Vain muutaman viikon aikana koronaviruspandemia on muuttanut rajusti suomalaisten oletuksia ja toimintatapoja. Taudin leviämisen estämiseksi Suomi ja suurin osa maailman maista ovat valmiita pysäyttämään kansantaloutensa väliaikaisesti. Mitä rajumpi pysähdys BKT:n kasvussa, sen paremmin estetään taudin leviäminen. Onnistumisen mittaristo on siis kääntynyt päälaelleen.  

Kun pysäytämme talouden, melkein kaikki yhteiskunnassamme kärsivät. Kustannusta voidaan yrittää jakaa niin, että kenenkään taakasta ei tulisi kohtuutonta, mutta samaten olisi kohtuutonta, jos kaikki eivät maksaisi. Ilman sitä reiluutta ja maan sisäistä solidaarisuutta emme voi olettaa selviävämme edessä olevasta koitoksesta kunniallisesti. 

Perussuomalaiset tukevat hallituksen epidemian vastaista taistelua ja pyrkimyksiä talouden toimintaedellytysten säilyttämiseksi. Ymmärrämme, että yksikään hallitus ei mielellään hylkää ohjelmaansa sekä poliittisia tavoitteitaan. Se on nyt kuitenkin tehtävä pakon edessä.  

Julkisen sektorin tulot vähenevät ja menot kasvavat. Velkaa on otettava, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot voisivat jatkua, tarpeettomilta konkursseilta vältyttäisiin ja jokaisessa kodissa olisi valoa, lämpöä ja ruokaa. 

Ilmaston, humanitaarisen maahanmuuton, kehitysavun ja eurooppalaisen yhteistyön sijaan hallitus joutuu nyt keskittymään kansalaisiimme. Me joudumme kaikki valitsemaan, mikä on oikeasti välttämätöntä, ja luopumaan asioista, joita juuri nyt ei tarvita.  

Odottavan aika on pitkä. Suomalainen kestää aikansa kaikenlaista, mutta tarpeetonta epävarmuutta ei ole syytä sälyttää hänen kannettavakseen. Hallituksen on pikaisesti linjattava, millä tavoin se aikoo tukea yrityksiä ja työntekijöitä ja kuinka pitää huolta irtisanotuista. Se voi olla vähemmän kuin mihin on totuttu, ja se voi sisältää toisenlaisia ehtoja kuin mitä on nähty. Mutta varmuus siitä, mitä lähikuukausien aikana tulee tapahtumaan, tarvitaan. Moni yrittäjä miettii juuri nyt, lomauttaako hän työntekijänsä. He ansaitsevat selkeämmän viestin hallituksen tulevista toimista. Ennakoitavuus tuo luottamusta. 

Perussuomalaisten mielestä valtion on maksettava osa sellaisten työntekijöiden palkkakustannuksista, jotka vähentyneen kysynnän tai ovien sulkemisen vuoksi joutuisivat irtisanotuiksi. Samalla on tietysti tärkeää luoda valvontamekanismit sen varalle, ettei tällaista tukea valu muille kuin todellisissa ja koronasta johtuvissa vaikeuksissa oleville yrityksille. 

Samoin sairasajan palkkakustannukset on perusteltua siirtää valtiolle. Vuokraisäntien on syytä osallistua talkoisiin ja leikata voitto-osuus pois yritysten maksamasta vuokrasta. Monet ovat jo näyttäneet erinomaista esimerkkiä. 

Lähikuukausien ohella tarvitaan myös pidemmän aikavälin suunnitelma. Epidemian jälkeen moni keskeytetty investointi käynnistetään. Syntyy talouskasvua, johon mukaan pääseminen ensimmäisten joukossa on tärkeää. Hallituksen on siis laadittava lyhyen aikavälin ohjelman lisäksi jälleenrakennussuunnitelma.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1  

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Suomi ja koko maailma ovat poikkeustilassa. Koronavirus on levinnyt nopeasti kaikille mantereille. Uusien tartuntojen ja tautiin kuolleiden määrän kasvu on huolestuttavaa. Suomikaan ei valitettavasti ole säästynyt virukselta. 

Hallitus on ottanut järeitä toimia käyttöön koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Kokoomus tukee hallituksen toimia, joilla pyritään hidastamaan ja rajoittamaan viruksen leviämistä. Nyt on ensisijaisen tärkeää turvata erityisesti riskiryhmiin lukeutuvien suomalaisten terveys. Tehdään mieluummin enemmän ja aikaisemmin kuin vähemmän ja liian myöhään. Kokoomus kannustaakin hallitusta toimimaan aikailematta ja tekemään kaikki vaadittavat toimet, joilla virus saadaan pysäytetyksi.  

