhaillaan Suomessa äärimmäisen ajankohtaista nk. kunniaan liittyvää väkivaltaa monen viranomaisenkin toiveen mukaisesti. Useat ministeriöt nojaavat järjestön asiantuntemukseen ja siltä pyydetään runsaasti virallisia lausuntoja. Järjestö tekee arvioita Suomessa vieraileville kansainvälisille elimille (ETYJ, Euroopan Neuvosto jne.) Suomen tilanteesta ja raportoi YK:n ihmisoikeussopimuksia valvoville komiteoille.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.80.50 lisätään 1 700 000 euroa järjestöjen valtionavustuksiin ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 66
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa monimuotoisen kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan edellytykset ja lisää kansalaisjärjestöjen toiminnan rahoitusta.
90. Liikuntatoimi
52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille ja rahoitus liikuntatieteellisten hankkeiden arviointikustannuksiin (kiinteä määräraha)
Liikunnan koulutuskeskukset (urheiluopistot) järjestävät liikunta-alan ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä vapaatavoitteista koulutusta. Suomessa on 11 valtakunnallista ja kolme alueellista liikunnan koulutuskeskusta.
Vapaan sivistystyön koulutuksessa liikunnan koulutuskeskukset järjestävät mm. urheilijoiden valmennukseen liittyvää koulutusta sekä urheiluseurojen ohjaajien, valmentajien ja seurahenkilöstön koulutusta yhteistyössä liikuntajärjestöjen kanssa. Lisäksi ne toimivat koko väestölle tarkoitettuina kunto- ja terveysliikunnan koulutuskeskuksina. Siksi momentille osoitetut leikkaukset tulee perua.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.90.52 lisätään 174 000 euroa liikunnan koulutuskeskuksille.
91. Nuorisotyö
51. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö (siirtomääräraha 2 v)
Nuorisotyöttömyyden kasvu ja nuorten syrjäytyminen ovat erittäin huolestuttavia ilmiöitä. Edellisellä hallituskaudella Suomeen luotiin nuorisotakuu, jonka toteuttamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa joka vuosi. Nykyisen hallituksen yhden kärkihankkeen tavoitteena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan. Tähän kärkihankkeeseen on varattu koko vaalikaudelle vain 10 miljoonaa euroa.
Valitettavasti hallitus ei näytä panostavan nuorisotakuun toteuttamiseen ja työllisyysasteen nostamiseen, vaan päinvastoin luopuu peruskoulun varaan jääneiden osaamistason nostamisesta. Vieläkin 100 000:lta alle 30-vuotiaalta nuorelta aikuiselta puuttuu toisen asteen tutkinto. Työllisyysasteen nosto on mahdollista toteuttaa takaamalla kaikille vähintään toisen asteen tutkinto, jolloin jokaisella on mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää osaamistaan ja yleissivistystään iästä, sukupuolesta ja varallisuudesta riippumatta.
Etsivä nuorisotyö auttaa kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut selkeästi 2010-luvulla, joten sen rooli ennaltaehkäisevässä työssä on lisääntynyt.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 29.91.51 lisätään 3 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön.
Pääluokka 30
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Metsä on Suomen yksi tärkeimmistä luonnonvaroista. Metsä on paitsi laaja ja monipuolinen raaka-aineiden lähde teollisuudelle ja taloudelliselle toiminnalle laajasti ajateltuna, myös suomalaisen monimuotoisen luonnon perusta ja ekosysteemipalveluiden mahdollistaja sekä luontoharrastusten ja virkistyksen sekä matkailunliiketoiminnan selkäranka. Suomen kansantalous nojaa metsäsektorimme menestykseen. Kansallinen metsäohjelma sekä metsäpoliittisen selonteon linjaukset ohjaavat metsäpolitiikkaa. Suomalaisen metsäsektorin menestystä on vaalittava yli vaalikausien parlamentaarisesti ja yhteisymmärryksessä. Metsäsektori kaipaa vakaita linjauksia toimintaympäristön turvaamiseksi sekä jatkuvaa uudistumista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 67
Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa parlamentaarisen työryhmän, joka kartoittaa metsäalan tulevaisuutta yli hallituskausien. Sen tulisi ehdottaa uudistuksia, joilla kannustava metsäverotus turvaisi teollisuuden puunhankinnan, huolehdittaisiin metsäluonnon monimuotoisuudesta ja edistettäisiin metsäalan koulutusta Suomessa.
01. Hallinto ja tutkimus
01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Eläinsuojeluasiamiehen virka perustettiin viime hallituskaudella SDP:n aloitteesta koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa. Virka perustettiin määräaikaisena, ja se päättyi vuoden 2015 lopussa. Virka on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Sen kustannukset ovat olleet noin 100 000 euroa vuodessa. Eläinten oikeuksiin liittyvät asiat, kuten tuotantoeläinten hyvinvointi, ruuan alkuperäkysymykset sekä kiinnostus lemmikkieläinharrastusta kohtaan luovat tarpeen itsenäiselle valtion viranomaiselle. Eläinsuojeluasiamiestä tarvitaan jatkossakin koordinoimaan eläinten oikeuksiin liittyvää yhteiskunnallista agendaa, keskustelua ja politiikkaa sekä eri tahojen yhteistyötä eläinsuojelukysymyksissä. Eläinsuojeluasiamiehen virka tulee perustaa uudelleen ja vakinaistaa.
SDP on huolissaan hallituksen eläinsuojelupolitiikasta. Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on viivästynyt, ja muut eläinten pitoa parantavat säädökset ovat olleet vastatuulessa. Hallitusohjelman kirjaukset nostavat esiin huolen siitä, kuinka kunnianhimoinen eläinsuojelulaista onnistutaan tekemään, jos maataloustuottajien kustannukset eivät saa hallituskaudella nousta. Suomi tarvitsee sekä eläinsuojeluasiamiehen koordinoimaan valtakunnallista eläinsuojelupolitiikkaa, että kunnianhimoisen eläinsuojelulain, joka vastaa kansalaisten käsitystä lemmikki- ja tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 68
Eduskunta edellyttää, että eläinsuojeluasiamiehen virkaa perustetaan uudelleen ja siihen osoitetaan 100 000 euron määräraha vuoden 2018 ensimmäisessä lisätalousarviossa.
10. Maaseudun kehittäminen
55. Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
4H-järjestö tekee valtakunnallisesti merkittävää nuorisotyötä ja on maan suurin nuorisojärjestö. 4H-toiminta tukee nuoren elämänhallintaa, tukee nuorison työllistymistä ja kannustaa yritteliäisyyteen. Järjestön resurssit on tärkeää pyrkiä pitämään kohtuullisella tasolla. On tärkeää turvata 4H-toiminnan resurssit myös vuodelle 2018.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 69
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa 4H-toiminnan riittävän rahoituksen.
63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Maaseudun elinvoimaisuutta voidaan lisätä omaehtoista, asukkaista lähtevää paikallista toimintaa edistämällä. Kylätoiminta on yksi toiminnan muoto, joka on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Kyläyhdistyksillä on usein tärkeä rooli paikallisen yhteisöllisyyden ja identiteetin säilyttäjinä sekä toiminnan organisoijina. Kylissä tehdään arvokasta ja myös taloudellisesti merkittävää työtä alueen viihtyvyyden, yritysten, palveluiden ja turvallisuuden eteen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 70
Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa jatkossakin kylätoiminnan valtionavun riittävät määrärahat.
40. Luonnonvaratalous
51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)
Hallitus nostaa kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotusesityksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla.
Korotuksella kerättävät lisävarat ilmoitetaan käytettäväksi kalavesien hoidon vahvistamiseen. Kyseessä olevasta summasta maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnössä esitetään kuitenkin 70 % menevän vesialueiden omistajille korvauksena kalastusrasituksesta.
Perusteita omistajakorvausten kasvattamiselle ei ole tullut esille. Uuden kalastuslain tultua voimaan korvauksia ei enää makseta maksuttomasta onginnasta ja pilkinnästä. Maksullisen viehekalastuksen aiheuttama kalastusrasitus ei puolestaan ole kasvanut.
Kalavesien omistajat voivat käyttää korvausrahansa ilman minkäänlaista velvoitetta vesiensä hoitamiseksi. Ei ole olemassa takeita omistajakorvausrahojen käyttämisestä kalavesien hoitamiseen kalastuslain tavoitteiden mukaisesti.
Esitetty uudistus ei takaa maksukertymän kasvamista toivotulla tavalla. Hinnan nosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella.
Katsomme, että hallituksen on kiinnitettävä korotuksen sijaan erityistä huomiota kalastusharrastuksen lisäämiseen sekä kalastonhoitomaksun maksamatta jättäneiden kalastajien neuvonnan ja valvonnan tehostamiseen maksukertymän nostamiseksi kalastuslakiuudistuksen mukaiselle tavoitetasolle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 71
Eduskunta edellyttää, että kalastonhoitomaksun vuoden 2018 korotus perutaan ja maksut palautetaan vuoden 2017 tasolle.
Pääluokka 31
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Vahvalla, suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä liikennepolitiikalla voidaan luoda edellytyksiä kestävälle talouden ja työllisyyden kasvulle. Liikennepolitiikan keskeisin ongelma on tällä hetkellä tempoilevuus ja vakaan tulevaisuuden näkymän puute. Hallitusohjelman ja kehyspäätöksensä mukaisesti hallitus kohdentaa rahoitusta perusväylänpitoon uusien hankkeiden kustannuksella. Vaikka korjausvelan taittaminen on parlamentaarisen työryhmän tahdon mukaista, kokonaisuudesta ei voi hallitusta kiittää. Hallituksen korjausvelkarahoituksen suurin panostus osuu vuodelle 2018, ja rahoitus pienenee huomattavasti jo 2019. Korjausvelan lyhentämisestä puuttuu pitkäjänteisyys, ja rahoituksen kohdistuessa näin voimakkaasti yhdelle vuodelle hallituksen toiminta on omiaan nostattamaan urakkahintoja ja sen myötä laskemaan panostuksen vaikuttavuutta.
Asiantuntijat ovat kiinnittäneet vakavaa huomiota siihen, että Sipilän hallitus laittaa käytännössä uudet liikennehankkeet jäihin toimikaudellaan. Uusia työllisyyttä, talouskasvua ja asumista palvelevia hankkeita käynnistetään tämän hallituksen toimesta ennätyksellisen vähän. Hallitus siirtää ongelmat tuleville hallituksille. Toivommekin, että liikenneverkkotyöryhmässä saataisiin aikaan yhteisymmärrys siitä, miten pitkäjänteisesti, mielellään yli vaalikausien, suomalaista liikenneverkkoa kehitetään.
Liikenneväyliin ja liikenteen kehittämiseen liittyvän päätöksenteon ja rahoituksen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat välttämättömiä edellytyksiä tehokkaalle yhdyskuntapolitiikalle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Lisäksi väylien kehittämisen suunnitelmallisuus helpottaa EU:n TEN-T-tukien hakemista ja niiden saamista.
Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteissaan laskemaan liikenteen CO2-päästönsä noin puoleen nykyisestä. Siihen ei päästä vain digitalisaatiolla, vaan tarvitaan myös investointeja joukkoliikenteeseen ja parempaan fyysiseen väyläverkkoon. Joukkoliikenteen osalta eduskunnassa saavutettiin välikysymyskeskustelussa ymmärrys siitä, että esimerkiksi raideliikenteen kasvattaminen vaatii nopeita investointeja lisäraiteisiin ja ratapihojen kunnostamiseen. Junaliikenne ei kestä taantuvaa kehitystä. Esimerkiksi nyt Karjalan radalla joudutaan pidentämään matka-aikoja ratavaurioiden vuoksi. Aikaa ei ole hukattavaksi vuoteen 2030.
Joukkoliikennettä on kehitettävä Suomessa. Siihen tarvitaan myös valtiolta vahvaa tukea ja ohjausta. Pelkät markkinat eivät ratkaise maamme ilmastotavoitteiden saavuttamista. Hallituksen politiikka lähti väärään suuntaan jo sen ensimmäisestä budjetista lähtien, kun se alle 13 miljoonan euron säästöllään vaurioitti mm. junaliikennettä niin, etteivät matkustajamäärät ole vieläkään palautuneet kaikilla reiteillä. Joukkoliikenteen tukea olisi tärkeää nostaa pysyvästi positiivisen kehityksen vauhdittamiseksi.
Väyläverkkomme kehitys on tärkeässä asemassa myös työllisyyden ja talouskasvun vauhdittajana. Suomen, Euroopasta päin katsottuna saarivaltion, vientiteollisuudelle liikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Hallituksen ensi vuonna aloittamista vaatimattomista väylähankkeista voi todeta, että ne ainakin tukevat osaltaan kansainvälistä liikennettä sekä joukkoliikenteen ja kaavoituksen yhdistäviä tärkeitä MAL-hankkeita. Hallituksen yksi tavoite on ollut työvoiman liikkuvuuden parantaminen. Sitäkin tavoitetta tukisi työssäkäyntialueiden laajentaminen nopeaa runkoliikennettä kehittämällä.
Hallituksen esittämä väylämaksun puolittamisen ja tavaraliikenteen rataveron poistamisen jatkaminen ensi vuodelle ovat kannatettavia, vientiteollisuutta tukevia esityksiä. Tiet olisi saatava siihen kuntoon, että teollisuuden kuljetukset pääsevät niillä tulevaisuudessakin liikkumaan.
Tieliikenteen osalta hallituksen esittämä ja kuljetusalan toivoma raskaan liikenteen vinjettimaksu tulisi saada eteenpäin. EU:n uudistaessa kabotaasisääntöjään ilmeisesti yksinkertaisempaan suuntaan tulisi valvoville viranomaisille antaa paremmat resurssit ja koulutus kilpailua vääristävän toiminnan kitkemiseksi. Lailla tulisi säätää selkeät rangaistukset sääntöjä rikkovasta toiminnasta.
Ensi vuonna uudelleen käyttöön otettavan romutuspalkkion on jo aiemmin todettu vaikuttavan positiivisesti ikääntyneeseen autokantaamme, mutta kannustamme hallitusta jatkokehittämään palkkiota, jotta se vaikuttaisi tasaisemmin koko autokantaan. Lukumäärältään suuressa, keski-ikäisten autojen kannassa tapahtuvat muutokset vaikuttavat positiivisesti ympäristöön ja liikenneturvallisuuteen.
Hallitus on tarttunut voimakkaasti digitalisaation tuomiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Siksi onkin harmillista, että digitalisoituvan yhteiskunnan edellytys, riittävä kyberturvallisuus on alibudjetoitu. Viraston rahoituspohjasta johtuen virastolla ei ole mahdollisuutta suunnata nykyisiä resurssejaan uudelleen. Nykyresurssit ovat täysin riittämättömät yhteiskunnan digitalisaatiomuutoksen ja -kehityksen tarpeisiin nähden. Kansainvälisessä vertailussa Suomen resurssit kyberturvallisuudessa ovat vertailumaita merkittävästi matalammalla tasolla. Kannustammekin hallitusta huolehtimaan kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 72
Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävälle tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa.
01. Hallinto ja toimialan yhteiset menot
88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 2 v)
Hallitus esittää 2 miljoonan euron määrärahaa, jota voitaisiin käyttää Liikenneviraston liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen ja rautateiden henkilöliikenteen kilpailulle avaamiseen sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajaohjaukseen liittyviin järjestelyihin kuten osakkeiden merkintähinnan maksamiseen.
Perustelut sekä VR:n pilkkomiselle että Liikenneviraston ohjaustehtävien yhtiöittämiselle ovat hatarat. Hankkeiden valmistelu ei ole ollut läpinäkyvää eivätkä hyvän hallinnon periaatteet ole toteutuneet. Eduskunnalle ei ole selvitetty, mitä hyötyjä Liikenneviraston ohjaustehtävien yhtiöittämisellä voitaisiin saavuttaa eikä vaihtoehtoisia etenemistapoja. Samoin VR:n pilkkomisen hyödyt ovat jääneet epäselviksi ja sen riskit ovat suuret. Siksi olisi vastuutonta hyväksyä näiden hankkeiden edistämistä hallituksen esittämillä perusteilla ja niihin ei näin ollen tulisi myöntää momentin kaltaisia erillisiä määrärahoja.
Parlamentaarisen työryhmän työskentelyn viimeisessä vaiheessa on tarkoitus selvittää, minkälaisia rakenteellisia vaihtoehtoja liikenteen tulevaisuuden kehitys vaatii. Nyt hallitus perustaa yksipuolisesti tieliikenteen ohjaustoimintaan yhtiön ilman, että parlamentaarinen työryhmä olisi voinut ottaa kantaa siihen, mitä rakenteiden suhteen tulisi tehdä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentilta 31.01.88 vähennetään 2 000 000 euroa ja että momentti poistetaan valtion talousarviosta ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 73
Eduskunta edellyttää, että hallitus pidättäytyy yksipuolisesta toiminnastaan yhtiöittää Liikenneviraston ohjaustehtävät ja antaa liikenteen parlamentaariselle työryhmälle työrauhan linjata annetun aikataulun puitteissa liikenteen tulevaisuutta koskevat rakenteelliset ratkaisut.
