01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkoministeriön pääluokkaan esitetään yhteensä 1,3 mrd. euroa, joka on 33 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennykset aiheutuvat pääosin vuonna 2021 tehtyjen hallitusohjelman mukaisten lisäysten poistumisesta. Esitettävästä määrärahasta 12 milj. euroa on hallituksen tulevaisuusinvestointeja ja 6 milj. euroa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tuloja. Viisumien käsittelymaksuista sekä maksuosuuksien ja kehitysavun palautuksista arvioidaan kertyvän tuloja noin 25 milj. euroa (luku 12.24). 

Käsiteltävälle momentille ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään 264 milj. euroa, joka on 12,4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  

Suurin osa toimintamenoista kohdistuu edustustoverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen (noin 156 milj. euroa). Kattavan ja toimivan edustustoverkon merkitys Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle ja hyvinvoinnille on kiistaton, koska sillä on keskeinen rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa sekä vienninedistämisessä.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitusohjelman mukaisesti edustustoverkostoa laajennetaan ja vahvistetaan kuluvalla hallituskaudella mm. Afrikassa ja Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Vuonna 2021 avattavat uudet edustustot (Senegalin Dakariin ja Qatarin Dohaan) mukaan lukien Suomella on 91 toimipistettä eri puolilla maailmaa. Lisäksi talousarvioesitykseen sisältyy 6,6 milj. euroa kahden uuden edustuston perustamiseen vuonna 2022.  

Valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että uusien edustustojen sijaintipäätöksiä tehtäessä painotetaan myös sijainnilla tavoiteltavia kaupallisia hyötyjä Suomelle. Lisäksi on tarpeen edelleen harkita Suomen taloudelle ja viennille potentiaalisilla alueilla jo olemassa olevien lähetystöjen laajentamista sekä mahdollisuuksia aloittaa toiminta uusilla kevyen mallin edustustoilla. 

Valiokunta korostaa, että edustustoverkon resurssit tulee turvata pitkäjänteisesti ja rahoituksessa tulee huomioida myös kasvavat turvallisuusuhat ml. tietoturva.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että ulkoministeriön resursseja viennin ja kaupan edistämiseksi Team Finland -verkoston kautta vahvistetaan vuoden 2021 tapaan myös vuonna 2022 (noin 5,1 milj. eurolla). Toimintaa voidaan näin ollen jatkaa 20 henkilötyövuoden lisäpanostuksella. Myös Business Finland on johdonmukaisesti vahvistanut omia vientikeskuksiaan. Nykyisin sen palveluksessa toimii ulkomailla noin 150—160 henkilöä, joista vienninedistämistehtävissä on noin 120 henkilöä ja loput Invest in- sekä Visit Finland -toiminnassa.  

Valiokunta on myös tyytyväinen, että ulkoministeriön vienninedistämistyötä on järjestelmällisesti monin eri tavoin kehitetty, tiivistetty ja uudistettu viime vuosina. Ulkoministeriöön on mm. perustettu (1.8.2021) uusi Team Finland -vienninedistämisyksikkö, joka keskittyy erityisesti jatkuviin suoriin ja proaktiivisiin yrityskontakteihin ja yhteyksiin maakuntiin.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen vienninedistämisverkoston (edustustot, Business Finland, Finnvera, ELY-keskukset ja TE-toimistot) erityishuomio on vuonna 2022 EU-maiden kansallisten elvytyssuunnitelmien myötä kasvavissa markkinoissa, jotta suomalaiset yritykset pystyvät hyödyntämään niiden tarjoamat vientimahdollisuudet maksimaalisesti. Julkisin varoin tulee tukea erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten sekä esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvän uuden liiketoiminnan kansainvälistymispyrkimyksiä. Tarpeen on niin ikään edelleen edistää yritysten yhteisiä vientiprojekteja, joilla voidaan vastata tarjolla oleviin laajoihin hankkeisiin. Lisäksi on oleellista hyödyntää mahdollisuuksien mukaan pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä sekä jakaa parhaita käytäntöjä yhdessä Suomen verrokkimaiden kanssa vientiponnistelujen kehittämiseksi ja tehostamiseksi.  

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että vienninedistämisen resurssit varmistetaan vuonna 2022, ja tarvittaessa määrärahaa tulee tarkistaa lisätalousarvioesityksissä. 

Hallitus tavoittelee työperäisen maahanmuuton vähintään kaksinkertaistamista ja uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kolminkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Syyskuussa 2021 hyväksytyssä työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tiekartassa 2035 ulkoasiainhallinnon vastuulle osoitetaan useita toimenpiteitä, jotka liittyvät mm. osaajien houkutteluun, oleskelulupaprosessin sujuvoittamiseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. 

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi edustustojen maahantuloprosesseja nopeutetaan kasvattamalla määräaikaisesti oleskelulupia käsittelevää henkilöstöä. Talousarvioesitys mahdollistaa lupakäsittelyn pullonkaulojen purkamisen mm. New Delhin ja Manilan edustustoissa.  

Myönteistä on myös, että oleskelulupaprosessia nopeutetaan ja selkeytetään ottamalla käyttöön pitkäaikainen kansallinen D-viisumi, jolle annetaan palvelulupaus 14 vuorokauden käsittelyajasta. Valmisteluun on tarkoitus käyttää EU:n elpymisvälineen tuloja noin 3,1 milj. euroa. Elpymisvälineen tuloja (3,0 milj. euroa) käytetään myös digitaalisen Virtual Finland -palvelualustan rakentamiseen, joka mahdollistaa integroidut palvelupolut Suomeen tuleville yrityksille, työntekijöille ja opiskelijoille. Palvelualustan tarkoituksena on tarjota Suomeen muuttoa ja asettautumista koskevat eri viranomaisten palvelut helposti ja sujuvasti yhden luukun periaatteella.  

Valiokunta pitää koulutus- ja työperäisen maahanmuuton lisäämistä välttämättömänä. Samanaikaisesti on tärkeää kiinnittää huomiota sen yhteydessä mahdollisesti kasvavan ihmiskaupan torjuntaan. 

Valiokunta nostaa esiin, että Suomi toimii Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana vuonna 2022 ja Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajuus jatkuu vuosina 2021—2023. Suomi valittiin myös jäseneksi YK:n ihmisoikeusneuvostoon vuosiksi 2022—2024. Tarjolla olevien vaikutusmahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää hyvää valmistelua ja toiminnan riittävää resursointia. 

Momentille ehdotetaan lisäksi 1 300 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta.  

74.Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 11,3 milj. euroa, joka on 3,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaan sisältyy vähennyksestä huolimatta 3,3 milj. euroa kertaluonteista rahoitusta edustustoverkon vahvistamiseen ja kiinteistömuutoksiin (hallituksen kertaluonteiset tulevaisuusinvestoinnit).  

Valiokunta pitää momentin määrärahan korotusta kehystasosta (8 milj. euroa) perusteltuna. Tarpeen oli lisäksi uudelleen budjetoida vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa koronapandemian myötä käyttämättä jäänyttä määrärahaa, jotta se on käytössä edelleen vuonna 2022 mm. Pekingin ja Moskovan kiinteistöhankkeisiin.  

Kiinteistöjen, kuten muidenkin kustannusten minimoimiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että edustustoverkon ja kiinteistöjen suunnittelun ja kehittämisen yhteydessä selvitetään aina myös mahdollisuudet pohjoismaiseen sekä muiden EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa tehtävään yhteistyöhön. 

66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 706 milj. euroa ja 596 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2022 jälkeen.  

Määrärahoja kohdennetaan eniten monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön (224 milj. euroa) YK-järjestöjen, Maailmanpankkiryhmän, muiden monenkeskisten järjestöjen ja alueellisten kehitysrahoituslaitosten kautta. Maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön osoitetaan noin 180 milj. euroa, josta suurin osa (108,4 milj. euroa) kohdistuu Afrikkaan ja Lähi-itään.  

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota YK-järjestöjen tukeen ja pitää tärkeänä sen pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Samalla edistetään Suomen mahdollisuuksia aloitteelliseen ja tulokselliseen YK-politiikkaan. Valiokunta on tyytyväinen, että Suomella on valmius rahoittaa myös kahden Suomeen perustettavan Unicefin innovaatiotyön keskuksen toimintaa 8,5 milj. eurolla vuonna 2022. 

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että kansalaisjärjestöjen tukeen esitetään 8 milj. euron korotusta (yhteensä noin 88 milj. euroa). Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoitava apu vahvistaa yleensä samalla kehittyvien maiden omia kansalaisyhteiskuntia ja tukee siten demokratiakehitystä. Tämä työ on aiempaakin merkittävämpää, koska kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan yhä useammassa maassa ja peräti kahden kolmasosan maailman väestöstä arvioidaan asuvan itsevaltaisen hallinnon alaisina. Tärkeää on, että avoimeen hakuun perustuva kansalaisjärjestöjen tuki myönnetään kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin. Mahdollisuuksien mukaan jatkossa on syytä panostaa myös kumppanimaiden kansalaisjärjestöjen toiminnan suoraan vahvistamiseen.  

Valiokunta korostaa, että julkisella ja lahjamuotoisella kehitysyhteistyörahoituksella voidaan vahvistaa erityisesti demokratiaa, toimivaa oikeusvaltiota ja hyvää hallintoa, jotka ovat myös kestävän yritystoiminnan, talouden ja sitä kautta hyvinvoinnin vahvistamisen edellytyksiä.  

Humanitaariseen apuun (noin 85 milj. euroa) esitetään pieni 150 000 euron korotus. Avun tarve on suuri, kun maailman humanitaariset kriisit ovat kasvaneet. Globaalisti hätäavun tarpeessa arvioidaan olevan 240 miljoonaa ihmistä 56 maassa. Mittavimmat humanitaariset kriisit ovat Syyriassa, Jemenissä ja Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja lisääntyvää pakolaisuutta on odotettavissa mm. Afganistanista ja Etiopiasta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi varautuu tarvittaessa kasvattamaan hätäavun määrää, jotta pakolaistilannetta pystytään hillitsemään. Talousarvioesityksen mukaisesti humanitaarisen avun tuloksellisuutta tulee vahvistaa myös yhteensovittamalla se rauhanrakentamisen ja kehitysyhteistyön kanssa. 

Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön yhtenä suurimpana kohdemaana on ollut Afganistan. Tämä kehitysyhteistyö on toistaiseksi keskeytetty, koska Suomi osana Euroopan unionia ei tunnusta maata hallinnoivaa Talibanin hallintoa. Afganistania tuetaan kuitenkin humanitaarisen avun keinoin. 

Valiokunta toteaa, että avun tarve alueella on ilmeinen. Erityisen huolissaan valiokunta on naisten ja tyttöjen oikeuksista, mukaan lukien seksuaalioikeuksien edistämisestä. On hyvä, että ulkoministeriö kartoittaa muiden avunantajien ja kumppanijärjestöjen kanssa avun tarpeita ja etsii parhaita uuteen tilanteeseen sopivia keinoja afganistanilaisten tukemiseen.  

Suomi on sitoutunut osana Team Europea solidaarisuuteen koronapandemian hoidossa tarvittavien lääkkeiden, rokotteiden ja diagnostiikan jakamiseksi yhdenvertaisesti. Team Europe koostuu EU:n toimielimistä, jäsenvaltioista, kansallisista kehitysyhteistyövirastoista ja kehitysrahoituslaitoksista sekä Euroopan investointipankista ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista. EU on sitoutunut lahjoittamaan muihin maihin 500 miljoonaa rokotetta kesään 2022 mennessä. Rokoteliittouma Gavi hallinnoi monenvälistä COVAX-rokoteyhteistyömekanismia. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osallistuu vahvalla panostuksella kehitysmaiden rokotekattavuuden kohottamiseen sekä rokotetuotantoa helpottaviin sopimusjärjestelyihin ja tukitoimiin. Päätökset lahjoituksista tulee tehdä hyvissä ajoin, jotta rokotevalmistajat pystyvät siihen varautumaan sekä tarvittava hallinto ja jakelu kylmäketjuineen ehditään toteuttamaan. 

Valiokunta totesi vuoden 2021 budjettimietinnössään (VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp, HE 227/2020 vp), että käsiteltävän momentin rahoitus on laaja, ja piti välttämättömänä, että eduskunnalle päätöksenteon pohjaksi esitettävä tieto on riittävän yksityiskohtaista. Talousarvioesitys on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta valiokunta pitää tärkeänä, että työtä kokonaiskuvan selkeämpään hahmottamiseen edelleen jatketaan.  

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa. Tästä 500 000 euroa osoitetaan käyttösuunnitelman kohtaan 4. Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö. Valiokunta pitää tärkeänä, että kohdan avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota kansainvälisen IDEA-yhteistyöjärjestön tarpeisiin. Lisäyksestä 400 000 euroa kohdennetaan käyttösuunnitelman kohtaan 5. Humanitaarinen apu, jossa avustuspäätöksiä tehtäessä on tärkeää ottaa huomioon koronakriisin aiheuttamat lisätarpeet sekä EU-komission aloite Education in Emergencies suuntaamalla rahoitusta 1. ja 2. asteen opetuksen järjestämiseen humanitaaristen kriisien yhteydessä. 

89.Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Varsinaisen kehitysyhteistyön lisäksi jatketaan kestävän kehityksen mukaisten kehittyviin maihin kohdistuvien investointien tukemista finanssisijoitusten ja lainojen avulla. Tarkoitukseen esitetään noin 130 milj. euroa ja 10 milj. euron sopimusvaltuuksia, joista syntyy menoja vuoden 2022 jälkeen. Finanssisijoitukset ovat kehyksen ulkopuolista rahoitusta, koska niillä on palaumaodote, eivätkä ne siten lisää kansantalouden tilinpidossa valtiontalouden alijäämää. Finanssisijoituksia on tehty yhteensä noin 550 milj. euroa vuodesta 2016 alkaen, ja kuluvalla hallituskaudella niiden määrän on tarkoitus nousta yli miljardiin euroon.  

Valiokunta pitää aiempien vuosien tapaan kehitysyhteistyön finanssisijoituksia (myös Finnfundin pääoman korottamiseen esitettävää 10 milj. euroa momentilla 24.30.88) tarkoituksenmukaisena ja tehokkaana toimintatapana, jossa valtion varat voivat kiertää uusiin kehityshankkeisiin. Vuoden 2022 määrärahaa kohdennetaan investointisuunnitelman tavoitteiden pohjalta päätettäviin kohteisiin, erityisesti ilmastorahoitukseen, vähiten kehittyneiden ja Afrikan maiden kehitykseen sekä sukupuolten tasa-arvon tukemiseen. Finanssisijoituksilla toteutettujen kehityshankkeiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta tulee edelleen kehittää ja seurata muun kehitysyhteistyön tavoin. Tarkoituksenmukaista on myös edistää suomalaisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia toteutettaviin hankkeisiin.  

Valiokunta korostaa, että kehitysyhteistyön haasteet ovat mittavat, joten on tärkeää, että yksityinen sektori on mukana toiminnassa yhä enenevässä määrin. Valiokunta viittaa lisäksi aiempana olevaan (luku 24.30) ja korostaa tässäkin yhteydessä, että yksityisen rahoituksen lisäämiseksi Suomen on oltava aktiivisesti mukana kehittämässä myös eurooppalaista kehitysrahoituksen rakennetta ja Pohjoismaiden kehitysrahaston (NDF) toimintaa. 

50.Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 800 000 euroa kansainvälisten järjestöjen tukemiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry:n tarpeisiin ja selvitetään mahdollisuudet tukea myös Artists at Risk -toimintaa. 

03.Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että valtuutettujen toimistojen hallinnollisia tukitehtäviä pyritään yhdistämään ja vähentämään näin päällekkäistä työtä. Saadun selvityksen mukaan oikeusministeriö on jo selvittänyt vaihtoehtoja hallinnonalan itsenäisten viranomaisten hallinnollisten palvelujen kehittämiselle. Vireillä on nyt säädösvalmistelu, jonka yhteydessä hallinnollista rakennetta selkiytetään, millä pyritään mm. parantamaan resurssien kohdentamista valtuutettujen substanssitehtävien hoitamiseen.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että momentille on varattu 200 000 euroa ensi vuoden alussa käynnistyvään naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijan tehtävään. Kyseessä on uusi yhdenvertaisuusvaltuutetulle osoitettu tehtävä, jota koskeva laki on hyväksytty lokakuussa 2021 (TyVM 13/2021 vp — HE 123/2021 vp). Määrärahan suuruudessa on otettu huomioon hallinnollisissa tukitehtävissä saavutettava säästö, kun tehtävä osoitetaan jo olemassa olevalle toimijalle. Määrärahan riittävyyttä on kuitenkin seurattava ja otettava huomioon mm. seurattavan tehtäväkentän laajuus. 

Momentille ehdotetaan 166 000 euron lisäystä, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on eduskunnassa edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

05.Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 166 000 euron lisäystä, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on eduskunnassa edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

50.Avustukset (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa, josta osoitetaan 

• 100 000 euroa Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan 
• 100 000 euroa rauhantyön järjestöjen toimintaan 
• 70 000 euroa Nollalinjan toimintaan  
• 150 000 euroa Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan 
• 80 000 euroa rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille uusintarikollisuuden ehkäisyyn. 

04.Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talous- ja velkaneuvonnan toimintaan on kohdennettu noin 25 lisähenkilötyövuotta vuosina 2019—2021, minkä turvin on ollut mahdollista parantaa talous- ja velkaneuvontapalveluiden alueellista saatavuutta ja oikea-aikaista kohdentumista. Ylivelkaantuminen on kuitenkin kasvava yhteiskunnallinen ongelma, ja saadun selvityksen mukaan talous- ja velkaneuvonnassa käsitellään noin 31 200 asiaa vuonna 2022, mikä on noin 1 000 asiaa enemmän kuin vuonna 2021. 

Valiokunta korostaa ennalta ehkäisevän talousneuvonnan ja matalan kynnyksen palvelujen edistämistä ja pitää tärkeänä, että neuvonnan vaatimien resurssien riittävyyttä seurataan. Ylivelkaantumisen vähentämiseksi on myönteistä, että talousarviossa osoitetaan 1 milj. euron rahoitus talousosaamisen toiminnon perustamiseen. Kyseessä on uusi toiminto, joka perustuu Suomen Pankin johdolla laadittuun talousosaamisen strategiaan ja jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten talousosaamista ja edistää sitä kansalaistaitona.  

01.Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 808 milj. euroa, joka on 8,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  

Talousarvioesitykseen sisältyy kehyspäätöksen mukaisena lisäyksenä 2,5 milj. euroa poliisien määrän nostamiseen hallitusohjelman mukaisesti 7 500 henkilötyövuoteen. Lisäyksen myötä poliisilla on 10 milj. euroa käytettävissä asetetun tavoitteen saavuttamiseen.  

Budjettiriihessä hallitus päätti edelleen lisätä poliisille yhteensä 12,9 milj. euroa. Tästä 10,6 milj. euroa esitetään operatiiviseen toimintaan erityisesti poliisin läsnäolon ja näkyvyyden turvaamiseen heikoimpien palvelutasojen alueilla sekä ihmiskauppayksikön toiminnan jatkamiseen. Kriittisiin toimialoihin kohdistuvien rikosten torjumiseen kohdennettiin 1,2 milj. euroa (15 henkilötyövuotta) ja laittomista uhkauksista aiheutuviin menoihin 1,05 milj. euroa.  

Lisäksi esitetään 1,3 milj. euroa tehokkaan rahanpesun estämisen valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseen (RRF-rahoitusta), mikä osaltaan vahvistaa harmaan talouden torjuntaohjelman toimeenpanoa. 

Vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa poliisille myönnettiin vielä 32,4 milj. euron lisärahoitus, josta kohdennettiin 30 milj. euroa toiminnan turvaamiseen, 1,8 milj. euroa koronapandemian kustannuksiin, 0,4 milj. euroa tietoverkkorikollisuuden torjuntakyvyn vahvistamiseen ja tietosuojan parantamiseen sekä 0,21 milj. euroa korruptiorikollisuuden paljastamiseen ja tutkinnan tehostamiseen.  

Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä tarpeellisina ja toteaa, että ne kohentavat huomattavasti poliisin rahoitustilannetta vuonna 2022. Valiokunta painottaa kuitenkin samalla, että pysyvien perustehtävien rahoituksen tulee sisältyä valtiontalouden kehyksiin. Myös rahoituksen vaikuttavuus on parempi, jos se voidaan ottaa huomioon strategisessa pitkän aikavälin suunnittelussa.  

Valtioneuvosto on asettanut 1.11.2021 poliisihallinnon ulkopuolisen ryhmän selvittämään nopealla aikataululla poliisin määrärahan käyttöä ja määrärahan riittävyyteen liittyviä tekijöitä. Selvityksen on tarkoitus valmistua tammikuun 2022 loppuun mennessä. 

Valiokunta pitää selvityksen tekemistä erittäin tervetulleena. Poliisin määrärahat ovat useiden vuosien ajan osoittautuneet riittämättömiksi poliisin menoihin ja tehtävämääriin nähden. Määrärahojen puutetta on paikattu säännönmukaisesti edellisen vuoden siirtyvän erän käytöllä ja lisätalousarvioilla. 

On hyvä, että selvityksessä kartoitetaan poliisin määrärahojen kohdentumista sekä arvioidaan syitä, miksi poliisin vuodesta 2017 vuoteen 2021 vuosittain nousseet määrärahat eivät ole riittävät. Tavoitteena on tuottaa kehittämisehdotuksia, joilla voitaisiin vaikuttaa poliisitoimen menoihin, resurssien tehokkaaseen kohdentumiseen sekä menojen ja tulojen tasapainoon. Tarkoitus on tehdä myös ehdotuksia poliisin hallinnon kehittämisestä. Lisäksi arvioidaan henkilöstökuluja, poliisin tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, toimitilakuluja, ICT-menoja ja investointeja, kehittämishankkeiden määrää, lainsäädäntömuutosten vaikutuksia kustannuksiin ja poliisin työmäärään sekä budjetointitavan vaikutuksia. 

Valiokunta nostaa esiin, että poliittinen tahtotila poliisien riittävästä määrästä, ml. määrän lisäämisestä 7 500 henkilötyövuoteen vuoteen 2023 mennessä, on vallinnut jo useita vuosia. Määrätavoitetta on edelleen nostettu sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 4/2021 vp) 8 200 poliisiin vuoteen 2030 mennessä. Muiden välttämättömien menojen puutetta ei pidä valiokunnan mielestä korvata henkilöstöön kohdistuvilla vähennyksillä, vaan ne on tuotava esiin muilla keinoin.  

Toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja poliittisen tahtotilan toteuttamiseksi valiokunta pitää tärkeänä harkita myös budjettiteknisten keinojen käyttöä, esimerkiksi määrärahojen osoittamista momentin päätösosassa aiempaa vahvemmin eriteltynä henkilöstö-, kiinteistö-, ICT- ja kalustomenoihin, jotta vältytään poliisin määrään kohdistettavalta sopeuttamisuhalta. Perusteltua olisi myös selvittää, tulisiko kalustomenot siirtää omalle momentilleen. 

Tärkeää on niin ikään huolehtia edelleen siitä, että poliisille lainsäädännössä asetettujen uusien velvoitteiden täytäntöönpanoon osoitetaan riittävät resurssit. Lisäksi on tarpeen selvittää, onko poliisilla sellaisia tehtäviä, joita voidaan hoitaa ilman poliisin koulutusta ja onko tällaiset tehtävät tarkoituksenmukaista siirtää muiden toimijoiden vastuulle. Samalla on jatkettava myös toiminnan tuottavuuden lisäämistä ja tiivistettävä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. 

Valiokunta painottaa etenkin poliisin ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistamista sisäisen turvallisuuden selonteon (VNS 4/2021 vp) linjausten mukaisesti. Voimavarojen uudelleen kohdentamisen helpottamiseksi tulee mm. hallintovaliokunnan näkemyksen (HaVL 29/2021 vp — HE 146/2021 vp) mukaisesti kiirehtiä sellaisten lainsäädäntömuutosten valmistelua, joilla voidaan tehostaa poliisin nykyistä resurssien käyttöä (esim. rikostiedusteluun, poliisin esitutkintavelvoitteeseen ja viranomaisten väliseen tiedonkulkuun liittyvät muutostarpeet).  

Poliisin, kuten kaikkien sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden toimijoiden, toimintaympäristö on monimutkaistunut ja laajentunut sekä samalla osaamisen vaatimustaso on noussut. Valiokunta kiinnittää huomiota mm. tietoverkkorikollisuuden kasvuun ja rikollisuuden siirtymiseen verkkoympäristöön. Palvelunestohyökkäykset, tietojen kalastelut ja tietomurrot sekä informaatiovaikuttaminen yleistyvät, ja ne voivat olla myös osa erilaisia hybridiuhkia.  