Tiukassa paikassa me suomalaiset olemme parhaimmillamme. Aina, kun sille on ollut tarve, olemme kyenneet jättämään erimielisyydet taakse ja toimimaan yhdessä. Tänään tarvitsemme jälleen tuota kansallista yhtenäisyyden henkeä. 

Kokoomus tukee hallituksen lisätalousarviossa esittämiä toimia ja lisämäärärahoja. Pidämme kuitenkin hallituksen lisätalousarvioehdotuksessa esitettyjä ratkaisuja sekä terveydenhuollon resurssien että yritysten konkurssien välttämisen osalta riittämättöminä suhteessa tarpeeseen. Valtiovarainvaliokunta yhtyi mietinnössään kokoomuksen kritiikkiin ja lisäsi tuntuvasti rahoitusta yritysten tukemiseen sekä terveydenhuollon välttämättömiin hankintoihin ja testaamiseen. Näiltä osin kokoomuksen lisätalousarvioaloitteet tulivat hyväksytyiksi.  

On poikkeuksellista, että hallituksen lisätalousarvioehdotus muuttuu yhdessä yössä radikaalisti valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. On myös selvää, että lisätalousarvioita tullaan tarvitsemaan kevään mittaan lisää. Edellytämme, että hallitus jatkossa informoi paremmin myös oppositiota ja pitää kaikki eduskuntapuolueet mukana asioiden valmistelussa. Tällöin kokoomuksen ei tarvitsisi jälkikäteen paikata lisätalousarvioaloitteilla hallituksen ehdotuksen puutteita.  

Koronavirusepidemian hidastamiseksi ja tartuntojen ehkäisemiseksi sosiaalisten kontaktien vähentäminen on tärkeää. Riittävän ja ajantasaisen tiedon merkitystä tautiepidemian saamiseksi kuriin ei voi väheksyä. Kansalaiset voivat omalta osaltaan toimia koronatartuntojen ehkäisemiseksi vain, jos heillä on pääsy oikea-aikaisen ja ymmärrettävän tiedon ääreen. Ajantasaista tietoa epidemian ehkäisystä, taudin leviämistilanteesta ja sen hoidosta on oltava oikea-aikaisesti ja helposti saatavilla. 

Jokaisen on voitava suojella itseään ja läheisiään koronavirukselta. Tiedottamisessa on huomioitava laajasti eri kansalaisryhmien mahdollisuudet saada tietoa sekä heidän käyttämänsä erilaiset viestintäkanavat. Tietoa on tuotettava selkokielellä sekä myös erilaiset kielivähemmistöt huomioiden. 

Neuvontapuhelimet ovat tärkeässä roolissa siinä, että kansalaiset saavat ajantasaisesti tietoa heitä askarruttaviin kysymyksiin. Neuvontalinjoja on oltava riittävästi ja niistä on tiedotettava aktiivisesti. 

Koronatestien määrää on merkittävästi lisättävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi, sairauksien erotusdiagnostisiin tarkoituksiin sekä henkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Suomessa koronatestejä on tehty keskitetysti, kriteerit ovat olleet tiukat ja testien saatavuus on ollut rajoittunutta. Etelä-Koreassa epidemiakäyriä on saatu rajattua laajemmalla testaamisella, ja myös WHO suosittaa aktiivisempaa testausta kuin mitä Suomessa on tehty. 

Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan tartuntatautien valvontamenoihin 26 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu muun muassa testausten lisäämiseen. Kokoomus pitää lisäystä tarpeellisena, mutta riittämättömänä. Kokoomus esitti lisätalousarvioaloitteella summan korottamista, ja aloite meni valiokunnassa läpi. Kiitämme hallituspuolueita siitä, että kokoomuksen esittämä huoli otettiin vakavasti. 

Testien hintavuus ja byrokratian hitaus ovat estäneet myös testauksen laajentamisen yhteiskunnan yrittäessä hillitä kustannuksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaatii testausten saatavuuden parantamista sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa ollaan ensi linjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan. Myös siellä on oltava riittävät työkalut potilaiden tutkimiseksi ja epidemian ehkäisemiseksi. 

Sairaalahoitoa tarvitsevien testaaminen on tärkeää oikeanlaisen hoidon sekä hoitohenkilöstön riittävän suojautumisen varmistamiseksi. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopealla aikataululla, jotta tartuntojen leviäminen terveydenhuollossa voidaan estää. Testauskapasiteetin riittävyyden varmistaminen näille ryhmille on terveydenhuollon toimintakyvyn ja tartuntojen estämisen kannalta olennaista. 

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista ja kapasiteettia hyödynnetään koronaepidemian testauksen saatavuuden parantamisessa. Suomalaisten yritysten osaamista testireagenssien ja testivälineistön valmistamisessa on välttämätöntä hyödyntää.  

Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa myös selkeitä kustannushyötyjä, jos testauksilla saadaan vähennettyä tartuntoja ja sairaalahoitojaksoja. 

Yliopistosairaaloiden yhteyteen tarvitaan turvalaboratoriot, joissa virusdiagnostiikka saadaan tehtyä nopeasti ja turvallisissa olosuhteissa. Yliopistosairaalat tekevät yhteistyötä yliopistojen kanssa testidiagnostiikan saatavuuden ja kehittämisen mahdollistamiseksi. Turvalaboratorioita tarvitaan sekä nykytilanteessa että jatkossa tarttuvien tautien tutkimiseen ja testaukseen. Testidiagnostiikan kehittämiseksi yliopistot tarvitsevat asianmukaisen rahoituksen. 

Koronaepidemian takia suojavarusteiden, kuten hanskojen, suojatakkien ja suu- ja nenäsuojusten, kysyntä ja käyttötarve on lisääntynyt koronaepidemian takia räjähdysmäisesti Suomen sairaaloissa, perusterveydenhuollossa, ensihoidossa ja laboratorioissa. Terveydenhuollon henkilöstön suojaaminen on tärkeää, jotta suojaamme heitä tartunnoilta ja meillä riittää henkilökuntaa sairaiden hoitamiseen.  

Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan tartuntatautien valvontamenoihin 26 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu muun muassa suojavarusteiden hankintaan. Kokoomus pitää lisäystä tarpeellisena, mutta riittämättömänä. Kokoomus esitti lisätalousarvioaloitteella summan korottamista, ja aloite meni valiokunnassa läpi. Kiitämme hallituspuolueita siitä, että kokoomuksen esittämä huoli otettiin vakavasti. 

Suojavarusteilla voidaan suojata myös asiakasta saamasta tartuntaa hoitohenkilökunnasta, esim. kun hoidetaan kotihoidon tai muiden riskiryhmien asiakkaita, joille infektio voisi olla kohtalokas. Jotta suojavarusteiden käyttö on turvallista, niitä on oltava riittävästi ja niitä on pystyttävä vaihtamaan riittävän usein. On huolestuttavaa, että varmuusvarastot on jouduttu jo avaamaan suojavarusteiden puutteiden takia. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on käytössään tarpeelliset suojavälineet ja heidän työturvallisuudestaan huolehditaan heidän hoitaessaan nyt koronavirusepidemiaa ja jatkossa mahdollisesti muita tarttuvia tauteja. Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen on välttämätöntä valmistaa tarvikkeita myös itse ja varmistaa sitä kautta huoltovarmuus suojavarusteiden osalta. Suomi ei voi jäädä sivustaseuraajaksi suojavarusteiden saatavuuden osalta. Suomen tulee turvata sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuus että muiden kansalaisten terveys. 

Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee riittävien suojavarusteiden lisäksi myös viimeisimpään tietoon perustuvan suojainten käyttöohjeen, jotta suojavarusteiden riittävyys epidemiahuipun yli voidaan turvata. Terveydenhuollon yksiköissä on nyt epäselvyyttä ohjeista. On henkilöstön oikeusturvan kannalta tärkeää, että ohjeet ovat avoimesti tiedossa. Terveydenhuollon henkilöstölle on kiireellisesti ohjeistettava suojainten käytön yhtenäiset kriteerit. 

Myös ikäihmisten ja muiden riskiryhmään kuuluvien parissa työskenteleville, kuten kotihoidon työntekijöille, on varmistettava riittävät suojavarusteet sekä asianmukainen ohjeistus. 

Palvelusetelien käyttö on otettava vahvemmin osaksi keinovalikoimaa, jolla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Lainsäädäntö palvelusetelien käyttöön on kunnossa, mutta kuntia on ohjeistettava niiden parempaan hyödyntämiseen. Palvelusetelillä helpotettaisiin kuntien oman palvelutuotannon ja tärkeiden peruspalveluiden pitämistä toimintakykyisinä koronaepidemian aikana. 

Palveluseteleillä on onnistuttu monissa kunnissa luomaan uudenlaisia, ketteriä lähipalveluja. Siihen on erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa mittava tarve. Kuntien tulee laajentaa palvelusetelin käyttöä. Palveluseli helpottaisi palvelujen saatavuutta ilman viiveitä ja keventäisi koronaviruksen tuomaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 

Palveluseteliä tulee hyödyntää kunnissa esimerkiksi perusterveydenhuollon ja kotiin vietävien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Monissa kunnissa on ennestään pitkät jonot terveyskeskuksiin ja tilanne on nyt vaarassa vaikeutua. Toimia tarvitaan nopeasti, että voimme poikkeustilassakin huolehtia ihmisten terveydestä. 