10. Liikenneverkko
20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)
Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että tarjoamme nopeamman ja edullisemman logistiikan sekä saavutettavuuden Aasian suurille markkinoille. Esitämme, että hallitus alkaa välittömästi suunnitella nykyisille ja tuleville elinkeinoille välttämätöntä ratayhteyttä Jäämerelle — Narvikiin, Skibotniin tai Kirkenesiin — yhdessä Norjan kanssa. Tavoite on, että "pohjoisen Silkkitien" rakennustyöt alkavat 2020-luvun alussa. Suomen on oltava aloitteellinen ja rakennettava konkreettinen toimintamalli, jossa toimijana on esimerkiksi avainyritysten kanssa perustettava konsortio. Hankkeesta tehdään kansainvälisesti houkutteleva liiketoimintamahdollisuus.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 31.10.20 lisätään 15 000 000 euroa perusväylänpitoon Liikennevirastolle Jäämeren ratayhteyden suunnittelua varten.
77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Hallitus on sitoutunut noudattamaan parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän esitystä perusväylänpidon rahoitustasosta hallituskaudella. Hallitus leikkaa kuitenkin omassa suunnitelmassaan voimakkaasti varoja väyläverkon kehittämiseltä rahoittaakseen korjausvelan pysäyttämisen. Hallituksen valinta kasvattaa osaltaan investointivelkaamme väyläverkkoihin ja moni liikenteen, asumisen ja elinkeinopolitiikan kehityksen vaatima väyläinvestointi jää tulevien hallituksien tehtäväksi. Myös investointien hyödyt yhteiskunnalle lykkääntyvät tai ne menetetään kansainvälisessä kilpailussa kokonaan. Tämän vuoksi esitämme 100 000 000 euron lisäystä väyläverkon kehittämiseen parhaiksi katsottuihin uusiin hankkeisiin, joilla edistetään talouskasvua ja työllisyyttä. Näin estämme myös väyläverkon kehityksen pysähtymisen.
Liikenneväyliin ja liikenteen kehittämiseen liittyvän päätöksenteon ja rahoituksen suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys on välttämätön edellytys tehokkaalle yhdyskuntapolitiikalle ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Lisäksi väylien kehittämisen suunnitelmallisuus helpottaa EU:n TEN-T-tukien hakemista ja niiden saamista.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 31.10.77 lisätään 100 000 000 euroa väyläverkon kehittämiseen.
30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut
63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Hallitus leikkasi vuoden 2016 talousarvioesityksessään junaliikenteen ostopalveluista 12,8 miljoonaa euroa, minkä seurauksena matkustajaliikenne olisi lakannut usealla eri rataosuudella ja monella muulla rataosalla vuorot olisivat vähentyneet. Eduskunnan ja kansalaisten painostuksesta lakkautettavien rataosuuksien liikennettä on nyt kuitenkin jatkettu velvoiteliikenteenä 14.12.2019 asti. Tämän jälkeen liikenne on jälleen auki hallituksen valmisteleman junaliikenteen kilpailuttamisen vuoksi.
Junaliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen on tärkeää Suomen ilmastotavoitteille, joissa olemme sitoutuneet vähentämään merkittävästi liikenteen päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoksi esitämme 10 000 000 euron lisäystä joukkoliikenteen palveluiden ostoihin, joilla nostetaan henkilöjunaliikenteen määrää työssäkäyntiä, alueiden kehitystä ja ilmastotoimia palvelevalle tasolle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 31.30.63 lisätään 10 000 000 euroa junaliikenteen ostopalveluihin.
40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v)
Monimuotoinen ja moniarvoinen media on sananvapauden toteutumisen perusedellytys. Kaupallisen median rooli kansalaisten informoinnissa ja yhteiskunnallisten kysymysten analysoinnissa on olennainen. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan riittävyys sekä jatkuvuus ovat tärkeitä. Myös sisältöjä tulisi olla monipuolisesti tarjolla kotimaisilla kielillä. Siksi murrostilanteessa on perusteltua turvata kaupallisen median toiminnan kehittämistä ja monipuolisia sisältöjä osin myös julkisin varoin. Tukimuotojen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon eri medioiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 74
Viestinnän tukimuotojen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon eri medioiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt.
Pääluokka 32
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Suhdannetilanne on kohentunut ja kuluvan vuoden kasvu on nopeaa. Pitkän aikavälin kestävä kasvu edellyttää kuitenkin kasvun edellytysten vahvistamista. Pidemmän aikavälin työllisyyden tukemiseen tarvitaan osaamis-, innovaatio- ja vientivetoisen kasvun tukemista sekä rakenteellisia uudistuksia ja tehokasta aktiivista työvoimapolitiikkaa.
TKI-toimi vaatii valtioltakin lisäpanostusta
Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaaleissa arvoketjuissa sivurooliin.
Korkean teknologian viennin kasvun turvaaminen olisi edellyttänyt rohkeampia toimia. Vaikka vienti ja sen myötä koko Suomen talous on lähtenyt hyvään kasvuun, pitää katseemme olla kauempana tulevaisuudessa.
Yrityksemme tarvitsevat uudistuakseen merkittäviä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia. Teollinen murros — kuten uudet digitaaliset liiketoiminnot, tuotteet ja palvelut sekä koneoppimisen ja tekoälyn hyödyntäminen — vaativat yrityksiltä mittavia TKI-investointeja menestyäksemme koko ajan kiristyvässä kilpailussa maailmanmarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen olosuhteissa meidän on nopeasti muutettava tuotannon, kulutuksen, asumisen ja liikkumisen käytäntöjä nykyistä kestävämmiksi. Tämä rakennemuutos avaa Suomelle valtavia puhtaan ja energiatehokkaan teknologian mahdollisuuksia, mutta ilman huomattavia julkisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan tämä potentiaali uhkaa jäädä hyödyntämättä. TKI-rahoitus on nähtävä investointina tulevaisuuteen, ei kustannuksena. Siksi olisi ollut tärkeää, että hallitus olisi tehnyt osansa ja budjettipanostuksia olisi nostettu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen.
Olemme tällä hallituskaudella esittäneet joka vuosi lisämäärärahoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoihin.
Palvelu- ja matkailuala kasvavat
Suomen matkailutulo voi kasvaa, kun kansainvälinen matkailijamäärä ja kulutus lisääntyvät. Matkailutuloa voidaan kasvattaa myös tuottamalla korkeakatteisia lisäarvopalveluita kotimaisille ja kansainvälisille matkailijoille. Maailman trendit tukevat Suomen matkailupotentiaalin kasvua. Matkailun kehittämisessä on keskeisen tärkeää varmistaa, etteivät kasvavat turistivirrat ja turismi-infrastruktuurin rakentaminen vaaranna luontoarvoja ja ympäristön kestävyyttä.
Matkailijoiden vaatimukset kasvavat. Kokonaisvaltaisten laadukkaiden elämysten toteuttaminen vaatii kaikilta toimijoilta pitkäjänteistä yhteistyötä ja innovatiivisuutta. Toimialan pitää tuotteistaa ja hyödyntää myös nykyistä paremmin koko vuosi eikä vain kahta sesonkia.
Toimialan sisällä pienten toimijoiden kesken tehtävä yhteistyö on tärkeää, jotta matkaajille voidaan taata laaja ja kokonaisvaltainen palvelu sekä elämykset ja korkeatasoiset ohjelmapalvelut. Lisäksi tarvitaan myös kuntien ja valtion toimia, jotta laadukkaat ohjelmapalvelut toteutuvat.
Hyvät liikenneyhteydet ovat matkailulle välttämättömiä. Tieverkon laajuudella ja kunnolla on suuri merkitys matkailun alueelliselle kilpailukyvylle ja kehittämismahdollisuuksille. Tieverkon kehittämisessä ja kunnostuksessa tulee jatkossa huomioida teollisuuden ohella myös matkailun toimintaedellytysten vahvistaminen.
Rataverkko ei ole kaikilta osin ajanmukaisessa kunnossa. Ratojen sähköistystä pitää vauhdittaa, ja suurten matkailukeskusten riittävät junayhteydet on varmistettava. Rannikko- ja sisävesiliikenteen hyödyntämistä matkailun yhteydessä on vahvistettava. Lentoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen on ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta välttämätöntä. Suomen alueellisen lentoliikenteen kehittäminen vaatii matkailun edistämisen kannalta vahvaa yhteistyötä mm. syöttöliikenteen sujuvoittamiseksi kotimaan lentoliikenteen, rautateiden ja maanteiden osalta. Matkailuala valmistautuu lisääntyvään kysyntään ja investoi voimakkaasti lähivuosina. Valtion ja kuntien tulisi yhdessä matkailuyritysten kanssa myös satsata vetovoimaisiin matkailukohteisiin, jotka pidentäisivät matkailijoiden viipymistä Suomessa. Suomen näkyvyyttä ulkomailla onkin parannettava entisestään ulkomaalaisten matkailijoiden houkuttelemiseksi. Valtion tulee korottaa Visit Finlandin määrärahoja.
Osaavan työvoiman saanti alalle on elintärkeää. Uusien maiden matkailijamäärien kasvattaminen vaatii matkailualan koulutuksen vahvistamista kaikissa asteissa sekä koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämistä. Kielitaitovaatimukset tulevat kasvamaan.
Kierto- ja jakamistaloutta pitää vauhdittaa
Kierto- ja jakamistaloudesta on tehtävä hallituksen keskeinen kärkihanke, jonka kasvupotentiaali globaalisti on moninkertainen biotalouteen verrattuna. Suomessa perinteinen biotalous ja puun käyttö rajoittuvat pitkälti metsäteollisuuden raaka-ainehuoltoon, energian tuotantoon ja maatalouteen. Lähtökohtana pitää olla puun jalostaminen mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteeksi. Tarvitaan kunnianhimoinen visio kiertotalouden paremmasta hyödyntämisestä ja sen pohjalta. Kierto- ja jakamistalouden teeman tulisi olla vahvemmin hallituksen kärkihankkeissa. Laaja yhteistyö koskisi ministeriöiden lisäksi yrityksiä, kuntia, tutkimusinstituutioita, kotitalouksia ja kansalaisyhteiskuntaa. Sitran avulla ja laajalla yhteistyöllä laadittu kiertotalouden tiekartta ja toimenpideohjelma antoivat hyvän perustan jatkotyölle.
Suomen tulisi profiloitua kiertotalouden kärkimaana EU-komission suuntaan, mikä toisi Suomelle vaikutusvaltaa EU-päätöksenteossa. Suomen tulisi myös ottaa aktiivinen rooli EU:n tulevien ohjelmien ja rahoitusinstrumenttien valmistelussa. EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen patisti jo joulukuussa 2016 Suomea tavoittelemaan kiertotalouden kärkimaan asemaa, sillä Euroopassa mikään maa ei vielä ole noussut edelläkävijäksi. Kiertotalous tulisi nostaa yhdeksi kärkitavoitteeksi Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
Kierto- ja jakamistalouden tavoitteiden on läpäistävä koko elinkeino- ja talouspolitiikka sekä vaikutettava innovaatiorahoituksen ja julkisten investointien suuntautumiseen. Julkisissa hankinnoissa tulee vahvistaa innovatiivisten hankintojen roolia. Lainsäädännön pitää myös edistää kiertotalouden uusien ratkaisujen kaupallista toteuttamista. SDP on esittänyt kiertotalousohjelmaan 2,5 miljoonan euron lisärahoitusta.
Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 75
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin kierto- ja jakamistalouden edistämisohjelman perustamiseksi ja varaa sille riittävän rahoituksen.
Tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä
Yhtenä tukijärjestelmän tavoitteena tulee olla pitkän aikavälin kasvun tukeminen. Osana tätä tavoitetta yhteiskunnan tulee toimia erityisesti kasvuhakuisten pk-yritysten kansainvälistymisen mahdollistajana nykyistä tehokkaammin. Valmisteltavana oleva Business Finland tulisi tarjoamaan kansainvälistymiseen liittyviä palveluita. Sen yhteyteen tarvitaan kuitenkin toimija, joka kykenee joustavasti auttamaan pk-yrityksiä, joiden omat resurssit eivät riitä uusille markkinoille kasvamiseen. Tällaisen viennin "jalustayhtiön" tehtävänä olisi auttaa vientiyrityksiä hyödyntämään potentiaalisia uusia markkinoita nykyistä tehokkaammin. "Jalustayhtiö" tukisi pk-yritysten viennin markkinointiponnisteluja sekä tarjoaisi vientiyrityksille markkinoiden analyysipalveluita ja kontakteja kohdemaista.
Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 76
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto valmistelee ripeästi pienten ja keskisuurten yritysten viennin tehostamiseen mallin, jossa jalustayhtiö kokoaa tarjouskilpailuihin konsortion ja tarjoaa sille tarpeelliset yhteiset palvelut, ja toiminnalle riittävät resurssit.
Vastalauseen lausumaehdotus 77
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy välittömästi valmistelemaan poikkihallinnollista ohjelmaa, jolla edistetään kansainvälisten huippuosaajien rekrytointia Suomeen, jotta kasvuyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan ja pk-yritysten vientiä lisätään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä työntekijäperheiden palveluihin.
Positiivisen rakennemuutoksen ja aluetalouksien vahvistaminen koko maassa
Talouden kasvu ja työllisyyden vähittäinen kohentuminen ovat jakautuneet varsin epätasaisesti maakuntien kesken ja vaarana on, että eri alueiden väliset erot työllisyydessä tulevat jyrkkenemään entisestään. Jotta tämä kehityskulku voidaan estää, tulee hallituksen huomioida kattavammin koko maa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Alueiden omia vahvuuksia kehittämällä ja koulutusta tukemalla sekä julkisen ja yksityisen rahan yhteistyöllä voidaan vaikuttaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin koko maan positiiviseen talouskehitykseen.
Hallituksen panostukset Varsinais-Suomen talouskasvun tukemiseen on ovat kannatettavia, vaikkei se myöntänytkään Turun yliopistolle oikeutta diplomi-insinöörikoulutukseen. Nyt tulee kuitenkin varmistaa, että myös muut alueet pääsevät orastavaan kasvuun mukaan. Nyt on korkea aika laittaa liikkeelle työllisyyttä kohentavia, mutta myös pidemmän aikavälin kasvua vauhdittavia investointeja niin liikenneväyliin kuin koulutukseen ja tutkimukseenkin.
Panostukset liikennehankkeisiin ja väyläverkon kunnossapitoon vahvistavat työllisyyttä paikallisesti ja ne vahvistavat myös pidemmällä aikavälillä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja maakuntien elinvoimaisuutta. Useilla alueilla ja paikkakunnilla on jo valmiita suunnitelmia tärkeistä liikennehankkeista, jotka on mahdollista käynnistää varsin pikaisella aikataululla. Samalla ne myös saavat liikkeelle yksityisiä investointeja esimerkiksi asuntotuotantoon, jotka myös tuovat omat positiiviset kerrannaisvaikutuksensa.
Suomen talouskasvu perustuu korkeaan osaamiseen ja jalostusasteeseen sekä koulutettuun työvoimaan. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen ovat tärkeitä niin aluetalouden kuin kansantalouden näkökulmasta. Ammattikorkeakouluverkosto sekä niissä tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tärkeitä alueiden elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissa 7,5 miljoonan euron määrärahaa aluetalouksia tukeviin hankkeisiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 78
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin aluetalouden, paikallisen elinkeinoelämän ja positiivisen rakennemuutoksen vahvistamiseksi tasapuolisesti koko Suomessa.
Työllisyyspolitiikka
Voimistuneen talouskasvun myötä työllisyystilanne on kohenemassa hiljalleen. Hallitus ei siitä huolimatta ole saavuttamassa työllisyystavoitettaan, vaan työllisyysaste on jäämässä ennusteiden mukaan reiluun 70 prosenttiin hallituskauden lopulla.
Työllisyyspolitiikassa ei voida jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista itsestään pelkästään kasvun myötä. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat yhä liian korkealla tasolla. Työllisyyspolitiikan laiminlyönti on johtanut monien ihmisten työttömyysjaksojen pitkittymiseen, mikä on syventänyt rakenteellista työttömyyttä ja alentanut mahdollisuuksia löytää työpaikka edes suhdannetilanteen kohentuessa. Lisäksi passiivinen politiikka vaarantaa osaavan työvoiman saannin.
Tehokas puuttuminen työttömyysjaksoihin edellyttää riittäviä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja. Suomessa resurssit ovat ala-arvoisella tasolla esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna, mikä heikentää aktiivisen työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta oleellisesti. Työttömyysjaksojen lyheneminen yhdellä päivällä vahvistaa julkista taloutta yli 20 miljoonaa euroa.