Valiokunta pitää hyvänä, että poliisi kehittää tiedonhankintaa tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi ja järjestää asiaan liittyvää koulutusta, yhtenäistää toimintatapoja ja ottaa käyttöön tehokkaita teknisiä menetelmiä. Erityisen merkittävää on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan nettirikollisuuden torjunta. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus ja toimintavalmiusaika säilytetään hyvällä tasolla. Myös liikennevalvonnan, ml. raskaan liikenteen valvonnan, vaikuttavuus tulee ylläpitää huolimatta siitä, että siihen kohdistettua työaikaa joudutaan osoittamaan etenkin kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen. 

Rikosten luonteen muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi niiden tutkinta vaatii enemmän resursseja, aikaa, keinoja ja osaamista. Talousrikostorjunnan vaikuttavuuden lisäämistä tavoitellaan reaaliaikaisella rikostutkinnalla ja yhteistyön kehittämisellä keskeisten tahojen kanssa. Poliisiin kohdistuvan luottamuksen ylläpitämiseksi on oleellista huolehtia myös tavanomaisen päivittäisrikollisuuden selvittämisestä. 

Valiokunta on edelleen huolissaan myös alaikäisten tekemistä rikoksista ja pitää tärkeänä, että niihin reagoidaan nopeasti mm. Ankkuritoimintaa ja oma poliisi -toimintamallia vahvistamalla. Niin ikään lähisuhdeväkivalta vaatii poikkihallinnollisia toimia. 

Poliisi tekee myös tärkeää työtä, jolla vaikeutetaan järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa ja sen integroitumista yhteiskuntarakenteisiin. Tarpeellista on mm. tukea henkilöiden irtautumista järjestäytyneen rikollisuuden ryhmistä (Exit-toimenpiteet). Valiokunta nostaa myös esiin järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategian päivittämistarpeen. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitusohjelman mukaisesti poliisissa on panostettu ihmiskaupan tutkintaan. Vuonna 2021 aloitettua toimintaa jatketaan ja kehitetään Helsingin poliisilaitokselle perustetun valtakunnallisen ihmiskauppatutkintaryhmän ja keskusrikospoliisin ihmiskaupparikollisuuden ryhmän tiiviillä yhteistyöllä.  

Myös koti- ja tuotantoeläimiin kohdistuvien eläinsuojelurikosten torjuntaa jatketaan vuonna 2022 kehittämällä ja rakentamalla yhteistyöverkostoja viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Työhön on tarkoitus osoittaa kahden henkilötyövuoden lisäresurssi, ja valiokunta painottaa, että toimintaa tulee vahvistaa koko maan laajuisesti. 

Henkilöstöresurssien ohella on tärkeää huolehtia poliisin varusteiden ja kaluston ylläpidosta ja kehittämisestä. Poliisin kalustomenoihin on tällä vaalikaudella myönnetty yhteensä 10 milj. euron lisämääräraha. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoitusvajetta on kuitenkin edelleen mm. perusajoneuvojen, kuten poliisiveneiden ja -autojen, hankinnoissa.  

Valiokunta on huolissaan etenkin Suomenlahdella käytössä olevien poliisiveneiden riittävyydestä ja pitää välttämättömänä, että hallitus tekee päätöksen Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen poliisiveneen hankinnan aikataulusta ja aloittaa hankinnan suunnittelun vuonna 2022 sekä varaa tarvittavan rahoituksen vuosille 2023—2026. Poliisin suorituskyky tulee varmistaa siten, että kalusto on nopeasti käytössä kaikissa olosuhteissa myös merirajan varmistamiseen. 

Momentille ehdotetaan lisäksi 1 638 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

02.Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 40,8 milj. euroa, joka on 3,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin siitä, että uusi tietojärjestelmäkokonaisuus on saatu onnistuneesti tuotantokäyttöön ja vuonna 2019 voimaan tulleen siviilitiedustelulainsäädännön edellyttämä tekninen infrastruktuuri saadaan keskeisiltä osin valmiiksi lähitulevaisuudessa. Nämä teknistä suorituskykyä koskevat hankkeet mahdollistavat virastolle asetettujen toiminnallisten tulostavoitteiden saavuttamisen.  

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että suojelupoliisi pystyy esitettävällä määrärahalla ylläpitämään lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet ja mahdollistamaan niiden tehokkaan ja asianmukaisen soveltamisen sekä viraston sopeutumisen toimintaympäristön nopeaan muutokseen. 

01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 275 milj. euroa, joka on 3,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  

Rajavartiolaitoksen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava. Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä EU-maiden jouduttua hybridivaikuttamisen kohteeksi Baltiassa ja Puolassa.  

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että Rajavartiolaitoksen voimavarat ovat kohtuulliset vuonna 2022. Talousarvioesitys sisältää 1,0 milj. euron lisäyksen suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen. Lisäksi vuodelle 2022 arvioidaan siirtyvän noin 12,4 milj. euroa vuonna 2021 myönnettyjä määrärahoja. Rahoituksen puutteet koskevat lähinnä toimitilojen perusvuokra- ja ICT-menoja, jotka tulee tarvittaessa ottaa huomioon vuoden 2022 lisätalousarvioissa.  

Rajavartiolaitoksen varautuminen, suorituskyky ja EU-rajan turvallisuus on varmistettava myös jatkossa. Rajavartiolaitoksen kyky varautua häiriötilanteisiin ja kasvaviin EU-velvoitteisiin edellyttävät sisäisen turvallisuuden selonteon mukaan (VNS 4/2021 vp) nykyisen 2 900 henkilötyövuosimäärän nostamista 3 000:een vuoteen 2026 mennessä. Tämä edellyttää samalla rahoituksen uudelleen tarkastelua tulevassa vuosia 2023—2026 koskevassa kehyspäätöksessä.  

Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että Suomen ja Venäjän välisen liikenteen sujuvoittamiseksi hallitus käynnistää vuonna 2022 valmistelut hallitusohjelmassa linjatun Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi ja avaamiseksi sekä varaa tarkoitukseen riittävän rahoituksen. 

Momentille ehdotetaan lisäksi 400 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

70.Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Rajavartiolaitoksessa on käynnissä kahden ulkovartiolaivan hankinta, jonka kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 325 milj. euroa, kun siihen luetaan mukaan myös hankinnan suunnittelu (5 milj. euroa vuonna 2020).  

Valiokunta on huolissaan siitä, että hankinnan hinta on noussut merkittävästi arvioitua suuremmaksi, kun vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa siihen myönnettiin 65 milj. euron lisärahoitus. Hinnan nousu johtuu ennen kaikkea pandemian aiheuttamasta raaka-aineiden ja laivakomponenttien markkinahintojen kohoamisesta, etenkin laivateräksen hinnan noususta (100 prosenttia alkuvuodesta 2020 kesään 2021), sekä telakoiden ja alihankkijoiden riskivarauksista vallitsevassa markkinatilanteessa. 

Hankinnan hintaan kohdistuu saadun selvityksen mukaan jatkossakin paineita johtuen kehittyvästä energiatehokkaasta ja ympäristöystävällisestä teknologiasta sekä kybersuojauksesta.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että valtion isot hankinnat pystytään toteuttamaan parhaalla mahdollisella hankintaosaamisella ja hyödyntämään parhaita käytäntöjä sekä osaamista myös poikkihallinnollisesti.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin, että kahden vanhentuvan valvontalentokoneen korvaaminen on edelleen ilman tilausvaltuutta ja rahoitusta. Hankinta on käynnistettävä siten, että uudet valvontakoneet ehditään saada käyttöön ennen nykyisten lentokoneiden elinkaaren päättymistä vuonna 2025. 

01.Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 22,6 milj. euroa, joka on noin 5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta pitää hyvänä, että esitykseen sisältyy hätäkeskuspäivystäjäresurssien turvaamiseen 2 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. On niin ikään myönteistä, että hallitus täydensi esitystään lisäämällä pelastajakoulutukseen noin 2 milj. euroa, josta osa kohdistetaan ruotsinkielisen pelastajakurssin järjestämiseen.  

Sisäministeriö on yhteistyössä Pelastusopiston kanssa selvittänyt pelastajamäärien nykytilaa ja lisätarpeita kuluvalla vuosikymmenellä. Pelastuslaitosten ja aluehallintoviraston tuottamien tietojen ja arvioiden mukaan pelastustoimen toimintavalmiuden parantaminen ja varallaoloon liittyvät muutokset aiheuttavat noin 1 000 pelastajan lisätarpeen vuosina 2020—2030 sisäisen turvallisuuden selonteossa (VNS 4/2021 vp) linjatun 750 henkilön sijaan. Tarpeeseen vastaaminen edellyttää pelastajakoulutuksen määrän kaksinkertaistamista, johon pyritään vuonna 2022 vastaamaan mm. edellä mainitulla lisämäärärahalla.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että pelastajamäärää pystytään lisäämään ja että koulutus koetaan houkuttelevaksi. On myös oleellista, että rekrytoinnissa ja valintakriteereissä huomioidaan naiset nykyistä paremmin. 

Pelastustoimi siirretään vuoden 2023 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin järjestettäväksi. Uudistuksella on osaltaan tarkoitus vahvistaa valtion ohjausta pelastustoimessa, mikä mahdollistaa entistä yhdenmukaisempien palveluiden tuottamisen koko maassa. Talousarvioesitykseen sisältyy 0,4 milj. euroa hyvinvointialueiden pelastustoimen ohjauksen lisätarpeisiin (mom. 26.01.01). Valtakunnallisen ohjauksen vahvistamisen arvioidaan vaativan yhteensä 10 henkilötyövuoden lisäyksen. Valiokunta pitää lisäystä tarpeellisena ja pitää tärkeänä, että sisäministeriö varautuu myös seuraamaan tarkasti pelastustoimeen tarkoitetun laskennallisen rahoitusosuuden toteutumista hyvinvointialueilla.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin pelastustoimen nykyisessä järjestelmässä olevan noin 81 milj. euron rahoitusvajeen vuoteen 2030 mennessä, joka johtuu palvelutasopuutteista (58 milj. euroa), varallaolon muutostarpeista (13 milj. euroa) ja öljysuojarahaston lakkauttamisesta (10 milj. euroa/vuosi). Vaje tulisi täyttää ennen hyvinvointialueiden perustamista pelastustoimen rahoitusvastuussa olevien kuntien toimesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnat ovatkin lisänneet pelastustoimen rahoitusta noin 16 milj. eurolla kuluvana vuonna. Mahdollinen loppuosa tulee kattaa valtion rahoituksella hyvinvointialueiden siirtymäkauden aikana vuoteen 2030 mennessä.  

Valiokunta pitää niin ikään välttämättömänä, että yhdessä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa turvataan asianmukaisesti sopimuspalokuntien toiminnan jatkuvuus ja resurssit hyvinvointialueuudistuksessa. Lisäksi tulee huolehtia Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ja palokuntayhdistysten hallinnollisen osaamisen ja aseman vahvistamisesta, jotta asetettuihin tavoitteisiin pystytään vastaamaan. 

02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 66,2 milj. euroa, joka on 6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. 

Hätäkeskuslaitos on koko olemassaolonsa ajan kamppaillut henkilöstön riittävyydestä ja koulutetun henkilöstön saatavuudesta. Valiokunta pitää hyvänä, että tilanteeseen on reagoitu ja hätäkeskuspäivystäjien koulutusmääriä on lisätty, mikä näkyy valmistuvien määrässä joulukuusta 2022 alkaen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tarkistaa Hätäkeskuslaitoksen rahoituskehyksen keväällä 2022 siten, että se mahdollistaa Pelastusopistosta valmistuvien päivystäjien palkkaamisen vuodesta 2023 alkaen.  

Alimitoitetut henkilöstöresurssit ja henkilöstön vaihtuvuus ovat vaikuttaneet jo vuosia henkilökunnan jaksamiseen, joka on näkynyt viraston korkeina sairauspoissaoloina (arvio 15 päivää/henkilö vuonna 2022). Hätäkeskuslaitos on panostanut poissaolojen hallintaan, mutta tehdyt toimet eivät ole poistaneet henkilöstön liiallista kuormittuneisuutta. On tärkeää, että johto jatkaa aktiivisesti henkilöstön hyvinvointia lisääviä toimia myös vuonna 2022.  

Valiokunta on edelleen (kuten VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp) huolissaan Hätäkeskuslaitoksen ICT-toimintamenojen jyrkästä kasvussa vuonna 2019 käyttöönotetun hätäkeskustietojärjestelmä Erican myötä. Järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen esitetään 4,2 milj. euron lisäystä, jolloin vuoden 2022 rahoitus nousee yhteensä 4,7 milj. euroon. Osaltaan kustannuksia on kasvattanut myös uuteen teknologiaan siirtyminen ja tietojärjestelmän aiempaa laajempi käyttö viranomaisten johto- ja tilannekeskuksessa. Lisäksi käyttöön liittyvät tietoliikennemaksut ovat kasvaneet merkittävästi, minkä vuoksi hallitus täydensi esitystään lisäämällä 1,3 milj. euroa STUVEn TOSI-maksuihin. 

Valiokunta pitää välttämättömänä Hätäkeskuslaitoksen suorituskyvyn turvaamista ja toteaa, että hätäkeskustoiminnan sujuvuudella on suora vaikutus hätäkeskuspalveluja käyttävien viranomaisten (poliisi, pelastustoimi, sosiaali- ja terveystoimi) palvelujen saatavuuteen ja siten ihmisten turvallisuuteen. 

01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 65,9 milj. euroa, joka on 1,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa, mikä aiheutuu kertaluonteisten lisäysten poistumisesta. 

Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitykseen sisältyy useita toimenpiteitä, joilla edistetään työ- ja koulutusperusteista maahanmuuttoa. Hallitus esittää momentille 5,5 milj. euron lisäystä henkilöstöresurssien turvaamiseen ja työperusteisten oleskelulupien käsittelyn nopeuttamiseen, mikä mahdollistaa noin 100 henkilön määräaikaisen virkasuhteen jatkamisen vuonna 2022. Esitykseen sisältyy myös 1 milj. euron lisäys 14 vuorokauden pikakaistan luomiseen oleskelulupahakemusten käsittelylle.  

Toimintamenoihin esitetään lisäksi noin 7,8 milj. euroa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta automaatiota hyödyntävän digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen mm. osaajien maahanmuuton tueksi. Investointikokonaisuudella edistetään Suomen pärjäämistä globaalissa kilpailussa osaajista, ja sujuvilla maahantuloprosesseilla vahvistetaan Suomen profiilia hyvän hallinnon kärkimaana sekä vastataan kansainvälisten osaajien ja yhteiskunnan tarpeisiin. 

Keskeisenä tavoitteena on käsitellä erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä oleskelulupahakemukset 14 vuorokaudessa ja muiden työ- ja koulutusperusteista oleskelulupaa hakevien ja heidän perheenjäsentensä hakemukset keskimäärin 30 vuorokaudessa. Oleskelulupahakemuksia on tullut vireille vuoden 2021 tammi—elokuun aikana yli 66 000 kappaletta, joka on noin 19 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2019 ennen koronapandemiaa. Määrän ennakoidaan edelleen kasvavan. 

Turvapaikkahakemuksia arvioidaan jätettävän noin 2 500 kappaletta vuonna 2021 (4 550 hakemusta vuonna 2019, 3 209 hakemusta vuonna 2020). Oletettavaa kuitenkin on, että koronapandemian väistyttyä ja matkustuksen lisääntyessä turvapaikkahakemusten määrä kääntyy jälleen kasvuun. Valiokunta pitää hyvänä, että alhainen uusien hakemusten määrä ja osoitetut lisäresurssit ovat mahdollistaneet vanhempien hakemusten ruuhkan purkua ja virastossa on saatu käsiteltyä vuosien 2018—2020 hallinto-oikeuksista palautuneet hakemukset. Virasto on pystynyt myös vastaamaan ylimmiltä laillisuusvalvojilta saamiinsa moitteisiin käsittelyaikojen ylittymisestä.  

Valiokunta kiirehtii oikeusministeriössä olevan yleislainsäädännön valmistelua, jotta säännökset automaattisesta yksittäispäätöksestä voidaan sisällyttää Maahanmuuttoviraston päätöksentekoa koskevaan erityislainsäädäntöön. Kaikki viraston päätökset vahvistetaan edelleen manuaalisessa käsittelyssä, vaikka yksinkertaisimmat asiat voitaisiin ratkaista kustannustehokkaasti automaattisen päätöksenteon avulla.  

Vuoden 2022 talousarvioesitykseen sisältyy myös kiintiöpakolaisten määrän nostaminen 1 500 pakolaiseen (1 050 vuonna 2021) Afganistanin tilanteesta johtuen. Esityksessä on otettu niin ikään huomioon Helsingin vastaanottokeskuksen siirtyminen Maahanmuuttoviraston omaksi toiminnaksi.  

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että esitetty rahoitus riittää vuoden 2022 tarpeisiin. Määräaikaiset lisäresurssit eivät kuitenkaan turvaa viraston lakisääteisten tehtävien hoitoa vuodesta 2023 eteenpäin. Maahanmuuttoviraston toiminta perustuu osaavaan, hyvinvoivaan ja sitoutuneeseen henkilöstöön, josta viraston on kyettävä pitämään kiinni. Tilapäiset määrärahalisäykset johtavat kuitenkin henkilöstön vaihtuvuuteen ja kuormittavat organisaation perustoimintaa. Maahanmuuttoviraston pitkäjänteinen toiminta ja sen kehittämisen tulee turvata pysyvällä rahoituksella, jotta virasto voi vastata tehokkaasti toimintaympäristön muutoksiin. Samalla tulee ottaa huomioon koko maahanmuuttoprosessin sujuvuus ja turvata myös hallintotuomioistuinten riittävä resursointi. 

Momentille ehdotetaan lisäksi 575 000 euron määrärahaa, joka liittyy lakiin Euroopan unionin tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta (HE 134/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 2 mrd. euroa, joka on 8,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin koronapandemian myötä säädetyn vuoden 2021 loppuun voimassa olevan väliaikaisen varusmiesten ruokarahan päättymisestä. Tarvittaessa Puolustusvoimat palaa ruokarahan palauttamiseen vuoden 2022 lisätalousarvioesityksessä.  

Suurin osa momentin määrärahasta osoitetaan palkkausmenoihin (42 %). Materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen käytetään 20 prosenttia, kiinteistömenoihin 14 prosenttia, asevelvollisten koulutukseen ja ylläpitoon 9 prosenttia, ja loppuosa määrärahasta kohdistuu sekalaisiin menoihin.  

Momentilla esitetään niin ikään hyväksyttäväksi uusi vuoden 2022 toimintamenojen tilausvaltuus, josta saa aiheutua menoja enintään noin 158 milj. euroa vuosina 2022—2027. Valtuudella turvataan käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut. 

Valiokunta on tyytyväinen, että esityksessä on otettu huomioon hallitusohjelman kirjaus henkilöstön lisäämisestä 100 uudella tehtävällä asteittain vuosina 2020—2023, johon osoitetaan yhteensä 7 milj. euroa. Vuonna 2022 tarkoitukseen esitetään 1 milj. euron lisämääräraha, joka mahdollistaa noin 15 uuden tehtävän perustamisen ja nostaa uusien tehtävien määrän yhteensä 94:ään. Tarkoitukseen on talousarvion hyväksymisen jälkeen myönnetty yhteensä 6 milj. euron lisäys. 

Myös kertausharjoitusten määrää on ollut tarkoitus nostaa asteittain vuosina 2020—2023. Tarkoitukseen kohdennettiin hallitusohjelmassa yhteensä 1,5 milj. euron lisämääräraha. Vuosina 2020—2021 kertausharjoitusten rahoitusta on korotettu yhteensä 1,3 milj. eurolla. Vuonna 2022 koulutettavien reserviläisten tavoitetaso (19 300 reserviläistä) pidetään vuoden 2021 korotetulla tasolla. Koronapandemiasta johtuen toteutuneet kertausharjoitusten määrät ovat kuitenkin olleet vuonna 2020 ja ennusteen mukaan ovat myös vuonna 2021 huomattavasti talousarviossa mainittua tavoitetasoa vähäisempiä. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin ja pitää myönteisenä, että hallitus lisäsi vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa sopimussotilaiden palkkaukseen 2,2 milj. euroa. Tällä lisäyksellä (85 henkilötyövuotta) sopimussotilaiden määrä pystytään pitämään tarvittavalla tasolla, noin 350 henkilötyövuodessa, myös vuonna 2022.  

Valiokunta toteaa, että riittävä ammattitaitoinen henkilökunta on Puolustusvoimien tärkein voimavara. Perinteisten suorituskykyjen kehittämisen ohella resursseja tarvitaan myös uusiin teknologioihin liittyvään osaamiseen sekä kyber-, informaatio- ja avaruussuorituskykyjen kehittämiseen. Maanpuolustus tarvitsee laaja-alaista osaamista, jota tulee kyetä ylläpitämään ja kehittämään yhteistyössä mm. puolustusteollisuuden, yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teknologiayritysten kanssa. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että Puolustusvoimat kykenee nykyistä paremmin hyödyntämään varusmiesten ja -naisten merkittävän osaamispotentiaalin esimerkiksi kyberasioissa. 

Kiinteistömenojen arvioidaan olevan 269 milj. euroa vuonna 2022. Puolustushallinnon toiminnassa käytetty valtion kiinteistöomaisuus on vuoden 2021 alussa keskitetty Puolustuskiinteistöt-liikelaitokselle. Samassa yhteydessä korotettiin vuosittaista kunnossapitorahaa, ja vuodesta 2022 eteenpäin korotetaan myös investointirahaa.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että Puolustuskiinteistöt-liikelaitos pystyy valiokunnan saaman selvityksen perusteella vähentämään kertynyttä korjausvelkaa ja poistamaan sisäilmariskejä. Rahoituksen kasvu on mahdollistanut niin ikään hiilineutraaliutta edistäviä investointeja, kuten kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavien ja öljylämmityksestä luopumiseen tähtäävien hankkeiden käynnistämisen.  

Sotilaallisen varautumisen ja huoltovarmuuden tarve on kasvanut turvallisuusympäristön muutosten, kuten kehittyvän teknologian ja digitalisaation myötä. Myös ilmastonmuutos lisää riskejä, jotka tulee ottaa huomioon. 

Valiokunta korostaa, että kotimainen puolustus- ja ilmailuteollisuus mahdollistaa sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpitämisen ja maanpuolustuksen toimintakyvyn. Teollinen yhteistyö tulee siten edelleen sisällyttää materiaalihankintoihin aina kun se on mahdollista. Lisäksi kotimaisen teollisuuden kannattavan toiminnan turvaamiseksi on tärkeää edistää yritysten vientimahdollisuuksia ja verkottumista.  

Osaamisen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä kriittisten järjestelmien turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa on välttämätöntä panostaa myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Näiden menojen osuus on ollut noin 2 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen menoista (pois lukien strategiset hankkeet). Valiokunta painottaa, että julkinen rahoitus tukee samalla osaltaan yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja edesauttaa niiden menestymistä kansainvälisessä kilpailussa.  

Huoltovarmuuden turvaamiseksi on lisäksi erittäin tärkeää hyödyntää täysimääräisesti EU:lta saatavissa oleva rahoitus, kuten Euroopan puolustusrahaston ja sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) rahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Ilmavoimien toteuttamiin lentotoimintaharjoituksiin Kauhavan lentokentällä. 

18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään yhteensä 820 milj. euroa, joka on 36 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2022 tilausvaltuudet ovat yhteensä 609 milj. euroa. Valiokunta puoltaa myös käsiteltävälle momentille esitettävän uuden tilausvaltuuden, Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen vuonna 2022, hyväksymistä. Valtuuden enimmäismäärä on 155 milj. euroa vuosina 2022—2026.  

Momentin määrärahalla jatketaan lisäksi Laivue 2020 -hankintaa, jolle myönnetyt valtuudet ovat yhteensä noin 1,3 mrd. euroa. Alusten rakentamisen aloittaminen näyttää kuitenkin viivästyvän alkuperäisestä aikataulusta. Suunnitteluviiveestä huolimatta pyrkimyksenä on edelleen, että uusi laivue valmistuu vuonna 2028. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii omalta osaltaan aikataulussa pysymisestä ja siitä, ettei hankinnan mahdollinen myöhästyminen heikennä merivoimien suorituskykyä. 

19.Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään 1,5225 mrd. euroa. Tästä 1,500 mrd. euroa on tarkoitus osoittaa hankintasopimuksen mukaisiin ennakko- ja etappimaksuihin, jotka sisältyvät vuoden 2021 talousarviossa hyväksyttyyn Monitoimihävittäjien hankinta 2021 -tilausvaltuuteen. Lisäksi momentilla on 22,5 milj. euroa ennakollisen 1,5 prosentin indeksikorotuksen mukaisia menoja. Ennakollinen indeksikorotus tarkistetaan vuoden 2023 keväällä vastaamaan toteutunutta kustannuskehitystä. 