On välttämätöntä varmistaa, että jokainen riskiryhmään kuuluva saa tarvitsemansa avun kotiin. Taudilta suojautuvia, kotiinsa jääviä ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia tulee tukea palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Kuntien tulee myöntää seteleitä heille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin. 

Epidemian edetessä sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen on mahdollisimman aikaisesta vaiheesta lähtien ulotettava myös koronakriisistä aiheutuvien muiden haittavaikutusten ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Työn ja toimeentulon menetyksen ja syrjään jäämisen vaikutukset voivat näkyä vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä yhteiskunnassa. Kiireettömän hoidon, kuntoutuksen ja terapioiden siirtämisellä voi olla haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, mikä on omiaan aiheuttamaan merkittävää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja sosiaali-etuuksien määrässä tulevina vuosina.  

Kansaneläkelaitos Kelasta haettavien etuuksien määrä tulee kasvamaan merkittävästi koronavirusepidemian myötä. Epidemia vaikuttaa esimerkiksi sairauspäiväraha- ja tartuntatautipäivärahahakemusten määriin. Lomautusten ja työttömyyden lisääntyessä myös työttömyysturvan, yleisen asumistuen ja viimesijaisen perustoimeentulotuen hakemusmäärät ovat merkittävässä kasvussa. Resursseja tarvitaan lisää etuushakemusten jouhevan käsittelyn turvaamiseksi. 

Koronaepidemian vaikutuksiin vastaaminen tuo Kelalle myös kokonaan uusia tehtäviä. Hallituksen linjaama yrittäjille laajennettu työttömyysturva tarkoittaa kokonaan uuden tukimuodon tuomista Kelan palveluvalikoimaan. Uuden etuusmuodon luominen vaatii kokonaan uusien tietojärjestelmien kehittämistä.  

Poikkeusoloista aiheutuva Kelan työmäärän kasvu aiheuttaa tarpeita myös esimerkiksi henkilöstön, työtilojen ja työvälineiden lisäämiseksi. Kelan toimintamäärärahoja tuleekin kasvattaa siten, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksien maksatus pystytään turvaamaan. Kelalle on mahdollisimman pian varmistettava tieto lisäresursoinnista, jotta etuuskäsittelyt eivät ruuhkaannu. 

Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen uhkaa kuitenkin kaataa muuten terveitä yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti. 

Hallituksen tähän mennessä julkaisemat toimet ovat olleet oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä suhteessa yritysten akuuttiin hätään. Tarvitsemme nopeasti lisätoimia, joilla tuetaan kansalaisten toimeentuloa ja turvataan yritysten toimintaedellytykset kriisin yli. 

Hallitus on mainostanut tehneensä yritysten pelastamiseksi 15 miljardin euron paketin. Kokonaisuus koostuu käytännössä vain lainatakauksista ja maksulykkäyksistä. Nämäkin ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi — vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi. 

Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Rajoituspäätösten rinnalla olisi aina tehtävä päätöksiä rajoituksista kärsivien yritysten suorista ja epäsuorista tuista. 

Hallitus on päättänyt esimerkiksi ravintoloiden ja kahviloiden sulkemisesta määräajaksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Päätös on epidemian torjunnan kannalta oikea, mutta ravintoloiden sulkeminen lailla on toisaalta vastoin perustuslain suomaa elinkeinonvapautta ja omaisuuden suojaa. Tämä edellyttää pääministeri Sanna Marinin hallitukselta erityistä kohdennettua tukipakettia ravintola- ja kahvila-alalle. 

Kokoomus edellyttää, että tämä paketti tuodaan eduskuntaan jo seuraavan lisätalousarvion yhteydessä. Tämä tukipaketti ei poista muiden yritysten akuuttia tarvetta suoralle tuelle, eikä se saa olla pois muilta suomalaisilta yrityksiltä. Enää ei voida puhua, että koronakriisi koskettaisi vain tiettyjä toimialoja, vaan kaikkia suomalaisia yrityksiä, pieniä ja isoja. 

Kokoomus teki lisätalousarvioaloitteet, joissa esitettiin Business Finlandin ja ELY-keskusten suorien tukien tuntuvaa kasvattamista. Hallituspuolueet ovat viimein kuulleet kokoomuksen ja yrittäjien viestin. Valiokunta on päättänyt moninkertaistaa yritysten suoriin tukiin varatut rahat. Pidämme kuitenkin erityisesti pienimmille yrityksille, joissa työskentelee yhdestä viiteen henkilöä, suunnattuun tukeen varattua summaa korotuksesta huolimatta riittämättömänä. Esitämme siksi ELY-keskusten tukirahoihin 150 miljoonan euron lisäystä. Näin huomioitaisiin ravintoloiden ja Uudenmaan rajojen sulkemisesta aiheutuneet uudet tukitarpeet myös pienissä yrityksissä ja toiminimiyrittäjien arjessa. Erityisesti tulojen hävitessä vuokramenot uhkaavat kaataa pieniä yrityksiä. 