Samoin julkisen työnvälityksen resurssit ovat Suomessa murto-osan muista Pohjoismaista. Tehokkaan työvoimapolitiikan perusedellytys on se, että työnhakijat saavat riittävää ja oikea-aikaista henkilökohtaista palvelua. Nykyisellään TE-toimistojen ja kuntien työllisyyspalvelujen mahdollisuudet palvella asiakkaitaan tehokkaasti ja laadukkaasti ovat rajoitetut, koska niissä ei ole henkilökuntaa riittävästi.
Siinä, missä muissa Pohjoismaissa panostetaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, Suomessa rahaa kuluu enemmän passiivisiin etuuksiin. Helpoin tapa lisätä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja olisi käyttää nykyisiä passiivietuusmenoja laajemmin esimerkiksi palkkatuen rahoitukseen.
SDP:n eduskuntaryhmä on jo pitkään esittänyt ns. Rinteen mallin mukaisen työllistymissetelin käyttöönottoa. Mallissa työnhakija saisi automaattisesti saamansa työttömyysetuuden perusturvaa tai ansioturvan perusosaa vastaavan työllistymissetelin (700 €/kk), joka olisi hyödynnettävissä työnantajan palkkakustannusten tukemiseen. Tämä helpottaisi työpaikkojen löytämistä niille, joille se on vaikeaa ja suuntaisi työttömyyden hoidon kustannuksia passiivimenoista aktiiviseen suuntaan.
Hallitus on mahdollistanut neljän kuukauden yrittäjyyden työttömyysturvalla, mutta opiskelumahdollisuudet ovat tiukentuneet ja omaehtoisen opiskelun helpotusta ei ole lupauksista huolimatta eduskunnalle annettu.
Työvoima- ja yrityspalvelujen suunniteltu siirto maakunnille yhdistettynä laajaan palveluiden tuotannon yksityistämiseen uhkaa johtaa laajoihin häiriöihin työvoimapalveluissa. Talouden nousukausi mahdollistaisi, oikein mitoitetulla toimenpiteillä, talouden rakenteellisen kestävyysvajeen kannalta välttämättömät toimet työelämään osallistusmisasteen nostamiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden määrätietoinen alentaminen on keskeinen haaste, jota ei pidä vaarantaa luomalla uutta järjestelmää, jonka toimivuudesta ei ole tutkittua tietoa. Varsinkaan, kun on olemassa todistetusti toimiva vaihtoehto, jota voidaan laajentaa. Työvoimapalveluiden kuntakokeilujen tulokset ovat olleet erittäin lupaavia, ja kokeilua tulisi jatkaa ja siihen tulee varata riittävät määrärahat.
Paikalliset olosuhteet tunnetaan parhaiten kunnissa. SDP esittää kunnille nykyistä laajempaa roolia työllisyyden hoidossa. Kunnille on taattava laaja autonomia järjestää työllisyyspalvelut haluamallaan tavalla ja myös tuottaa niitä itse tai kuntien välisen yhteistyön avulla soveltuvin osin. Paikalliset toimijat on vapautettava jatkamaan erinomaisia tuloksia tuottaneita kunnallisia kokeiluja. Pienemmille kunnille luodaan joustava, keskinäiseen sopimiseen perustuva malli. Työllisyyden edistäminen nostetaan SDP:n mallissa yhdeksi kunnan keskeisimmistä tehtävistä. Erityisesti hyvin toimivia työvoiman moniammatillisten palvelukeskusten toimintaa tulee vahvistaa.
Kunnille tulisi luoda voimakkaat kannustimet tehdä aktiivista työvoimapolitiikkaa ja eduskunnan tulisi varmistaa, siihen on käytettävissä riittävät ja tähän tarkoitukseen varatut resurssit. Työvoimapalveluiden suhdannepoliittisen ja strategisen ohjauksen välineet tulee turvata valtakunnallisella tasolla. Työllistäminen tulisi nostaa yhdeksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä. Kuntavetoisessa, kuntien ja maakuntien yhteistyöhön perustuvassa mallissa on mahdollista hyödyntää kuntatason toimijoiden paikallistuntemusta ja suhteita yrityselämään.
Kuntavetoisessa mallissa tulee turvata kuntien ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut. Järjestöjen toimintamahdollisuudet tulee säilyttää. Vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten nykyinen palveluverkkoa tulisi yksinkertaistaa.
Järjestöillä on tärkeä rooli etenkin kaikkein vaikeimmin työllistyvien ihmisten työpaikkojen tarjoajina. Hallitus on keinotekoisesti rajannut järjestöiltä mahdollisuuksia tarjota vaikeasti työllistyville töitä, kun se on rajannut niihin palkkatuella työllistettävien ihmisten määrää keinotekoisesti 3 000 henkilöön. Vaikka monilla alueilla resursseja sinänsä olisi, niitä ei voida käyttää, koska henkilötyövuosirajoite on täynnä. Tämä turha normi tulisi purkaa välittömästi.
Maahanmuuttajien tietä työelämään on nopeutettava. Kotouttamiskoulutusta on tehostettava ja sen alkamista nopeutettava ja koulutuspolkuja on räätälöitävä yksilöllisemmiksi. Kotouttamiskoulutuksen resursseja on vahvistettava. SDP esitti oman kotouttamispoliittisen ohjelmansa vuonna 2016. Ohjelma sisältää yli 160 toimenpidettä kotoutumisen tehostamiseksi.
Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 79
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen työttömyysetuuden käyttämisestä työllistymissetelinä Rinteen mallin mukaisesti.
Vastalauseen lausumaehdotus 80
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työllisyyden kuntakokeilun jatkamisesta ja sen laajentamisesta vähitellen valtakunnalliseksi niin, että siihen pääsevät osallistumaan kaikki halukkaat kunnat. Kokeilun jatkamiseen on osoitettava riittävät määrärahat.
Vastalauseen lausumaehdotus 81
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tehokkaampiin toimiin kotouttamisen edistämiseksi ympäri Suomea.
Osaamiseen satsaaminen on välttämätöntä
Sipilän hallituksen toimikauden aikana on nuorten, alle 30-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys noussut 3 000 hengellä. Yhteiskunnan on perusteltua kantaa erityistä huolta nuorten työllistymisen edellytyksistä. Vuodelle 2018 hallitus on päättänyt kuitenkin lopettaa nuorten aikuisten osaamisohjelman, sen hyvistä tuloksista huolimatta. Nuorten oppimispoluista ja kiinnittymisestä työelämään on pidettävä kiinni. Edellytämme, että nuorten aikuisten osaamisohjelmaa jatketaan ja siihen osoitetaan riittävä rahoitus.
Hallitus suunnittelee työttömyysturvalla tapahtuvan omaehtoisen koulutuksen helpottamista. Tämä on positiivinen asia. Tulevassa uudistuksessa on huolehdittava, että ihmisillä on aidosti mahdollisuus suorittaa tutkintonsa loppuun. Omaehtoinen koulutus suuntautuu aktiivisimmille työttömille ja heille, joilla on koulutuspaikka.
Usein työttömän on vaikea päästä opiskelemaan, jolloin työvoimapoliittinen koulutus on ollut hyvä ratkaisu. Se on turvannut myös heille, jotka eivät muiden järjestelmien kautta ole päässeet opiskelemaan, mahdollisuuden parantaa osaamistaan ja kiinnittyä työelämään. Työvoimapoliittisella koulutuksella on tärkeä rooli työmarkkinoiden osaamistarpeisiin ja kohtaanto-ongelmiin vastaamisessa ja se mahdollistaa nopean reagoinnin alueen rakennemuutoksiin. Hallitus on vähentänyt työvoimapoliittisen koulutuksen määrää. Suunnan pitää olla päinvastainen. Ammatillisen työvoimapoliittisen koulutuksen määrää on lisättävä.
Kaiken kaikkiaan työttömien joustava koulutukseen pääsy ja tarvittavat tukitoimet on turvattava. Resursseja on varattava riittävästi kesken vuoden nouseviin erityistarpeisiin niin positiivisissa kuin negatiivisissakin rakennemuutoksissa.
Kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla vaatii ripeitä toimia
Työn ja työntekijöiden kohtaamishaasteet voivat muodostua ennakoimattomina kasvun ja työllisyyden pullonkaulaksi. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia siksi, että ne vaativat useamman politiikan osa-alueen yhtäaikaisia ratkaisuja.
Työvoiman kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan yleensä niitä eroja, joita esiintyy työn kysynnän ja tarjonnan välillä. Syitä on useita, mutta yleensä kyse on seuraavista seikoista: Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat ovat eri aloilla ja alueilla. Työttömien koulutus ei välttämättä vastaa avoimissa työpaikoissa edellytettäviä vaatimuksia ja toiveita. Pitkät työttömyysjaksot ovat saattaneet heikentää työttömien työkykyä ja osaamista. Voimakas rakennemuutos on muuttanut ja muuttaa myös jatkossa ammattirakenteita.
Nyt pitäisi perustaa laajapohjainen työryhmä pohtimaan työvoiman kohtaanto-ongelmaa ja etsimään toteutuskelpoisia keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Työryhmän tarkoitus olisi arvioida pidemmällä aikavälillä kohtaantohaasteita kiinteästi työpaikka- ja rakennemuutosarvoihin perustuen. Työryhmän työn voisi aikatauluttaa siten, että valmiita esityksiä olisi valmiina ennen seuraavaa vaalikauden alkua. Tällöin esitykset voitaisiin ottaa mukaan uuden hallituksen ohjelmaan niiden toteuttamiseksi.
Keskeisenä lähtökohtana pitää olla negatiivisen rakennemuutoksen kääntäminen positiiviseksi mahdollisuudeksi. Tarvitaan positiivista alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä perheiden elämäntilanteiden parempaa huomioimista.
Työvoiman liikkuvuutta voidaan myös edistää liikenneratkaisuilla ja rakentamalla kohtuuhintaisia asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Lisäksi on huolehdittava riittävästä julkisesta työmatkaliikenteestä ja purettava pääkaupunkiseudun kasvupainetta mm. päärataa kehittämällä. Tarvitaan mittavia panostuksia ammatilliseen peruskoulutukseen sekä uudelleen- ja muuntokoulutukseen ja yritysten ja työnantajien parempaa sitoutumista ja tukea mm. asunnon saannissa ja työpendelöinnin tukemisessa.
Eri maakunnissa — uusien maakuntahallintojen myötä — tarvitaan kuntarajat ylittäviä elinkeino-, investointi- ja koulutuspoliittisia tavoitteita. Pula osaavasta työvoimasta ja korkea työttömyys on yhtäaikainen haaste purettavaksi. Haaste tulee olemaan kasvava myös siksi, että väestönkasvu pääosin keskittyy kaupunkeihin ja maakunnallisiin keskuksiin.
01. Hallinto
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle satojen miljoonien menetykset veroihin ja maksuihin. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Harmaan talouden torjunta on pitkäjänteistä toimintaa, minkä vuoksi viime vaalikaudella kärkihankkeena toteutettua torjuntatyötä tulisi jatkaa ja osoittaa siihen tarvittavat määrärahat työ- ja elinkeinoministeriölle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 32.01.01 lisätään 2 000 000 euroa työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenoihin harmaan talouden torjuntaan.
20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Korkean teknologian ja jalostusarvon osuus Suomen viennistä on laskenut huolestuttavasti. Hallituksen ensi vuoden talousarviossa olisi pitänyt päättää jykevämmällä otteella toimista, jotka tukevat erityisesti vientivetoisen talouskasvun vauhdittamista, investointeja ja työllistämistä. Ilman lisäpanostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen Suomi on vaarassa jäädä globaalissa arvoketjussa täysin sivurooliin.
Tulevaisuuden talouskasvu syntyy innovaatioista — lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat nyt välttämättömiä. Meidän on kyettävä vauhdittamaan teknologista kehitystä ja haettava voimakkaammin osaamispohjaista kasvua.
Tieteellinen tutkimus on osoittanut, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan kohdistettavat tuet ovat tukimuodoista tehokkaimpia. Uusiin innovaatioihin kohdistuvilla tuilla voi parhaimmillaan olla merkittäviä vaikutuksia kasvulle, työllisyydelle ja talouden uudistumiselle.
Vaikka yritystukien kentässä T&K&I-tuet ovatkin ainoa tukimuoto, jonka lisäämiselle voidaan löytää nykyisessä valtiontalouden tilanteessa perusteita, istuva hallitus on toiminut juuri päinvastoin leikatessaan yritystukien vaikuttavimmista päästä. Tutkimus- ja koulutusleikkausten ohella hallitus on leikannut Tekesin rahoituksesta tuntuvasti. Leikkausten kohdistaminen sille sektorille, missä tuet toimivat, on kestämätöntä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukiin pitää tehdä tuntuva korotus ja samalla tulisi tehdä T&K&I-tukien kohdentumisen uudelleenarviointi. Koska vaikuttavuudeltaan parhaiksi tuiksi on arvioitu erityisesti aloittaville ja pienille yrityksille suunnatut tuet, tulisi jatkossa myös T&K&I-tukia kohdistaa painokkaammin tälle sektorille.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 32.20.40 lisätään 60 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja yritysten kansainvälistymisen tukemiseen.
30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Hallituksen esityksessä esitetään TE-toimistojen toimintamenoja leikattavaksi 6 prosentilla, 10,555 miljoonaa euroa vuoden 2017 tasosta. Vähennys tulee näkymään negatiivisesti TE-toimistojen toiminnassa ja työttömien palveluissa. Leikkauksen myötä edes eläköitymisen seurauksena vapautuvia vakansseja ei voida täyttää, vaan leikkaus johtaa merkittäviin henkilötyövuosivähennyksiin.
Sähköisten palvelujen lisääminen ei voi korvata vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palveluita. Muistutamme, että useiden arvioiden mukaan noin 20 prosenttia pitkäaikaistyöttömistä ei käytä sähköisiä palveluja joko osaamisen puuttuessa tai koska laitteita tai toimivaa verkkoa ei ole saatavilla.
Monet työttömät ovat kokeneet työttömien kolmen kuukauden välein tehtävien haastattelujen helpottaneen pääsyä työmarkkinoille. Samalla rekistereistä on poistunut ihmisiä, jotka eivät enää ole olleet työnhakijoita, mikä on pienentänyt TEM:n tilastoissa näkyvää työttömyyttä. Nyt haastatteluja on tehty noin puolelle työttömistä, vaikka ne ovat lakisääteisiä. Henkilöstöresurssin vähennykset uhkaavat haastattelujen toteuttamista, tarvelähtöisestä palvelusta puhumattakaan.
Korostamme työvoimahallinnon henkilöstöresurssien riittävyyttä ja henkilökunnan työhyvinvointia. Hallinnon henkilöstö on kohtuuttomien paineiden kohteena yhtäältä resurssipulan vuoksi ja toisaalta jatkuvien hallintorakenteiden ja työvoimapoliittisten edestakaisin tapahtuvien lakimuutosten vuoksi.
Hallitus on maakuntauudistuksessa rakentamassa markkinaehtoista tilaaja-tuottajamallia ja yksityistämässä valtaosan julkisista työvoimapalveluista. Mielestämme mm. moniammatillinen palvelu vaarantuu markkinaehtoisessa palvelumallissa ja tämä johtaa kiistatta vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palveluiden heikentymiseen. Hallitus aikoo purkaa moniammatillisia työvoiman palvelukeskuksia koskevan ns. TYP-lain mutta samaan aikaan vakinaistaa hyvänä käytäntönä nuorille suunnatun ohjaamotoiminnan, joka on hengeltään juuri TYP-lain mukainen palvelukokonaisuus. Haluamme säilyttää kunnilla selkeän roolin erityisesti pitkäaikaistyöttömien palveluista emmekä hyväksy TYP-lain purkamista.
Edellä olevan perusteella esitämme,
että momentille 32.30.01 lisätään 10 000 000 TE-toimistojen toimintamenoihin ja momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa voidaan käyttää myös kunnan tuottamiin työvoimapalveluihin.
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Palkkatuki ja työvoimakoulutus
TE-toimistojen palkkatukeen käytettävää määrärahaa hallitus esittää leikattavaksi 96,703 miljoonalla eurolla, josta osa kompensoituu OKM:n ja STM:n menoluokkiin tehtävinä siirtoina. Ratkaisu vähentää aktiivisen työllisyyden hoidon rahoitusta. Erityisesti työvoimapoliittisen koulutuksen määrä on alentunut viime vuosina, vaikka osaavasta työvoimasta on tietyillä toimialoilla jo pulaa.
Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistui vuonna 2016 arviolta 41 700 henkilöä. Vuonna 2013 vastaava luku oli arviolta 24 200 henkilöä, eli lisäys on noin 73 prosenttia. Eniten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen lisääntyi yli 25-vuotiailla. Kuntouttavan työtoiminnan maine on kärsinyt, koska siihen ohjautuu pakolla ihmisiä, joilla ei ole kuntoutuksen tarvetta. Ilmiön taustalla on väärä palveluohjaus, mutta myös palkkatukirahojen vähäisyys.