Valiokunta toteaa, että monitoimihävittäjien hankinta etenee suunnitelman mukaisesti. Valiokunta pitää aiempien kannanottojensa mukaisesti (kuten VaVL 10/2021 vp — VNS 8/2021 vp) välttämättömänä, että puolustushallinto arvioi realistisesti hankinnan eri vaihtoehtojen elinkaarikustannukset, jotta varmistutaan siitä, etteivät poliittisen ohjauksen asettamat rahoituksen enimmäismäärät ylity. Huomioon tulee ottaa realistisesti myös puolustusmateriaalin keskimääräistä hinnan nousua nopeampi kallistuminen. 

Hankinta on kyettävä toteuttamaan 10 mrd. euron rahoituksella vuoden 2021 hintatasossa. Lisäksi hankinnan sitomattomaan rahoitukseen lisätään ostovoimakorjaus ja huomioon otetaan vakiintuneen käytön mukaiset indeksi- ja valuuttakurssimuutosten aiheuttamat kustannukset. Käyttö- ja ylläpitokustannusten ylärajaksi on asetettu 10 prosenttia vuotuisesta puolustusbudjetista. Puolustusministeriö on tarkentanut linjausta siten, että 10 prosenttia lasketaan vuotuisista maanpuolustuksen menoista (pois lukien HX- ja Laivue 2020 -hankkeet). 

50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 4,9 milj. euroa. Suurin osa määrärahasta (4,604 milj. euroa) osoitetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin.  

Valiokunta pitää momentin määrärahaa tärkeänä, koska suhteellisen pienellä rahoituksella pystytään tukemaan vapaaehtoistoimintaa, jolla on suuri merkitys maanpuolustustahdon ja kokonaismaanpuolustuksen ylläpitämiselle ja vahvistamiselle.  

Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että sotilaallisen kriisinhallinnan veteraanien kuntoutukseen ja tukitarpeeseen liittyvät ongelmat on tiedostettu ja hallitus täydensi momentin perusteluja siten, että määrärahaa saa käyttää myös mainittuun toimintaan. Tarkoitukseen on käytettävissä 120 000 euroa vuonna 2022. Valiokunta yhtyy kuitenkin puolustusvaliokunnan näkemykseen (PuVL 6/2021 vp — HE 146/2021 vp) siitä, että tällaiset tukitoimet kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja kehottaa hallitusta jatkamaan keskusteluja pysyvän rahoituksen turvaamiseksi. 

02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 187,8 milj. euroa, joka on noin 1,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Merkittävin muutos Tullin toimintamenoissa on tulliselvitysten kokonaisuudistuksen jatkaminen. Useiden uudistukseen tulleiden muutosten myötä EU lykkäsi sen käyttöönottoa vuoden 2025 loppuun, ja vuodelle 2022 esitetty rahoitus vastaa tehtyä uutta päätöstä.  

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Tullin määrärahoja on tarpeen vaatiessa lisätty tehtävissä tapahtuneisiin muutoksiin. Yllä mainitun uudistuksen ohella resursseissa on huomioitu mm. arvonlisäveron alarajan poistuminen ja Ison-Britannian EU-eron tullivaikutukset. Myönteistä on, että vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa lisättiin määrärahaa myös tiedonhallintalain vaatimusten täyttämiseen Tullissa. 

Valiokunta toteaa, että toiminnan kehittämisen määrärahat ovat kuitenkin viime vuosina jääneet niukoiksi. Tarpeita on erityisesti valvontateknologian kehittämisessä, kuten rekisterikilpien ja konttien kuvaus- ja tunnistamisjärjestelmän sekä valvontatoimen prosessien digitalisoinnin kehittämisessä ja riskianalyysijärjestelmän rakentamisessa.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota aiempien vuosien budjettimietintöjensä tapaan (kuten VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp, HE 227/2020 vp) Tullin korkeisiin sairauspoissaoloihin (arviolta noin 11 päivää/vuosi), jotka ovat valtionhallinnon keskimääräisen tason yläpuolella. Henkilöstön mahdolliseen riittävyyteen liittyviä paineita on vaikea hallita, mutta valiokunta pitää edelleen tärkeänä, että Tullin johto jatkaa toimenpiteitä työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sitä kautta sairauspoissaolojen vähentämiseksi. 

03.Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen siitä, että Digi- ja väestötietoviraston käsittelyajat ovat tietyissä asiaryhmissä kohtuuttoman pitkät, mikä heikentää merkittävästi kansalaisten oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumista. Valiokunta pitää tämän vuoksi tärkeänä, että virasto kiirehtii Oikeusturvaohjelman vuosille 2021—2028 täytäntöönpanoa ja edistää muutoinkin ripeällä aikataululla niitä säädösmuutoksia, jotka sujuvoittavat sähköistä asiointia. Valiokunta painottaa toiminnan kehittämistä ja tehostamista, joilla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ilman kansalaisille tarjottavien palveluiden heikentymistä.  

Hallituksen esitykseen eduskunnalle vanhemmuuslaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 132/2021 vp) sisältyvät lait eivät esityksestä poiketen tule voimaan 1.1.2022, joten valiokunta poistaa tällä perusteella momentilta 625 000 euroa. 

30.Hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän sekä Helsingin kaupungin eräiden tehtävien rahoitus (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 47,1 milj. euroa, ja sitä voidaan käyttää mm. hyvinvointialueiden käynnistämisen sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten kustannuksiin. Lisäksi hyvinvointialueille on varattu ICT-valmistelurahoitusta vuosille 2021—2025 yhteensä noin 440 milj. euroa, joka myönnetään erikseen haettavina valtionavustuksina. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa väliaikaisten toimielimien yleisavustusta on pidetty riittämättömänä ja arvioitu, ettei avustus kattaisi edes puolta niistä kustannuksista, jotka syntyvät väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja hyvinvointialueen toiminnan käynnistämiseen valmistautumisesta. Alimitoitetun rahoituksen on arvioitu hidastavan uudistuksen valmistelua ja heikentävän käynnistymisvaiheen toimintojen jatkuvuutta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen riittävyyttä seurataan. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös kunnille aiheutuviin muutoskuluihin, sillä merkittävä osa tehtävien siirron valmistelun ja toteuttamisen muutoskuluista kohdistuu kuntiin. Kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen on nyt esitetty 2 milj. euron korotusta sote-uudistuksen valmisteluun osallistumiseen, mutta myös tämän määrärahan riittävyyttä on seurattava, sillä voimaanpanolaki (616/2021) velvoittaa kuntia muun muassa osallistumaan uudistuksen täytäntöönpanon valmisteluun ja tarvittavan virka-avun antamiseen. Valiokunta toteaa, että uudistuksen sujuvan käynnistymisen kannalta on tärkeää huolehtia siitä, että valmistelutoimet etenevät ensi vuoden aikana mahdollisimman tehokkaasti.  

30.Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Kuntien valtionavut (laskennalliset valtionosuudet, valtionavustukset ja veromenetysten korvaukset) ovat valtion vuoden 2022 talousarvioesityksessä yhteensä 13,1 mrd. euroa, mikä on noin 900 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Mikäli vuoden 2021 lisätalousarviot otetaan huomioon, ehdotetut valtionavut vuodelle 2022 ovat 1,1 mrd. euroa pienemmät kuin vuonna 2021. Aleneminen aiheutuu pääasiassa vuodelle 2021 budjetoitujen määräaikaisten koronatukien poistumisesta. Kuntien laskennalliset valtionosuudet kasvavat vuodesta 2021 noin 350 milj. euroa (3,9 %) ja nousevat näin 9,1 mrd. euroon. Verotulomenetysten korvaukset kasvavat puolestaan noin 300 milj. euroa (12,4 %) yhteensä 2,6 mrd. euroon.  

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan vuonna 2022 hieman alle 8 mrd. euroa. Tämä on noin 290 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa, vaikka koronavirustilanteeseen liittynyt 300 milj. euron kertaluonteinen lisäys poistuu. Valtionosuuden kasvua selittävät mm. indeksikorotukset (188 milj. euroa) sekä 246 milj. euron erillinen valtionosuuden korotus, josta hallitus päätti kevään 2021 kehysriihessä. Myös kuntien uudet ja laajenevat tehtävät lisäävät valtionosuutta (116 milj. euroa). Näistä taloudellisesti merkittävimmät ovat vanhuspalvelulain muutos (43,7 milj. euroa), sote-asiakasmaksulain uudistus (28,0 milj. euroa), lastensuojelun jälkihuollon laajennus (12 milj. euroa), seulontaohjelman laajennus (10 milj. euroa) sekä oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen (8,4 milj. euroa).  

Vuoden 2022 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen vaikutus on 564 milj. euroa. Hallitus päätti kuitenkin kevään 2021 kehysriihen yhteydessä, että kustannustenjaon tarkistuksen valtionosuusvaikutusta ei huomioida johtuen siitä, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020 ja tukea jatketaan vuonna 2021, minkä lisäksi koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset kompensoidaan kunnille. Valtionosuutta korotetaan kuitenkin edellä mainitulla erillisellä 246 milj. euron lisäyksellä. Näiden kahden toimenpiteen yhteinen nettovaikutus on noin 318 milj. euroa valtionosuuksien tasoa vähentävä vuonna 2022, minkä lisäksi kiky-sopimukseen liittyvä vähennys (-234 milj. euroa) muuttuu pysyväksi vähennykseksi ja pienentää pysyvästi kunnan peruspalvelujen valtionosuusrahoitusta vuodesta 2022 alkaen.  

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee näin 25,67 prosentista 23,59 prosenttiin vuonna 2022. Yli puolet muutoksesta on kuitenkin momentin sisäistä teknistä muutosta, joka ei vähennä kuntien saaman valtionosuuden määrää.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssien riittävyyttä seurataan. Valiokunta pitää myönteisenä, että kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen esitetään kertaluonteista 2 milj. euron korotusta, joka liittyy kuntien velvollisuuteen osallistua sote-uudistuksen valmisteluun. Kuten edellä on todettu, myös tämän määrärahan riittävyyttä on seurattava, sillä uudistusta koskevan lainsäädännön voimaantulo luo kunnille useita kustannuksia aiheuttavia uusia velvoitteita sekä ennen järjestämistehtävien siirtymistä hyvinvointialueille että sen jälkeen vuodesta 2023 lukien.  

Valiokunta toteaa, että vuoden 2022 talousarvioesitykseen ei sisälly enää uusia päätöksiä kuntien koronatuista, mutta vuoden 2021 avustuksista osa ajoittuu vasta vuoteen 2022. Tämä tukee kuntien mahdollisuuksia vastata koronan jälkihoitoon myös ensi vuonna. Samalla on kuitenkin varauduttava myös koronatukien jatkamiseen, mikäli epidemiatilanne niin edellyttää.  

Koronakriisin arvioidaan aiheuttaneen myös laajempaa ja pitkäkestoisempaa hyvinvointivajetta, joka ilmenee mm. oppimisvajeina, heikentyneenä toimeentulona, yksinäisyytenä sekä henkisenä pahoinvointina. Valiokunta nostaa erityisesti esille lasten ja nuorten kokeman pahoinvoinnin, jonka vaikutukset saattavat olla pitkäkestoisia ja jotka voivat näkyä vasta viiveellä. Koska hoito- ja palveluvelan suuruutta ei pystytä vielä tässä vaiheessa täysin arvioimaan, on erittäin tärkeää seurata tilannetta ja varautua toimiin, joilla vältetään pitkäkestoisten ja pysyvien vaurioiden syntyminen. Valiokunta toteaa, että tällaisen sosiaalisen velan hoitamatta jättäminen lisää sekä inhimillistä hätää että myös yhteiskunnan maksettavaksi tulevia kustannuksia tulevaisuudessa.  

Valiokunta vähentää momentilta 146 000 euroa, joka lisätään vastaavasti momentille 29.10.20. Määräraha liittyy hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta ym. annetun lain muuttamisesta (HE 127/2021 vp), jonka käsittely on eduskunnassa edelleen kesken. 

02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Opetushallituksen koordinoima Kansallinen lukutaitostrategia 2030 on valmistunut, ja se on julkistettu 16.11.2021. Strategian tavoitteena on luoda ja vahvistaa lukutaitotyön rakenteita, parantaa monilukutaito-osaamista sekä innostaa lukemaan ja monipuolistamaan lukutaitoa. Lukutaitostrategian jatkoksi laaditaan kansallinen lukutaito-ohjelma, jossa tarkennetaan toimenpide-ehdotukset ja niihin liittyvät vastuutahot.  

Valiokunta totesi jo kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään, että lukutaitostrategian valmistuttua on tärkeää saada käyntiin pysyvä valtakunnallinen lukutaito-ohjelma, mutta sen toimeenpanoon ei ole osoitettu resursseja. Toimenpiteet lukutaidon parantamiseksi ovat kuitenkin tärkeitä, sillä saadun selvityksen mukaan etenkin perusopetusikäisten oppilaiden lukutaito on heikentynyt, minkä lisäksi myös asenteet oppimista kohtaan ovat heikentyneet. Pisa-tutkimusten mukaan vuonna 2000 suomalaislapsista oli heikkoja lukijoita 7 prosenttia, mutta vuonna 2008 heidän osuutensa oli noussut jo 14 prosenttiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lukutaito-ohjelman toimeenpanon vaatimat pysyvät resurssit otetaan huomioon määrärahakehyksessä.  

Valiokunta lisää lukutaito-ohjelman toimeenpanoon 1 500 000 euroa, josta osoitetaan 

• 200 000 euroa kansallisen lukutaitostrategian toimeenpanoon ja eri ohjelmien johtamiseen sekä Lukeva varhaiskasvatus -ohjelmapilottiin 
• 50 000 euroa lasten lukuharrastuksen tukemiseen 
• 120 000 euroa tukimateriaaliin heikosti lukevien lasten, nuorten ja aikuisten tukemiseksi 
• 130 000 euroa lukutaidon arviointityökalujen kehittämiseen ja soveltamiseen 
• 1 000 000 euroa Lukeva kunta -verkoston jatkamiseen ja uusien kuntien sitouttamiseen lukutaitotyöhön. 

Lisäksi valiokunta lisää momentille 29.80.50 yhteensä 390 000 euroa, josta osoitetaan 90 000 euroa Lastenkirjainstituutin Lukemo-portaalin ylläpitoon ja tiedotukseen sekä 300 000 euroa Lukulahja lapselle -ohjelman jatkamiseen.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös oppimisvaikeuksien oikea-aikaiseen tunnistamiseen, sillä saadun selvityksen mukaan oppimisvaikeus jää usein tunnistamatta, jolloin lapset ja nuoret eivät saa tarvitsemaansa oikein kohdennettua tukea oppimiseensa. Oppimisvaikeuksien varhainen tunnistaminen on tärkeää mm. syrjäytymiskehityksen ennaltaehkäisemiseksi ja koulupudokkuuden vähentämiseksi.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan tarve erillisen strategian ja siihen liittyvän toimenpideohjelman laatimiseen, millä edistettäisiin oppimisvaikeuksien oikea-aikaista tunnistamista ja vaikuttavien tukitoimien kehittämistä ja saatavuutta. Kansallisen strategian tulisi kattaa koko koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Perustaitojen oppiminen, vaikeuksien tunnistaminen ja tehokkaan tuen varmistaminen liittyvät myös lukutaitostrategiaan ja sen pohjalta kehitettävään toimenpideohjelmaan.  

Valiokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään huomiota siihen, että momentin rahoitus (14,7 milj. euroa) on riittämätön tekijänoikeudella suojattujen teosten kopiointiin ja digitaaliseen käyttöön ym. aiheutuviin menoihin. Lisäksi valiokunta kiinnitti huomiota siihen, ettei momentin päätösosassa otettu huomioon mahdollisuutta hankkia elokuviin liittyviä esityslupia, vaikka kouluilla on suuri tarve hankkia käyttöönsä luvallista audiovisuaalista materiaalia.  

Nyt elokuviin liittyvien esitysoikeuksien hankinta sisältyy momentin päätösosaan, mutta korvausten kokonaismäärä säilyy vuoden 2021 tasolla. Saadun selvityksen mukaan käytettävissä olevaa summaa tulisi korottaa 3,3 milj. eurolla, koska teosten kopiointi ja digitaalinen käyttö ovat viime vuosina lisääntyneet. Myös elokuvien mukaan ottaminen TV-ohjelmien opetuskäyttöä koskevaan sopimukseen edellyttää lisäresursseja.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että tarvittavat määrärahat otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmassa. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa varhaiskasvatuksen ammattilaisille järjestettävän tasa-arvokoulutuksen toteuttamiseen ja verkkokurssien materiaalihankintoihin. Saadun selvityksen mukaan varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttavissa oppilaitoksissa tasa-arvon käsittely on vaihtelevaa, joten alalla on tarvetta ajantasaisen tasa-arvotiedon saamiseen.  

Lisäksi valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kehotunnekasvatukseen liittyvän koulutuksen lisäämiseen. Kehotunnekasvatus on pienten lasten seksuaali- ja turvataitokasvatusta, jota voidaan edistää esim. varhaiskasvattajille ja alkuopetuksen opettajille suunnattavan verkkokoulutuksen kautta.  

30.Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 14,5 milj. euroa, joka vastaa kuluvan vuoden määrärahatasoa.  

Mallin pilotoinnin jälkeen käynnissä on harrastamisen Suomen mallin ensimmäinen varsinainen toimintalukuvuosi, jossa on mukana 235 kuntaa, 1 900 koulua ja noin 400 000 lasta ja nuorta. Uudessa järjestämismallissa toteutetaan lasten ja nuorten toiveisiin vastaavaa harrastustoimintaa paikallis- tai aluetasolla ja pääsääntöisesti koulupäivän yhteydessä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa malli vakinaistetaan ja sille osoitetaan pysyvä rahoitus. On myös tärkeää, että harrastustoimintaa, koulujen kerhotoimintaa sekä perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa kehitetään kokonaisuutena niin, että ne tavoittavat mahdollisimman kattavasti kaikki lapset ja nuoret. Erilaisen koulupäivän yhteyteen järjestetyn toiminnan edistäminen on erityisen tärkeää nykytilanteessa, jossa koronaepidemia on heikentänyt lasten ja nuorten hyvinvointia ja vähentänyt sosiaalisia kontakteja.  

50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n toimintaan uskonnon ja vakaumuksen vapauden edistämiseen.  

51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Helsingin juutalaisen seurakunnan synagogan ja seurakuntakeskuksen turvallisuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen ehdotetaan 150 000 euron määrärahaa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan juutalaiseen seurakuntaan kohdistuu jatkuvasti kohonnut turvallisuusuhka, ja turvallisuuden ylläpidon kustannukset ja välttämättömät investoinnit ovat olleet viime vuosina noin 400 000 euron tasolla. Seurakunta toimii Helsingin ydinkeskustassa, minkä lisäksi sen tiloissa toimivat koulu ja päiväkoti lisäävät turvatoimien tarpeellisuutta.  

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa juutalaisen seurakunnan turvallisuuden parantamiseen ja pitää välttämättömänä, että tarvittava rahoitus (300 000 euroa) otetaan huomioon vuoden 2023 talousarvioesityksessä.  

Saadun selvityksen mukaan luostarin elinvoimaisuuden turvaamiseksi on suunniteltu mm. rakennuskannan ja alueen kehittämistä, mikä lisäisi luostarin ja alueen vetovoimaa matkailukohteena ja parantaisi luostarin muiden elinkeinotoimintojen kehittämistä. Elinvoimaisuutta parantavilla toimilla on nyt entistä suurempi merkitys, sillä koronaepidemian vuoksi luostarin tulot ovat pudonneet, kun matkailu ja myös luostarin valmistamien kynttilöiden kysyntä ovat vähentyneet.  

Valiokunta lisää momentille talousarvioaloitteen TAA 266/2021 vp perusteella 50 000 euroa Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostarin kehittämishankkeen suunnitteluun.  

20.Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kolmivuotiset kehittämishankkeet jatkuvat. Niihin osoitetaan yhteensä noin 155 milj. euroa, josta perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan osoitetaan noin 85 milj. euroa ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseen 70 milj. euroa. On niin ikään myönteistä, että varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen uudistuksen toimeenpano etenee (SiVM 14/2021 vp — HE 148/2021 vp) ja että oppilas- ja opiskelijahuoltoa vahvistetaan (SiVM 12/2021 vp — HE 165/2021 vp). 

Pandemian vaikutusten tasoittamiseen varhaiskasvatuksessa ja esi- ja perusopetuksessa on kohdennettu vuosina 2020 ja 2021 yhteensä noin 124 milj. euroa, joiden käyttöaika jatkuu vielä ensi vuonna. Lisäresurssitarvetta on kuitenkin arvioitava tarvittaessa uudelleen, sillä koronaan liittyvät rajoitustoimet ja etäopetus ovat lisänneet oppimisvajetta kaikilla asteilla. Vaikka etäopiskelu on sopinut osalle oppilaista hyvin, lasten ja nuorten väliset erot ovat kasvaneet, kun osa oppilaista on saanut tukea vanhemmiltaan osan jäädessä pelkän etäopetuksen ja koulun tukiverkkojen varaan. On myös tärkeää, että oppimisvajetta paikataan nopeasti, jotta ongelmat eivät pääse pahenemaan. Pitkällä aikavälillä oppimisvajeen hoitamatta jättäminen voi tulla huomattavasti koulutusinvestointeja kalliimmaksi, sillä oppismisvaje heikentää osaamista ja voi heijastua myöhemmin myös työllisyyteen ja hyvinvointiin.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös keväällä 2021 toteutettuun kouluterveyskyselyyn, jonka mukaan korona-aika ja siihen liittyvät rajoitustoimet ovat lisänneet lasten ja nuorten kokemaa yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, sosiaalisia pelkoja, uupumusta ja masennusta. Lapsilla ja nuorilla on samalla merkittäviä ongelmia päästä tarvitsemiensa mielenterveyspalvelujen piiriin. Saadun selvityksen mukaan yksinäisyyden kokemuksella voi olla vakavia vaikutuksia mm. opintojen sujuvuuteen ja opiskelumotivaatioon ja se altistaa myös masennukselle ja mielenterveyden häiriöille.  

Valiokunta viittaa jäljempänä momentin 29.40.20 kohdalla esitettyyn ja ehdottaa koululaisten yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävän ohjelman käynnistämistä. Ns. School to Belong -ohjelman tavoitteena on mm. auttaa tunnistamaan ja lievittämään nuorten yksinäisyyttä ja sen haitallisia vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittää kouluyhteisön yhteisöllisyyttä ja henkilökunnan osaamista.  

Valiokunta korostaa koulujen saumatonta yhteistyötä muiden sektoreiden, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kanssa. On erityisen tärkeää varmistaa, että kouluterveydenhuollon palvelut toimivat ja että oppilaat saavat varhaista tukea mielenterveyden ongelmiin. On niin ikään tärkeää, että opettajien osaamista vahvistetaan, jotta haasteellisiin tilanteisiin pystytään tarttumaan oikea-aikaisesti.  

Koska pandemia-ajan kesto ja sen seuraukset eivät ole vielä nähtävissä, oppimisen ja hyvinvoinnin puutteiden korjaamiseen on varattava riittävästi aikaa sekä varauduttava tukitoimien ja oppilashuollon riittävään resursointiin myös tulevina vuosina.  

Valiokunta viittaa jäljempänä luvun 29.40 kohdalla esitettyyn ja korostaa myös tässä yhteydessä riittävää varhaiskasvatuksen opettajien koulutusta. Pätevistä varhaiskasvatuksen opettajista on suuri pula kautta maan; erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa.  

Valiokunta lisää momentille 146 000 euroa, joka vähennetään vastaavasti momentilta 28.90.30. Muutos aiheutuu siitä, että budjettilakina annetun perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta ym. annetun lain muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 127/2021 vp) käsittely eduskunnassa on edelleen kesken. 

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin määräraha on 173,2 milj. euroa, joka on noin 10 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Määrärahan korotuksesta noin puolet aiheutuu kustannustason tarkistuksista, minkä lisäksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen ehdotetaan lisäystä 5 milj. euroa. Näin kotoutumiskoulutukseen on käytettävissä yhteensä 11,83 milj. euroa, mikä on merkittävä muutos aikaisempaan noin 4,9 milj. euroon verrattuna.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen riittävyyttä edelleen seurataan.  

Maahanmuuttajien osaamisen parantamiseksi on myös perusteltua selvittää mahdollisuudet lisätä valtionosuusrahoitusta tilanteissa, joissa kotoutumisaika on jo päättynyt. Esim. pitkään kotona olleiden maahanmuuttajanaisten tai muutoin työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin edistää mm. kielitaitoa sekä kulttuuri-, yhteiskunta- ja työelämävalmiuksia edistävällä koulutuksella. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:  

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, ettei kansanopistoille ole osoitettu riittävää rahoitusta oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuviin oppimateriaalihankintoihin. Saadun selvityksen mukaan rahoituksen tasoa ollaan kuitenkin nostamassa siten, että myös oppimateriaalikustannukset otetaan huomioon. Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2022. Jatkossa on myös syytä arvioida, onko kansanopistojen järjestämään oppivelvollisuuskoulutukseen varattu rahoitus riittävä opiskelijamääriin nähden.  