Jos rahat loppuvat, on eduskunnalle tuotava välittömästi uusi lisätalousarvio. Lisäksi ehdotamme, että rahoituksen myöntämiskriteerejä on laskettava määräaikaisesti koronakriisin aiheuttamien lainarästien, oman pääoman heikentymisen ja maksuhäiriöiden osalta. 

Tilanteessa valtion aktiivinen finanssipolitiikka on perusteltua, mutta eurot on käytettävä fiksusti. Ensin on selvittävä akuuttivaiheen yli ja vasta sitten arvioitava laajempaa elvytystä ja talouden uudistamista. Hätä ei lue lakia, mutta pysyviä markkinavääristymiä ei myöskään pidä luoda tulevaisuuden kasvun esteeksi. 

Kokoomus kantaa huolta epävarmuuden ja epätoivon keskellä elävistä yrittäjistä sekä yritysten työntekijöistä, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Vaikka terveys onkin juuri nyt etusijalla, me tarvitsemme yrityksemme kriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa.  

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Kokoomus on tukenut yrityksiä ja hallituksen ponnisteluita tarjoamalla omia ehdotuksia, joilla yritykset ja työpaikat voidaan pelastaa. Hallitus on kokoomuksen esityksiä mukaillen muun muassa tuomassa yksinyrittäjät sosiaaliturvan piiriin, sujuvoittamassa lomautuskäytäntöjä ja poistamassa palkansaajilta työttömyysturvan omavastuupäivät. Kokoomus toivoo hallitukselta ripeyttä, jotta esitetyt asiat saadaan nopeasti käyttöön. Lisäksi toivomme, että hallituksen lupausten mukaisesti nyt suunnitellut joustot koskettavat kaikkia yrityksiä tasapuolisesti. 

Kokoomuksen listalla on myös työnantajamaksujen poisto määräajaksi, mahdollisuus lainata korotta alkuvuonna maksetut arvonlisäverot yritysten käyttöön sekä rajoituksia yrittäjien hätää hyödyttävien pikavippifirmojen kohtuuttomaan saalistukseen. Esitämme myös lukuisia toimia, jotka helpottaisivat sekä yritysten että virukselta koteihin suojautuneiden suomalaisten arkea. Väliaikaisilla veromuutoksilla ja palveluseteleillä saataisiin yrityksille töitä ja ihmisille palveluita kotioven taakse. 

Koronaviruksella on merkittäviä vaikutuksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Hallituksen linjausten mukaisesti lähiopetus on keskeytetty peruskouluissa, toisella asteella ja korkeakouluissa. Varhaiskasvatusta järjestetään normaalisti kaikille sitä tarvitseville lapsille. Lähiopetusta järjestetään esiopetuksen sekä peruskoulun 1.—3. vuosiluokkien oppilaille. Vahva suositus on, että mikäli mahdollista, vanhemmat ottaisivat lapsensa etäopetukseen. 

Epidemian vaikutukset kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ovat merkittäviä. Kunnat ja koulutuksenjärjestäjät ovat haastavassa tilanteessa. Meneillään oleva koronavirusepidemia aiheuttaa kuntataloudelle ison loven. Kunnat ovat tilanteessa, jossa varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä vähenee. Valtio on suosittanut, että kunnat hyvittäisivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut, mikäli vanhemmat jäävät lasten kanssa vapaaehtoisesti kotiin hoitamaan lapsia. 

Kuntaliiton karkeiden arvioiden mukaan kriisin aiheuttama lisärahoituksen tarve olisi vähintään 1,5 miljardia euroa. Hallituksen lisätalousarvion mukaan lisäystä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ei ole tulossa muutoin kuin Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin. Tämä on väärä signaali kunnille ja koulutuksenjärjestäjille.  

Peruskoulut ovat venyneet viime viikkoina äärirajoilleen. Etäopetuksen käynnistäminen vain muutamien päivien varoajalla on vaatinut niin opettajilta kuin perheiltä paljon. Erilaisiin koulunkäynnin haasteisiin on hankalaa puuttua pelkän etäopetuksen keinoin. Lisäksi huoli oppilas- ja opiskelijahuollon osalta on todellinen. Tilanteessa, jossa lapset ovat pelkästään etäopetuksessa, tarvittavan tuen ja avun saaminen voi olla hankalaa. 