Hallitus esittää yhdistyksille ja säätiöille maksettavan ns. 100 % palkkatukea rajoitettavaksi enintään 3 000 henkilötyövuoteen. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaan palkkatukea voidaan maksaa enintään 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia niistä tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta, jos yhdistys tai säätiö palkkaa pitkäaikaistyöttömän muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin (lain 7 luvun 9 §:n 1 momentti). Tällaiset tehtävät ovat tärkeitä kaikkein vaikeimmin työllistyville ihmisille. Monille työllistyminen järjestöihin täydellä palkkatuella on ainut realistinen vaihtoehto löytää ensimmäinen työpaikka pitkän työttömyyden jälkeen.
Kolmannen sektorin toimijoiden 100 %:n palkkatuen 3 000 hengen kiintiö on johtanut siihen, että järjestöt eivät enää työllistä yhtä paljon vaikeimmassa asemassa olevia kuin ennen. Se, että palkkatuettua työtä ohjataan enemmän yrityksiin, on positiivista, koska niillä on parhaat tulokset jatkotyöllistymisestä. Mutta se, että samaan aikaan ajetaan alas järjestöjen työllistämistä, johtaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkatyön tekemismahdollisuuksien kaventumiseen ja merkittävää yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävän järjestötyön alasajoon.
Tämän vuoksi esitämme, että järjestöjen 100-prosenttisen palkkatuen 3 000 henkilön rajasta ja palkkakatosta luovutaan ja työvoimapolitiikan resursseja lisätään.
Nuorisotakuu
Alle 30-vuotiaiden nuorten työttömyys on yhä liian korkealla tasolla. Alasajon sijasta nuorisotakuuta on kehitettävä niin, että jatkossa yksikään nuori ei jäisi vaille toisen asteen koulutuspaikkaa, jatko-opiskelupaikkaa tai työtä. Hallituksen suunnitelmat ja budjettileikkaukset supistavat nuorisotakuun palvelutarjontaa, mikä uhkaa hankaloittaa nuorten opintoihin ja työelämään pääsyä sekä tulevaisuuden suunnittelua.
SDP:n tavoitteena on turvata nuorisotakuun rahoitus ja kehittää sitä niin, että se kattaa koko lapsuuden ja nuoruuden. Uutena elementtinä nykyiseen ohjelmaan haluamme, että nuorta tuetaan elämän taitekohdissa, kuten siirryttäessä perusasteelle tai vaikka korkeakoulusta työelämään. SDP:n nuorisotakuumallissa kokonaisvastuu nuorten elämänvaiheiden turvasta ja takuun toteutumisesta on kunnilla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 32.30.51 lisätään 20 000 000 euroa nuorisotakuuseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelmaan,
että momentille 32.30.51 lisätään 10 000 000 euroa järjestöille maksettavaan palkkatukeen,
että momentille 32.30.51 lisätään 60 000 000 euroa palkkatukeen
että momentille 32.30.51 lisätään 20 000 000 euroa ammatilliseen työvoima- ja kotouttamiskoulutukseen,
että momentin perusteluiden toisen kappaleen 3 kohdan päätösosaa muutetaan siten, että järjestöihin työllistettävien enimmäisraja 3 000 henkilöä sekä palkkakatto poistetaan ja että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 82
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin poistaakseen momentin 32.30.51 päätösosassa mainitun 3 000 henkilötyövuotta koskevan rajoituksen kolmannen sektorin toimijoille maksettavasta palkkatuesta.
40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä
01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhteisenä tavoitteena on terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat toimivat vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. Viime vuosina on ollut tavoitteena lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja vaikuttavuutta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto tukee omalta osaltaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hyväksi tehtävää työtä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 32.40.01 lisätään 1 500 000 euroa Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoihin.
Pääluokka 33
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Hallituksen politiikka osuu vakavalla tavalla kaikkein pienituloisimpiin. Samaan aikaan poliittiset päätökset lisäävät suurituloisimpien tuloja, ja koulutuksesta sekä palveluista leikataan. Suomi on matkalla kohti syvenevää eriarvoisuutta. Se rapauttaa yhteishenkeä ja keskinäistä luottamusta ja luo monille epävarmuutta tulevasta. Tämän politiikan suunta on käännettävä. Politiikan on vahvistettava yhteiskuntamme vahvuuksia. Talouspolitiikan on oltava nykyistä oikeudenmukaisempaa ja sen on vahvistettava ihmisten keskinäistä luottamusta ja luotava uskoa tulevaisuuteen.
Hallitus jatkaa budjettiesityksessään leikkauksia etuuksiin ja palveluihin. Samalla hallitus vie eteenpäin sote-uudistusta, jolle on asetettu mittava tavoite 3 miljardin kustannusten hillinnästä. Se yhdessä hallituksen ajaman markkinaehtoisen valinnanvapausmallin kanssa ei asiantuntijoiden mukaan voi tarkoittaa juuri muuta kuin palveluiden heikentämistä tai omavastuiden merkittävää nousua.
SDP esitti vaihtoehtobudjetissaan mittavan uudistuspaketin, joka vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja kääntää eriarvoistumiskehityksen suunnan. SDP:n vaihtoehdossa lomarahat maksetaan normaalisti, etuuksiin tehdään indeksikorotukset, pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa vahvistetaan kansan- ja takuueläkkeen korotuksin ja lääkekorvausten leikkauksia perutaan. Lisäksi lapsiperheiden, vanhusten ja veteraanien palveluita vahvistetaan. Pieni- ja keskituloisten ostovoimaa vahvistetaan myös verotusta keventämällä ja erityisesti lapsiperheiden verotuksen kiristyminen estetään pitämällä lapsivähennys ennallaan. Eduskunnan tietopalvelun laskelman mukaan SDP:n vaihtoehto kaventaisi tuloeroja ja kasvattaisi pieni- ja keskituloisten käytettävissä olevia tuloja verrattuna hallituksen esitykseen.
Edellä oleva perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 83
Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee aiemmin laiminlyömänsä kokonaisarvioinnin leikkausten, kiristysten ja maksukorotusten kustannuksista yhteiskunnallemme ja vaikutuksista yksittäisten ihmisten ja ihmisryhmien asemaan ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä ryhtyy arvioinnin mukaisiin määrätietoisiin toimiin eriarvoisuuden kasvun pysäyttämiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 84
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy erityisiin toimiin osattomuuden ja syrjäytymiskehityksen nopeaksi pysäyttämiseksi ja turvaa kattavat mielenterveys- ja päihdepalvelut.
Indeksijäädytykset ovat kohtuuttomia
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 % leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.
Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta, myös ajallisesti. Kuten hallituskin toteaa esityksessään, muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen.
Emme voi hyväksyä hallituksen leikkauslinjaa, jossa ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistetaan lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajetaan ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 85
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien ostovoima turvataan elinkustannusten kehityksen mukaisesti.
Perhevapaauudistus on toteutettava heti
Nykyinen perhevapaajärjestelmä ei ole huomioinut perherakenteissa ja työelämässä tapahtuneita muutoksia. Sen seurauksena etenkin äidit ovat pitkiä jaksoja poissa työelämästä, mikä paitsi alentaa työllisyyttä, myös vahvistaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.
Perhevapaiden uudistaminen lasten ja perheiden ehdoilla on tehokas keino lisätä tasa-arvoa työmarkkinoilla ja parantaa samalla työllisyyttä. Perheet tarvitsevat nykyistä suurempaa joustoa vapaiden ja etuuksien käyttöön. Niiden on oltava yhtä toimivia kaikille perheille, sateenkaariperheistä ja yksinhuoltajista perinteisiin ydinperheisiin.
SDP julkaisi oman joustavan perhevapaamallinsa maaliskuussa 2017. Mallin ytimessä ovat yksilölliset ja joustavat vapaat kaikille perheille, naisten työurien tukeminen, paremmat mahdollisuudet isille lasten hoitoon ja mahdollisuus siirtää etuuksia myös muille kuin lapsen vanhemmille tilanteen ja perheen tarpeen mukaan.
SDP:n perhevapaamallissa kummallekin vanhemmalle taataan 3 kuukauden ansiosidonnainen vapaa. Sen lisäksi kuuden kuukauden osuus ansiosidonnaisesta vapaasta on mahdollista jakaa perheen itse valitsemalla tavalla vanhempien kesken. Lisäksi raskausrahalla taataan 28 päivän korotettu tuki heti syntymän yhteydessä. Jos työtuloja ei ole ollut, etuudet maksettaisiin vähimmäismääräisinä, kuten nykyisinkin. Näiden lisäksi vanhemmat saavat jaettavakseen haluamallaan tavalla vuoden verran euromääräistä vanhempainrahaa, jonka voi halutessaan myös puolittaa, jolloin sitä maksetaan vastaavasti pidempään.
Jotta perhevapaauudistuksella tavoiteltavat työllisyyshyödyt toteutuvat käytännössä, sen tueksi tarvitaan toimivaa varhaiskasvatusta ja toimivaa työllisyyspolitiikkaa. THL:n selvityksen mukaan kaksi vuotta täyttäneitä lapsia kotona hoitavista äideistä yli puolet on vailla työpaikkaa. Työpaikan löytäminen on monille heistä vaikeaa. Siksi työllistymisen tueksi tarvitaan myös aktiivisen työvoimapolitiikan palveluita kuten koulutusta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 86
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perhevapaauudistuksen toteuttamiseksi. Uudistuksen on lisättävä perhevapaiden joustavuutta perheiden ja lasten ehdoilla, tarjottava isille paremmat mahdollisuudet lasten hoitoon ja parannettava tasa-arvoa työelämässä.
Sote- ja maakuntauudistus sisältävät valtavia riskejä
Hallituksen suunnittelemaan sote-uudistukseen ja erityisesti siihen liittyvään, lausuntokierroksella olevan valinnanvapausesityksen, liittyy merkittäviä riskejä ja kustannuspaineita. Taloudelliset riskit liittyvät erityisesti kilpailun puutteeseen, perustason palveluntuottajien kustannusten ulkoistukseen maakunnalle, asiakkaiden valikointiin, palveluverkon hallintaan ja sote-integraation puutteelliseen toteutumiseen sekä markkinoiden hallitsemattomaan avaamiseen.
Uusimman valinnanvapausmallin keskeinen riski on, että se vaarantaa sairaaloiden päivystystoiminnan ja pirstaloi erikoissairaanhoidon asiakassetelien ennustamattoman käytön myötä. Erikoissairaanhoito toimii nykyisellään Suomessa pääsääntöisesti erittäin laadukkaasti ja se on kustannustehokasta. Hallituksen suunnittelema malli on viemässä väärään suuntaan.
Asiantuntijoiden puheenvuorossa on noussut laajasti esiin, että valitussa mallissa on vaarana kustannuskehityksen karkaaminen käsistä ja että julkisen sektorin mahdollisuus ohjata koko palvelukokonaisuutta on kaventumassa selvästi. Hallituksen asettaman 3 miljardin kustannusten nousun hillintätavoitteen saavuttamista pidetään yleisesti epärealistisena hallituksen suunnittelemalla mallilla.
Samalla hallitus olisi rajoittamassa maakuntien ja siten sote-palvelujen rahoituksen kasvua suoraan lailla. Kun ilmeiset kustannuspaineet yhdistyvät rahoituksen rajoittamiseen lailla, on olemassa ilmeinen riski, että palvelujen määrää joudutaan tulevaisuudessa karsimaan tai palvelumaksuja joudutaan nostamaan merkittävästi.
Samalla on syntymässä riski, että maakuntien rahoitusmalli johtaa selvään rahoitusvajeeseen muissa kuin sote-palveluissa. Maakuntien rahoitus olisi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yleiskatteista, eli valtiolta ja kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien määrärahat siirtyisivät valtion budjetin nykyisiltä erillisiltä momenteilta maakuntien yleiskatteiselle momentille. Sen myötä eduskunnan budjettivalta supistuu valtiolta maakunnille siirtyvissä tehtävissä huomattavasti. Rahoitusvastuu säilyy valtiolla, mutta mahdollisuudet ohjata rahojen käyttöä poistuisivat.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvavien kustannusten paineissa on todennäköistä, että maakunnat käyttävät sosiaali- ja terveydenhuoltoon laskennallista rahoitusta enemmän resursseja, jolloin muihin kohteisiin jää vastaavasti vähemmän rahaa.
Tällä on väliä erityisesti työvoimapalvelujen rahoituksessa: jatkossa valtiolla ei olisi työkalua, jolla se voisi vaikuttaa työvoimapolitiikkaan tosiasiassa käytettyihin määrärahoihin esimerkiksi suhdannetilanteen mukaan, koska niistä päättäisi maakunta. Kuitenkin työttömyyden kustannukset jäisivät jatkossakin pääosin valtion ja sosiaalivakuutuslaitosten maksettaviksi. Tässä on selvä epäsuhta, mikä heikentää mahdollisuuksia toteuttaa tehokasta ja tarkoituksenmukaista työllisyyspolitiikkaa tulevaisuudessa.
Uudistus on hallituksen suunnitteleman riskialttiin mallin sijaan toteutettava hallitusti ja vaiheittain niin, että ensin saatetaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjäpohja kuntoon, tämän jälkeen päätetään rahoitusjärjestelmästä ja lopuksi lisätään valinnanvapautta niin, että kansalaisille turvataan yhdenvertaisesti laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Muissa kuin sote-palveluissa tulisi edetä vasta huolellisen harkinnan ja perusteellisen suunnittelun jälkeen. Vain näin muutosprosessi saadaan pidettyä hallittuna ja kansalaisille tärkeät palvelut turvattuina.
Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus on toteutettava niin, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu ja palveluiden tuottamisen ensisijainen vastuu on julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Palveluintegraatio on uudistuksessa turvattava niin, että kustannusten hillintä on mahdollista kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantamatta.
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 87
Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti niin, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat, palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu ja palveluintegraatio turvataan niin, että kustannusten hillintä on mahdollista kansalaisten yhdenvertaisuutta vaarantamatta. Selkeimmin tämä voidaan toteuttaa, kun palveluiden tuottamisen ensisijainen vastuu säilyy julkisella sektorilla, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät.
02. Valvonta
07. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Työsuojeluviranomaisilla on tärkeä rooli harmaan talouden torjunnassa mm. työnteko-oikeuksien, työsopimuslain ja tilaajavastuulain valvonnassa. Hallitus poisti tämän vuoden talousarviosta määräaikaisen lisäresurssin momentilta, eikä lisämäärärahoja ole palautettu ensi vuodenkaan talousarvioesitykseen. Työsuojeluviranomaisten tärkeään valvontatyöhön on lisättävä määrärahoja harmaan talouden torjumiseksi.
Edellä olevan perusteella esitämme,
että momentille 33.02.07 lisätään 1 500 000 euroa työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoihin.
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut
Hallituksen etuusleikkaukset ja -jäädytykset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi avuksi, mutta tällä hetkellä sitä käytetään kattamaan riittämättömiä ensisijaisia etuuksia, kuten asumistukea. Toimeentulotukijärjestelmässä ei ole samanlaisia aktivoivia elementtejä kuin ensisijaisissa etuuksissa, ja sen käyttö lisää kannustinloukkuja. Pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta passivoi ja köyhdyttää ihmisiä ja perheitä ja lisää syrjäytymisvaaraa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan keskeiset lapsiperheille suunnatut tulonsiirrot, kuten lapsilisä, vanhempainpäiväraha ja kotihoidon tuki ovat jääneet ostovoimaltaan jälkeen yleisestä hintojen ja ansiotulojen noususta. Noin puolessa köyhyysrajan alittavista lapsiperheistä kukaan ei käy ansiotyössä. Kun perheen kokonaistuloista suurin osa koostuu erilaisista tulonsiirroista, on köyhyysriski suuri.
Taloudellinen eriarvoisuus ilmenee lasten arjessa varsinkin kuluttamisen ja toimintamahdollisuuksien eroina. Perheen pienituloisuus saattaa johtaa lasten syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen. THL:n kohorttitutkimus vuonna 1987 syntyneistä, 21-vuotiaaksi asti rekisteriaineistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Lapsuuden olosuhteilla on siten huomattava vaikutus myöhempään hyvinvointiin.
Emme voi hyväksyä lapsiperheisiin kohdistuvia eriarvoistavia päätöksiä. Etuusleikkausten lisäksi näitä ovat esimerkiksi koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintamaksujen enimmäismaksujen kaksinkertaistaminen, varhaiskasvatusoikeuden rajaaminen ja ryhmäkokojen suurentaminen varhaiskasvatuksessa sekä leikkaukset lasten ja nuorten koulutuksen ja erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Katsomme, ettei lapsiperheisiin kohdistuvia etuus- ja palveluleikkauksia tule tehdä ennen kattavaa arviointia.
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 88
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpide-ehdotuksineen perhepoliittisen ohjelman, jonka tavoitteena on pysäyttää eriarvoinen kehitys ja jossa huomioidaan mm. verotus, maksut, etuudet ja palvelut sekä toimet työn ja perheen yhteensovittamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 89
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lapsiköyhyyden poistamiseksi.