Valiokunta korostaa vapaan sivistystyön roolia myös jatkuvan ja elinikäisen oppimisen edistämisessä, sillä sen kautta voidaan tavoittaa henkilöitä, jotka eivät muuten osallistu koulutukseen. Koronapandemian jälkeen on tarvetta panostaa mm. osaamis-, liikunta- ja terveysvajetta korjaaviin toimiin. Vapaan sivistystyön toimijoilla on myös tärkeä rooli heikon pohjakoulutuksen omaavien tietotaidon ja digitaalisen osaamisen parantamisessa.  

51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Suomi-koulujen avustuksiin ehdotetaan 429 000 euron määrärahaa, joka vastaa aiempien vuosien tasoa. Suomi-kouluja rahoitetaan myös lukukausimaksuilla ja muilla avustuksilla, minkä lisäksi kouluilla on omaa varainhankintaa. Lukuvuonna 2020—2021 kouluja toimi yli 30 maassa ja niissä opiskeli yhteensä noin 3 400 ulkosuomalaislasta ja -nuorta. Etäkoulu Kulkuri ja Nomadskolan ovat puolestaan ulkomailla asuvan oppilaan verkkokouluja, joiden rahoitus perustuu valtionavustukseen ja lukuvuosimaksuihin. Talousarviorahoitus on ollut vuodesta 2011 lähtien 140 000—148 000 euroa. Kulkurista on kehittynyt jo lähes 500 oppilaan verkkokoulu, jonka osaamista hyödynnetään myös kotimaassa järjestettävässä etäopetuksessa. Viime vuosina on kasvanut erityisesti kaikkia aineita opiskelevien yläkoululaisten määrä. 

Niukan perusrahoituksen vuoksi eduskunta on osoittanut em. kouluille jo useiden vuosien ajan lisärahoitusta. Valiokunta viittaa aiemmin lausumaansa (mm. VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp) ja pitää tärkeänä, että em. koulujen toiminnan rahoituspohjaa vahvistetaan, jotta toiminta saadaan kestävälle pohjalle ja sitä voidaan suunnitella pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti.  

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa, josta osoitetaan 

• 400 000 euroa Naisjärjestöjen valtionavustuksiin  
• 200 000 euroa Käsi- ja taideteollisuusliitto TAITO ry:lle 
• 70 000 euroa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle 
• 70 000 euroa Marttaliitto ry:lle 
• 10 000 euroa Finlands svenska Marthaförbund rf:lle  
• 50 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle  
• 50 000 euroa Kriittiselle korkeakoululle 
• 300 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan 
• 250 000 euroa Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin toimintaan. 

30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatilliseen koulutukseen osoitetaan lisäpanostuksia. Opetuksen ja ohjauksen resurssien lisäämiseen esitetään hallitusohjelman mukaisesti 70 milj. euroa, joka voidaan käyttää uusien opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen ja nykyisten tuntiopettajien opetustuntimäärän lisäämiseen sekä tarvittavan opetuksen tukihenkilöstön palkkaamiseen. Oppivelvollisuuden laajentamiseen osoitettu lisärahoitus nousee ensi vuonna noin 9,5 milj. euroon.  

Lisäresurssit ovat erittäin tärkeitä, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli pysyvän perusrahoituksen niukkuudesta sekä lisäresurssien määräaikaisuudesta. Rahoituksen epävarmuus vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua, osaavan henkilöstön rekrytointia ja alan vetovoimaa, minkä arvioidaan heijastuvan myös opetuksen määrään ja laatuun.  

Valiokunta korostaa pitkäjänteisen ja riittävän perusrahoituksen tarvetta, jota on perusteltua arvioida valmisteltaessa julkisen talouden suunnitelmaa. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja että koulutuksen osaamisperusteisuutta kehitetään yhdessä koulutuksen toimijoiden, työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. On myös tärkeää, että koulutuspaikkoja on alueellisesti kattavasti. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös erityisen tuen tarpeessa olevien koulutusmahdollisuuksiin, sillä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitetyn mukaisesti erityisoppilaitosten paikkoja ei ole riittävästi. Mikäli myös tavallisten oppilaitosten tarjoama tuki on riittämätöntä, opinnot voivat jäädä suorittamatta erityistä tukea tarvitsevilta.  

Koronaepidemia on aiheuttanut hyvinvointi- ja oppimisvajetta myös ammatillisessa koulutuksessa, johon on osoitettu koronatukia vuosina 2020 ja 2021 yhteensä 52,5 milj. euroa. Tuen riittävyyttä ja mahdollisen lisätuen tarvetta tulee arvioida ja ottaa lisäksi huomioon, että perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen siirtyneellä ikäluokalla on koronan aiheuttamaa oppimis- ja hyvinvointivajetta, jota joudutaan paikkaamaan toisella asteella.  

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hoitajamitoituksen muutokseen varaudutaan lisäämällä uusien lähihoitajien koulutusta 43 milj. euron lisäpanostuksella, kun kuluvan vuoden talousarviossa tarkoitukseen varattiin 27 milj. euroa. Vuosille 2020—2024 ajoittuvilla määräaikaisilla lisäpanostuksilla on tavoitteena kouluttaa 5 000 uutta lähihoitajaa. On myös tärkeää, että lisäresurssia voidaan käyttää sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon aiemmin suorittaneiden osaamisen täydentämiseen ikääntyvien hoitoon ja kuntoutumiseen. Näin tuetaan sosiaali- ja terveysalan tehtävistä muihin tehtäviin tai työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtyneiden palaamista lähihoitajan työhön vanhustenhuollon tehtäviin.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että vuosina 2022—2024 toteutetaan oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen määräytymisperusteiden uudistamisen kokeilu, jolla tuetaan nuorten kouluttautumista ja työllistymistä. Kokeiluun on varattu kaikkiaan 15 milj. euroa, josta ensi vuodelle osoitetaan 5 milj. euroa.  

35.Valtionosuus ja -avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin määräraha on 240,4 milj. euroa, joka on noin 42 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Merkittävin lisäys (noin 18 milj. euroa) kohdistuu oppivelvollisuuden laajentamiseen. Tämän ohella lukiouudistuksen toimeenpanoon esitetään 4,5 milj. euron lisäys, minkä lisäksi myös momentille 29.20.21 sisältyy 5 milj. euron rahoitus lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman toimeenpanoon.  

Lukiokoulutuksen rahoituspohjaa heikentää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin tehty muutos, joka vähentää rahoitusta vuosittain noin 100 milj. eurolla verrattuna lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin (996,13 euroa/opiskelija). Vuoden 2022 talousarvioesitys ei tuo tähän tilanteeseen muutosta. Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät joutuvat siksi sopeuttamaan toimintaansa tai lisäämään omaa rahoitusosuuttaan. Jatkossa on arvioitava, miten em. rahoitusleikkaus voidaan vähitellen poistaa.  

Valiokunta pitää tärkeänä koronapandemian aiheuttamien hyvinvointi- ja oppimisvajeiden huomioimista myös lukiokoulutuksen resursseissa. Lukiokoulutukseen on vuosina 2020 ja 2021 osoitettu 32 milj. euron koronatuki, mutta lisätuen tarvetta on tarpeen arvioida sekä ensi vuonna että myös pidemmällä aikavälillä. Pandemian aiheuttama perusopetuksen oppimisvaje vaikeuttaa myös lukiokoulutuksen suorittamista, sillä monet lukion tänä syksynä aloittaneet ovat olleet etäopetuksessa suuren osan peruskoulun viimeisestä vuodesta.  

Valiokunta korostaa myös opiskelijahuollon palveluiden vahvistamista sekä tukitoimien ja mm. kouluterveydenhuollon ja etenkin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden riittävyyttä.  

03.Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kotimaisten kielten keskuksen määrärahat ovat vähentyneet vuosien 2010—2020 aikana noin 2,5 milj. euroa, ja myös henkilöstöä on jouduttu vähentämään tuntuvasti, mikä on liittynyt osin yliopistoille siirtyneisiin tutkimustehtäviin ja henkilöstöön. Kotimaisten kielten keskuksen osaamiselle ja työlle on kuitenkin yhä enemmän kysyntää mm. yhteiskunnan monikielistymisen vuoksi. Se on myös ainoa kieleen keskittyvä valtion laitos Suomessa ja mm. virkakielen kehittämisen ja nimistönhuollon osaamisen keskus.  

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa. 

20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että Luonnontieteellisen keskusmuseon rahoituspohjaa vahvistetaan siten, että museon toiminta saadaan kestävälle pohjalle ja se pystyy huolehtimaan tehtävistään pitkäjänteisesti. Samalla eduskunta osoitti museolle 600 000 euron lisämäärärahan, minkä lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on osoittanut 200 000 euron kertaluonteisen lisärahoituksen syksyllä 2021. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan museon rahoituspohja on edelleen kriittinen, mitä koronapandemiasta aiheutunut tilojen sulkeminen ja kävijärajoitukset ovat pahentaneet. Lisärahoituksen tarve ulottuu näillä näkymin aina vuoteen 2024 saakka. Toisaalta ministeriö on korostanut, että yliopistollisen koulutuksen ulkopuolisia kustannuksia on katettava enenevässä määrin täydentävällä rahoituksella.  

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa Luonnontieteellisen keskusmuseon toimintaan.  

Momentin 29.10.20 kohdalla todettuun viitaten valiokunta lisää momentille 250 000 euroa, joka osoitetaan Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselle lasten ja nuorten yksinäisyyttä vähentävän, ns. School to Belong -ohjelman kehittämisen, pilotoinnin ja vaikuttavuustutkimuksen koordinointiin. Ohjelmalla pyritään vähentämään lasten ja nuorten yksinäisyyttä koko kouluyhteisön keinoin, ja se tukee myös Kansallisen lapsistrategian linjausta lasten yksinäisyyden ehkäisemiseksi tarvittavien toimien kehittämisestä. Kehittämistyö on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä mm. Opetushallituksen sekä käytännön toteutuksesta vastaavan HelsinkiMission kanssa. 

53.Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)

Valiokunta pitää tärkeänä, että yksityisten valtionapuarkistojen toiminta turvataan ja niiden rahoitustaso säilyy vuoden 2021 tasolla myös vuonna 2022. 

04.Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Koronapandemia on vähentänyt matkailijoiden määrää, mikä on vähentänyt tuntuvasti myös museoiden tuloja. Tilannetta on tuettu vuosien 2020 ja 2021 lisätalousarviorahoituksella, mikä on ollut talouden ja toiminnan kannalta välttämätöntä. Museoiden toimintaa tukee myös valtionosuuksiin tehty kustannustason tarkistus sekä vuoden 2020 alussa voimaan tullut museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus. Myös näyttelypalkkiomallin vakiinnuttaminen on tärkeää museoiden kannalta, sillä se mahdollistaa taiteilijan laajemman osallistumisen museonäyttelyiden valmisteluun ja toteutukseen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että Museoviraston toimitiloja koskeva laaja muutoshanke sekä myös Kansallismuseon uudisrakennushanke etenevät suunnitellusti.  

Saadun selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on 18.1.2021 päättänyt, että Unescon maailmanperinnön kansallisen aieluettelon uutena kulttuuriperintökohteena on Alvar Aallon humaani arkkitehtuuri, johon sisältyy 13 kohdetta. Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa maailmanperintöluetteloesityksen valmisteluun.  

05.Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjasto Celia tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa mm. äänikirjoina ja pistekirjoina, ja sen kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on esim. sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Celia valmistaa oppikirjoja saavutettavassa muodossa myös peruskouluun, lukioon ja ammatillisiin opintoihin sekä kurssikirjoja korkeakouluihin. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etäopetus ja pandemian vaikutukset ovat vähentäneet Celian palveluiden saantia ja käyttöä lukemisesteisten oppilaiden, koululaisten ja opiskelijoiden keskuudessa. Celia tekee yhteistyötä satojen kirjastojen ja koulujen sekä myös korkeakoulukirjastojen kanssa ja pyrkii edistämään lukemisesteisten ihmisten pääsyä palvelujen piiriin ja tukemaan heitä aineistojen ja palveluiden käytössä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että lukemisesteisten palvelutarve otetaan huomioon pandemiaan liittyvän oppimisvajeen vähentämisessä sekä myös lukutaitoa ja lukemista edistävissä hankkeissa. 

06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt useita kertoja huomiota Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) heikkoon rahoitustilanteeseen, jonka resurssit ovat olleet varsin niukat jo viraston perustamisesta lähtien. Lisäksi sen määrärahoja leikattiin seuraavana neljänä vuotena, jonka jälkeen KAVIn budjettia korjattiin vuonna 2019 tasokorotuksella, joka oli vajaa puolet toteutettujen leikkausten suuruudesta. Korotus auttoi virastoa selviytymään pahimmista talousongelmista. Vaikka määrärahoja on hieman lisätty, useat eri tietojärjestelmiin liittyvät välttämättömät kehitystoimet sekä digitointilaitteistojen uusimiseen liittyvät tarpeet lisäävät taloudellista painetta lähivuosina. 

Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa ja painottaa, että KAVIn rahoitus tulee saada kestävälle pohjalle. 

16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Määrärahaa saa käyttää enintään 51 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen taiteilijaeläkkeen myöntämiseen, mikä vasta aiempien vuosien tasoa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeiden lukumäärää nostetaan, sillä tarve taiteilijaeläkkeille on edellä mainittua selvästi suurempi. Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä. 

30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1 milj. euroa e-kirjaston kehittämiseen, jolla kuntien yhteisen e-kirjaston kehittäminen on käynnistynyt. Hanke on laajuudeltaan ja toteutustavaltaan ainutlaatuinen ja merkittävä, sillä se rakentaa uudenlaista julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyötä ja yhteistä ekosysteemiä kirjallisuus- ja kustannusalalla.  

E-kirjaston varsinainen käyttöönottovaihe käynnistyy syksyllä 2022 ja jatkuu vuodelle 2023. Saadun selvityksen mukaan käyttöönottovaihe edellyttää vielä vähintään 1 milj. euron lisärahoitusta, jota tarvitaan mm. e-aineistojen lisensointiin sekä teknologian jatkokehitykseen.  

Yhteinen e-kirjasto lisää kuntalaisten yhdenvertaista pääsyä digitaalisiin palveluihin. Valiokunta nostaa muutoinkin esille kirjastojen keskeisen roolin kansalaisten digitaitojen edistämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla yleisten kirjastojen digihankkeella (2019—2020) parannettiin kirjastohenkilöstön digitaitoja ja alueellisia digitukiverkostoja, mutta myös jatkossa on tärkeää, että kirjastojen henkilöstöllä on mahdollisuus ylläpitää digitaitojaan. Käytännössä kirjastot ja järjestöt ovat suurimmat maksuttoman digituen tuottajat. 

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa kuntien yhteisen e-kirjastohankkeen jatkamiseen.  

41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Yksityisen kopioinnin hyvitykseen osoitetaan 11 milj. euroa, joka vastaa kuluvan vuoden tasoa. Yksityisen kopioinnin hyvitys on säädetty hyvitykseksi siitä, että tekijänoikeudella suojattua aineistoa saadaan lain mukaan kopioida yksityiseen käyttöön. Tällä on merkittävä vaikutus pienituloisten taiteilijoiden taloudelle sekä useille sadoille av- ja musiikkituotantohankkeille ja kulttuuritapahtumille eri puolella Suomea. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosina 2018—2020 selvittänyt yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Varteenotettavimmaksi vaihtoehdoksi on kuitenkin osoittautunut hyvityksen säilyttäminen budjettirahoituksen piirissä. Saadun selvityksen mukaan ratkaisu vastaa myös hyvityksen edunsaajien näkemyksiin (hyvityksen taso ja sen ennakoitavuus, välillisen hyvityksen merkitys tekijöiden toimeentulolle), minkä lisäksi nykyinen hyvityksen taso on väestömäärään suhteutettuna vertailukelpoinen muiden maiden hyvitykseen nähden.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hyvityskorvaukseen osoitettu rahoitus säilyy vähintään nykyisellä tasolla (11 milj. euroa) myös seuraavalla kehyskaudella, ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

Lainauskorvauksia alettiin maksaa Suomessa vuonna 2007, ja ne nousivat pohjoismaiselle tasolle vuonna 2017, jolloin myös korkeakoulukirjastot otettiin korvauksen piiriin. Saadun selvityksen mukaan Suomi on nyt kuitenkin jäämässä jälkeen muista Pohjoismaista, sillä lainauskorvauksen määrärahaa ei ole nostettu Suomessa vuoden 2016 jälkeen.  

Lainauskorvaus ei myöskään ulotu e-kirjoihin eikä e-äänikirjoihin, sillä korvaus koskee teosten painettuja kappaleita ja esim. äänikirjojen lainaamista cd-levyinä tai kasetteina. Koska e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen on lisääntynyt voimakkaasti, on perusteltua muuttaa säädöspohjaa niin, että tekijät saavat teostensa kirjastokäytöstä korvauksen julkaisumuodosta riippumatta. Tällä hetkellä kirjailijoiden saamat korvaukset e-aineistojen käyttämisestä kirjastoissa, striimauspalveluissa ym. määrittyvät ensi sijassa kustannussopimusten kautta. Teosten lainausmääriä on kuitenkin vaikea arvioida sopimusta laadittaessa.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että jatkossa selvitetään mm. lainsäädäntöön liittyvät muutostarpeet sekä julkisen rahoituksen tarve. Asia on merkityksellinen myös kansallisen e-kirjastohankkeen kannalta.  

50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen. Kyseessä on korvaus, joka maksetaan taiteilijalle museonäyttelyä varten tehdystä työstä. Saatujen kokemusten mukaan mallin on arvioitu parantaneen taiteilijan taloudellista asemaa ja helpottaneen sopimusten laatimista.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että näyttelypalkkiomallin jatkorahoitus turvataan ja että mallin toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita seurataan ja arvioidaan.  

Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1—2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Toiminta käynnistyi vuonna 2017, ja se tavoittaa vuosittain yli 65 000 henkeä, kaikista Suomen kunnista. Ilman ulkopuolista tukea kunnilla ja erityisesti syrjäseutujen kouluilla ei olisi edellytyksiä toteuttaa vastaavia vierailuja. 

Toimintaa on rahoitettu säätiöiden (Suomen Kulttuurirahasto, Svenska Kulturfonden) sekä valtion rahoituksen turvin, mutta pysyvän rahoituksen puuttuessa se on vaarassa päättyä kevätlukukauden 2022 jälkeen. Säätiöiden tuki voi jatkua, mikäli myös valtio osallistuu rahoitukseen.  

Valiokunta lisää 1 350 000 euroa Taidetestaajat-toimintaan.  

Edellä momentin 29.01.02 kohdalla todettuun ja lukutaidon kehittämisohjelmaan viitaten valiokunta lisää momentille 90 000 euroa Lastenkirjainstituutin Lukemo-portaalin ylläpitoon ja tiedotukseen sekä 300 000 euroa (Lukukeskukselle) Lukulahja lapselle -ohjelman jatkamiseen.  

Lisäksi valiokunta lisää momentille 1 445 000 euroa, josta osoitetaan  

• 100 000 euroa Valtion taideteostoimikunnalle kotimaisten nykytaiteilijoiden teosten hankintaan 
• 50 000 euroa Yläneen Luontokapinetin näyttelyn kehittämiseen ja 20-vuotisjuhlanäyttelyyn 
• 70 000 euroa Sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen Pietarsaaressa  
• 10 000 euroa Samuelin Poloneesin 50-vuotisjuhlavuoden toimintaan 
• 30 000 euroa Työväen musiikkitapahtuman 50-vuotisjuhlavuoden toimintaan 
• 45 000 euroa Kemijoen kulttuurituki ry:lle Karvalakkiooppera-tuotantoon  
• 190 000 euroa seurantalojen korjausavustuksiin 
• 250 000 euroa Autiorannan puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä  
• 90 000 euroa Nuutajärven lasikylän teollisuushistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostukseen  
• 200 000 euroa Suomen Jazzliiton hiilineutraalin kiertuemallin kehittämiseen 
• 100 000 euroa Women in Film and Television Finland (WIFT) ry:lle sukupuolten välisen tasa-arvon kehittämiseen audiovisuaalisella alalla  
• 100 000 euroa Sarka-maatalousmuseon koneellistamisen näyttelyn uudistamiseen Loimaalla  
• 30 000 euroa Riuttalan talonpoikaismuseon kunnostamiseen Kuopiossa  
• 120 000 euroa Sodan ja rauhan keskus Muisti ry:lle tiedeviestinnän ja museoalaa palvelevan näyttelynhallintajärjestelmän kehittämiseen  
• 30 000 euroa Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:lle arkistojen järjestämiseen 
• 30 000 euroa Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry:n (SELKU) toiminnan kehittämiseen. 

72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa kotimaisten nykytaiteilijoiden taideteosten hankintaan. 

56.Liikunnan ja huippu-urheilun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa sellaisten nuorten liikunta-aktiivisuuden edistämiseen sekä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen ja ylläpitämiseen, jotka muuten eivät liiku tai liikkuvat vain vähän. 

51.Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen (siirtomääräraha 2 v)

Nuorisotyön resurssit vastaavat kuluvan vuoden tasoa (noin 81 milj. euroa), mutta pidemmän aikavälin rahoitus riippuu rahapelitoiminnan tuoton kompensoinnista, sillä nuorisotyötä on rahoitettu aiempina vuosina pääosin rahapelitoiminnan tuotoilla. Tuotonaleneman vaikutuksia on jo kompensoitu siirtämällä kuntien nuorisotyön valtionosuudet sekä etsivä nuorisotyö kokonaan budjettirahoitteiseksi.  

Koronapandemia on vaikuttanut nuorten hyvinvointiin monin tavoin. Saadun selvityksen mukaan se on lisännyt nuorten tuen tarvetta, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja stressiä. Myös nuorten työttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys ovat kasvaneet voimakkaasti. Nuorten tilanne on myös polarisoitunut siten, että vaikeudet ovat pahentuneet erityisesti niillä, joilla oli haasteita jo ennen korona-aikaa. Myös tuen tarpeessa olevien nuorten määrä on kasvanut ja palvelutarpeet moninaistuneet.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että palvelutarpeeseen vastataan ja palvelujen saatavuus varmistetaan. Erityisen tärkeää on panostaa syrjäytymistä ehkäiseviin toimiin, sillä syrjäytyminen aiheuttaa paitsi suurta inhimillistä kärsimystä myös mittavia kansantaloudellisia menetyksiä. Tämä edellyttää päihde- ja mielenterveyspalveluiden riittävyyttä sekä myös muita moniammatillisia matalan kynnyksen palveluja. On myös tärkeää seurata nuorisotyötä kuvaavia tunnuslukuja ja polarisaatiokehitystä sekä kehittää nuorisotyötä muuttuvassa toimintaympäristössä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että kunnallisten työpajojen toiminta varmistetaan uudessa sote-rakenteessa, jossa mm. työpajojen järjestämä kuntouttava työtoiminta siirtyy hyvinvointialueille. Hyväksyessään sote-lainsäädännön eduskunta edellytti, että hallitus arvioi työpajatoiminnan lainsäädännön uudistamisen tarvetta huomioiden eri hallinnonalojen lainsäädännön yhteensovittamisen siten, että työpajatoimintaa voidaan toteuttaa ja kehittää poikkihallinnollisesti joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että työpajapalveluiden laatu ja saatavuus varmistetaan myös siirtymäaikana. 

Valiokunta lisää momentille 160 000 euroa nuorisotyön ja nuorten syrjäytymisen vastaisen työn edistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota Aseman Lapset ry:n ja Keravan polku ry:n tarpeisiin.  

52.Eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahasta osoitetaan 1,150 milj. euroa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa, minkä lisäksi momentilta 29.91.50 osoitetaan 250 000 euroa saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvaan kulttuuri- ja kielipesätoimintaan. Yhteensä 1,4 milj. euron rahoituksen arvioidaan riittävän olemassa olevien toimintojen ylläpitämiseen. Se vastaa myös saamen kielen elvyttämisohjelmaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen (2014) tavoitetta, jonka mukaan kielipesätoiminnan rahoitus nostetaan asteittain 1,4 milj. euroon.  

Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesityksen määräraha vastaa nyt em. periaatepäätöksen mukaista tavoitetta.  

Saadun selvityksen mukaan määräraha tulisi nostaa edelleen 1,9 milj. euroon, jotta se vastaisi viime keväänä valmistuneen kehittämistyöryhmän raportin linjauksia (OKM:n julkaisuja 2021:25). Tämä antaisi mahdollisuuden uusien kielipesäyksiköiden perustamiselle ja toiminnan laajentamiselle erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle. Jatkossa tarvitaan myös panostusta opetusmateriaalin valmistamiseen.  