Poikkeusolojen vallitessa myös oppilaiden tuen tarve kasvaa. Tilanteen pitkittyessä hallituksen on varauduttava siihen, että tähän tullaan osoittamaan erilliset lisäresurssit. On varmistettava, että kun oppilaat ja opiskelijat palaavat lähiopetukseen, kukaan ei putoa opinpolulta ja jokaiselle taataan mahdollisuus riittävään tukiopetukseen ja muihin tukitoimiin. 

Tässä vallitsevassa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että valtiovalta ei lisää miltään osin kuntien tehtäviä. Hallituksen on välittömästi luovuttava kaikesta kuntien lisävelvoitteiden valmistelusta, jotta kuntia ei aseteta kohtuuttomaan tilanteeseen tämän kriisin hoitamisessa. 

Koronaviruksen vaikutus on suuri myös kulttuurin, liikunnan ja nuorison osalta. Kulttuurin ja taiteen toimialalle hallitus on tekemässä pieniä panostuksia. Hallitus esittää koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin 0,9 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi avustuksina kulttuurialan henkilöille ja toimijoille. Hallituksen varaamat määrärahat ovat lähinnä kosmeettisia, eikä niillä pystytä varmistamaan alan toimintaedellytyksiä tässä haastavassa tilanteessa, joka on ajanut sekä suuret että pienet toimijat vakavaan ahdinkoon. Kokoomus esittääkin määrärahan korotusta 5 miljoonalla eurolla yhteensä 5,9 miljoonaan euroon. Tilanteen pitkittyessä on arvioitava lisärahoituksen tarvetta uudestaan. 

Liikunnan ja urheilun saralla tilanne on haastava. Harrastustoiminta on hallituksen linjausten mukaisesti ajettu minimiin. Useat seurat ovat hankalassa tilanteessa, kun ne ovat joutuneet luopumaan kuukausimaksuistaan toiminnan ollessa ajettuna alas. Erityisesti harrastustoiminnan väliaikainen lopettaminen voi aiheuttaa seuroille ja järjestöille isoja taloudellisia haasteita. 

Elintarvikkeiden saatavuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, joten elintarviketeollisuuden työvoiman liikkuvuus on turvattava. Maatilojen osalta pitää varautua sairastumisten johdosta lomitusjärjestelyihin ja tilojen talouden heikkenemiseen. Lisäksi tuotantoon tarvittavien tarvikkeiden saaminen ulkomailta on turvattava. Tukivalvonnat ja muu byrokratia on nyt painettava minimiin. 

Kausityöntekijöiden tulo Suomeen on tulevan satokauden osalta turvattava, ja ratkaisut on juuri nyt löydyttävä nopeasti. Kriittisten työntekijöiden määrä ulkomailta on arviolta muutamia tuhansia. Samalla Suomesta pitää löytää uusia työntekijöitä elintarvikeketjun tehtäviin. Tämän johdosta erityisesti työttömyysturvan kannustavuuteen on poikkeusoloissa löydettävä nopeita ratkaisuja. 

On tärkeää, että pidämme huolta myös energiahuoltovarmuuden kannalta kriittisten työntekijöiden terveydestä. Samalla meidän on turvattava energialaitosten toimintakyky ja laitehuolto sekä kotimaisten lämmityspolttoaineiden saatavuus. 

Poliisin tehtävät ovat lisääntymässä poikkeusoloissa liikkumisen rajoitusten laajetessa. Sisäministeri on sanonut, etteivät poliisin resurssit riitä liikkumisen kattavaan valvontaan Uudenmaan sulkemisen osalta. Kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi ja koronaviruksen pysäyttämiseksi vaadittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi olisi hallituksen syytä kasvattaa poliisin resursseja. 

Hallitus ehdottaa poliisille 5,6 miljoonan euron lisäystä koronavirusepidemiatilanteesta aiheutuviin lisämenoihin. Kokoomus pitää lisäystä hyvänä, mutta riittämättömänä. Kokoomus esittääkin poliisille yhteensä 10,6 miljoonan euron määrärahalisäystä, mikä on 5 miljoonaa hallituksen esitystä enemmän. 

Suomi on palauttanut väliaikaisesti EU:n sisärajoille rajavalvonnan, EU on palauttanut EU:n ulkorajavalvonnan. Hallitus ehdottaa rajavartiolaitokselle muun muassa rajavalvonnan lisäysten johdosta yhteensä 3,0 miljoonan euron lisämäärärahaa. Lisäys on kuitenkin poikkeukselliseen tilanteeseen nähden riittämätön, ja siksi kokoomus esittää määrärahan korottamista yhteensä 5 miljoonaan euroon.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

80. Taide ja kulttuuri 

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Koronaviruskriisi vaikuttaa merkittävästi kulttuuritoimijoihin. Ensimmäisiä kärsijöitä tapahtumien ja tilaisuuksien kieltämisen osalta ovat olleet taide- ja kulttuurialan toimijat, joiden tulovirrat muodostuvat ennen kaikkea näiden järjestämisestä.  