51. Lapsilisät (arviomääräraha)
Hallitus on lakkauttanut lapsilisien indeksisidonnaisuuden ja teki lisäksi lapsilisiin 0,91 % lisäleikkauksen vuodelle 2017. Hallitus ei ole myöskään esittänyt jatkoa verotuksen lapsivähennykselle, joka on kompensoinut pieni- ja keskituloisille perheille aiempaa lapsilisän heikennystä. Emme voi hyväksyä lapsiperheiden toimeentuloon vaikuttavia yksittäisiä leikkauksia, kun kattavat vaikutusarviot on jätetty toistuvasti tekemättä. Hallituksen päätökset heikentävät pienten etuuksien ostovoimaa ja lisäävät köyhyysriskiä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 90
Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu hallituskaudella tekemänsä lapsilisien heikennykset ja arvioi politiikkansa vaikutukset lapsiperheiden toimeentuloon ja lapsiköyhyyteen ennen uusia etuuksiin vaikuttavia päätöksiä.
53. Sotilasavustus (arviomääräraha)
Hallitus jäädyttää kansaneläkeindeksin vuodelle 2018. Leikkaus kohdistuu pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin, mikä heikentää myös sotilasavustuksen reaalista tasoa. Emme hyväksy hallituksen leikkauksia, jotka ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistuvat toistuvasti samoihin ihmisiin ja heikentävät ostovoimaa.
54. Asumistuki (arviomääräraha)
Hallitus aikoo leikata yleisen asumistuen tasoa jatkamalla asumistukea myönnettäessä hyväksyttävien enimmäisasumismenojen jäädyttämistä. Hallitus on jäädyttänyt menot vuoden 2015 tasolle vuosien 2016 ja 2017 budjeteissa. Lisäksi hallitus on alentanut enimmäisasumismenoja kuntaryhmissä 3 ja 4. Ensi vuonna hallitus aikoo paitsi jatkaa enimmäismenojen jäädyttämistä, myös sitoa enimmäisasumismenot elinkustannusindeksiin sen sijaan että menot seuraisivat vuokraindeksiä.
Yleisen asumistuen keskeisin ongelma on tukea myönnettäessä hyväksyttävän vuokratason alhaisuus verrattuna markkinavuokriin. Ratkaisu ei voi olla asumistuen heikentäminen ja enimmäisasumismenojen jäädyttäminen, mikä tarkoittaa yhä useamman ihmisen omavastuuosuuden kasvamista. Pidämme tärkeänä asumiskustannusten nousun hillitsemistä, mutta mielestämme on väärin tavoitella sitä heikentämällä etuuden saajien arkista toimeentuloa.
Monet asumistuen saajat joutuvat paikkaamaan matalaa asumistukeaan turvautumalla pitkäaikaiseen toimeentulotukeen. Hallituksen esityksessä arvioidaan, että yli 40 prosenttia asumistuen säästöistä siirtyy toimeentulotuen menoiksi ja esitys tulisi kasvattamaan toimeentulotukimenoja vuonna 2018 noin 11,6 miljoonalla eurolla. Tämä lisää ihmisten köyhyyttä ja on kannustinloukkujen purkamista ajatellen väärä ratkaisu. Yhteiskuntapoliittisesti kestävämpi ratkaisu on ensisijaisten etuuksien hyvä taso, jolloin viimesijainen toimeentulotuki vastaa pääsääntöisesti akuutteihin taloudellisiin tuen tarpeisiin. Hallituksen leikkauslinjaa, jossa ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistetaan lukuisia perusetuusleikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin, ei voi hyväksyä.
Sosialidemokraatit haluavat kehittää asuntopolitiikkaa ja asumisen tukijärjestelmiä suunnitelmallisesti osana kestävää yhteiskuntaa. Pidämme hyvänä sitä, että hallitus ymmärsi luopua suunnittelemastaan asuntopolitiikan ja tuen saajien kannalta epätarkoituksenmukaisesta ns. osa-asunnon normista. Esitämme, että myös hallituksen esittämä muu leikkaus yleiseen asumistukeen perutaan.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 91
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta yleisen asumistuen saajien tukea ei heikennetä.
55. Elatustuki (arviomääräraha)
Hallitus jäädyttää kansaneläkeindeksin vuodelle 2017—2019 ja lisäksi indeksiin sidottuihin etuuksiin tehtiin 0,85 % lisäleikkaus 2017. Emme hyväksy leikkauksia, jotka heikentävät pienten etuuksien ostovoimaa ja lisäävät köyhyysriskiä.
57. Perustoimeentulotuki (arviomääräraha)
Perusturvan indeksijäädytys ja -leikkaukset heikentävät syyperusteisen sosiaaliturvan ensisijaisuutta viimesijaiseen sosiaalihuollon toimeentulotukeen nähden. Pidemmällä aikavälillä kehitys johtaa syyperusteisen perusturvan ja asumistuen merkityksen vähenemiseen ja vastaavasti tarveharkintaisen ja kotitalouskohtaisen toimeentulotuen roolin kasvamiseen toimeentuloturvassa ja asumisen tuissa.
Toimeentulotukijärjestelmässä ei ole samanlaisia aktivoivia elementtejä kuin ensisijaisissa etuuksissa ja sen käyttö lisää kannustinloukkuja. Pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta passivoi ja köyhdyttää ihmisiä ja perheitä ja lisää syrjäytymisvaaraa.
Hallituksen toimenpiteiden seurauksena toimeentulotuesta on tullut ensisijaisia etuuksia korvaava etuus, vaikka sen tarkoitus on toimia viimesijaisena tuen muotona. Tämä muuttaa koko sosiaaliturvajärjestelmän perustaa ja toiminnan logiikkaa.
Jos ensisijaisiin perusturvaetuuksiin ei tehdä hallituksen esittämiä leikkauksia, tarve toimeentulotukeen vähenee merkittävästi ja tuen rooli viimesijaisena tukimuotona pysyy selkeämpänä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 92
Eduskunta edellyttää, että hallitus ei tee ensisijaisiin etuuksiin esittämiään leikkauksia, jolloin toimeentulotukimenot vähenevät merkittävästi.
20. Työttömyysturva
Hallituksen aiemmin toteuttamat ja sen esittämät uudet työttömyysturvan heikennykset eivät ole oikea keino vaikuttaa työllisyyteen. Työttömyysetuuksien heikentäminen ja niihin liittyvän byrokratian kasvattaminen johtavat ihmisten taloudellisen tilanteen heikkenemiseen ja eriarvoisuuden kasvuun.
Työttömyysturvan aktiivimalli on hylättävä
Hallitus esittää jälleen uusia leikkauksia työttömyysturvaan. Työttömyysturvaa on tarkoitus leikata osana ns. aktiivimallia, jolla pyritään aktivoimaan ihmistä työttömyyden pitkittyessä. Pidämme sinänsä järkevänä hallituksen lähtökohtaa, jossa ihmisen aktiivisuutta tuetaan ja häntä ei jätettäisi yksin työttömyyden aikana. Kuitenkin hallituksen keinovalikoima on mielestämme puutteellinen ja osin virheellinen.
Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton.
Työttömyysturva on tasoltaan mm. THL:n perusturvan riittävyyden arviointiraportin ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean mukaan riittämätön eikä siihen tulisi tehdä perusteettomia leikkauksia. Työttömyysturvan leikkaaminen ei ole oikea keino ihmisten aktivointiin ja työllisyyden parantamiseen. Siksi emme voi hyväksyä aktiivimalliin sisältyvää työttömyysturvan leikkaamista.
Esitämme, että TE-toimistojen henkilökohtaista palvelua, palkkatuen käyttöä, järjestöjen työllistämisedellytyksiä, työvoimakoulutusta jne. kehitetään tukien leikkaamisen sijaan. Aktiivimallin sisältyy myös esitys siitä, että työttömyyden alun omavastuupäivät vähennetään 7 arkipäivästä viiteen päivään. Tätä uudistusta kannatamme.
50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Indeksijäädytys koskee myös ansioturvan perusosaa. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 % leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.
Aktiivimallin leikkaukset ja byrokratian lisääminen on hylättävä
Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 93
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta ansiosidonnaista päivärahaa ei heikennetä.
51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Indeksijäädytys koskee myös peruspäivärahaa. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 % leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.
Aktiivimallin leikkaukset ja byrokratian lisääminen on hylättävä
Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 94
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta peruspäivärahaa ei heikennetä.
52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Leikkaus koskee myös työmarkkinatukea. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.
Aktiivimallin leikkaukset ja byrokratian lisääminen on hylättävä
Käytännössä työtön ei pysty välttämään aktiivimalliin sisältyvää tuen leikkaamista 4,65 %:lla mikäli työtä tai aktivointitoimia ei ole tosiasiallisesti saatavilla. Näin mallista uhkaa tulla työttömyysturvan leikkaus, jota emme voi hyväksyä. On myös vaarana, että leikkaukset kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ihmisiin, joille satunnainen aktivoituminen töiden pariin on erityisen vaikeaa. Monilla työnhakijoilla työkyky heikentää työnsaantimahdollisuuksia. Jos työtä tai aktiivitoimia ei pysty terveydentilan vuoksi tekemään, leikkaus on kohtuuton.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 95
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta työmarkkinatukea ei heikennetä.
56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle. Emme hyväksy näitä leikkauksia.
30. Sairausvakuutus
60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.
Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta myös ajallisesti. Kuten hallituskin toteaa esityksessään, muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen.
Emme voi hyväksyä hallituksen leikkauslinjaa, jossa ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistetaan lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajetaan ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi.
Diabetespotilaisiin kohdennettu leikkaus on kohtuuton
Hallitus muutti vuoden 2016 lopulla valtioneuvoston asetusta (25/2013) lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista. Asetusmuutoksen perusteella hallitus alensi diabeteksen hoitoon käytettävien muiden kuin insuliinilääkkeiden korvattavuutta vuoden 2017 alusta. Näiden aiemmin 100-prosenttisesti korvattujen (ylempi erityiskorvausluokka) lääkkeiden korvaus alennettiin 65-prosenttisesti korvattavaksi (alempi erityiskorvausluokka).
Käytännössä hallituksen päätös on kohdentunut ikäihmisiin, erityisesti monisairaisiin ja vähävaraisiin ihmisiin. Diabeteksen lisäsairaudet kasautuvat jo tällä hetkellä alimpiin tuloluokkiin, ja leikkaus lisää entisestään sosioekonomisia terveyseroja. Vältettävissä olevien lisäsairauksien syntyä pitäisi ehkäistä, sillä muu tulee huomattavasti kalliimmaksi sekä yksilölle että yhteiskunnalle.
Huomioiden myös hallituksen muut päätökset, joilla on heikennetty perusetuuksia ja pienituloisimpien ihmisten toimeentuloa, asiakkaiden maksuosuuksien kasvattaminen ei ole kestävää politiikkaa. Olisi oikeudenmukaisempaa, että diabeteslääkkeiden korvattavuuden heikentämisen sijaan kaikkien sairauksien lääkehoidon korvattavuus arvioitaisiin samanaikaisesti ja yhtäläisin perustein. Tästä syystä esitämme, että aiemmin 65 %:n korvausluokkaan pudotetut diabeteslääkkeet korvataan jatkossa 100-prosenttisesti. Mahdolliset korvausten muutokset tulee tehdä jatkossa yhtäläisin perustein.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 96
Eduskunta edellyttää, että hallitus palauttaa asetusmuutoksella aiemmin leikkaamansa diabeteslääkekorvaukset takaisin 100-prosenttisesti korvattaviksi ja tekee jatkossa mahdolliset korvausten muutokset yhtäläisin perustein heikentämättä perusteettomasti yksittäisten potilasryhmien asemaa.
40. Eläkkeet
60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)
Hallitus aikoo jäädyttää kansaneläkeindeksin pysyvästä lainsäädännöstä poiketen vuoden 2017 tasolle. Jo aiemmin hallitus on antanut kansaneläkeindeksillä tarkistettavien etuuksien tason laskea poikkeuksellisesti indeksin painuttua miinukselle vuonna 2016. Tämän lisäksi hallitus teki kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin 0,85 %:n leikkauksen vuonna 2017. Nyt siis hallitus jäädyttää indeksin kuluvan vuoden alennetulle tasolle. Tämä tarkoittaa n. 0,9 %:n leikkausta etuuksiin. Indeksitarkistuksia koskeva muutos on tarkoitettu pysyväksi, eikä sitä kompensoitaisi muutosta seuraavissa kansaneläkeindeksin tarkistuksissa. Näin etuudet jäävät jatkossakin tälle matalammalle tasolle.
Hallituksen leikkaus kohdistuu pienimpiin etuuksiin, jotka on sidottu kansaneläkeindeksiin. Valtion rahoittamat kansaneläkemenot alenisivat vuonna 2018 jäädytyksen johdosta 19,8 miljoonaa euroa, takuueläkemenot 1,7 miljoonaa euroa, Kelan perhe-eläkkeet ja lapsikorotukset 0,3 miljoonaa euroa, eläketukimenot 0,2 miljoonaa euroa, vammaisetuudet 5,2 miljoonaa euroa. Myös eläkkeensaajien asumistuki heikkenee.
Indeksileikkaukset kumuloituvat paitsi eri etuuksien kautta myös ajallisesti. Kuten hallituskin toteaa esityksessään, muutokset kohdentuvat herkästi samoille henkilöille ja kotitalouksille sekä erityisesti pitkään tiettyjä etuuksia saaville. Lisäksi vaikutukset kumuloituvat myös elämäntilanteiden mukaan. Useita eri etuuksia saavan henkilön osalta jo yksittäisenkin leikkauksen vaikutus kertautuu, koska indeksin alentaminen kohdistuu samanaikaisesti useampaan henkilön saamaan etuuteen.
Emme voi hyväksyä hallituksen leikkauslinjaa, joka ilman kattavia vaikutusarvioita kohdistaa lukuisia perusetuuksien leikkauksia toistuvasti samoihin ihmisiin ja ajaa ihmisiä köyhyyteen ja viimesijaisen toimeentulotuen asiakkaiksi.
Pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa parannettava
SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin pienituloisten eläkeläisten ostovoimaa vahvistava kansan- ja takuueläkkeen uudistus.
Kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitusta muutetaan siten, että pientä työeläkettä (alle 1 400 euroa kuukaudessa) saavien toimeentulo paranee 30 eurolla kuukaudessa. Lisäksi takuueläkettä korotetaan 15 euroa kuussa, jolloin takuueläkkeet nousevat yhdessä hallituksen esittämän korotuksen kanssa 30 eurolla kuukaudessa.
SDP:n mallissa eläkeläisten toimeentuloa parantaa myös eläketulovähennyksen korotus, joka on käsitelty veromuutosten yhteydessä.
Eläkeläisten elämässä myös palveluilla on erityisen merkittävä rooli. Hallitus on leikannut ja edelleen leikkaamassa kuntien rahoitusta vanhuspalveluissa. Se tarkoittaa mm. vanhuspalveluiden osaamisen ja asiantuntemuksen heikentämistä, mikä näkyy suoraan palveluiden laadun heikentymisenä. Emme hyväksy hallituksen esittämiä leikkauksia, ja haluamme varmistaa riittävän hoitajamitoituksen toteutumisen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 97
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii nopealla aikataululla toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Osana kokonaisuutta tulee selvittää mm. vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen muuttamiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus. Ohjelma tulee tuoda eduskunnan käsittelyyn viipymättä.
50. Veteraanien tukeminen
56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)
Sotiemme veteraanit, niin rintamalla kuin kotirintamalla, ansaitsevat arvostuksen elämänsä loppuun saakka. Veteraanien kuntoutuksen ja kotiin vietävien palveluiden määrärahat ovat olleet riittämättömiä pitkään, ja aivan liian moni on jäänyt vaille tarvitsemiaan palveluja.
Vaikka kuntoutukseen oikeutettujen joukko vuosittain pienenee, veteraania kohti tarvittavan kuntoutuksen määrä ja intensiteetti kasvavat. Veteraanien ikääntyessä etenkin kotiin vietävien kuntouttavien palvelujen ja kotikuntoutuksen tarve lisääntyy, jotta voidaan turvata veteraanien pärjääminen arkisissa oloissa, omassa kodissaan. On välttämätöntä varmistaa, että toimintakykyä edistävää ja itsenäistä selviytymistä tukevaa kuntoutusta voidaan rahoittaa vuosittain kaikille niille veteraaneille, jotka siitä hyötyvät.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 33.50.56 lisätään 20 000 000 euroa rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan.
60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
Hallitus on tehnyt useita lapsiperheiden eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä. Paitsi etuudet myös palvelut vaikuttavat merkittävällä tavalla lapsiperheiden tilanteeseen. Yksi keino perheiden aseman parantamiseksi onkin perheiden arkea tukevien palveluiden vahvistaminen. Viime hallituskaudella uudistetun sosiaalihuoltolain mukainen välttämätön kotipalvelu on nykyisin jokaisen lapsiperheen oikeus. Oikeus on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu, palvelua ei osata hakea eikä tarjota. Pidämme tärkeänä, että kaikki palveluja tarvitsevat perheet myös pääsevät tuen piiriin. Jotta matalan kynnyksen palvelut ja oikea-aikainen tuki lapsiperheille voidaan taata koko maassa, esitämme lisättäväksi valtionosuuksia perheiden kotipalvelun saatavuuden parantamiseen.