Valiokunta lisää momentille 170 000 euroa ja korostaa, että saamenkielisen kielipesätoiminnan pitkäjänteinen rahoitustarve tulee arvioida kevään 2022 kehyspäätöksen yhteydessä.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa TAT-yrityskylätoiminnan kehittämiseen. Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Lukuvuonna 2020—2021 toimintaa oli 12 alueella yli 200 kunnassa ja esim. kuudesluokkalaisista se tavoitti 83 prosenttia.  

Lisäksi valiokunta lisää 100 000 euroa nuorten yrittäjyyden edistämiseen.  

05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 81,3 milj. euroa, joka on 2,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi toimintaa rahoitetaan ulkopuolisella rahoituksella, jonka tavoitteeksi on asetettu 56,5 milj. euroa vuonna 2022.  

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksella on keskeinen merkitys päätöksenteon tukena. Tutkijoilta odotetaan ratkaisuja bio- ja kiertotalouteen, ajantasaista tilannekuvaa luonnonvarojen käytöstä ja ruokaturvasta sekä maa- ja metsätalouden riskien hallinnasta. Pysyäkseen tutkimuksen ytimessä Luonnonvarakeskus panostaa vuosina 2021—2024 tutkimusinfrojen päivitykseen ja uudistamiseen. Vuoden 2022 talousarvioesitykseen sisältyy siten 1,0 milj. euroa lisärahoitusta maatalouden tutkimuslaiteinvestointeihin.  

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että lisärahoitusta esitetään 1,1 milj. euroa turvepeltojen päästövähennystutkimuksen jatkamiseen. Tutkimustiedon avulla pyritään tarkentamaan päästökertoimia ja luomaan pohjaa turvepeltojen päästöjen mallintamiseen. 

Luonnonvarakeskuksen keskeisimmät rahoitushaasteet liittyvät toimitilojen kehittämishankkeisiin ja vuokravaikutuksiin. Sen toimipaikkaverkosto kattaa 25 toimipaikkaa ja rakennuskanta on osin peruskorjausvaiheessa. Senaatti-kiinteistöt vastaa peruskorjaus- ja muutoshankkeiden toteuttamisesta, joten on tärkeää, että sille on osoitettu riittävät investointivaltuudet. Muutokset nostavat toimitilojen vuosittaista vuokratasoa vaiheittain ollen 1,1 milj. euroa vuonna 2022 ja siitä eteenpäin 2,8 milj. euroa.  

Valiokunta on huolissaan tapahtuneesta suunniteltua nopeammasta energiaturpeen tuotannon vähentämisestä, joka vaikuttaa myös turpeen muuhun käyttöön. Vanhoilla turvetuotantoalueilla kasvu- ja kuiviketurvetta arvioidaan riittävän 5—7 vuodeksi. Nykyisessä tilanteessa uusien turvetuotantoalueiden avaaminen on taloudellisesti haastavaa.  

Turpeella on useita ominaisuuksia, jotka ovat tehneet siitä ylivoimaisen kasvualustan ja kuivikkeen, kuten kuohkeus, hyvä kosteuden ja ravinteiden pidätyskyky, lämpimyys ja happamuus. Bakteerien kasvua vähentävän happamuutensa myötä kuiviketurpeen käyttö on lisännyt selvästi eläinten hyvinvointia ja vähentänyt mm. antibioottien käyttötarvetta. Metsätaimitarhoilla puolestaan paakkutaimia kasvatetaan yksinomaan turpeessa. Suomi on kehittänyt myös monia muita maita pidemmälle turvepohjaisia korkeamman jalostusasteen tuotteita, kuten turvepohjainen aktiivihiili ja biostimulantit, joilla on myönteisiä vaikutuksia stressinhallintaan, virusten torjuntaan ja immuunijärjestelmäänTurvealan yrittäjien ja työntekijöiden tueksi toimenpiteitä valmistelleen työryhmän ehdotukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:24.. 

Valiokunta kiirehtii korvaavien, ominaisuuksiltaan vastaavien vaihtoehtojen kehittämistä. Siirtymäkausi tulee hoitaa siten, ettei menetetä turpeen tuotekehityksellä vuosikymmenten aikana saavutettuja hyötyjä. Valiokunta on myös huolissaan turvetuottajille nopeasta tuotannon alasajosta aiheutuneista ongelmista ja pitää tärkeänä, että ne hoidetaan asianmukaisesti. 

50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 5,4 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2021 tasoa. Pääosa määrärahasta jaetaan edelleen yleisavustuksina valtakunnallista neuvontaa harjoittaville yrityksille ja yhteisöille. Lisäksi tarkoitus on avata erityisavustushaku, johon varataan määrärahaa saman verran kuin vuonna 2021 (800 000 euroa).  

Valiokunta pitää momentin määrärahaa tarpeellisena ja pitää myös tärkeänä, että valtionapu myönnetään siten, että se turvaa koko maan kattavan, erityisesti henkilökohtaisesti saatavan, laaja-alaisen neuvonnan. Pelkästään netissä tapahtuva neuvonta ei riitä turvaamaan maaseudun elinkeinojen kehittämistä. Tiloilla on monimuotoisia talouteen ja tuottavuuteen liittyviä ongelmia, jotka vaikuttavat samalla yrittäjien henkiseen jaksamiseen. Ongelmien tunnistaminen ja ratkaiseminen vaativat valmiutta yrittäjien kohtaamisiin ja räätälöityjen ratkaisujen etsimiseen, jotta neuvontaan sijoitetulle rahalle saadaan vipuvaikutusta kannattavuuden paranemisen kautta. Toisaalta myös lisäkustannuksia ja henkilökohtaisia konkursseja voidaan välttää ohjaamalla toiminta hallittuun alasajoon.  

Neuvonnassa on lisäksi keskeistä edistää ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien ja tilakohtaisten mittareiden käyttöönottoa, jotta maataloussektorin ilmastotoimia voidaan vauhdittaa hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Valiokunta pitää niin ikään hyvänä, että vuonna 2021 perustettiin Agrihubi-osaamisverkosto tiivistämään maatila- ja puutarhakentän toimijoiden neuvontaa ja koulutusta.  

Valiokunta lisää momentille 210 000 euroa, josta 100 000 euroa osoitetaan ProAgrialle tiedon keräämiseen maataloussektorin ilmastotoimista ja ilmastoystävällisten toimintatapojen levittämiseen, 60 000 euroa Suomen Hevostietokeskus ry:lle neuvontaan ja kehittämistyöhön sekä 50 000 euroa Puutarhaliitolle puutarhayritysten valmistautumiseen ilmastonmuutokseen ja siihen liittyvään neuvontaan. 

55.Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 3,8 milj. euroa, joka on 300 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Esityksestä on poistettu eduskunnan momentille tekemä lisäys.  

4H-nuorisotyö tukee lasten ja nuorten kasvua työelämään ja yrittäjyyteen. Käytössä on mm. Kolme askelta työelämään -toimintamalli, ja järjestön visiona on ”Kestävää kasvua tekemällä oppien”. Käytännön nuorisotyötä toteuttavat paikallisyhdistykset (218 kappaletta) eri puolilla Suomea. Toiminta ennaltaehkäisee syrjäytymistä, tuo harrastusmahdollisuuksia myös maaseudulle, edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä sekä työllistää vuosittain tuhansia nuoria. 4H-toiminnassa tavoitettiin yhteensä noin 120 000 lasta ja nuorta vuonna 2020. 

Valiokunta nostaa lisäksi erityisesti esiin 4H-järjestön Taimiteko-mallin, jossa ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään istuttamalla 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. Toiminta on esimerkillistä myös kansainvälisessä mittakaavassa, ja valiokunta korostaa, että mielikuvaa suomalaisten nuorten ilmastoteoista ja Suomesta metsien kasvusta huolehtivina maana tulee vahvistaa ja levittää nykyistä laajemmin.  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa. 

63.Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta esitetään kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 1,1 milj. euroa. Kiinnostus maaseudusta on vahvistunut koronapandemian myötä, ja etätyön lisääntyminen on alentanut maalle muuttamisen kynnystä. Paikallistason kyläyhdistysten toiminta ja niiden antama tieto alueesta tukee kotiutumista ja lisää maaseudun elinvoimaisuutta. Tätä työtä ja kyläasiamiesten (ml. erityisen maallemuuttoasiamiehen) toimintaa on edelleen tärkeä vahvistaa. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun. 

01.Ruokaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ruokaviraston toimintamenoiksi esitetään 79,4 milj. euroa, joka on 4,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Suurin osa viraston toiminnasta on maksutonta. Maksullisen toiminnan tuloilla katetaan 32 prosenttia menoista. Ruokavirastolla on ollut perustamisestaan lähtien (vuodesta 2019) mittava toiminnan ja talouden sopeuttamistarve, jota jatketaan järjestelmällisesti painottaen ennakointia, tehtävien priorisointia sekä pitkäjänteistä henkilöstö- ja talousresurssien suunnittelua. 

Valiokunta on huolissaan viraston tietojärjestelmien ylläpidon ja jatkuvan kehittämisen kustannusten kohoamisesta, joka aiheutuu laajenevasta tietojärjestelmäkokonaisuudesta sähköisine asiointipalveluineen. Viraston omana työnä tehtävän ylläpidon ja kehittämisen työmäärä on kasvanut 31 henkilötyövuodella ja ostokulut 6,7 milj. eurolla vuosina 2019—2022. Ylläpitokuluihin ei ole osoitettu pysyvää määrärahalisäystä. Lisäksi Ruokaviraston sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä ja käytöstä aiheutuvat hyödyt ja kustannussäästöt kohdistuvat vain pieneltä osin Ruokaviraston omaan toimintaan. 

Valiokunta kiinnittää myös huomiota elintarvikeketjun rikollisuuden torjuntatyöhön. Elintarvikeketjun rikollisuus on maailmanlaajuinen ilmiö, jonka arvioidaan olevan noin 30 mrd. euroa vuodessa. Rikoksissa on lähes aina vaikuttimena taloudellinen hyöty, ja osassa rikoksista aiheutuu myös terveysvaaraa kuluttajille. Torjuntatyö on tärkeää kuluttajien suojelemiseksi ja harhaanjohtamisen ehkäisemiseksi sekä myös laillisesti toimivien yritysten suojelemiseksi epäterveeltä kilpailulta ja mainehaitoilta. Suomessa rikostapauksia tulee esiin viikoittain kasvavassa määrin. Yhä useammin tapaukset ovat monialaisia, mikä edellyttää viranomaiskentältä entistä tiiviimpää yhteistyötä. Ne saattavat olla niin ikään osa kansainvälistä rikoskokonaisuutta.  

Myös etä- ja verkkokaupan myynnin valvonta on osa elintarvikeketjun viranomaisvalvontatyötä. Virastossa on havaittu, että kevyellä yhden henkilön suorittamalla manuaalisella etsinnällä löytyy päivässä helposti 20 verkkosivua, joilla tuotteita markkinoidaan määräysten vastaisesti. Ns. nettimönkijän käyttöönotto lisäisi todennäköisesti tapauksia merkittävästi.  

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että hallitus lisäsi elintarvikeketjun rikollisuuden torjunnan sekä etä- ja verkkokaupan valvonnan vahvistamiseen vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa 0,65 milj. euroa. Toimenpiteiden tulee olla tarpeeksi vahvoja, jotta Suomi välttyy rikollisen toiminnan aiheuttamilta mainehaitoilta ja taloudellisilta menetyksiltä. Tärkeää on myös huolehtia Ruokaviraston ICT-järjestelmien kehittämisen ja ylläpidon riittävästä resursoinnista. 

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

47.Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää tarpeellisena momentin määrärahaa (noin 4 milj. euroa), jolla tuetaan mm. ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista. Määrärahaa esitetään luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisiin toimenpiteisiin sekä luonnontuotealan kehittämiseen. Lisäksi tuetaan elintarvikeketjun kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.  

Valiokunta nostaa esiin etenkin suomalaisen pakurikääpäuutteen taloudellisen potentiaalin ja kasvavat maailmanlaajuiset markkinat. Tuotantoketjun yritystoiminnan edellytyksiä edistetään mm. brändäyksellä, nimisuojalla, Luomu-sertifioinnilla ja yritysten yhteistyön lisäämisellä.  

Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä Työtehoseuran valmisteleman ja koordinoiman Ruoka Akatemian jatkamista, jonka tarkoituksena on lisätä päättäjien ja sidosryhmien kiinnostusta ja tietämystä suomalaisen ruokaketjun toiminnasta sekä parantaa kotimaisen maa- ja elintarviketalouden hyväksyttävyyttä. 

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa, josta 150 000 euroa osoitetaan Työtehoseuralle Ruoka Akatemia -hankkeen jatkamiseen ja 100 000 euroa Pro Pakuri Finland ry:n hanketoimintaan. 

62.Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta kiinnittää huomiota viime vuosina Euroopassa levinneeseen afrikkalaiseen sikaruttoon (ASF), joka on kasvava uhka kotimaiselle sianlihan tuotannolle ja elintarviketeollisuudelle. Euroopassa ASF on aiheuttanut toimialalle jo korvaamattomia taloudellisia vahinkoja, ja Suomeen levitessään se voisi johtaa merkittäviin haittoihin ja kotimaisen tuotannon taantumiseen useiksi vuosiksi. Valiokunta pitää tarpeellisena hanketta, jossa vahvistetaan ASF:n torjuntaa mm. tehostamalla tautiin liittyvää tiedotusta sekä koordinoimalla käytännön torjuntatyötä. Hanke auttaa toimialaa ennaltaehkäisemään ASF-tautia ja suojaamaan sitä eläintaudin tuottamalta riskiltä. 

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa villisikahankkeeseen, jossa ennaltaehkäistään afrikkalaisen sikaruton leviämistä Suomessa. 

22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 30,5 milj. euroa, joka on 2,2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Määräraha antaa valiokunnan mielestä edelleen hyvät mahdollisuudet mm. useita toimialoja koskevien kehittämishankkeiden toteuttamiseen.  

Määrärahasta esitetään kohdennettavaksi yhteensä 22,3 milj. euroa hallitusohjelman mukaiseen maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen. Ilmastokestävään maa- ja metsätalouteen sekä maankäytön muutoksiin ja kosteikkoihin liittyvillä toimenpiteillä pyritään vähentämään päästöjä, vahvistamaan hiilinieluja ja -varastoja sekä edistämään sopeutumista. Ohjelmaan sisältyy myös tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, joka tuottaa tutkittua tietoa maankäytön hiilipäästöjen vähentämisestä sekä hiilinielujen ja -varastojen ylläpidosta ja lisäämisestä.  

Metsäsektori on biotalouden merkittävin toimiala, joten on tarpeellista, että momentilta rahoitetaan myös metsätalouden sopeutumista ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallintaa sekä metsäluonnon monimuotoisuutta edistäviä hankkeita. Menetelmien kehittämisen ja koulutuksen avulla metsätaloudessa voidaan siirtyä aiempaa paremmin kohdennettuihin ja monimuotoisempiin hakkuu- ja kasvatusmenetelmiin (ns. täsmämetsätalouteen), joissa mm. maaperä ja luontoarvot sekä vesiensuojelu otetaan nykyistä vahvemmin huomioon.  

Ravinteiden kierrätykseen esitetään 2,1 milj. euron rahoitusta, jolla mahdollistetaan biomassojen käsittelyyn, kierrätyslannoitteiden tuotantoon ja vesienpuhdistukseen liittyvien kehityshankkeiden jatkaminen. Rahoitusta on käytetty myös maatalouden ravinnekierron ja energiatuotannon edistämiseen, ravinteiden kierrätyksen tilastoinnin parantamiseen sekä kierrätysteemojen koulutukseen maatalousalan oppilaitoksissa.  

Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä etenkin maaperään kertyneiden ravinnevarojen hyödyntämistä ja kierrätyslannoitteiden aktiivista kehittämistä ja käyttöönoton tehostamista. Perinteisten lannoitteiden hintojen nousu lisää kiinnostusta orgaanisten lannoitteiden kysyntään, johon tulee kyetä vastaamaan.  

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen huhtikuussa 2021 käynnistämää Saaristomeriohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus laskuun ja saada se pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) ns. hotspot-listalta (Itämeren suurimmat kuormittajat) viimeistään vuonna 2027. Vuonna 1992 laaditulla listalla on vielä yhteensä 42 kohdetta. Vaikka ravinteiden käyttö on oleellisesti alentunut viimeisten 20 vuoden aikana, valuma-alueen ravinteiden määrä ei ole merkittävästi vähentynyt aiemmasta kertymästä johtuen.  

Valiokunta viittaa mietintönsä momenttiin 35.10.61 ja toteaa, että tiekartta hotspot-listalta poistoon tarvittavista toimenpiteistä on valmistelussa ympäristöministeriön hallinnonalalla, jossa toteutetaan mm. nopeavaikutteista kipsikäsittelyä valuma-alueella. Maa- ja metsätalousministeriön puolella tavoitteena on erityisesti peltojen fosforipitoisuuksien alentaminen sekä alueelle muodostuneiden isojen kotieläintuotantoyksiköiden lannan entistä parempi prosessointi biokaasutuotantoon ja kierrätyslannoitevalmisteiksi, joita voidaan kuljettaa kustannustehokkaasti lisäravinteita tarvitseville pelloille. Tavoitetta tukee valmisteilla oleva biokaasun ja lannan ravinnekiertokorvaus, jonka käyttöönotto vaatii kuitenkin EU:n notifikaation. Lannan tehokkaalla siirtämisellä voitaisiin osaltaan vähentää myös turvemaiden käyttötarvetta lannan levitykseen. 

Valiokunta pitää oleellisena, että toimenpiteet kohdistetaan kaikkein vaikuttavimmille alueille. Keskeistä on myös jatkaa Saaristomeren valuma-alueella jo käynnissä olevia hankkeita, kuten puun käyttöä vesienhallinnassa. Samoin muut vesien ravinnetasetta pienentävät menetelmät, kuten järviruo’on poisto ja hoitokalastus, sekä peltojen kasvukunnon parantaminen ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä. Toimenpiteisiin tulee olla riittävät taloudelliset kannusteet ja niiden toimeenpanoa tulee edistää myös neuvonnalla ja koulutuksella. 

Momentilta rahoitetaan lisäksi mm. vieraslajien torjuntaa. Haitalliset vieraslajit ovat yksi merkittävimmistä uhkatekijöistä luonnon monimuotoisuudelle, joten niiden torjunnan tehostaminen on tärkeää. Tehtävien toimeenpano edellyttää valtakunnallista koordinointia sekä tehokasta tiedonvälitystä ja viestintää (myös ELY-keskusten ja Luonnonvarakeskuksen kohdennettuja resursseja).  

31.Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta nostaa esiin, että ilmaston muuttuessa ja sään ja vesiolosuhteiden ääri-ilmiöiden yleistyessä tarve kuivuus- ja tulvariskien hallinnan ja vesistörakenteiden kunnossapidon tukemiseen kasvaa. Momentille esitetään 10,6 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021. Lisäksi momentille 30.40.21 (Vesivarojen käytön ja hoidon menot) esitetään 14,5 milj. euroa, jolla rahoitetaan mm. valtion vastuulla olevia vesistötoimenpiteitä.  

Käsiteltävän momentin määrärahasta on tarkoitus käyttää 4,9 milj. euroa uusien ja keskeneräisten vesitaloudellisten riskienhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden edistämiseen. Rahoitusta ohjataan niin ikään tulvasuojeluun ja peltojen vesienhallintaan, kuten valuma-aluesuunnitteluun sekä tulvasuojelurakenteiden perusparannuksiin ja modernisointiin. 

Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaan sisältyy myös 2 milj. euron rahoitus vesiosaamisen kasvu- ja vientiohjelmaan (RRF-rahoitusta). Ohjelman kokonaisrahoitus on 4 milj. euroa vuosina 2022—2024, millä pyritään vesialan liiketoiminnan ja vientihankkeiden merkittävään kasvuun. Globaalin vesialan liiketoiminnan arvioidaan olevan vuositasolla 400—500 mrd. euroa, ja ilmastonmuutoksen myötä ala on kasvava. Suomen liiketoimintamahdollisuuksissa turvallisen veden tuotanto, jätevesien puhdistus ja veden hyödyntäminen on arvioitu kärkisijoille. Rahoituksella tuetaan vesialan toimijoiden kansainvälistymistä ja kehitetään toimijoiden korkean osaamisen keskittymiä ja innovaatioalustoja.  

Momentilta rahoitetaan myös tarpeellisia kalataloudellisia kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeita 3,8 milj. eurolla. Määrärahalla jatketaan ns. NOUSU-ohjelman toteuttamista, jossa rakennetaan kalateitä ja muita kalan kulkuun liittyviä ohitusratkaisuja sekä puretaan vaellusesteitä. Ohjelmalla tuetaan niin ikään pienvesivoimalaitosten toiminnan lakkauttamishankkeita ja niihin liittyviä vesistöjen ennallistamishankkeita.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Porvoonjoen Strömbergin kalatien ja Keravanjoen Kirkonkylänkosken kalateiden kunnostamiseen. 

42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 8,85 milj. euroa, joka on 2,4 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määräraha käytetään vuonna 2021 tapahtuneiden vahinkojen korvaamiseen.  

Porovahinkojen määrän arvioidaan laskevan 8,8 milj. euroon vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 9,4 milj. euroa. Kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkojen ennakoidaan jäävän alle 0,6 milj. euroon. Lisäksi momentilta maksetaan vahinkojen ehkäisy- ja valvontatoimenpiteitä noin 0,75 milj. eurolla. EU:n oikeusperusta asettaa porovahinkojen korvauksille 10 milj. euron maksukaton, jonka yli meneviä korvauksia joudutaan leikkaamaan. Vuoden 2021 vahinkojen arvioidaan kuitenkin jäävän selvästi alle asetetun rajan. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että suojeltujen eläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Tämä lisää myös osaltaan petopolitiikan hyväksyttävyyttä. Rahoitusta on siten tarvittaessa lisättävä vuoden 2022 lisätalousarvioesityksessä. Vahinkojen ehkäisemistä tulee niin ikään edelleen kehittää ja varmistaa, ettei asetettu 10 milj. euron raja ylity myöskään vuonna 2022. Suurpetovahinkojen vähentäminen vaatii valiokunnan mielestä nykyistä toimivampia ja tuloksellisempia toimia.  

44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille esitetään 57,1 milj. euroa, joka on 2,1 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Myöntämisvaltuudeksi esitetään 60,2 milj. euroa, joka mahdollistaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan aktiivisen hankerahoituksen vuonna 2022. Rahoitus suunnataan alueellisten metsäohjelmien tarvearvion perusteella yksityismetsänomistajien metsänhoito- ja metsänparannustöihin. Toteutettavien töiden suoran työllisyysvaikutuksen arvioidaan olevan noin 1 900 henkilötyövuotta. 

Vuonna 2021 kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) nojalla myönnettäviä tukia odotetaan jäävän käyttämättä jopa yli 10 milj. euroa, minkä arvioidaan johtuvan vilkkaana käyvästä puukaupasta. Puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi on tärkeää, että tavoitteiden mukainen taimikon varhaishoito ja nuoren metsän hoito toteutetaan. Tällä on keskeinen merkitys myös metsäenergian saatavuuden varmistamiseen. On näin ollen hyvä, että Suomen metsäkeskus on aloittanut Tule metsään! -kampanjan metsänomistajien ja metsäammattilaisten kannustamiseksi metsänhoitotyöhön.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että metsäteiden rakentamisen ja perusparantamisen työmäärät eivät ole viime vuosina yltäneet tavoitteisiin. Tämä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä teiden liikennöitävyyteen, joka mahdollistaa metsienhoitotyöt sekä puunkorjuun ja -kuljetukset sekä osaltaan myös metsien laajan virkistyskäytön. Suometsien hoidon työmäärät ovat niin ikään huolestuttavasti vähentyneet. Suometsiä on noin neljännes Suomen metsistä, ja niiden hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesistö- ja ympäristövaikutusten suunnitteluun.  

Suometsä- ja tiehankkeiden toteuttaminen edellyttävät usein tilojen yhteisiä toimenpiteitä. On siten tärkeää, että näiden palveluiden rahoitus ja tarjoaminen metsänomistajille on riittävää.  

Valiokunta painottaa, että uudistuva metsä on ollut vuosikymmenten ajan Suomen hyvinvoinnin perusta ja samalla se on myös tehokas hiilinielu ja -varasto. Hyvin hoidettu kasvava metsä luo edellytykset metsäteollisuuden olemassaololle ja kasvulle. Se on Suomen kansantaloudelle tärkeä työn ja toimeentulon sekä vientitulojen mahdollistaja. Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitystä Suomelle ei voi korostaa liikaa nykyisessä taloustilanteessa ja julkisen talouden tasapainottamisessa.  