Tapahtumien ja tilaisuuksien rajoittaminen aiheuttaa merkittävän haasteen taiteen ja kulttuurin toimialalla työskentelevien henkilöiden toimeentuloon. Rajoitustoimenpiteet ovat perusteltuja, mutta valtion on kuitenkin tultava vastaan, jotta turvataan riittävät edellytykset toiminnan jatkumiseksi myös koronakriisin päätyttyä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kulttuurialan henkilöiden sosiaaliturva on myöskin pirstaleinen, sillä alan tulonmuodostus on hyvin hajanainen. 

Taiteen edistämiskeskuksen määrärahoilla voidaan tukea niin yksilöitä kuin yhteisöjä. Yhtä tärkeää on, että näinä aikoina, kun ihmiset ovat mahdollisuuksien mukaan kotiolosuhteissa, myös kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta voidaan lisätä. Erityisen tärkeää olisi, että valtion toimesta tuettaisiin kotiin vietävien kulttuuripalveluiden järjestämistä etäyhteyksin. Tällä hetkellä, kun teatterit ja konserttitalot ovat sulkeneet ovensa, erityisesti vanhusväestölle suunnattuja kulttuuripalveluja on vahvistettava. 

Hallitus esittää koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin 0,9 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi avustuksina kulttuurialan henkilöille ja toimijoille. Hallituksen varaamat määrärahat ovat lähinnä kosmeettisia, eikä niillä pystytä varmistamaan alan toimintaedellytyksiä tässä haastavassa tilanteessa, joka on ajanut sekä suuret että pienet toimijat vakavaan ahdinkoon. Kokoomus esittääkin määrärahan korotusta 5 miljoonalla eurolla yhteensä 5,9 miljoonaan euroon. Tilanteen pitkittyessä on arvioitava lisärahoituksen tarvetta uudestaan. 

Lisämääräraha kohdennetaan huhtikuun haussa jaettavaksi muun muassa freelance-taiteilijoille, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on konkreettisesti vaikuttanut. Tämän lisäksi tarvitaan lukuisia muita toimenpiteitä, joilla ala pääsee poikkeustilanteen yli. Toimenpiteitä pitää kohdistaa lisää myös tukemaan luovan alan yrityksiä ja yrittäjiä. Kokoomus näkee myös välttämättömäksi, että jakamatonta veikkausvoittovaraa kohdennetaan nyt pikaisesti taiteelle, kulttuurille, liikunnalle ja urheilulle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA  

30. Työllisyys ja yrittäjyys 

42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 

Hallitus ehdottaa pk-sektorin yritysten tukemiseen 50 miljoonan euron valtuuden lisäystä ELY-keskuksille. Tukea kohdennetaan erityisesti palvelualojen yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen. Kokoomus katsoo hallituksen ehdottaman tuen olevan riittämätön suhteessa yksinyrittäjien ja toiminimiyrittäjien erityisen tukalaan tilanteeseen. Onneksi valiokunta korjasi hallituksen esityksen puutteellisuutta kokoomuksen aloitteesta. Katsomme silti, että esimerkiksi ravintoloiden ja Uudenmaan rajojen sulkemisen myötä mietinnössä esitetty tukisumma on edelleen riittämätön. Siksi kokoomus esittää määrärahan korottamista 150 miljoonalla eurolla. 

Kokoomus tukee hallitusta tavoitteessa tukea yrityksiä selviämään koronaviruksen aiheuttamista liiketoiminnan laajoista ja vakavista vaurioista. ELY-keskusten myöntämää tukea pystyvät ennakkotietojen mukaan hakemaan myös toiminimiyrittäjät. Onkin ongelmallista, että pienten yritysten kannalta kriittisen ELY-keskusten myöntämän tuen hakemis- ja myöntämisprosessi on lähtenyt hitaammin liikkeelle kuin Business Finlandin vastaava tuki yhtiömuotoisille pk-yrityksille. 

Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti. 

Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Hallituksen 15 miljardin euron paketti on käytännössä takauksia ja maksujen lykkäyksiä. Nämä ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi — vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi.  

Kokoomus esittää, että pienille yrityksille hakemuksesta myönnettävää suoraa tukea pitää korottaa 150 miljoonalla eurolla. Jos tukiraha uhkaa loppua, on hallituksen tuotava eduskunnalle uusi lisätalousarvio. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan koronakriisin vuoksi. Yksinyrittäjät tarvitsevat pikaisesti apua erityisesti vuokramenoihin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen päätöstä valmiuslain käyttöönottamiseksi sekä muita vahvoja toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tässä tilanteessa valtion pitää tehdä kaikkensa, jotta terveydenhuolto ja muut yhteiskunnan keskeiset toiminnot saavat tarvittavat resurssit. Samalla hallituksen pitää ryhtyä välittömästi vaikuttaviin toimenpiteisiin vähentääkseen rajoitustoimien taloudellisia vaikutuksia. Kunnat, yritykset ja toimeentulonsa menettävät yksityiset ihmiset tarvitsevat välittömästi tukea päästäkseen vaikean tilanteen yli. Muuten edessä on konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen. 