Lastensuojelun tilanne on vakava. Kunnista saadaan huolestunutta viestiä siitä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvussa ja sosiaalityöntekijöiden määrä perheiden tilanteiden selvittämiseen ja tukemiseen on riittämätön. Sosiaalihuoltolain uudistamisen yhteydessä lapsiperheiden tuen painopistettä siirrettiin ennaltaehkäisevään työhön, mutta se ei saa tarkoittaa sitä, että lastensuojelutyön resursseja voidaan automaattisesti vastaavasti pienentää. Vaikka ennaltaehkäisevän työn tarkoitus on juuri estää tilanteiden kriisiytyminen ja näin myös hillitä tulevaisuuden kustannuskehitystä, on lastensuojeluun varattava aina tarvittavat resurssit.
Esitämme, että lapsiperheiden asemaa parannetaan paitsi tekemällä etuuksiin normaalit indeksitarkistukset ja jättämällä asumistuen heikennykset tekemättä myös lisäämällä rahoitusta etenkin uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun. Lisäksi lastensuojelun tilannetta on parannettava.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 98
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin parantaakseen lapsiperheiden asemaa ja turvatakseen lasten oikeuksien toteutumisen lisäämällä rahoitusta etenkin uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen kotipalveluun ja turvaamalla lastensuojelun resurssit.
Omaishoitotilanne koskee tyypillisesti iäkkäiden ihmisten perheitä, ja tukea onkin kehitetty erityisesti näistä lähtökohdista. Kuitenkin osa omaishoidettavista on lapsia, yleensä kehitysvammaisia, joiden hoitajana toimii lähes aina äiti. Kyse on usein tavallisista lapsiperheistä, joissa on muitakin hoivaa tarvitsevia lapsia. Kelan kyselytutkimuksen mukaan yli 60 % hoitajista käy työssä, mutta työn ja hoidon yhdistäminen voi olla vaikeaa. Monessa kunnassa lapsiperheille sopivia tukipalveluita ei ole tarjolla tai palveluista osa on saatavilla vain työaikana. Työikäisen omaishoitajan palkkatulojen väheneminen voi vaikeuttaa perheen toimeentuloa monella tavalla, ja se näkyy myös tulevan eläkkeen määrässä. Hoito voi myös vaikeuttaa työttömyysturvan saamista. Ongelmat on tiedostettu, mutta hallitus ei ole ryhtynyt toimiin niiden ratkaisemiseksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 99
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsiperheellisten omaishoitajien toimeentulon turvaamiseksi.
Eläkeläisten elämässä myös palveluilla on erityisen merkittävä rooli. Hallitus on leikannut ja edelleen leikkaamassa kuntien rahoitusta vanhuspalveluissa. Se tarkoittaa mm. vanhuspalveluiden osaamisen ja asiantuntemuksen heikentämistä, mikä näkyy suoraan palveluiden laadun heikentymisenä. Emme hyväksy hallituksen esittämiä leikkauksia. Lisäksi haluamme satsata erityisesti vanhusten kuntouttamiseen parhaiden käytäntöjen mukaisesti. Esim. Eksotessa Etelä-Karjalassa kuntoutussairaalan ja moniammatillisen kotikuntoutuksen käyttöön ottaminen on kahdessa vuodessa tuottanut merkittävät säästöt ja toimintakyvyn parantumisen. Mikäli vastaava kuntoutuskäytäntö olisi käytössä koko maassa, säästöt olisivat laskettavissa sadoissa miljoonissa euroissa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 100
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin turvatakseen vanhuspalveluiden laadun ja alan osaamisen ja houkuttavuuden. Vanhuspalvelulakia tulee toteuttaa johdonmukaisesti eikä laskea ikäihmisten hoidon ja hoivan tasoa. Vanhusten kuntouttamiseen on erityisesti satsattava.
Suomi ratifioi kesäkuussa 2016 vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen, joka korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. Sopimuksen mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten asumispalveluiden kilpailuttaminen aiheuttaa suurta huolta etenkin vammaisten ihmisten ja heidän omaistensa elämässä. Hankintalain uudistuksesta päätetiin eduskunnassa joulukuussa 2016. Tuolloin vaadimme, että vammaisten elinikäisten palveluiden erityisyyden ja niiden kilpailuttamisen inhimillisesti kohtuuttomien seurausten vuoksi näitä palveluita ei tulisi lähtökohtaisesti kilpailuttaa. Hallitus ei kuitenkaan yhtynyt vaatimukseemme, vaikka ongelmat tunnetaan hyvin. Eduskunnalle luovutetaan joulukuussa 2017 Ei myytävänä! -kansalaisaloite, jossa edellytetään, että vammaisten ihmisoikeudet taataan ja elämälle välttämättömät palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 101
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen siitä, että vammaisten elinikäiset palvelut rajataan hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle tai järjestetään lähtökohtaisesti muutoin kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.
38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)
Hallitus esittää 100 miljoonaa euroa sote-valinnanvapauspilotteihin. Esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä, mutta siihen liittyvä esitys valinnanvapauslainsäädännöstä on vasta lausuntokierroksella. Uudistuksen valmistelun tässä vaiheessa ei ole perusteltua lähteä kokeilemaan merkittävillä rahasummilla valinnanvapauspilotteja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan epävarmalla lainsäädäntöpohjalla. Näistä piloteista saatavia kokemuksia ei edes ehdittäisi hyödyntää uuden lainsäädännön valmistelussa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentilta 33.60.38 vähennetään 100 000 000 euroa.
52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Eduskunta ratifioi yksimielisesti vuonna 2015 Istanbulin sopimuksen, ja se astui voimaan 1.8.2015. Ratifioinnin yhteydessä eduskunta edellytti, että valtion on panostettava sopimuksen tuomiin velvoitteisiin. Sopimus edellyttää, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreilla on mahdollisuus saada maksutonta apua ympärivuorokautisesti. Julkisen talouden suunnitelmassa on varauduttu turvakotipaikkojen asteittaiseen nostoon lisäämällä tarkoitukseen kaksi miljoonaa euroa vuosittain.
Turvakotipaikkojen määrä on noussut, mutta yhä liian moni turvaa tarvitseva jää vaille turvakotipaikkaa ja etäisyydet turvakotiin ovat suuret.
Erityisen ongelmallisia alueita ovat Satakunta, Itä- ja Pohjois-Suomi, joista turvakotipaikat puuttuvat käytännössä kokonaan, sekä pääkaupunkiseutu, jossa tarvetta on paljon enemmän kuin paikkoja. Turvakotipaikkojen määrä on nostettava viivyttelemättä Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 33.60.52 lisätään 2 000 000 euroa turvakotipaikkojen lisäämiseksi Istanbulin sopimuksen edellyttämälle tasolle.
Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
Hallituksen budjettiesitys ympäristö- ja asuntopolitiikan sektoreille on yllätyksetön. Metso-ohjelman sinänsä tarpeellisesta lisärahoituksesta huolimatta resurssit luonnonsuojelualueiden hankintaan ovat aiempien leikkausten vuoksi riittämättömät. Asuntopolitiikan toimet jäävät ponnettomiksi. Ympäristöhallinnon niukkenevien resurssien toimintaympäristö, aluehallintouudistuksen tuoma epävarmuus ja tarpeellistenkin normien purkaminen herättävät suurta huolta tulevaisuuden ympäristönsuojelun tasosta. SDP:n tahtotilana on turvata toimivalla ja resursoidulla itsenäisellä ympäristöhallinnolla ja ympäristölupaviranomaisten riittävällä määrällä niin ympäristönsuojelun kuin elinkeinoelämän tarpeet.
Asumisen kustannuksia on kyettävä hillitsemään
Suomi tarvitsee rohkeampaa ja kunnianhimoisempaa asunto- ja yhdyskuntapolitiikkaa. Kaupungistuminen on globaali ilmiö, joka etenee myös Suomessa. SDP haluaa vauhdittaa asuntojen rakentamista kasvukeskuksiin.
Kaupungistuvassa Suomessa rakennetaan yhä liian vähän asuntoja paikkakunnilla, joille syntyy uusia työpaikkoja. Asuntopula johtaa kohtuuttomiin asumiskustannuksiin. Työllisyyttä, viihtyisyyttä ja tuottavuutta voidaan tukea viisaalla yhdyskuntapolitiikalla. Samalla voidaan edistää terveyttä ja vähentää päästöjä kehittämällä joukkoliikenteen sekä kävely- ja pyöräilyreittien yhdistämiä asuinalueita. Kehittyvät viihtyisät kaupungit tuovat hyvinvointia ja mahdollistavat laadukkaan asumisen ja palvelut koko maassa.
Kasvukeskuksissa asumisen korkean hinnan suurin syy on, että asuntoja on liian vähän. Tärkein keino ongelman ratkaisemiseksi on kaavoituksen ja siten rakentamisen lisääminen. SDP:n vaihtoehdossa asumisen ja liikenteen pullonkaulojen purkamiseen tartutaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksia (MAL) kehittämällä ja laajentamalla niiden käyttöä uusille kaupunkiseuduille. Tarvitaan pitkäjänteisiä, vaalikaudet ylittäviä tavoitteita ja toimia monella sektorilla. Rakentamista voidaan lisätä, kun tonttimaata kaavoitetaan riittävästi. Valtio voi vaikuttaa asuntokaavoituksen määrään erityisesti MAL-sopimusten kautta.
SDP:n vaihtoehdossa asunto- ja liikennepolitiikka sidotaan tiiviimmin yhteen MAL-sopimuksilla. Maankäytön strategista suunnittelua vahvistetaan kaupunkialueilla niin, että rakennus- ja infrahankkeista voidaan suunnitella laajempia, kuntarajat ylittäviä kokonaisuuksia. Valtio sitoutuu pitkäjänteisesti rahoittamaan liikennehankkeita, jotka vauhdittavat asuntorakentamista. Erityinen huomio on raidehankkeissa. Vastineeksi kunnat sitoutuvat lisäämään asuntokaavoituksen määrää ja huomioimaan erityisesti pyöräily- ja kävelymahdollisuudet kaavoituksessa.
MAL-sopimuksissa tulee kohdistaa entistä enemmän huomiota terveyttä ja kestävää kehitystä tukevien liikkumismuotojen edistämiseen kaavoituksella. Kun valtio edellyttää tonttitarjonnan lisäämistä, kuntien tulee edellyttää rakennuttajilta enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Lisäksi lähtökohtana tulee olla, että kunnissa on asuntokaavoitettua rakentamatonta maata viiden vuoden tarpeisiin. MAL-sopimuksia tulee solmia jatkossa myös uusien kaupunkiseutujen kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 102
Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asuntokaavoituksen merkittäväksi lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa sitomalla maankäyttö-, asumis- ja liikennepolitiikka tiiviisti yhteen ja laajentamalla MAL-sopimuksia myös uusille kaupunkiseuduille.
Kaikilla on oikeus terveeseen sisäilmaan
Viime hallituskauden lopulla viisivuotinen Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma päättyi, eikä sitä ole jatkettu SDP:n vaatimuksesta huolimatta. ARA-avustuksia koskevasta laista poistettiin terveyshaitta ja energia-avustukset ilman, että tilalle kehitettiin uusia avustusmuotoja. Tilalle tarvitaan uudet tukimuodot. Uuden terveyshaitta-avustuksen tulisi auttaa homeloukkuun ajautuneita kotitalouksia kestämättömästä tilanteesta ilman kohtuutonta byrokratiaa. Uudelleen muotoillulla energia-avustuksella tulisi tukea ilmastotavoitteita kannustamalla kotitalouksia ottamaan käyttöön selkeästi minimikriteerit ylittäviä uusia energiatehokkuusratkaisuja.
Rakentajien ja rakennusten ylläpitäjien vastuuta kosteusvaurioiden ehkäisemisessä tulee selkeyttää tarkastusvaliokunnan raportin linjaamalla tavalla samalla, kun kuntia tuetaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamisessa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 103
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa välittömästi uusien, helpommin sovellettavien terveyshaitta- ja energia-avustusten kehittämiseen tähtäävän valmistelutyön.
Vaelluskaloja tulee suojella
Puhtaat vedet ja kalojen elinolosuhteet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien kestävyyden kannalta. Sen lisäksi hyvinvoivat kalakannat ovat Suomelle myös matkailuvaltti.
Vaihtoehdossamme vaelluskalojen kulkua edistetään kalatiestrategian mukaisissa kohteissa ympäri Suomea. Voimayhtiöiden vastuuta uhanalaisten vaelluskalakantojen vahvistamisesta lisätään. Kalatalousvelvoitteita puuttuu ainakin noin 50 voimalaitoksen vesiluvista, ja olemassa olevienkin velvoitteiden toimeenpano ontuu. Myös vesilain uudistuksen valmistelu on aloitettava, jotta myös voimayhtiöiden vastuuta kalakantojen suojelusta voidaan lisätä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 104
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa vesilain uudistamisen valmistelun lain yleiseksi modernisoimiseksi ja vaelluskalakantojen elinolojen turvaamiseksi.
01. Ympäristöhallinnon toimintamenot
65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)
Valtakunnallisten ympäristöjärjestöjen tekemä työ on tärkeää ympäristönsuojelun, kansalaisyhteiskunnan tukemisen ja ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Ympäristöjärjestöt tekevät ansiokasta luonnonsuojelu- ja ympäristötyötä. Samalla ne ovat merkittäviä asiantuntijaorganisaatioita, joiden osaamista hyödynnetään laajasti. Työ on luonteeltaan myös kansainvälistä. Vapaaehtoisten henkilöiden työpanoksen hyödyntäminen on erinomainen tapa lisätä suomalaisten ympäristötietoisuutta ja tehdä konkreettisia ympäristön suojelutoimenpiteitä. Viranomaisten kuormitus vähenee esimerkiksi asumis- ja rakennusalan järjestöjen tiedotus- ja neuvontatoiminnalla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 35.01.65 lisätään 200 000 euroa avustuksiin ympäristöjärjestöille.
10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu
52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)
Metsähallitus on myös tehnyt tärkeää työtä nuorten työllistämisessä erillismäärärahoilla ja palkkatuella. Vuosina 2010—2015 Metsähallitus työllisti noin 550 nuorta maaseutupaikkakunnilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia on ollut niukasti. Nuorten työllistäminen on koettu erittäin hyödylliseksi, ja se on tarjonnut työttömille nuorille mahdollisuuden saada arvokasta työkokemusta erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Vaikka nuorisotyöttömyys on onneksi laskusuunnassa, edelleen nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien keskimääräiseksi lukumääräksi vuodelle 2017 ennustetaan 40 000 ja 36 000 vuodelle 2018 (Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste toukokuu 2017). On harmillista, että tämä tärkeä nuorten työllistämisen parantamiseen tähtäävä panostus on poistettu valtion talousarviosta.
Määrärahan säilyttäminen talousarviossa on tärkeää toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 35.10.52 lisätään 1 000 000 euroa Metsähallitukselle nuorten työllistämisen tukemiseen.
63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)
Suomen metsäluonto köyhtyy. Suomi on sitoutunut pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä Suomen luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen, vähentämään luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. METSO-ohjelman kautta kanavoitu suojelutoiminta on ollut tehokas ja suosittu keino suojella yksityisessä omistuksessa olevia metsiä. Vaikka hallitus ja eduskunta on lisännyt METSO-ohjelman rahoitusta Sipilän hallituksen vuonna 2015 tekemän valtavan leikkauksen paikkaamiseksi, lisärahaa tarvitaan edelleen.
Suomen metsiin kohdistuu tällä hetkellä suuri poliittinen ja taloudellinen kiinnostus. Ilmastopolitiikan laskentasäännöt ovat valmistelussa ja luovat epävarmuutta sektorille. Hallituksen massiiviset biotaloushankkeet ja erityisesti liikenteen biopolttoaineiden suunniteltu suuri rooli tilanteessa, jossa muu maailma etenee kohti sähköautoilua, on herättänyt kysymyksen Suomen metsien ja metsäluonnon kohtalosta tulevaisuudessa. Järkevälle metsäpolitiikalle ja suojelulle on nyt tarvetta enemmän kuin pitkään aikaan. Varmaa on vain se, että ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja tarvitaan paljon lisää ja Suomen metsillä tulee olemaan tärkeä rooli tavoitteiden saavuttamisessa.
Monimuotoinen luonto on itseisarvo sinänsä. Ekosysteemipalvelut (puhdas ilma, vesi jne.) ovat mittaamattoman arvokkaita ja välttämättömiä ihmiselle. Taloudellisesti tiukkoinakin aikoina on huolehdittava monimuotoisen luonnon säilymisestä jälkipolville. Suojelluilla alueilla on myös arvoa virkistys-, metsästys- ja luonnontuotteiden keräilyalueina.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentille 35.10.63 lisätään 10 000 000 euroa luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin.