Puupohjaisten tuotteiden markkinoiden arvioidaan kasvavan noin 175 mrd. eurolla vuoteen 2035 mennessä. Kilpailukyky ratkaisee maantieteelliset alueet, joille kasvu kohdistuu. Momentin määrärahalla (kuten myös valtionavulla Suomen metsäkeskukselle mom. 30.40.46) on keskeinen vaikutus siihen, miten metsänomistajia (ml. perikunnat) aktivoidaan ilmastokestävään ja tuottavaan metsänhoitoon.  

45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 7,527 milj. euroa, joka on 0,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määräraha on tarkoitus käyttää pääosin METSO-ohjelman toteuttamiseen (7,5 milj. euroa).  

Valiokunta toteaa, että esitetyllä rahoitustasolla METSO-ohjelman toteutusaste tulee olemaan vain noin 80 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että ohjelman loppukaudelle (vuodet 2022—2025) määrärahaa on vuosittain käytettävissä 8 milj. euroa nykyistä enemmän.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhdessä toteuttamaan Helmi-elinympäristöohjelmaan, jonka toteutus jatkuu vuoteen 2030 saakka. Ohjelman kokonaiskustannuksen arvioidaan olevan 755 milj. euroa (keskimäärin 75,5 milj. euroa/vuosi). Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tavoitteena on yksityismailla tapahtuva soiden ennallistaminen, vesien palauttaminen suojelusoille, suojelualueiden ulkopuolisten lintuvesien kunnostaminen sekä pienvesien ja niiden lähivaluma-alueiden kunnostaminen. Maa- ja metsätalousministeriön osalta rahoitus jakaantuu usealle eri momentille. Vuonna 2022 käsiteltävällä momentilla vajausta on 1,9 milj. euroa ja muilla momenteilla (30.01.01, 30.40.22, 30.40.31 ja 30.40.46) lisätarve on yhteensä 2,3 milj. euroa. 

46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 40,7 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu tietojärjestelmän rakentamiseen osoitetun kertaluonteisen erän poistumisesta. Käytännössä Suomen metsäkeskuksen rahoitus on kuluvan vuoden tasolla. 

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella esitetty rahoitus on kohtuullinen, vaikka se tarkoittaa toiminnan priorisointia ja keskittymistä sektorin elinkeinojen ja metsätalouden kestävyyden kannalta keskeisimpiin tehtäviin. Suomen metsäkeskuksella on merkittävä rooli mm. metsänomistajien ja metsäammattilaisten aktivoinnissa metsänhoidollisiin toimiin. 

47.Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 6,1 milj. euron määrärahaa ja 8,2 milj. euron myöntämisvaltuutta. Talousarvioesityksen mukaan vuoden 2022 tuella on tarkoitus käynnistää metsitys yhteensä 3 000 hehtaarin pinta-alalla. Metsitystuen haku käynnistyi keväällä 2021, ja tuen hyvän kysynnän myötä määrärahoja lisättiin kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa siten, että vuodelle 2021 varattu määräraha on 2,26 milj. euroa ja myöntämisvaltuus 16,4 milj. euroa.  

Valiokunta pitää tukea tarpeellisena keinona lisätä metsäpinta-alaa ja hiilinieluja. Tukea myönnetään pelloille, jotka eivät ole enää maatalouskäytössä, muille avoimille alueille sekä käytöstä poisjääneille turvetuotantoalueille. Syyskuun 2021 loppuun mennessä Suomen metsäkeskukseen oli saapunut yli 1 400 hakemusta, joista suurin osa (44 prosenttia) kohdistuu entisille turvetuotantoalueille. Kaiken kaikkiaan turvemaiden osuus hakemuksista on lähes 70 prosenttia.  

Valiokunta yhtyy saamansa selvityksen perusteella siihen näkemykseen, että tukimaksuihin varattu määräraha on niukka. Jos kaikki jo käsittelyssä olevat hakemukset hyväksyttäisiin, pelkästään niihin sitoutuisi myöntämisvaltuutta 12,7 milj. euroa. 

50.Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla toteutettiin selvitys valtakunnallisen metsästys- ja kalastusmuseotoiminnan kehittämisestä, jonka pohjalta aloitettiin uudentyyppisen erä- ja luontokulttuurimuseon perustamisen valmistelu. Kilpailun perusteella museon sijaintipaikaksi valittiin Imatra. Hankevaiheessa on tarkoitus perustaa uusi museosäätiö sekä käynnistää Imatran kaupungin kanssa toteutussuunnittelu. Hankkeen aikana laaditaan hankesuunnitelma ja tarkennettu tilaohjelma, museon liiketoimintasuunnitelma sekä tarkennetut kustannuslaskelmat. Suunnitelmien pohjalta jatketaan myös hankkeen rahoitussuunnittelua. Tarkoitus on, että vuoden 2024 alussa rahoitusvastuu siirtyy opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, jonne budjetoidaan myös rakennusinvestointiin tarvittava rahoitus.  

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa Suomen erä- ja luontokulttuurimuseon käynnistämiskustannuksiin vuosina 2022—2023. 

51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 11,7 milj. euroa, joka on 2,0 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021. Muutos johtuu lähinnä vapaa-ajan kalastuksen kasvusta aiheutuneen kalastonhoitomaksujen kertymän lisäyksestä. Määrärahoja käytetään mm. lakisääteiseen kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun, toimeenpanoon, ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä kalastuksen valvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Rahoituksella on tarkoitus päivittää myös lohi- ja meritaimenstrategia sekä kalastusmatkailun toimenpideohjelma. 

Vapaa-ajankalastajien määrän lisääntyessä valiokunta kiirehtii erityisesti vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian toimeenpanoa. Neuvontaan ja valvontaan osoitetuilla määrärahoilla tulee pystyä vastaamaan uusien kalastajien tarpeisiin. Keskeistä on myös ammattikalastajien toiminnan edistäminen kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan saatavuuden lisäämiseksi ja kalastajan ammatin tulevaisuuden turvaamiseksi.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin hoitokalastuksen ja pitää hyvänä, että kasvava osuus särjen kalastuksesta on myös kaupallisesti kannattavaa. Osa hoitokalastussaaliista on kuitenkin vielä kaupallisesti vaikeasti hyödynnettävissä, joten kalastajille osoitettava tuki on jatkossakin tarpeellista. Toimintaa tulee edelleen laajentaa ja jatkaa kehitystyötä poistokalan elintarvike- ja rehukäytön lisäämiseksi kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaisesti. Samalla on mahdollista poistaa tehokkaasti fosforia rehevöityneistä vesistöistä. 

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle/Finlands Yrkesfiskarförbund rf:lle, 50 000 euroa Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry:lle ja 100 000 euroa Pyhäjärvi-instituutille hoitokalastukseen. 

62.Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 23,9 milj. euroa, joka on 2,0 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Hallitusohjelman mukaisena lisäyksenä momentille sisältyy lisämäärärahat ammattikalastuksen hyljevahinkojen ehkäisyyn (0,1 milj. euroa) ja kotimaisen kalan edistämisohjelman toimenpiteisiin (0,2 milj. euroa).  

Valtioneuvoston periaatepäätöksenä (8.7.2021) hyväksymä kotimaisen kalan edistämisohjelma on erittäin tarpeellinen ja odotettu. Pääosa ohjelman rahoituksesta tulee Euroopan meri-, kalastus- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) kansallisesta toimintaohjelmasta. Tavoitteena on kotimaisen kalan kulutuksen kaksinkertaistaminen ja viennin arvon kahdeksankertaistaminen vuoteen 2035 mennessä. Arvokalojen ohella erityisen suuri potentiaali on silakan ja särkikalojen elintarvikekäytössä ja viennin arvon nostamisessa.  

Tarjonnan lisäämiseksi on mm. tarkoitus viisinkertaistaa silakan ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalalajien elintarvikekäyttö, kaksinkertaistaa muun kotimaisen pyydystetyn kalan käyttö ja kolminkertaistaa kotimaisen viljellyn kalan tuotanto vaarantamatta vesien hyvän tilan saavuttamista. Luonnonvarakeskus arvioi, että ohjelman toteuttamisella luodaan noin 3 000 uutta työpaikkaa.  

Valiokunta korostaa, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää alkutuotannon toimintaedellytysten huomattavaa parantamista. Tärkeää on huolehtia etenkin kalakantojen elinvoimaisuudesta, hylje- ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä ja kalan arvon lisäämisestä, jotta elinkeino olisi kannattava ja houkutteleva myös nuorille. Lupaprosessien sujuvuutta tulee niin ikään edistää kalan viljelyn lisäämiseksi tavoitteiden mukaisesti.  

50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 8,1 milj. euroa. Vuoden 2021 varsinaiseen talousarvioon verrattuna esityksestä on poistettu eduskunnan siihen tekemät kertaluonteiset lisäykset (150 000 euroa).  

Momentin rahoituksella hoidetaan Metsähallituksen hallinnassa olevien virkistyskäyttökohteiden ja valtion retkeilyalueiden hoitoa ja luontomatkailua (ml. kalastusmatkailua) tukevia palveluita ja erävalvontaa. Siitä rahoitetaan myös Pohjois-Suomen siemenhuoltoa ja osin julkisoikeudellisen kalastuksen tehtäviä, kuten Ylä-Lapin maksuttoman kalastuksen järjestämistä. Vuodesta 2021 alkaen eräpalveluiden perusrahoitusta on lisätty 200 000 eurolla, mutta muilta osin perusrahoitus on viime vuosina säilynyt ennallaan.  

Valiokunta korostaa, että Metsähallituksen toimintaa tulee kehittää kokonaisuutena tasapuolisesti sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön vastuualueilla laadukkaiden ja kestävien palveluiden turvaamiseksi. Ympäristöministeriön hallinnonalan vastuulla on mm. kansallispuistojen ja historiallisesti arvokkaan kiinteistöomaisuuden hoito sekä niihin liittyvät matkailupalvelut (55,2 milj. euroa mom. 35.10.52). 

Luontokohteiden palveluiden kysyntä on ilahduttavasti kasvanut viime vuosina, ja koronapandemia lisäsi kävijämääriä entisestään. Tulevina vuosina on erityisen tärkeää kehittää älykkäitä, ennustettavia ja kestävyyttä edistäviä digipalveluja esimerkiksi ruuhkien hallinnan, pysäköinnin ohjauksen ja opastuksen digitalisoinnin avulla. Virtualisoinnilla lisätään myös vaikeiden kulkuyhteyksien päässä olevien kohteiden saavutettavuutta ja esteettömyyttä. 

Digitalisaation kehittämisen kustannuksen on arvioitu vuosina 2021—2026 olevan yhteensä maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön pääluokissa 17,4 milj. euroa, josta maa- ja metsätalousministeriön osuus on 25 prosenttia (4,5 milj. euroa). Kehittämiskokonaisuutta ei ole mahdollista toteuttaa momentin nykyisellä perusrahoituksella. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Teerilammen virkistyskalastuskohteen kunnossapitoon Seitsemisen kansallispuistossa ja 100 000 euroa norppareitistöjen kehittämiseen Saimaa Geoparkissa. 

02.Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot kasvavat edellisvuoteen verraten noin 14 milj. euroa. Lisäykset aiheutuvat uusista lakisääteisistä tehtävistä tai niiden muutoksista, joita ovat mm. Galileon PRS-palvelun toteuttaminen, tietoturvan kehittäminen kriittisillä toimialoilla ja vaarallisten aineiden kuljetuksen lainsäädännön muutokset. Lisäksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toteuttamiseen lisätään 1,8 milj. euroa ja viraston toiminnan turvaamiseen 2 milj. euroa. 

Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota viraston yhteydessä toimivan Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitukseen, sillä kyberympäristön kehittyessä Kyberturvallisuuskeskukselle on tullut lukuisia uusia tehtäviä, joita ei saadun selvityksen mukaan ole resursoitu riittävästi.  

Kyberturvallisuus on keskeinen osa yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivuutta. Yhteiskunnan digitalisoituessa siihen liittyvät uhat ovat yleistyneet, ja ne voivat kohdistua myös yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiin toimintoihin. On siksi tärkeää, että valtioneuvosto on vuonna 2019 hyväksynyt valtioneuvoston periaatepäätöksen Suomen kyberturvallisuusstrategiasta ja vuonna 2021 valtioneuvoston periaatepäätöksen kyberturvallisuuden kehittämisohjelmasta, joka ulottuu aina vuoteen 2030 saakka. Samaan aikaan kyberturvallisuuden kehittämisohjelman kanssa valtioneuvosto antoi myös valtioneuvoston periaatepäätöksen tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla.  

Saadun selvityksen mukaan näiden periaatepäätösten toimeenpanoon ei ole kuitenkaan riittäviä resursseja. Kehittämisohjelman toteuttamiseen esitetään 2,2 milj. euron määrärahaa, mutta kansallisen rahoituksen tarve olisi saadun selvityksen mukaan 4,9 milj. euroa vuosittain ajanjaksolle 2022—2025. Tietoturvan ja tietosuojan parantamisesta yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla annetussa periaatepäätöksessä esitettyjen toimenpiteiden toimeenpanoon ehdotetaan 1,6 milj. euron lisärahoitusta, mutta myös tämä on saadun selvityksen mukaan tehtäviin nähden alimitoitettu. On mm. arvioitu, ettei Suomen 15 suurimman kunnan tietoturvan ja tietosuojan tasoa sosiaali- ja terveydenhuollossa, energiahuollossa ja vesihuollossa voida selvittää, jolloin palveluiden haavoittuvuudet jäävät tunnistamatta. 

Kyberturvallisuuskeskukselle on osoitettu lakisääteinen tehtävä toimia kansallisen kyberturvallisuuden sertifiointiviranomaisena, ja se on nimetty myös EU:n kyberkompetenssikeskuksen kansalliseksi koordinaatiopisteeksi. Näistä jälkimmäiseen tehtävään on osoitettu talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä (HE 216/2021 vp) 750 000 euron rahoitus.  

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös siihen, että vuosittain yhä suurempi joukko kansalaisia sekä yhteiskunnan kriittisten toimialojen toimijoita tarvitsee Kyberturvallisuuskeskuksen apua. Esimerkiksi ns. ensivastetoiminnon asiantuntijakäsittelyä vaativia tapauksia oli saadun selvityksen mukaan vuosina 2015—2019 vuosittain noin 4 000—6 000 tapausta, mutta vuonna 2021 pelkästään lokakuun loppuun mennessä niitä oli jo noin 20 000.  

Valiokunnan mielestä Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävämäärä huomioon ottaen viraston rahoituspohjaa on arvioitava ja huolehdittava siitä, että se pystyy vastaamaan ja varautumaan kyberturvallisuusympäristöön liittyviin vaatimuksiin ja uhkiin. On myös edistettävä kansallista kyberomavaraisuutta ja lisättävä Suomen turvallisuusviranomaisiin kohdistuvaa kansainvälistä luottamusta. On niin ikään tärkeää, että Suomi voi hyödyntää kyberturvallisuuden eurooppalaisia markkinoita, joiden arvioidaan olevaan kooltaan jopa yli 130 mrd. euroa. Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 1,37 mrd. euroa, johon sisältyy parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 milj. euron pysyvä tasokorotus vuodesta 2020 alkaen. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa päätetty 50 milj. euron aikaistus vuodelta 2022 vuodelle 2021. Sen avulla on voitu käynnistää mm. joidenkin kiireellisimpien siltojen korjauksia, mutta pääosa rahoituksesta siirtyy käytettäväksi vuonna 2022.  

Tavoitteena on, että korjausvelan määrä vähenisi 2,85 mrd. eurosta 2,2 mrd. euroon vuoteen 2032 mennessä, mutta sen arvioidaan kääntyvän laskuun vasta noin vuodesta 2026 alkaen, jolloin rahoitustaso nousisi Liikenne12-suunnitelman mukaisesti 1,45 mrd. euroon. Lähivuosina korjausvelan arvioidaan sen sijaan lisääntyvän sekä tie- että rataverkolla. Erityisenä haasteena ovat mm. siltojen ja rataverkon kasvavat peruskorjaustarpeet. Muun muassa talvien muuttuminen leudommiksi on lisännyt erityisesti sorateiden, mutta myös päällystettyjen teiden kelirikkoa, minkä lisäksi myös aiempaa raskaampi kalusto lisää teiden kulutusta. Tiestön kunnolla on olennainen merkitys myös raskaan liikenteen polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. 

Rataverkon korjausvelka on saadun selvityksen mukaan noin 1,3 mrd. euroa, josta yli puolet (57 prosenttia) kohdistuu pääväylille. Koska pääväylillä tapahtuu noin 85 prosenttia henkilöliikenteen suoritteista ja noin 90 prosenttia tavaraliikenteen suoritteista, rataverkon huono kunto vaikuttaa laajasti junaliikenteen toimivuuteen. Valiokunta pitää tärkeänä, että etenkin elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkeiden raideyhteyksien välttämättömät peruskorjaustarpeet priorisoidaan ja että niitä pyritään edistämään mahdollisimman ripeästi. On myös selvitettävä mahdollisuudet teemapaketteihin, joihin sisältyisi elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kiireellisiä ja nopeasti käynnistettäviä perusväylänpidon korjaushankkeita.  

Valiokunta nostaa esille myös alemman tieverkon kunnostustarpeet. Saadun selvityksen mukaan maanteiden korjausvelka oli vuoden 2021 alussa noin 1,54 mrd. euroa, josta noin 90 prosenttia kohdistuu laajaan vähäliikenteiseen tieverkkoon. Useilla vähäliikenteisillä teillä on kuitenkin keskeinen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä, ja niitä tarvitaan niin henkilöliikenteen kuin elinkeinoelämän tarpeisiin. Esimerkiksi metsäteollisuuden kuljetukset käyttävät suurelta osin alempaa tieverkkoa, jonka kunnolla on keskeinen merkitys mm. puunhankinnan toimivuudelle. 

Valiokunta lisää momentille 18 240 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. 

Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat: 

• Vt 21/Vt 29, erikoiskuljetusreitin parannus: 250 000 euroa 
• Mt 9671, Korvatunturintien Martti—Tulppio parantamissuunnitelma, Savukoski: 200 000 euroa 
• Vt 21, liittymien parantaminen, Ylitornio: 300 000 euroa 
• Vt 4:n parantaminen Ruikassa, Rovaniemi: 650 000 euroa 
• Vt 8, Tapiontuvan alikulkukäytävä, Kalajoki: 300 000 euroa 
• Mt 8043, Luohuantien peruskorjaus välillä Rantsilan mt 807—Luohua, Siikajoki: 600 000 euroa 
• Mt 848, Koiteli—Huttukyläntie, jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Oulu: 200 000 euroa 
• Mt 18835, Sarakylä—Kouva, Pudasjärvi—Posio parantaminen: 300 000 euroa 
• Vt 5, Junttilantie—Toranki jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Kuusamo: 200 000 euroa 
• Vt 6, Kontinjoki—Karankalahti valaistus 2,3 km, Kajaani: 80 000 euroa 
• Vt 6, Eevala—Kontionjoki valaistus 15 km, Kajaani—Sotkamo: 520 000 euroa 
• Kajaanin jalankulku- ja pyörätieväylien uudelleen päällystämiset: 500 000 euroa 
• Raideosuus Kokkola—Ykspihlaja kaksoisraidejärjestelyiden suunnittelu: 50 000 euroa 
• Mt 17360 (Blaxnäsvägen) alkuosan parantaminen, Närpiö: 160 000 euroa 
• Vt 8, Ytterjeppon eritasoristeyksen suunnittelu, Pietarsaari: 150 000 euroa 
• Åminnentien ja Övermalaxintien jalankulku- ja pyöräteiden suunnittelu, Maalahti: 170 000 euroa 
• Mt 17049, Peruksentien parantaminen 4,1 km, Kristiinankaupunki: 280 000 euroa 
• Mt 17811, Vassorintien parantaminen, Vöyri: 420 000 euroa 
• Mt 17379, Hannukselantien korjauksen suunnittelu, Ilmajoki: 200 000 euroa 
• Vt 3, Juustoportin risteysjärjestelyt, Kurikka: 410 000 euroa 
• Mt 711, Alajärvi—Ruona tiesuunnitelman laatiminen, Alajärvi: 250 000 euroa 
• Mt 607, soratien kulutuskerroksen lisääminen, Korpilahti—Petäjävesi, 60 000 euroa 
• Vt 4, Petäjätie, Isoahontien jalankulku- ja pyörätien rakentaminen, Viitasaari: 500 000 euroa 
• Mt 6456, Konginkangas jalankulku- ja pyörätien—vt 4 suunnittelu/rakentaminen, Äänekoski: 500 000 euroa 
• Mt 16393, Kurjalanrannantien kunnostus, Leppävirta: 1 200 000 euroa 
• Mt 5071, Vuonislahti—kt 73 kunnostus, Lieksa: 500 000 euroa 
• Mt 15507, Sarvisalontien kunnostus, Kesälahti, Kitee: 600 000 euroa 
• Kt 71, Anttola—Toroppala jalankulku- ja pyörätien rakentaminen, Savonlinna: 500 000 euroa 
• Mt 14821, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Talpionmäentie—Latutie, Lappeenranta: 500 000 euroa 
• Mt 408 ja mt 409, jalankulku- ja pyörätien ja taajamaturvallisuuden parantaminen, Savitaipale: 450 000 euroa  
• Vt 6, liittymien parantaminen (3 kpl) Ruokolahdella ja Parikkalassa: 350 000 euroa 
• Mt 370, Valkealanväylän jalankulku- ja pyörätien rakentaminen Ravikylän kohdalle, Kouvola: 500 000 euroa 
• Mt 2623, Peruskorjaus Ahrola—Mihari, Hämeenkyrö: 620 000 euroa 
• Mt 13681, Välkkiläntien päällystäminen, Urjala: 300 000 euroa 
• Mt 13311, Alkkiantien päällystäminen, Parkano: 400 000 euroa 
• Mt 12827, Suontaustantien parantaminen, Huittinen: 800 000 euroa 
• Kt 43, vt 2 rampin pään kiertoliittymän rakentaminen, Harjavalta: 400 000 euroa  
• Mt 186:n kunnostus, Salo: 400 000 euroa 
• Mt 181 ja Saustilantien risteyksen kiertoliittymän suunnittelu, Sauvo: 200 000 euroa 
• Prostvikin ja Nauvon keskustan jalankulku- ja pyörätien suunnitelmien päivitys (Saaristoreitti): 120 000 euroa 
• Mt 12631, Mjösundintien parantaminen välillä Helgeboda—Mjösund, Kemiö: 300 000 euroa 
• Vt 3, Moreeni—Rastinkankaan eritasoliittymän ja raskaan liikenteen palvelualueen suunnittelu, Hämeenlinna: 500 000 euroa 
• Mt 2951, Mommilantien päällysteen korjaus, Hämeenlinna ja Hollola: 800 000 euroa  
• Mt 167, valaistus välille Pennala—Renkomäki, Orimattila ja Lahti: 200 000 euroa 
• Mt 2956, Pyhäniementie—Messilä jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Hollola: 150 000 euroa 
• Kt 51, valaistus välille Inkoo—Karjaa: 500 000 euroa 
• Mt 170, Box—Kulloo jalankulku- ja pyörätien suunnittelu, Sipoo ja Porvoo: 250 000 euroa 
• Mt 11933, Heikinkyläntie päällysteen korjaus, Lapinjärvi: 450 000 euroa 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että mt 181:n ja Saustilantien risteyksen kiertoliittymän rakentamista koskevan suunnitelman valmistuttua hanke käynnistetään vuonna 2023. Valiokunta viittaa myös mietintöönsä VaVM 36/2020 vp ja pitää edelleen välttämättömänä, että Kauhajoella sijaitseva Päntäne—Isojokitie-hanke saatetaan loppuun ja että Vesilahdella sijaitseva mt 301 Keihonen—Suomela-välinen tielinjaus parannetaan. Kotimaan matkailun lisääntyessä on myös tärkeää kehittää Saaristoreittiä kävelyn ja pyörämatkailun edistämiseksi.  

31.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen osoitetaan 6,5 milj. euroa, joka on vajaat 23 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Nyt esitetty määräraha on näin jäämässä merkittävästi alhaisemmaksi kuin vuosina 2020 ja 2021 ja myös kauas 30 milj. euron vuotuisesta tavoitetasosta, jota kansallisen tason strategioissa (Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma, fossiilittoman liikenteen tiekartta ja Liikenne12-suunnitelma) on esitetty. 

Valiokunta pitää määrärahaa vaatimattomana kävelyn ja pyöräilyn hyötyihin nähden. Mm. fossiilittoman liikenteen tiekartassa on arvioitu, että laadukas kävely- ja pyöräliikenteen infrastruktuuri on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa kulkumuodon valintaan ja kasvattaa kävely- ja pyöräliikennemääriä. Kävelyä ja pyöräliikennettä lisäämällä vähennetään liikenteen päästöjä ja saadaan aikaan merkittäviä vaikutuksia myös kansanterveyteen, liikennejärjestelmän toimivuuteen sekä kaupunkiympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.  