Hallituksen esityksessä (HE 24/2020 vp) vuoden 2020 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi on huomioitu näitä tarpeita. Tässä vaiheessa esitetyt määrärahalisäykset ovat kuitenkin riittämättömiä. Meillä ei ole aikaa odottaa, vaan toimenpiteet pitää kohdentaa ja mitoittaa niin, että tilanne pysyy hallittuna. Tärkeää on myös lähettää selkeä viesti siitä, että valtio tulee lievittämään talouden äkkipysähdyksestä aiheutuvia ongelmia. Näin luodaan ihmisille ja yrityksille uskoa tulevaisuuteen. 

Hallituksen päätös velvoittaa yli 70-vuotiaat eristäytymään on oikea. Tällä päätöksellä pyritään suojelemaan niitä ihmisiä, joille koronavirus on kaikkein vaarallisin. On tärkeää, että tässä tilanteessa pystymme tarjoamaan tukea ja tarvittavia palveluita niitä tarvitseville. Kotihoidon resursseja on lisättävä tässä tilanteessa. Kotihoidon työntekijät tarvitsevat suojavarusteita, ja sairastuneiden kotihoidon työntekijöiden tilalle tarvitaan lisähenkilökuntaa. Samoin vanhustenhoidon resursseja pitää lisätä. 

Tehohoidon kapasiteetti tulee olemaan yksi suurimmista huolenaiheista tulevina viikkoina. Tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa ja siihen tarvittavaa välineistöä on saatava lisää. Jo nyt on ollut pulaa suojavarusteista. Suojavarusteiden hankintaa pitää tehostaa ja kotimaista tuotantoa lisätä. Päätös avata huoltovarmuusvarastot ja keskittää hankintoja on oikea. Suojavarusteiden hankintoihin tarvitaan kuitenkin selkeä lisäpanostus tässä tilanteessa. 

Tarvitsemme sairaanhoidon henkilökunnan pikakoulutusta ja myös lisää henkilökuntaa. Juuri eläköityneitä ammattilaisia ja opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita voidaan palkata tukemaan vakituista sairaalahenkilökuntaa. Kaikkien työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Tähän kaikkeen tarvitaan riittävät resurssit. 

Koronaviruksen leviämisen hidastamisessa avainasemassa on testaus. Sairastuneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa oikea-aikaisesti hoitotoimenpiteitä. Testausta pitää lisätä myös siksi, että voimme tunnistaa paremmin taudin jo sairastaneet. Erityisen tärkeää on tunnistaa terveydenhuollon henkilöstöstä ne henkilöt, joilla on kehittynyt immuniteetti ja voivat näin jatkaa työtään. Rajoitustoimia voidaan myös nopeammin purkaa, kun on tiedossa, kuinka suuri osuus väestöstä on parantunut. 

Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen korostuu kriisitilanteissa. Hallituksen esityksessä lisätään poliisin ja rajavartiolaitoksen määrärahoja, mutta lisäykset ovat erittäin vähäisiä. Tilanteen pitkittyessä turvallisuusviranomaiset tarvitsevat merkittävästi lisää määrärahoja. Ylityökorvauksille ja lisähenkilöstön palkkaamiseen tarvitaan panostuksia, jotta turvallisuusviranomaiset pystyvät hoitamaan lisätehtävät. Tässä tilanteessa on myös huomioitava lisääntyvät sairauspoissaolot. 

Ihmishenkien pelastaminen on tällä hetkellä ehdoton ykkösprioriteetti. Seuraavana on huolehdittava niiden lukuisten työntekijöiden ja yrittäjien tukeminen, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, yrityksensä ja toimeentulonsa. Monien pienyrittäjien maksuvalmius on jo nyt heikentynyt. Hallitukselta tarvitaan päättäväisiä ja oikein mitoitettuja toimia, joilla pelastetaan suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Verotuksen lykkäämiset ja yrityslainat eivät yksin riitä. Yrittäjiä ja työnantajia pitää tukea elvyttävällä finanssipolitiikalla ja palkkojen sivukulujen määräaikaisella alentamisella. Yritykset tarvitsevat myös suoraa tukea. Huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän pitää toimia sairastilanteissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4  

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Vastalauseen lausumaehdotus 7