20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
60. Siirto valtion asuntorahastoon
Valtion asuntorahaston (VAR) varoja on käytettävä vuokra-asumisen ja asukkaiden hyödyksi lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntorakentamista ja korjausrakentamista, parantamalla asuinmukavuutta ja viihtyvyyttä ja vähentämällä asumisen sosiaalisia ongelmia. VAR on budjetin ulkopuolinen rahasto, jonka kautta kanavoitiin viime kaudella SDP:n asuntoministerien toimesta merkittäviä varoja ko. kohteisiin ja saatiin tuloksia aikaan. SDP ehdottaa seuraavassa muutoksia asuntorahaston myöntövaltuuksiin momentin 35.20.60 perusteluosaan.
1.8.2016 voimaan tullut laki vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta tulee lisäämään asuntorahaston menoja. Tuki on ollut sen anteliaisuuden vuoksi suosittu rakentajien keskuudessa. SDP ei hyväksy sellaisen asuntotuotannon tukemista, joka ei tosiasiallisesti tuota kohtuuhintaista vuokra-asumista ja edistää vuokra-asunnoilla keinottelua. Valtion asuntotuotannon tuet tulee ohjata kohtuuhintaista tuotantoa pitkäjänteisesti rakennuttaville yleishyödyllisille tahoille. Vuodelle 2018 valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon esitetty 1 410 miljoonan euron korkotukivaltuus tulee ohjata kokonaisuudessaan vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisiin lainoihin (nk. pitkä korkotuki). Valtuuden arvioidaan mahdollistavan noin 9 000 uuden asunnon rakentamisen.
Nk. pitkän korkotuen ehtoja tulee parantaa kattavasti. Ehtojen uudistaminen on aloitettu ministeriössä, mutta esitystä ei ole annettu eduskunnalle. Tätä työtä tulee kiirehtiä. Hallituksen tulee välittömästi perustaa työryhmä pohtimaan, miten pitkään tai pysyvästi vuokrauskäytössä oleva tuotanto saadaan rakennuttajia kiinnostavaksi. Välittömänä toimenpiteenä lasketaan myös korkotukilainojen omavastuukorko 1 prosenttiin, jotta se olisi kilpailukykyinen markkinakorkojen kanssa.
Korjausrakentamista on jatkettava ja energiainvestointeihin on panostettava
Merkittävä määrä 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja kiinteistöjä on tullut korjausikään. SDP:n vaihtoehdossa korjausrakentamiseen panostetaan lisäämällä asuntojen korjaus- ja energia-avustuksiin 30 miljoonaa euroa valtion asuntorahaston sisältä kohdentaen avustuksia pieni- ja keskituloisille ihmisille sekä erityisesti kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen.
Korjausten yhteydessä nostetaan myös varustetasoa ja muita ominaisuuksia vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden vaatimuksia asumismukavuutta unohtamatta. Tällaisia ovat muun muassa energiatehokkuus, veden säästö, esteettömyys (mm. jälkiasennushissit) ja parvekkeiden lasitus. Myös ikääntyneen väestön tarpeet asumisessa lisäävät korjausrakentamisen, mm. esteettömyyden, vaatimuksia. Korjausrakentamisen yhteydessä asuntojen energiatehokkuutta voidaan parantaa tuntuvasti ja näin vähennetään energiankulutusta ja Suomen hiilidioksidipäästöjä. Pientalojen energiaremontteja täytyy tukea osana energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Lähiöt ja asuinalueiden kehittämisohjelma
Asuinalueiden kehittämisohjelmaa eli ns. lähiöohjelmaa jatketaan. Lähiöissä asuu 1,5 miljoonaa suomalaista. Näiden ihmisten asumista tulee kehittää jatkossakin ohjelman kautta. Ohjelman tavoitteena viime kaudella oli ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, edistää asuinalueiden palvelutarjontaa ja elinkeinotoimintaa, vahvistaa asukkaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia, parantaa eri asukasryhmien vuorovaikutusta ja luoda viihtyisiä, turvallisia ja kiinnostavia asuinympäristöjä.
Käynnistysavustukset MAL-aiesopimusalueilla
Hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus solmii asumista, maankäyttöä ja liikkumista yhteen sovittavan ja asuntotuotantoa sekä kasvua vauhdittavan aiesopimuksen suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. On keskeistä, että kaikilla maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus-alueilla otetaan käyttöön valtion tukemassa vuokra-asuntotuotannossa käynnistysavustukset. Käynnistysavustukset ovat suora kannustin kunnille ja niiden alueilla toimiville vuokrataloyhtiöille vauhdittaa asuntotuotantoa. Samalla käynnistysavustukset alentavat valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon vuokria.
Käynnistysavustusten määrä lisätään porrastaen 25 miljoonaan euroon siten, että suurin käynnistysavustus myönnettäisiin Helsingin seudulle ja sen suuruus olisi 10 000 euroa asuntoa kohden. Muille MAL-kaupunkiseuduille myönnettävä käynnistysavustus olisi suuruudeltaan 5 000 euroa asuntoa kohden. Käynnistysavustuksilla voidaan alentaa rakennettavan vuokratalokohteen vuokratasoa jopa 1,5 euroa neliöltä kuukaudessa.
ARA-asuntojen uusi turha byrokratia on purettava
Tulorajojen asettaminen ARA-asuntoihin vuoden 2017 alusta oli tarpeeton ja haitallinen muutos, joka ei merkittävästi lisää edullisten vuokra-asuntojen saatavuutta. SDP:n mallissa rajoitus puretaan. Vuokralaisvalinta toimi jo ennen muutosta niin, että asunnot kohdistuivat lähinnä pieni- ja keskituloisille ihmisille. Tulorajojen asettaminen lisää byrokratiaa ja asuinalueiden segregaatiota ja lisää tuloloukkuja.
Asunnottomuus poistetaan ja asumisneuvontaan panostetaan
Asunnottomuus on kitkettävä Suomesta kokonaan. Jokaisella on oikeus asuntoon. Asunnottomuutta ehkäistään parhaiten ennakoivalla sosiaalityöllä, asumisneuvonnalla sekä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävällä määrällä.
Asumisneuvontaan panostetaan lisää 1 miljoona euroa. Asumisneuvonnalla vähennetään vuokra-asuntoyhtiöissä asumisen ongelmista aiheutuvia kuluja ja parannetaan asumisviihtyvyyttä. Neuvonta on ollut tuloksellista. Asumisneuvontatoiminnan laajenemisen ja sosiaalitoimen tehtäviksi siirtymisen kautta vaikutusaluetta on pyritty laajentamaan muun muassa syrjäytymisen ehkäisemiseen. Asumisneuvonnalla voidaan vaikuttaa asumisen ongelmista aiheutuvien kulujen pienenemiseen, turhien häätöjen määrän vähentämiseen, asumisviihtyvyyden paranemiseen, asukasyhteisön sisäisten konfliktien ratkaisemiseen, kulttuurisen kanssakäymisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että momentin 35.20.60 päätösosaa muutetaan seuraavasti:
vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista tuettaviksi korkotukilainoiksi hyväksyä vain vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) mukaisia lainoja yhteensä enintään 1 410 000 000 euroa,
korkotukilainojen omavastuukorko lasketaan 1 prosenttiin,
vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista myöntää asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisia avustuksia sekä energia-avustuksia enintään 50 000 000 euroa,
asuinalueiden kehittämisohjelmaa jatketaan,
vuonna 2018 saa valtion asuntorahaston varoista valtionavustuslain (688/2001) nojalla myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 25 000 000 euroa,
asumisneuvontaan osoitetaan 1 000 000 euroa vuonna 2018 ja, että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 105
Eduskunta edellyttää nopeita ja tehokkaita toimia, jotta kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon kannustimet, erityisesti pitkän korkotuen ehdot, uudistetaan ja vaikuttavuutta seurataan, sillä kohdennetut rakentamisen tarjontatuet ovat tehokas keino lisätä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrää ja sitä kautta hillitä asumistukimenojen nousua.
Vastalauseen lausumaehdotus 106
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen ARA-asuntojen tulorajojen poistamisesta.
TULOARVIOT
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
Hallitus on veropoliittisissa ratkaisuissaan unohtanut hyvän verojärjestelmän keskeisimmät periaatteet: oikeudenmukaisuuden ja taloudellisen tehokkuuden. Oikeudenmukaisuus varmistetaan parhaiten huomioimalla veronmaksukyky veroratkaisuissa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu pitämällä verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä. Lisäksi veropäätöksissä tulee välttää turhaa poukkoilua ja kohdistaa verotus mieluiten maksukykyisimpiin siten, että verotus aiheuttaa mahdollisimman vähän haitallista käyttäytymistä.
Hallitus on jättänyt tietoisesti tulojen lisäämisen pois julkisen talouden tasapainotuksen keinovalikoimasta, mitä esimerkiksi talouspolitiikan arviointineuvosto on perustellusti kritisoinut. Hallituksen veropäätökset ovat kiistatta lisänneet tuloeroja. Ne ovat olleet myös taloudellisesti tehottomia. Esimerkiksi yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen kaltaisilla uudistuksilla hallitus on puhkonut veropohjaa verotuksen asiantuntijoiden näkemysten vastaisesti. Kalliilla veronalennuksilla on suosittu hallituspuolueiden läheisiä eturyhmiä, mutta talouden toiminnan kannalta uudistukset ovat olleet haitallisia.
Verotuksen päätavoite on fiskaalinen: rahoittaa julkisia palveluja. Vaihtoehdossamme kerätään lisää verotuloja erityisesti veropohjia tiivistämällä ja aliverotetun finanssisektorin oikeudenmukaisella verotuksella. Harmaan talouden ja veronkierron torjunnan vaikutukset huomioiden verotulot lisääntyisivät noin 1,1 miljardilla eurolla.
Esitämme, että pieni- ja keskituloisten verotusta kevennettäisiin nykyisestä. Lapsiperheet huomioitaisiin säilyttämällä pieni- ja keskituloisten lapsivähennys. Veronkorotukset tehtaisiin oikeudenmukaisesti haittaamatta taloutta. Monet SDP:n veroratkaisut, kuten harmaan talouden ja kansainvälisen veronkierron torjunta, tervehdyttäisivät markkinoiden toimintaa ja siten loisivat edellytyksiä myös talouskasvulle.
Varmistaisimme oikeudenmukaisemman ja talouden toiminnan kannalta tehokkaamman verotuksen siirtämällä verotuksen painopistettä työn ja sosiaalietuuksien verotuksesta omistamisen verotukseen. Lisäksi veropohjan tiivistäminen tulee olla keskeinen osa veropolitiikkaa. Verotusta tulee käyttää myös julkisten palveluiden ja sosiaaliturvan kehittämisen rahoittamiseen, sillä ne hyödyttävät eniten vähävaraisimpia.
Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verotukseen monin tavoin. SDP kiristäisi perintöjen verotusta 59 miljoonalla eurolla painottamalla veronkorotukset suurimpiin perintöihin. Verokannat palautettaisiin vuoden 2016 tasolle ja lisäksi yli miljoonan euron lahjojen ja perintöjen verotusta kiristettäisiin kahdella prosenttiyksiköllä. SDP nostaisi pääomatuloverokantoja nykyisistä 30 ja 34 prosentista 32 ja 35 prosenttiin. Tämä toisi 154 miljoonan euron lisäverotuoton.
Rahoitusala muodostaa aukon arvonlisäveron veropohjassa. Paikkaisimme aukon ottamalla käyttöön Norjan mallin mukaisen rahoitusalan arvonlisään kohdistuvan veron, jolla kerättäisiin 230 miljoonaa euroa. Lisäksi otettaisiin käyttöön voimalaitosvero, jolla kerättäisiin 85 miljoonaa euroa. Se koskisi päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia sekä muita energiatukiin perustuvia ylisuuria voittoja. Makeisveron tilalle tulee valmistella uusi terveysperusteinen vero, jolla kerättäisiin 102 miljoonaa euroa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti tällaista veroa viime vuonna yksimielisessä mietinnössään. Lisäksi peruisimme ylisuuren autoveron alennuksen, mistä kertyisi 40 miljoonan euron lisätuotto vuonna 2018.
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 107
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen rahoitusverosta, joka valmistellaan muiden Pohjoismaiden mallin mukaan.
Harmaaseen talouteen ja aggressiiviseen verosuunnitteluun on puututtava tehokkaasti
Sosialidemokraattien aloitteesta ja johdolla harmaan talouden torjunnassa on edistytty viime vuosina. On tärkeää ehkäistä verovilppiä ennalta, nostaa kiinnijäämisriskiä ja nopeuttaa viranomaisten valmiuksia puuttua rikosepäilyyn. Entistä vakavammat seuraukset ja rikoshyödyn tehokas takavarikointi lisäävät ohjelman tehoa.
Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa. Esimerkiksi veronumerokäytännön laajentamisella sekä tilaajavastuulain vaikuttavuuden parantamisella voitaisiin toteuttaa konkreettisesti harmaan talouden ja veronkierron torjuntaa. Lisäksi lainsäädäntömuutoksilla voidaan edelleen lisätä yrityksien vastuuta harmaan talouden torjunnassa. SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa esitetään 13 konkreettista toimenpidettä harmaaseen talouteen puuttumiseksi. Niiden ohella harmaan talouden torjunnan resursseja tulee lisätä 20 miljoonalla eurolla.
Monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun, kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvän verokeidasvilpin sekä muun harmaan talouden torjunta ovat tärkeitä tavoitteita. SDP julkaisi syyskuussa 2017 kattavan 23-kohtaisen toimenpideohjelman kansainvälisen veronkierron suitsimiseksi. Ohjelmassa esitetyt lakimuutokset toteutettaisiin muun muassa toimeenpanemalla keskeisimmät veronkiertodirektiivin säännökset kunnianhimoisesti.
Ohjelmassa keskeinen rooli on lainsäädännön täsmentämisellä, jolla parannettaisiin verotuksen ennustettavuutta ja vähennettäisiin yritysten sekä viranomaisten hallinnollista taakkaa. Veronkiertodirektiivi on toimeenpantava viimeistään ensi vuonna, mutta hallitus ei ole vielä tehnyt yhtään direktiiviä koskevaa lakiesitystä.
Harmaan talouden ja kansainvälisen verosuunnittelun vastaisten toimien vaikutuksia on vaikea ennakoida tarkasti. Aihetta koskevien tutkimusten perusteella arvioimme, että valtion verotulot kasvaisivat lyhyellä aikavälillä noin 300 miljoonalla eurolla, jos esittämämme toimenpiteet toteutettaisiin.
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 108
Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa harmaan talouden torjuntaansa ja antaa esitykset, joilla torjutaan harmaata taloutta ja näin myös lisätään verotuloja.
Yritystoimintaa, työllisyyttä ja vientiä edistävät veromuutokset
Tutkimustulokset osoittavat, että verotuksen rooli yritystoiminnan kehittämisessä ja investointipäätöksissä on suhteellisen pieni. Tukisimme yritystoimintaa ja työllisyyttä ensisijaisesti hyvien julkisten palvelujen avulla. Veropolitiikassa pitäisimme verotuksen yksinkertaisena. Tämä toteutettaisiin ennen kaikkea laajoilla veropohjilla ja kohtuullisilla verokannoilla.
SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin sisältyy kuitenkin eräitä aloitteleville yrityksille suunnattuja sekä työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Nostaisimme arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan 30 000 euroon vuodessa, mikä pienentäisi valtion verotuloja 97 miljoonalla eurolla. Muutoksella kevennettäisiin aloittelevien ja pienten yritysten hallinnollista taakkaa, mikä samalla vähentäisi myös julkishallinnon kustannuksia.
Tukisimme kasvuyrittäjiä ja työllistymistä niin kutsutulla palkkausvähennyksellä, johon varattaisiin 20 miljoonaa euroa. Yritykseen palkattavan uuden työntekijän palkkaa voisi vähentää seuraavan vuoden tuloksesta. Vähennys toteutettaisiin alueellisena kokeiluna, jota voitaisiin laajentaa tulosten myötä koko maahan.
Esitämme myös energiaveron palautukseen väliaikaista 20 miljoonan euron lisäystä EU-lainsäädännön sallimalle enimmäistasolle, millä estettäisiin suomalaisen työn siirtymistä halvemman tuotannon maihin. Lisäksi SDP puolittaisi väylämaksut niiden vuoden 2018 budjetin mukaisesta tasosta.
01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
01. Ansio- ja pääomatuloverot
Esitämme tuloveroasteikkoihin ja tuloverolakiin oikeudenmukaisia muutoksia, jotka tukevat työllisyyttä ja kasvua. Oikeudenmukaisuus varmistetaan parhaiten huomioimalla veronmaksukyky veroratkaisuissa. Taloudellinen tehokkuus toteutuu, kun pidetään verotus tasapuolisena, veropohjat tiiviinä, verokannat kohtuullisina ja verolainsäädäntö täsmällisenä.