Valiokunta nostaa esille myös pyörämatkailuun liittyvät mahdollisuudet ja pitää tärkeänä pyörämatkailun valtakunnallista koordinointia sekä pyöräreittien ja opastuksen kehittämistä.  

Valiokunta lisää pyöräilyn edistämiseen 300 000 euroa ja pyörämatkailukeskuksen toimintaan 200 000 euroa. 

77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Väyläverkon kehittämiseen osoitetaan ensi vuonna 478 milj. euroa, joka on noin 46 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän. Se on kuitenkin vähemmän kuin Liikenne12-suunnitelmassa, jossa kehittämishankkeiden määrärahatasoksi vuodelle 2022 esitettiin 546 milj. euroa. 

Talousarvioesitykseen ei sisälly uusia kehittämishankkeita, mutta niitä on vireillä merkittävä määrä, yhteensä 34, joiden kokonaisvaltuudet ovat yli 2 mrd. euroa. Hankkeista ratahankkeita on 19 (valtuudet 1,3 mrd. euroa) ja tiehankkeita 12 (valtuudet 607 milj. euroa). Lisäksi käynnissä on kolme vesiväylähanketta, joiden valtuudet ovat yhteensä 136,7 milj. euroa. Valtaosa hankkeista valmistuu liikennekäyttöön vuosien 2022—2025 aikana.  

Valiokunta on tyytyväinen Digirata-hankkeen etenemiseen, johon liittyvä myöntövaltuus on 130 milj. euroa ja jonka rahoitustarpeen arvioidaan olevan ensi vuonna 8 milj. euroa. Digirata-hankkeella korvataan vanhenevaa junien kulunvalvontajärjestelmää, mutta samalla sen avulla otetaan digitalisaation mahdollisuudet laajemmin käyttöön koko raideliikennejärjestelmän tehokkuuden ja turvallisuuden edistämiseksi. 

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että Liikenne12-suunnitelman ja siihen liittyvän investointiohjelman myötä väylähankkeisiin liittyvään päätöksentekoon on tulossa kauan kaivattua pitkäjänteisyyttä. Samalla on huolehdittava myös rahoituksen riittävyydestä, kuten eduskunta on edellyttänyt hyväksyessään liikennejärjestelmäsuunnitelmaa koskevan selonteon. Väyläverkon kehittämistarpeet huomioon ottaen on myös tärkeää arvioida uudelleen kevään 2021 kehysriihen linjausta, jossa kehittämishankemomentille kohdistettiin 110 milj. euron säästövelvoite vuodesta 2023 eteenpäin. Tämä heikentäisi Liikenne12-suunnitelman uskottavuutta ja vaikeuttaisi sen toimeenpanoa.  

Valiokunta korostaa myös Liikenne12-suunnitelman jatkuvaa ja säännöllistä seurantaa, jotta esimerkiksi elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että rataverkkoa kehitetään kokonaisuutena ja että olemassa olevan rataverkon kunnossapito ja kehittäminen eivät vaarannu vireillä olevien suurten ratahankkeiden vuoksi. Etenkin pääradan liikennöitävyys on turvattava ja hyödynnettävä myös EU-rahoitusta varsinkin ratojen ydinverkon kiireellisen kohentamisen rahoittamiseksi. Hankehakuihin valmistauduttaessa on tarvittaessa varauduttava lisätalousarviomenettelyyn kansallisen rahoituksen varmistamiseksi.  

Valiokunta painottaa muutoinkin EU-rahoituksen aktiivista hyödyntämistä, mikä edellyttää hankesuunnitelmien etenemistä niin, että Suomella on rahoitushakujen tahdissa kriteerit täyttäviä hankkeita. Keskeisin rahoitusinstrumentti on Verkkojen Eurooppa -väline, johon sisältyvää sotilaallisen liikkuvuuden (Military Mobility) rahoitusta tulee hyödyntää täysimääräisesti myös tiestön sekä maantiesiltojen rahoituksessa.  

Valiokunta pitää perusteltuna linjausta, jonka mukaan uusien nopeiden ratayhteyksien suunnittelua pyritään vauhdittamaan hankeyhtiöiden kautta, ja että niiden rahoitus käsitellään erikseen liikennejärjestelmäsuunnitelman muusta rahoituksesta. Suuret ratahankkeet (Suomi-rata, Turun tunnin juna, Itäinen suunta) ovat kustannuksiltaan mittavia, ja pelkästään niiden suunnitteluvaihe kestää useita vuosia.  

Valiokunta pitää keskeisenä, että rajalliset resurssit kohdistetaan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta tehokkaimmalla tavalla siten, että ne tukevat liikennejärjestelmäsuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Onkin tärkeää, että hankkeiden hyöty-kustannuslaskelmia on kehitetty ja niitä koskevaa ohjeistusta uusittu. Liikenne- ja viestintäministeriö on vuonna 2020 julkaissut Liikennejärjestelmän kehittämisen laajempien taloudellisten vaikutusten tarkastelukehikon. Kehikko tarkastelee kiinteistömarkkinoihin, työmarkkinoihin, kasautumiseen ja aluetalouteen liittyviä vaikutusketjuja, joita hankkeiden suorat liikennetaloudelliset vaikutukset käynnistävät. Jatkossa kehitetään myös systemaattista laskentaa sekä valtakunnallista liikenne-ennustemallijärjestelmää, joka parantaa mm. hankkeiden liikenteellistä arviointiperustaa.  

50.Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Laajakaistahankkeeseen esitetään ensi vuodelle 15 milj. euron määrärahaa, joka rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä. Tavoitteena on lisätä nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta noin 30 000 kotitaloudelle ja toimipaikalle sekä edistää edistyksellisten viestintäyhteyksien rakentamista ja uusien alueiden pääsemistä kehittyvien teknologioiden piiriin. Tukea on mahdollista saada myös vapaa-ajan asuntojen yhteyksille, mikä voi osaltaan edistää myös monipaikkaista asumista.  

Kansallisen laajakaistatukiohjelman lisäksi laajakaistarakentamista tuetaan myös EU:n maaseuturahastosta, josta tukea saavat paikalliset laajakaistainvestoinnit eli niin sanotut kyläverkkohankkeet. Maaseuturahaston hankkeet saavat 16 milj. euron rahoituksen EU:n elpymisvälineen kautta. Erilaiset laajakaistaohjelmat täydentävät toisiaan, ja niiden hyödyntämistä koordinoidaan kansallisesti yhteistyössä tukiviranomaisten kanssa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että laajakaistayhteyksiä parannetaan, jotta asetettujen tavoitteiden mukaisesti Suomessa on vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, jotka tarjoavat vähintään 100 megabitin tiedonsiirtonopeuden. Saadun selvityksen mukaan erityisesti nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa on edelleen merkittäviä eroja kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä. Kokonaisuutena 100 megabitin langattoman verkon laajakaistayhteydet kattoivat vuoden 2020 lopussa jo 93 prosenttia suomalaisista kotitalouksista, ja kiinteän verkon 100 megabitin yhteydet olivat saatavilla 65 prosenttiin kotitalouksista.  

Valiokunta painottaa, että lisääntyvä etätyö ja digitalisoituvat palvelut edellyttävät kattavia ja luotettavia viestintäyhteyksiä kotitalouksissa ja yrityksissä. Viestintäverkkoihin tehtävät investoinnit tuottavat myös hyvinvointia ja kilpailukykyä koko yhteiskunnalle. Työmatkaliikenteen ja työajan käytön kannalta on myös tärkeää edistää junien verkkoyhteyksien toimivuutta.  

51.Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahasta on tarkoitus käyttää tieliikenteen turvallisuustoimintaan 8,1 milj. euroa, jota rahoitetaan momentille 11.19.05 kertyneistä tieliikenteen liikenneturvallisuusmaksuista. Rahoitus vastaa kuluvan vuoden tasoa, mutta on 1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin määrärahavajetta paikattiin tuntuvammin valtion talousarvion määrärahoilla.  

Ennalta ehkäisevä liikenneturvallisuustyö on rahoitettu vuodesta 2017 lähtien vakuutusyhtiöiltä kerättävällä liikenneturvallisuusmaksulla, jota koskevan lain (471/2016) mukaan moottoriajoneuvojen liikennevakuutuksista kertyvästä maksutulosta ohjataan 1 prosentti tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. Saadun selvityksen mukaan liikennevakuutuksen maksutulos on lain voimaantulon jälkeen pienentynyt, ja se oli 718 milj. euroa vuonna 2020.  

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että tieliikenteen turvallisuustoiminnan kehittämistarpeet selvitetään ja huolehditaan siitä, että liikenneturvallisuustyön rahoituspohja varmistetaan pitkäjänteisesti kestävällä tavalla (VaVM 36/2020 vp — HE 146/2020 vp).  

Valiokunta on tyytyväinen, että sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistetty hanke, jonka tavoitteena on muuttaa liikenneturvallisuusmaksusta annettua lakia siten, että liikenneturvallisuusmaksun määrä nostettaisiin vastaamaan liikenneturvallisuustyöhön käytettävän rahoituksen tarvetta.  

Valiokunta pitää rahoituspohjan vahvistamista välttämättömänä. On myös tärkeää, että liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteilla vuosia 2022—2026 koskeva liikenneturvallisuusstrategia, jonka tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta kaikkien liikennemuotojen osalta. Tieliikenteen osalta tämä tavoite kytkeytyy erityisesti EU:n visioon, jonka päämääränä on vähentää tieliikennekuolemien määrä nollaan.  

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa ennalta ehkäisevän liikenneturvallisuustyön lisäämiseen.  

55.Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 105,7 milj. euroa, jota käytetään mm. junaliikenteen ostoihin (30,2 milj. euroa), alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen (32,3 milj. euroa), ilmastoperusteisiin toimiin (20 milj. euroa) sekä suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (12,3 milj. euroa) sekä keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (8,6 milj. euroa).  

Määräraha on kokonaisuutena kuluvaa vuotta pienempi, koska talousarvioesitykseen ei sisälly enää koronapandemian vuoksi osoitettua tilapäistä lisärahoitusta eikä energia- ja ilmastostrategian mukaisiin toimiin osoitettua määräaikaista rahoitusta. Toisaalta määrärahaan on tehty pieniä lisäyksiä, kun mm. suurille ja keskisuurille kaupunkiseuduille on lisätty pysyvästi yhteensä 3 milj. euroa fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteenä.  

Koronapandemian aikana julkisen henkilöliikenteen matkustajamäärät romahtivat, millä on ollut merkittävä vaikutus alalla toimivien yritysten taloudelliseen tilanteeseen. Lisäbudjetteihin sisältyneillä määrärahoilla on pyritty turvaamaan joukkoliikenteen palvelutaso ja estämään lippujen hintojen korotukset joukkoliikenteeseen. Pandemiatilanteen helpotettua joukkoliikenteen kysyntä on ollut kasvusuuntaista, joskin joukkoliikennetoimijoiden taloustilanne on edelleen heikko ja matkustajakysyntä eri liikennemuodoissa on edelleen tuntuvasti alempana kuin 2019. Tilanne on vaikein kaupunkiseutujen ulkopuolisessa liikenteessä, jossa moni liikenteenharjoittaja on keskeyttänyt toimintansa kysynnän romahdettua.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että joukkoliikenteen matkustajamäärät ja sitä myöten lipputulot saadaan jälleen kasvu-uralle, sillä joukkoliikenteen kysynnän pysyvä lasku vaikuttaisi väistämättä siihen, minkälaista palvelutasoa joukkoliikenneviranomaiset pystyvät ylläpitämään, sekä siihen, mitkä julkisen liikenteen järjestämisen kustannukset olisivat. Koronapandemian aikana myös henkilöautoilu kasvatti suosiotaan, ja joukkoliikenteen kysynnän kannalta on keskeistä, palaavatko kuluttajat joukkoliikenteen käyttäjiksi.  

Julkisen henkilöliikenteen vetovoiman kannalta on tärkeää, että eri toiminnot ovat helposti ja edullisesti saavutettavissa. Myös matkaketjujen tulee olla vaivattomia ja ajankäytön kannalta kilpailukykyisiä esimerkiksi henkilöauton käytön kanssa ja mm. aikatauluja, hintoja ja matkaketjuja koskevan informaation helposti saatavilla.  

Lippu- ja maksujärjestelmien kehittäminen on kuitenkin edennyt hitaasti, minkä lisäksi koronapandemia on osaltaan lisännyt toimijoiden taloudellisia haasteita ja vaikeuttanut valtakunnallisten ratkaisujen etenemistä. Valiokunta kiirehtii lippu- ja maksujärjestelmien sekä matkaketjujen kehittämistä, millä voidaan osaltaan edistää joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja käyttäjämäärien kasvua.  

Koronapandemian jatkuessa on vielä syytä varautua lisäämään julkisen liikenteen tukitoimia.  

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös taksiliikenteen toimintamahdollisuuksiin. Vuonna 2018 voimaan tullut liikennepalvelulaki vaikutti tuntuvasti alan toimintaan, minkä lisäksi se on kärsinyt merkittävästi koronan aiheuttamista rajoitustoimista. Takseilla on kuitenkin keskeinen rooli julkisen henkilöliikenteen täydentäjänä sekä kiireettömien sairaankuljetusten hoitajana. Valiokunta kiinnittää huomiota myös alan heikentyneeseen investointikykyyn, mikä hidastaa siirtymistä vähäpäästöisiin autoihin. 

Lentoliikenne on toimialana kärsinyt voimakkaasti covid-19-tilanteesta, ja kansainvälisen liikenteen vähentyessä myös kotimaan lentoyhteydet ovat samalla vähentyneet. Koronatilanteen vuoksi valtio on tukenut väliaikaisesti lentoyhteyksiä Kokkola-Pietarsaaren, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemi-Tornion lentoasemille. Vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioon sisältyvän lisärahoituksen (13,8 milj. euroa) turvin tätä lentotoimintaa voidaan jatkaa aina elokuuhun 2022 saakka. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa selvitetään pidemmän aikavälin ratkaisut sekä mahdollisuudet uusien markkinaehtoisten mallien kehittämiseen. Lentoliikenteellä ja lentoasemien säilymisellä on keskeinen merkitys monien alueiden saavutettavuuden kannalta, ja ne tukevat osaltaan alueiden työllisyyttä, taloutta sekä vientiteollisuuden elpymistä ja kilpailukykyä.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että lentoliikenteen sähköistyminen etenee rinnakkain muiden liikennemuotojen sähköistymisen kanssa, minkä lisäksi digitaalisen lentokenttäverkoston arvioidaan olevan tulevaisuudessa toimiva tapa tehostaa niin tavaroiden kuin ihmisen liikkumista. Onkin tärkeää, että saadun selvityksen mukaan vuonna 2022 on tarkoitus laatia selvitys lentämisen sähköistymisestä ja sen edellyttämän latausinfrastruktuurin kehittämistarpeista Suomen lentoasemilla.  

Junaliikenteen ostoja koskeva sopimusvaltuus. Vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon (Eduskunnan kirjelmä EK 20/2021 vp — HE 95/2021 vp) sisältyi 289,53 milj. euron valtuus liikenne- ja viestintäministeriön ja VR-Yhtymä Oy:n välillä solmittavaa 9-vuotista ostoliikennesopimusta varten.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtuutta on kuitenkin tarpeen korottaa, koska koronapandemian vuoksi julkisen liikenteen kysyntään sekä myös yleiseen kustannustasokehitykseen liittyy epävarmuutta. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että vuosittainen lisämäärärahatarve on 2,7 milj. euroa, jolloin vuotuinen määrärahatarve nousee aiemmin hyväksytystä 32,17 milj. eurosta 34,87 milj. euroon. Sopimuksen kokonaismäärärahatarve 9-vuotisen sopimuskauden aikana (2022—2030) nousee näin 289,53 milj. eurosta 313,83 milj. euroon.  

Muutos ei vaikuta momentin määrärahaan.  

02.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on antanut eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta (HE 154/2021 vp). Ympäristövaliokunta on tehnyt tähän lakiin muutoksen (YmVM 10/2021 vp — HE 154/2021 vp), josta aiheutuu pysyvä kahden henkilötyövuoden (160 000 euroa/vuosi) lisäys Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten resursseihin. Tämä tulee ottaa huomioon myös seuraavassa julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026. Valiokunta lisää momentille 160 000 euroa. 

03.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 267,7 milj. euroa.  

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoon ohjataan 70 milj. euroa rahoitusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta. Valiokunta pitää tärkeänä, että pohjoismaisen työvoimapalvelumallin rahoitus jatkuu riittävällä tasolla kansallisella lisärahoituksella RRF-panostuksen jälkeen. 

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteena on muuttaa muiden Pohjoismaiden tavoin Suomen työvoimapolitiikan suuntaa passiivisesta aktiiviseen ja kohdentaa palveluita nykyistä tehokkaammin. Valiokunta pitää hyvänä, että mallissa lisätään yksilöllisen tuen määrää ja pyritään näin tukemaan työllistymistä ja lyhentämään työttömyysjaksojen pituutta. Mallin tavoitteiden toteutuminen edellyttää kuitenkin entistä suurempia resursseja. Valiokunta painottaa rahoituksen riittävyyttä mallin onnistuneen toteutuksen kannalta. 

Valiokunta katsoo, että työllisyyden kuntakokeiluissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja innovaatioita tulisi kerätä yhteen ja varmistaa niiden käyttöönotto laajemmalti. Lisäksi valiokunta tuo esiin huolensa siitä, että kuntakokeilun piirissä työvoimapoliittisten lausuntojen antaminen on viivästynyt joissain tilanteissa.  

Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi esitetään TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,7 milj. euroa Work in Finland -rakenteen perustamiseen tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Lisäksi työlupaprosessin nopeuttamiseksi luodaan kahden viikon pikakaista erityisasiantuntijoille ja kasvuyrittäjille sekä sen osana kansallinen, pitkäaikainen D-viisumi. Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia kannatettavina ja toteaa lupaprosessin nopeuttamisen ja digitalisaation kehittämisen olevan sujuvan työperäisen maahanmuuton kannalta erittäin tärkeää. Valiokunta kannustaa lisäämään toimenpiteitä, joiden avulla yritykset pystyisivät löytämään ulkomailta sellaista osaamista, jota kotimaassa ei ole tarjolla. Huomiota olisi syytä myös kiinnittää tutkintojen vastaavuuden lisäämiseen ja täydennyskoulutusmahdollisuuksiin, jotta ammattilaisten maahantulo helpottuisi.  

Valiokunta pitää hyvänä, että osaajapulaa pyritään ratkaisemaan työtä ja opiskelua varten myönnettävien oleskelulupien lisäämisellä. Valiokunta tuo kuitenkin esiin, että oleskelulupien määrän lisääminen ei yksin riitä. Kilpailu osaavasta työvoimasta on globaalia, ja Suomen pitää olla kaikin puolin houkutteleva paikka tänne saapuville ulkomaalaisille koulutuksen, palveluiden ja ilmapiirin osalta, jotta heidät saadaan jäämään tänne pysyvästi.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Välliinputoajat työmarkkinoilla -palveluun, joka koordinoi ja yhdistää eri palveluja Etelä-Savossa.  

05.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 108,8 milj. euron määrärahaa. 

Suurin osa määrärahasta kohdistetaan Business Finlandin kautta innovaatiotoiminnan ja investointien edistämiseen, yrityksille suunnattuihin kansainvälistymispalveluihin sekä hanke- ja ohjelmatoimintaan. Valiokunta kannattaa näitä kohdistuksia, koska innovaatiot, investoinnit ja viennin edistäminen ovat keskeisiä talouden kasvuväyliä. Valiokunta korostaa, että suomalaisten yritysten nykyistä monipuolisempi vientitoiminta ja menestyminen kansainvälisissä arvoverkostoissa on erittäin tärkeää. Suomi tarvitsee enemmän kansainvälistä kasvua tavoittelevia, innovatiivisia yrityksiä sekä ulkomaisia Suomeen investoivia yrityksiä.  

Suomeen suuntautuvan matkailun edistämiseen esitetään yhteensä 14,8 milj. euroa. Rahoitus koostuu Visit Finlandin 9,8 milj. euron perusrahoituksen lisäksi 5 milj. eurosta EU:n elpymisvälineen toimeenpanon rahoitusta, joka kohdistetaan matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun tukemiseen.  

Pandemian hellittäessä ja matkailun uudestaan avautuessa kilpailu matkailijoista on kovaa. Suomi joutuu muiden maiden tavoin jälleenrakentamaan houkuttelevuutensa kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Valiokunta korostaa, että on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, joilla turvataan Suomen kilpailukyky matkailussa sekä parannetaan Suomen tunnettavuutta. Saadun selvityksen mukaan kilpailu käydään ensisijaisesti eurooppalaisten matkailijoiden suosiosta, kun Suomen saavutettavuus muualta maailmasta on heikompaa.  

Matkailun elpyminen pandemiaa edeltävälle tasolle tulee viemään useita vuosia. Pandemian myötä myös matkailijoiden tarpeiden ja toiveiden arvioidaan muuttuvan, mikä edellyttää osaamisen, palveluiden ja toimintamallien kehittämistä. Valiokunta pitää tässä tilanteessa kannatettavana, että lisärahoituksella vahvistetaan alan kilpailukykyä pitkällä tähtäimellä. 

Valiokunta katsoo, että kansainvälisten osaajien houkuttelulla Suomeen on kasvava elinkeinopoliittinen merkitys Suomen kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä uusien innovaatioiden syntyyn. Momentilta esitetään Business Finlandin Talent-toimintaan, jolla edistetään kansainvälisten osaajien sijoittumista Suomeen, 2,5 milj. euron määrärahaa. Talent Explorer -avustuksilla momentilla 32.20.40 tuetaan puolestaan yrityksiä ensimmäisten kansainvälisten osaajien palkkaamisessa. Myös Talent Hub -toimintamallin kehittämiseen osoitetaan 3 milj. euroa momentin 32.30.40 määrärahoja sekä kansainvälisen rekrytoinnin mallin kehittämiseen 1,81 milj. euroa momentilta 32.01.03. Valiokunta pitää kannatettavana, että osaajien työperusteista maahanmuuttoa edistetään näillä useilla erilaisilla toimenpiteillä. On myös hyvä, että huomiota kiinnitetään täällä jo olevien kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden Suomeen integroitumiseen. Lisäksi koulutusorganisaatioiden kumppanuutta tulee hyödyntää ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa. 

10.Digitalisaation kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 32,9 milj. euroa, josta 23,4 milj. euroa rahoitetaan RRF:n kautta. 

Valiokunta pitää digitalisaation hyödyntämistä erittäin tärkeänä. Onnistunut digitalisaatio on merkittävässä asemassa tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisessä julkisella sektorilla. Kokonaisuuden hahmottamiseksi on hyvä, että hallinnonalan keskeisten digihankkeiden rahoitus esitetään koottavaksi yhteen uudelle momentille. 

Tällä hetkellä työnhakijoiden osaaminen ja yritysten tarpeet eivät kohtaa. Kohtaannon tehostamisessa on olennaista löytää työlle oikea tekijä, mikä edellyttää toimivia digitaalisia palveluja. Valiokunta pitää tärkeänä, että käynnissä olevassa TE Digi -hankkeessa uudistetaan kokonaan TE-palvelujen järjestelmäkokonaisuus ja luodaan työmarkkinoita ja työnhakijoita varten paremmat digitaaliset palvelut. Valiokunta katsoo, että tietojärjestelmien kehittäminen on avainasemassa vastattaessa tulevaisuuden haasteisiin. 

40.Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, josta osoitetaan  

• Pirkanmaan yrittäjyyshankkeelle omistajanvaihdosmarkkinan luomiseksi ammatinharjoittajille 100 000 euroa 
• Kanta-Hämeessä nuorten yrittäjyyskasvatukseen ja nuorten yritysten starttipolku -palveluun 300 000 euroa 
• Kiertotalousyhteisö Jalotus ry:lle kiertotalouskeskuksen kehittämiseen ja kiertotalousinnovaatioiden edistämiseen 300 000 euroa 
• BioPaavo yrityshautomon ja JAMK:n yhteistyöhankeelle Keski-Suomeen 150 000 euroa 
• Viexpon vientihankkeiden edistämiseen 150 000 euroa. 

40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan 475,6 milj. euron määrärahaa ja 572,5 milj. euron valtuutta.  

Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksen suuntaaminen tki-toimintaan vuosina 2021—2023 on kannatettavaa. Momentin määrärahasta 65,9 milj. euroa ja valtuudesta 234 milj. euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia kokonaisuuksia. Tämä kertaluonteinen rahoitus on vuoden 2022 talousarvion merkittävin kestävää kasvua tukeva panostus.  

Tulevaisuuden talouskasvun ja tuottavuuden nousun kannalta on tärkeää kasvattaa panostuksia tki-toimintaan. Talousarvioesityksessä otetaan askelia kohti tki-rahoituksen nostamiseksi neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta merkittävästi lisää toimenpiteitä tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi.  