Keventäisimme pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotusta. Palkansaajien verotus kevenisi SDP:n eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetin mallissa noin 100 eurolla vuodessa noin 5 000 euroa ja vähemmän ansaitsevilla. Eläkeläisillä verotus laskisi 100 euroa vuodessa noin 3 600 euroa alittavilla kuukausituloilla. Etuuksien saajilla verotus laskisi noin 50 eurolla vuodessa, jos kuukausitulot olisivat alle 1 800 euroa. Lapsiperheet huomioitaisiin säilyttämällä pieni- ja keskituloisten lapsivähennys. Toisaalta yli 90 000 euron ansiotulojen verotusta kiristettäisiin kahdella prosentilla.
Mahdollistaisimme kotitalousvähennyksen pienituloisille suomalaisille poistamalla 100 euron omavastuun kokonaan. Reilumpi kotitalousvähennys on budjettineutraali, kun vähennetään enimmäisvähennystä vastaavasti ja pienennetään korvaussuhdetta. Samalla kotitalousvähennys tulee ulottaa nykyistä laajemmin kerrostalo- ja rivitaloasukkaille.
Verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta omistamisen verotukseen monin tavoin. SDP nostaisi pääomatuloverokantoja nykyisistä 30 ja 34 prosentista 32 ja 35 prosenttiin. Tämä toisi 154 miljoonan euron lisäverotuoton.
Tiivistäisimme veropohjaa luopumalla hallituksen tänä vuonna käyttöön ottamista yrittäjävähennyksestä sekä metsälahjavähennyksestä. Niiden vaikutukset työllisyyteen ja talouskasvuun ovat olemattomat, joten ne tulisi poistaa perusteettomina huojennuksina. Lisäksi rajattaisiin veropohjaa kaventavien, muun muassa verosuunnitteluun liittyvien luovutustappioiden ja muiden tappioiden vähennysoikeutta. Näillä uudistuksilla kertyisi noin 160 miljoonan euron lisäverotulot, joista valtion osuus olisi 106 miljoonaa.
Parantaisimme verotuksen tasapuolisuutta ja taloudellista tehokkuutta uudistamalla listaamattomien yhtiöiden verotusta valtiovarainministeriön ylijohtaja Terhi Järvikareen vetämän asiantuntijaryhmän helmikuussa esittämän mallin pohjalta. Tämä lisäisi verotuottoja 265 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus olisi 112 miljoonaa euroa. Poikkeuksena työryhmän mallista emme kuitenkaan soveltaisi osinkoverohuojennusta suuriin yli 150 000 euron osinkoihin. Tämä on perusteltua, sillä huojennuksen saisi, jos osingot alittavat 4 prosentin tuoton suhteessa yritysvarallisuuteen. Nykyisillä selvästi alle 4 prosentin verokannoilla huojennus olisi edelleen antelias, eikä sen laajentaminen suuriin sijoitustuottoihin ole siksi perusteltua. Suurten tuottojen raskaampi verotus huomioi myös paremmin verovelvollisten maksukyvyn.
Osinkoverotuksen tiivistämisen ohella pääomatuloverotuksen veropohjaa tiivistettäisiin useilla tavoilla. Verottaisimme sijoitusvakuutuksiin ja vakuutuskuoriin kertyneitä tuottoja ottamalla käyttöön vakuutusten arvoon perustuvan maltillisen veron, joka pohjautuu Ruotsissa käytössä olevaan veromalliin. Verotuotot kasvaisivat näin noin 115 miljoonalla eurolla. Verottaisimme myös sijoitusten todellista tuottoa, kun niitä nostetaan tai sijoituksia luovutetaan, jotta suuria tuottoja ei verotettaisi kevyemmin kuin pieniä. Samalla varmistaisimme, että mahdolliset vakuutusten sijoitustappiot voidaan vähentää vastaavista tuotoista.
Edellä olevan perusteella esitämme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 109
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen tuloveroasteikon muuttamisesta siten, että 90 000 euroa ylittävien tulojen osalta ansiotuloveroprosentti nousee kahdella prosenttiyksiköllä.
Vastalauseen lausumaehdotus 110
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen lapsivähennyksestä, jolla jatketaan tällä hetkellä voimassa olevan tuloverolain 126 a §:n voimassaoloa.
Vastalauseen lausumaehdotus 111
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työtulo- ja eläketulovähennyksen korotuksesta ja oikeudenmukaisemmasta kohdennuksesta niin, että pieni- ja keskituloiset hyötyisivät enemmän.
Vastalauseen lausumaehdotus 112
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 3 300 euroon.
Vastalauseen lausumaehdotus 113
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen alemman pääomaverokannan nostosta 32 prosenttiin ja ylemmän pääomaverokannan nostosta 35 prosenttiin.
Vastalauseen lausumaehdotus 114
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen, jossa listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksen tuottoasterajaa lasketaan 4 prosenttiin ja veronalaisen osingon osuus nostetaan 40 prosenttiin valtiovarainministeriön asiantuntijatyöryhmän esittämällä tavalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 115
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viivyttelemättä sijoitusvakuutusten sekä vakuutuskuorien verotusta koskevan lakiesityksen, jolla saatetaan niiden verokohtelu tasapuolisemmaksi suhteessa suoriin sijoituksiin.
Vastalauseen lausumaehdotus 116
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jolla puututaan tiukemmin monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun ja veron kiertämiseen muun muassa rajaamalla korkovähennysoikeutta yhteisöjen tuloverolain piiriin kuuluvien tulojen osalta vastaavasti kuin korkovähennysoikeutta on rajattu elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 a §:ssä.
Vastalauseen lausumaehdotus 117
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen, jonka mukaan yhteisö katsotaan tuloverolain 9 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla kotimaiseksi, jos (1) yhteisö on perustettu Suomen lainsäädännön mukaan; (2) yhteisön kotipaikaksi on rekisteröity Suomi; tai (3) sen tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.
Vastalauseen lausumaehdotus 118
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen tuloveron piiriin kuuluvien yhteisöjen korkovähennyksen rajauksesta, joka vastaa nykyisin elinkeinoverotuksessa säädettyä.
Vastalauseen lausumaehdotus 119
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen yrittäjävähennystä koskevan tuloverolain 30 a §:n kumoamisesta.
Vastalauseen lausumaehdotus 120
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa viivyttelemättä eduskunnalle esityksen metsälahjavähennystä koskevien tuloverolain 55 a ja 55 b §:n kumoamisesta.
Vastalauseen lausumaehdotus 121
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tuloverolain 127 a §:ssä tarkoitetun kotitalousvähennyksen alarajan poistamisesta, sen enimmäismäärän laskemisesta 100 eurolla, tuloverolain 127 b §:ssä tarkoitettujen enimmäisvähennysten laskemisesta vuoden 2016 tasolle sekä kotitalousvähennyksen ulottamisesta kerrostalo- ja rivitaloasunto-osakeyhtiöiden osakkaiden rahoitusvastuulla yhtiöissä toteutettaviin remontteihin.
02. Yhteisövero
Yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkausvähennys
Esitimme jo vuoden 2016 vaihtoehtobudjetin yrittäjäpaketissa yksinyrittäjän palkkausvähennystä. Yritykseen palkattavan uuden työntekijän palkkaa voi vähentää seuraavan vuoden tuloksesta 20 000 euroa. Työllistämisvähennys toteutetaan alueellisena kokeiluna, joka laajennetaan myönteisten tulosten myötä koko maahan. Tukeen varataan 20 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 122
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamisen vähennyksestä siten, että työnantaja voi vähentää tilikauden verotettavasta tuloksesta ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkasumman, kuitenkin enintään 20 000 euroa.
04. Perintö- ja lahjavero
SDP kiristäisi perintöjen verotusta 59 miljoonalla eurolla painottamalla veronkorotukset suurimpiin perintöihin. Verokannat palautettaisiin vuoden 2016 tasolle ja lisäksi yli miljoonan euron lahjojen ja perintöjen verotusta kiristettäisiin kahdella prosenttiyksiköllä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 123
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen yli 1 000 000 euron perintöjen ja lahjojen verotuksen kiristämisestä 2 prosenttiyksiköllä sekä I että II veroluokassa sekä perintö- ja lahjaverokantojen palauttamisesta muutoin vuoden 2016 tasolle.
04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
01. Arvonlisävero
Esitämme uudistusta, jossa arvonlisävelvollisuuden alaraja nostetaan nykyisestä 10 000 euron vuosittaisesta liikevaihdosta 30 000 euroon. Yrittäjyyteen kannustava ja pientä yritystoimintaa olennaisesti helpottava uudistus on luontevaa jatkoa sille, että valtiovarainministerinä Antti Rinne nosti vuonna 2015 arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 8 500 eurosta nykyiseen summaan. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen edellyttää EU:ssa poikkeuslupaa, mutta sen saaminen on todennäköistä, sillä monissa EU-maissa alaraja on korkeampi kuin 30 000 euroa.
VATT:n tutkimuksen mukaan nykyinen alaraja estää pienten yritysten kasvua. Se arvioi myös arvonlisäverojen raportoinnin aiheuttamiksi hallinnollisiksi kuluiksi 1 600 euroa, joka on pieneen liikevaihtoon nähden kohtuuton. Järjestelmää monimutkaistava huojennusjärjestelmä ei ole käytössä muissa EU-maissa, joten siitä voidaan luopua. Esitys vähentää verotuloja 97 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 124
Eduskunta edellyttää, että hallitus hakee neuvoston direktiivin (2006/112/EY) 395 artiklan mukaista poikkeuslupaa yritysten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostamiseksi 10 000 euron liikevaihdosta 30 000 euron liikevaihtoon.
08. Valmisteverot
07. Energiaverot
Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn energiaveron palautusjärjestelmää tulee tehostaa. Energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen määrä tulee nostaa 90 prosenttiin valmisteverojen määrästä jalostusarvon 0,5 prosenttia ylittävältä osalta. Kustannusvaikutus on arviolta 20 miljoonaa euroa. Samalla palautusjärjestelmää tulee kehittää niin, että se kannustaa nykyistä tehokkaammin parantamaan energiatehokkuutta ja vähentämään päästöjä. Järjestelmän kehittämisestä tulee neuvotella keskeisten kilpailijamaiden kanssa, joissa on käytössä saman tyyppisiä tukimuotoja.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 125
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työllisyyden ja viennin tukemiseksi energiaintensiivisten yritysten veronpalautuksen nostamisesta suurimmalle mahdolliselle tasolle EU:n minimirajojen puitteissa.
10. Muut verot
03. Autovero
Hallitus esittää ohjelmansa mukaisesti autoveron laskemista niin, että verotuottovaikutus vuoden 2019 tasolla on noin 200 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti hallitus esittää joukkoliikenteen ostoliikenteen leikkaamista, jonka seurauksena maakunnille tärkeitä junayhteyksiä lakkaa. Tässä taloustilanteessa näin suuret autoveron kevennykset eivät ole perusteltuja, ja esitämme, että osa autoveron kevennyksestä ohjataan VR:n ostopalveluliikenteen turvaamiseen sekä joidenkin muiden hallituksen epäoikeudenmukaisten leikkausten purkamiseen. Vuonna 2018 autoveron tuotto voisi olla 40 miljoonaa euroa hallituksen esittämää suurempi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 126
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen autoveron kevennyksen osittaisesta perumisesta ja kohdistamisesta julkisen liikenteen palveluiden turvaamiseen.
19. Muut veronluonteiset tulot
06. Väylämaksut
Väylämaksu on puolitettu vuosina 2015—2018 osana rikkikompensaatiota ja työmarkkinaratkaisua siten, että väylämaksua alennettiin lastialuksia ja parhaita jääluokkia painottaen. Vientiteollisuuden logistiikkakustannusten alentamiseksi ja Suomen satamien kilpailukyvyn parantamiseksi väylämaksuja on perusteltua alentaa edelleen. Väylämaksut tulee edelleen puolittaa painottaen parhaita jääluokkia, joilta maksu poistuu kokonaan. Maksun tuotto alenee 22,4 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 127
Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen väylämaksujen alentamisesta viennin kilpailukyvyn edistämiseksi painottaen parhaita kahta jääluokkaa, joilta maksu tulee poistaa kokonaan.
09. Muut verotulot
Terveysperusteinen vero
Kansanterveyttä edistetään haittaveroilla. Sipilän hallitus on korottanut innokkaasti tupakkaveroa, mutta makeisveron se lakkautti, vaikka sillä oli yli vuosi aikaa valmistella EU-sääntöihin sopivampi terveysperusteinen vero. Makeisveron tilalle tarvitaan laajempi terveysperusteinen vero, joka korjaa edellisen veron epäreiluja vaikutuksia mm. luontaisen sokerin jalostamiselle. Poistettu makeisvero tulee korvata terveysperusteisella verolla, kuten eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellyttänyt yksimielisessä mietinnössään. Lasten ja nuorten liikalihavuuden ja elämäntapasairauksien torjunta on tärkeää kansanterveydelle, mutta haittojen ehkäisy myös kansantaloudelle.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 128
Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi sosiaali- ja terveysvaliokunnan yksimielisen kannan mukaisesti säädösvalmistelun elintarvikkeiden terveysperusteisen valmisteverotuksen kehittämiseksi.
Voimalaitosvero
On perusteltua ottaa käyttöön voimalaitosvero, joka koskee päästökauppajärjestelmästä ansiottomasti hyötyneitä voimalaitoksia sekä ylisubventoitua tuulivoimaa. Vero toteutetaan valtiollisena kiinteistöverona ja sen tuotoksi arvioidaan varovasti 95 miljoonaa euroa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 129
Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa valtiollisena kiinteistöverona toteutettavan voimalaitosveron valmistelun, joka koskee päästökaupasta ansiottomasti hyötyneitä sekä ylisubventoituja voimaloita.
Osasto 12
SEKALAISET TULOT
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
44. Kalastonhoitomaksut
Hallitus nostaa kalastonhoitomaksun hintaa noin 15 prosenttia vuodesta 2018 alkaen. Korotuksen arvioidaan kasvattavan vuotuista kalastonhoitomaksukertymää 1,4 miljoonalla eurolla. Uudistus ei takaa maksukertymän kasvamista toivotulla tavalla. Hinnan nosto vähentää aina maksuhalukkuutta ja toisaalta kasvattaa lyhytkestoisten lupien suosiota vuosilupien kustannuksella.
Esitämme momentin 30.40.51 kohdalla, että kalastonhoitomaksun korotuksesta luovutaan (lausumaehdotus 71). Tämä merkitsee hoitomaksun kertymän säilymistä kuluvan vuoden tasolla.
Osasto 13
KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET
03. Osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot
01. Osinkotulot, pääomanpalautukset ja osakkeiden myyntitulot
Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle, Sitralle, on kertynyt yli 800 miljoonan euron omaisuus, jonka tuloksesta se ei jaa tuloja valtiolle.
Valtion yhtiöomistuksia tulee hoitaa huolellisesti ja niiden arvo säilyttäen. Valtio voi luopua yksittäisistä yhtiöomistuksista tai vähentää omistustaan, jos omistamiseen ei ole enää valtion omistajuusstrategiaan perustuvaa syytä. Tuottavia omistuksia ei kuitenkaan nykyisessä tilanteessa ole syytä myydä budjettivarojen tarpeen kattamiseksi, vaan myynneistä saadut varat on sijoitettava uudelleen tuottavasti ja elinkeinopolitiikkaa tukevalla tavalla. Omistusjärjestelyissä lähtökohtana ei ole yksinomaan yhtiön tai osakkeiden myyntihinta, vaan huomiota kiinnitetään erityisesti kansantalouden kilpailukyvyn ja talouden kilpailullisuuden parantamiseen, kotimaisen teollisuuden ja talouselämän toimialakohtaisten toimintaedellytysten turvaamiseen, osaamisen säilyttämiseen ja lisäämiseen sekä työllisyyden turvaamiseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:
Vastalauseen lausumaehdotus 130
Eduskunta edellyttää, että valtion erityisen tuottavaa omaisuutta ei tulisi myydä.
04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta
01. Osuus Suomen Pankin voitosta
Suomen Pankista annetun lain mukaan tuotosta tuloutetaan normaalisti 50 % ja 50 % jätetään Suomen Pankin taseeseen. Lain mukaan voidaan kuitenkin päättää toisin, jos se on pankin taloudellisen aseman tai vararahaston suuruuden vuoksi perusteltua. Suurempi tuloutus on perusteltu, sillä Suomen Pankin vakavaraisuus on hyvä. Lisävarauksia ei siksi enää tarvita. Valtio voi tulouttaa 60 miljoonaa euroa enemmän Suomen Pankin tuloksesta.
Osasto 15
LAINAT
03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta
01. Nettolainanotto ja velanhallinta
Sosialidemokraattien esittämien tulo- ja menoehdotusten yhteisvaikutuksena valtion nettolainanotto vähenee 170 miljoonaa euroa.