Osaavat ihmiset ovat tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisessä keskeisin tekijä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puutteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat merkittävä kasvun este tällä hetkellä. Saatavuusongelma luo epävarmuutta myös investointisuunnitelmien toteutumiselle. Tki-tukien ja rahoituksen tulisi olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa, jotta se lisäisi luottamusta ja näin vahvistaisi työvoiman saatavuutta tki-toiminnassa.  

41.Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille esitetään 230,6 milj. euroa ja valtuudeksi 546,3 milj. euroa.  

Valiokunta pitää hyvänä, että energiatuen myöntövaltuutta ehdotetaan kasvatettavaksi 546 milj. euroon, joka on 386 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021, sekä energiatuen kohdentamista siten, että se edistää kivihiilen ja turpeen korvaamista kaukolämmön tuotannossa. 

Momentin määrärahasta 111,5 milj. euroa ja myöntämisvaltuudesta 453,2 milj. euroa on EU:n elpymisvälineen kautta rahoitettavia investointeja. Valiokunta katsoo, että EU:n elvytysvälineen rahoituksen suuntaaminen energiatukeen on tärkeää, koska tuki kannustaa tekemään uuden teknologian investointeja ja energiatehokkuutta parantavia investointeja pyrittäessä kohti hiilineutraaliutta. 

47.Julkisen liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 13,2 milj. euroa julkisiin liikennesähkön ja -kaasun lataus- ja tankkausinfrastruktuurihankkeisiin. 

Liikenteen sähköistyminen ja siirtymä pois fossiilisista polttoaineista on vahvasti käynnistynyt. Tuen tavoitteena on lisätä suuritehoisia latausasemia, joukkoliikenteen latauspisteitä, paineistetun kaasun (CBG) tankkausasemia ja nesteytetyn kaasun (LBG) tankkausasemia. Valiokunta pitää panostuksia ja kannustimia julkisen liikennesähkön ja kaasun infrastruktuuriin erittäin tarpeellisina. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan aiempi tukiohjelma lisäsi tieliikenteen infrastruktuurin investointeja, joita ei olisi tehty ilman tukea. 

41.Valtionavustus osatyökykyisten työllistymiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 10 milj. euroa, joka liittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä (HE 198/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken eduskunnassa, valiokunta poistaa momentin ja sillä olevan määrärahan.  

45.Valtionavustus turvetuotantokoneiden romutukseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 9,1 milj. euroa. 

Turpeen energiakäyttö on laskenut ennakoitua nopeammin erityisesti päästöoikeuksien hinnan nousun vuoksi eikä energiaturvealalla ole aiemmassa laajuudessa liiketoimintaedellytyksiä. Momentin määrärahaa käytetään avustuksiin energiaturvetuotantoon valmistettujen koneiden ja laitteiden romuttamiseksi tai siirtämiseksi toiseen käyttötarkoitukseen. Valiokunta pitää avustuksia tärkeinä turveyrittäjien hankalan tilanteen helpottamiseksi. Valiokunta pitää myös kannatettavana, että käytöstä poistettavalle kalustolle yritetään löytää uusia käyttötarkoituksia. Saadun selvityksen mukaan mahdollinen romutukseen myönnetty avustus ei estäisi yrittäjää toimimasta jatkossa kasvu- ja kuiviketurvealalla.  

Valiokunta tuo esiin, että valtionavustus ei yksinään tuo suurta apua turveyrittäjälle, koska EU:n valtiontukisäännökset rajoittavat yrityskohtaisen valtionavustuksen enimmäismäärän 200 000 euroon kolmen peräkkäisen verovuoden kuluessa mukaan lukien myös muut vähämerkityksisenä tukena myönnetyt valtiontuet.  

51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaksi esitetään 284,5 milj. euroa. 

Työllisyystavoitteeseen pääsemiseksi hallitus on esittänyt monia toimenpiteitä, kuten pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönottoa, TE-palveluiden kuntakokeilua, osatyökykyisten välittäjäyhtiötä, pk-yritysten rekrytointitukikokeilua ja palkkatuen lisäämistä. Valiokunta kannattaa talousarvion lisäyksiä ja kohdennuksia työllisyyden hoitoon.  

Valiokunta tuo esiin aiemmin esittämänsä näkemyksen siitä, että työllisyyttä edistävien toimenpiteiden vaikutuksista tulisi saada parempaa tietoa kohtuullisen nopeasti. Nykyisessä tilanteessa, jossa on käytössä useita toimenpiteitä, kannustimia ja kokeiluja työllisyyden parantamiseksi, valiokunta pitää tärkeänä, että työllisyystoimenpiteiden vaikutusta mittaavien työkalujen kehittämiseen panostettaisiin.  

Talousarvioesityksessä on vahva painotus toisaalta työperäisen maahanmuuton tukemiseen ja toisaalta työntekoon liittyvien kotoutumistoimenpiteiden vahvistamiseen. Valiokunta yhtyy näkemykseen, että työllistyminen on kotoutumisessa keskeisessä roolissa, ja on hyvä, että tähän panostetaan. Kotoutumiskoulutukseen arvioidaan käytettävän 53,3 milj. euroa vuonna 2022. Saadun selvityksen mukaan työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus on aikuisten maahanmuuttajien tärkein kotouttamisen väline. 

87.Pääomasijoitus osatyökykyisten työllistymistä edistävälle osakeyhtiölle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 10 milj. euroa, joka liittyy eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen laiksi Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä (HE 198/2021 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken eduskunnassa, valiokunta poistaa momentin ja sillä olevan määrärahan. 

03.Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 8,5 milj. euroa.  

Hallituksen asettaman työllisyysastetavoitteen toteutuminen edellyttää, että maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille lisätään. Valiokunta katsoo, että maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen on erittäin tärkeää. 

Kotoutumisen edistämisen määrärahoilla tuetaan ja tehostetaan maahanmuuttajien kotoutumista, työllistymistä ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että vahvistetaan maahanmuuttajien kielitaitoa ja ammatillisia valmiuksia. Kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi on kannatettavaa, että maahanmuuttajien aiempaa osaamista tunnistettaisiin paremmin. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet sekä jo aikaisemmin hankittu koulutus ja osaaminen tulee ottaa paremmin huomioon. Saadun selvityksen mukaan työttömien maahanmuuttajien joukossa on paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä, joiden työllistymispotentiaali on kohtuullisen korkea. 

Valiokunta tuo esiin, että kotoutumista edistetään monien eri viranomaisten ja toimijoiden yhteistyönä. Tällaisessa toimintaympäristössä kuntien, tulevien hyvinvointialueiden ja valtion tulisi voida sopia yhteistyöstä ja kotoutumista tukevien tehtävien järjestämisestä joustavasti ja tehokkaasti. 

30.Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)

Momentille ehdotetaan 156,7 milj. euroa. 

Talousarviossa valtion korvauksiin esitetty määräraha on aiempaa alempi, mikä osin selittyy maahan saapuneiden turvapaikanhakijoiden ja sitä myötä oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrän laskulla. Toisaalta korvauksissa on otettu huomioon pakolaiskiintiön nostamisesta sekä Afganistanista evakuoiduista henkilöistä kunnille maksettavat korvaukset. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että arviota turvapaikanhakijoiden määrän kehityksestä tarkistetaan riittävän usein, jotta voidaan ottaa huomioon Euroopan lähialueiden turvallisuus- ja kehitystilanne. 

01.Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitoa ja kuntoutusta on käsitelty ns. Majvik1- ja Majvik2-suosituksissa, joista jälkimmäinenkin on laadittu jo noin 15 vuotta sitten. Ne koskivat vain kosteus- ja homevaurioita, mutta saadun selvityksen mukaan sittemmin on tehty paljon tutkimuksia, katsauksia ja ohjeistuksia sisäilma-asioista ja mm. niiden aiheuttamien terveyshaittojen hoidosta. Lisäksi sisäilmaan liitetyn oireilun monitekijäisyyttä on opittu tuntemaan paremmin. On siksi perusteltua uusia em. suositukset ja ottaa huomioon niiden jälkeen saatu tutkimustieto.  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Majvik-suositusten uusimiseen siten, että suosituksen ja muun materiaalin valmistelussa otetaan huomioon sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitoa ja kuntoutusta sekä muita sisäilmaan liittyviä kysymyksiä koskeva ajantasainen ja kattava tutkimustieto. 

25.Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 41,5 milj. euroa, jota käytetään mm. Kanta-palveluiden kehittämiseen sekä sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kanta-palvelut ovat keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon infrastruktuuri, jonka toiminnasta lähes kaikki palveluntuottajat ovat riippuvaisia ja jota myös kansalaiset käyttävät laajasti. On siksi tärkeää, että Kanta-palveluiden kehittämistarpeisiin ja ylläpitokustannuksiin varaudutaan riittävästi.  

Hyvinvointialueiden ICT-muutoskustannusten rahoitus on budjetoitu erikseen momentille 28.70.05, jonka määrärahasta on varattu 170 milj. euroa hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ICT-kustannuksiin. Tällä määrärahalla varmistetaan alueiden tietojärjestelmien ja tiedonhallinnan häiriötön toiminta järjestämisvastuun siirron yhteydessä. Sote-uudistukseen liittyviin ICT-kuluihin on varattu yhteensä 410,4 milj. euroa vuosia 2022—2025 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa.  

Lisäksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksesta on varattu digitaalisten palveluiden kehittämiseen 100 milj. euroa, josta ensi vuodelle on tarkoitus kohdistaa 20 milj. euroa.  

Kokonaisuutena panostus digitalisaatioon ja tiedonhallinnan kehittämiseen on merkittävää, mutta rahoituksen riittävyyttä on seurattava säännöllisesti, sillä sote-uudistukseen liittyvät tietojärjestelmätarpeet ovat mittavat ja ne sitovat merkittävän määrän sekä henkilö- että taloudellisia resursseja. On myös tärkeää varmistaa järjestelmien ja sovellusten yhteentoimivuus ja niiden välinen tiedonsiirto sekä järjestelmien käytettävyys. Erityisesti tiedolla johtaminen edellyttää, että hyvinvointialueilla on oikeaa ja ajantasaista tietoa alueen väestön hyvinvoinnista ja terveydestä sekä tarjottavien sote-palvelujen kustannuksista ja vaikuttavuudesta.  

Hankerahoituksen rinnalla on myös tärkeää huolehtia palvelujen ylläpitoon tarvittavan perusrahoituksen riittävyydestä ja pitkäjänteisyydestä.  

04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta on useita kertoja kiinnittänyt huomiota laaturekistereiden tärkeään merkitykseen, jotta sote-alan resurssit pystytään kohdentamaan vaikuttavasti ja palveluiden laatu varmistamaan. Myös sote-uudistuksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että hoidon laatua ja vaikuttavuutta voidaan seurata aiempaa paremmin, minkä lisäksi laaturekisteritieto on myös arvokasta tutkimusaineistoa.  

Eduskunta on osoittanut jo useamman kerran rahoitusta laaturekisterien kehittämiseen, ja myös tällä hetkellä laaturekisteritoimintaa kehitetään eduskunnan kuluvan vuoden talousarvioon lisäämän kaksivuotisen (2021—2022) 1,4 milj. euron määrärahan avulla. Tavoitteena on valmistautua lakisääteiseen laaturekisteritoimintaan. THL on arvioinut, että kymmenen kansallisen laaturekisterin jatkuva toiminta vaatisi vuosittain n. 3 milj. euron rahoituksen.  

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt saamaan tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan, mutta pysyvää rahoitusta ei ole toistaiseksi osoitettu. Ministeriö ei ole siksi voinut antaa asetusta, jolla pysyvä laaturekisterityö käynnistettäisiin.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että laaturekisterien ylläpito ja kehittäminen turvataan jatkossa pysyvänä toimintana, jonka vaatima rahoitus otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmassa. Tiedolla johtaminen ei ole mahdollista ilman laaturekisterien tarjoamaa tietoa hoitojen vaikuttavuudesta. On myös tärkeää, että laaturekistereiden tiedot ovat avoimesti kaikkien hyödynnettävissä ja että ne palvelevat myös terveydenhuollon asiakkaiden tarpeita.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä hoitotyön tutkimuksen riittävää resursointia. Hoitotyön tutkimus edistää palveluiden tasalaatuisuutta ja tukee tietoon perustuvaa hoitotyötä niin erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa kuin yksityisen sektorin palveluissa. Hoitotyön tutkimukseen esitetään 388 000 euron määrärahaa, joka ei saadun selvityksen mukaan ole riittävä nykyisen henkilöstön palkkaamiseen. Henkilöstön vähentäminen hidastaisi hoitosuositusten laatimista ja kääntämistä ruotsinkielelle.  

Valiokunta lisää hoitotyön tutkimukseen 200 000 euroa mm. ruotsinkielisen materiaalin tuottamiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen. 

Harvinaissairauksien koordinointi. Harvinaissairauksia tunnetaan paljon (6 000—8 000), ja arviolta yli 300 000 suomalaisella on jokin harvinainen sairaus, vamma, oireyhtymä tai epämuodostuma. Niiden hoito on jakautunut yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin sairaanhoitopiireihin, mutta sen rinnalle tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota, joka luo rakenteet yhteistyölle eri toimijoiden välillä ja edistää myös sairauksien diagnosointia ja hoidon tarpeen arviointia. Valtakunnallisen koordinaation vakiinnuttaminen on eräs painopistealue vuosia 2019—2023 koskevassa harvinaissairauksien kansallisessa ohjelmassa. Toiminnalle ei ole kuitenkaan erillistä rahoitusta, lukuun ottamatta vuoden 2021 talousarvioon sisältynyttä eduskunnan osoittamaa 250 000 euron rahoitusta. Saadun selvityksen mukaan työ on vasta saatu käyntiin ja lisäresurssien tarve on edelleen ilmeinen.  

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa harvinaissairauksien koordinointiin.  

25.Kansalliset osaamiskeskittymät (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 1,5 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuonna on kuitenkin käytettävissä edellisiltä vuosilta siirtyneitä määrärahoja, mm. vuodelta 2020 niitä on käyttämättä vielä 7 milj. euroa ja vuodelta 2019 kolme milj. euroa, joka on uudelleen budjetoitu vuoden 2021 neljännessä lisätalousarviossa. Määrärahaa käytetään mm. julkisten biopankkien toimintojen yhtenäistämisestä sekä kansallisen syöpä-, neuro- ja lääkekehitys- sekä genomikeskuksen valmistelusta ja perustamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että hankkeiden valmistelu etenee suunnitellusti, sillä osaamiskeskittymien tuottamalla tiedolla voidaan lisätä mm. hoitojen vaikuttavuutta, tiedolla johtamista sekä edistää yhdenvertaisten, tutkittuun tietoon perustuvien hoitojen saatavuutta. Osaamiskeskittymien toiminta edistää myös terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanoa.  

63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Päihteitä käyttävien äitien palvelut. Päihdeäitien hoitoon on varattu viime vuosina 3 milj. euroa, minkä lisäksi kuluvan vuoden talousarvioon sisältyi 3 milj. euron lisämääräraha päihteitä käyttävien äitien tukemiseen. Tällä rahoituksella tuetaan palvelujärjestelmän kehittämistä siirryttäessä uuteen sote-rakenteeseen. Tavoitteena on yhdenvertaisempi hoito ja kuntoutus sekä kaikilla alueilla käytössä oleva, päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden tarvitsemien perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen muodostama kokonaisuus.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosi 2021 on ollut haasteellinen päihdeäitien palveluihin ohjautumisen kannalta, koska neuvolat ja kuntien aikuissosiaalityö ja lastensuojelu ovat toimineet koronan vuoksi puutteellisesti. Tämä on vaikeuttanut kuntoutukseen ohjautumista ja maksusitoumusten saantia yksityisille palveluntuottajille. Osalla yksityisistä palveluntuottajista tilanne on edelleen vaikeutunut, sillä palveluihin ohjautuminen on heikkoa, kuntien maksusitoumuksia on loppuvuodesta tavallista vaikeampi saada, palveluihin ohjautuvat äidit ja perheet ovat tavallista huonokuntoisempia ja kuntoutuksen keskeyttämisen riski on aikaisempaa suurempi. 

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden tarvitseman tuen jatkuvuuden turvaamiseen. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että päihdeäitien palvelujen saatavuus ja palveluihin tarvittava rahoitus turvataan uudessa sote-rakenteessa kestävällä ja pitkäjänteisellä tavalla. Myös palveluketjujen ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tulee toimia saumattomasti ja yhdenvertaisesti hyvinvointialueiden palvelujärjestelmässä. On myös tärkeää, että hoidon ja palvelujen valtakunnallista kehittämistä jatketaan. Valiokunta viittaa myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jossa sitoudutaan siihen, että päihdeäitien ja päihteitä käyttävien perheiden kuntoutukseen liittyvät palvelut ja kuntoutus turvataan. 

Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa ruoka-aputoiminnan järjestämisen tukemiseen lisättiin 2 milj. euroa, jolla on tuettu mm. ruoka-avun jakamisen koordinaatiota ja logistiikkaa, ei itse ruoan hankintaa. Avustusten hakuprosessi käynnistyi keväällä 2021, ja niitä koskevat päätökset on jo suurelta osin tehty. Avustusten käyttöaika ulottuu vuoden 2022 loppuun asti. Päätöksenteossa on kiinnitetty erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen, alueelliseen tasa-arvoon, avoimuuteen sekä siihen, että toiminta on tarkoituksenmukaisesti hallinnoitua.  

Valtiovarainvaliokunta on mm. kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään (VaVM 36/2020 vp) korostanut ruoka-aputoiminnan saamista kestävälle pohjalle ja pitänyt tärkeänä sellaisen toimintamallin kehittämistä, joka edistää myös osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin.  

Valiokunta on tyytyväinen, että sosiaali- ja terveysministeriö on teettänyt ruoka-aputoimintaa koskevan selvityksen. Sen mukaan ruoka-aputoiminnan koordinaatiolle ja kehittämiselle on selvä tarve. Sosiaali- ja terveysministeriö on siksi käynnistänyt ruoka-avun järjestökoordinaatiota kehittävän hankkeen, jonka tarkoituksena on vahvistaa ja tukea ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa luomalla toimintamalli, jonka mukaisesti ruoka-aputoimintaan kohdistettavaa rahoitusta voitaisiin jatkossa myöntää. Tavoitteena on järjestämisen koordinoinnin ohella kehittää yhteisiä toimintamalleja sekä vahvistaa valtakunnallista kattavuutta sekä ruoka-aputoiminnan yhteyttä osallisuutta lisäävään ja toiminnallisia elementtejä sisältävään toimintaan. 

Ruoka-avun tulevaisuuden ratkaisuja on tärkeä pohtia tilanteessa, jossa ruoka-apua koskeva toimintaympäristö on muutoksessa. Mm. vähittäiskaupan tuottamaa ylijäämäruokaa ohjautuu koko ajan vähemmän ruoka-avussa jaettavaksi, koska kaupat pyrkivät vähentämään hävikkiruokaa. Lisäksi EU:n ruoka-apu on uuden ohjelmakauden myötä muuttumassa. Nykymuotoinen ruokajakelu päättyy, ja avunhakijoilla on jatkossa mahdollisuus saada elintarvikkeiden ja perushyödykkeiden hankintaan käytettäviä maksukortteja. Avunsaajille tarjotaan samalla myös ohjaus- ja neuvontapalveluita.  

Saadun selvityksen mukaan koronatilanne on lisännyt ruoka-avun tarvetta ja asiakasmääriä, minkä lisäksi ruoka-aputoiminnan tulevaa järjestämismallia pohditaan parhaillaan. Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa ruoka-aputoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen ja järjestämiseen erityisen tuen tarpeessa oleville ja pitää tärkeänä, että toiminta jatkuu keskeytyksettä uuden toimintamallin käyttöönottoon asti. 

53.Sotilasavustus (arviomääräraha)

Hyväksyessään hallituksen esityksen sotilasavustuslain 11 §:n muuttamisesta eduskunta on korottanut ehdotettua suojaosaa 200 eurosta 300 euroon (StVM 32/2021 vp — HE 200/2021 vp). Tämä lisää valtion menoja 200 000 eurosta 300 000 euroon.  

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.  

32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha on 25 milj. euroa, josta käytetään 4 milj. euroa sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen. Määräraha on vähentynyt tuntuvasti, sillä vuosituhannen vaihteessa se oli vielä noin 90 milj. euroa ja vuosina 2009—2011 se oli 40 milj. euroa. Saadun selvityksen mukaan samanaikaisesti kansallinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen määrä on kasvanut ja tutkimuksen rahoitus koostuu yhä enemmän ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta. Samalla tutkimuksen kustannukset ovat kasvaneet. Esim. HUS:n tekemän selvityksen mukaan epäsuorien kulujen osuus tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuudessa on 2/3 kokonaiskuluista. Epäsuorien kulujen näkymättömyys on ollut tähän asti mahdollista, kun kunnat ovat rahoittaneet hoitoa ja tutkimusta, mutta uudessa sote-rakenteessa tilanne on toisenlainen.  

Eduskunta on useissa eri yhteyksissä ollut huolissaan siitä, miten tutkimusrahoituksen riittävyys ja pitkäjänteisyys jatkossa varmistetaan. Sinänsä hyvinvointialueille siirtyy myös kuntien ja sairaanhoitopiirien nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toimintaan käyttämä rahoitus siltä osin kuin se on kirjautunut sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. Mm. hyvinvointialueiden rahoituksen yleiskatteellisuus lisää kuitenkin huolta rahoituksen jatkuvuudesta ja sen tasosta.  

Hyväksyessään hyvinvointialueiden perustamista ym. koskevan hallituksen esityksen eduskunta edellytti, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa. Hallituksen on turvattava yliopistollisten sairaaloiden mahdollisuus tehdä edelleen tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta. Lisäksi eduskunta edellytti, että sosiaalihuollon tutkimusrahoituksen taso turvataan ja sosiaalihuoltoon luodaan yliopistosairaaloita vastaavan kaltaiset, palvelujen kehittämistä, tutkimusta ja koulutusta tukevat toimintarakenteet (StVM 16/2021 vp — HE 241/2020 vp). 

Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt asiaa koskevan virkavalmistelun eduskunnan lausuman mukaisesti. Meneillään olevassa valmistelussa keskitytään varmistamaan, että tulevilla hyvinvointialueilla ja yliopistollisilla sairaaloilla on mahdollisuus valtakunnallisten strategisten tavoitteiden mukaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että säädösmuutoksia koskevat esitykset annetaan eduskunnalle hyvissä ajoin ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä. Valiokunta viittaa myös edellä esitettyyn ja korostaa myös tässä yhteydessä laaturekistereiden, kansallisten osaamiskeskittymien sekä hoitotyön tutkimuksen merkitystä laadukkaiden ja vaikuttavien sote-palveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.  

35.Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)

Kansaneläkelaitos on vastannut 1.1.2021 lukien korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon valtakunnallisesta järjestämisestä ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) palveluiden tuottamisesta. YTHS:n määrärahaksi ehdotetaan 65,8 milj. euroa, minkä arvioidaan riittävän, jos mm. arvioitu opiskelijamäärä toteutuu. Talousarvioesityksen mukaan hyväksyttävät opiskelijaterveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat arviolta 81,6 milj. euroa.  

Valiokunta korostaa mielenterveyspalveluiden riittävyyttä, sillä koronapandemia on entisestään lisännyt opiskelijoiden avun ja tuen tarvetta. Kesällä 2021 julkaistun Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) ennakkotulokset kertovat mm., että yli puolet korkeakouluissa opiskelevista on kokenut yksinäisyyden tunteen lisääntyneen. Myös yhteydenpito ystäviin ja sukulaisiin on vähentynyt, ja noin 70 prosenttia vastaajista on kertonut opiskelun vaikeutuneen koronaepidemian aikana. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös palveluverkon kattavuutta seurataan, sillä mm. monimuoto- ja etäopinnoista johtuen opiskelijat eivät aina asu opiskelupaikkakunnalla. Myös vaihto-opiskelijoiden mahdollisuutta palveluiden saamiseen on arvioitava, sillä tällä hetkellä vaihto-opiskelijat eivät ole oikeutettuja YTHS:n palveluihin.  

39.Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa (132,4 milj. euroa) käytetään mm. peruspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseen, ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseen sekä poikkihallinnollisen mielenterveysstrategian toimeenpanoon. Hankkeissa painotetaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa sekä monialaisessa kuntoutuksessa. Konkreettisesti palveluiden saatavuutta parannetaan mm. tiukentamalla perusterveydenhuollon hoitotakuuta, vahvistamalla ennalta ehkäisevää ja ennakoivaa työtä sekä parantamalla palveluiden laatua ja vaikuttavuutta.  

Valiokunta on tyytyväinen, että hoitotakuun tiukentamista koskeva hallituksen esitys etenee ja se on lähetetty lausunnolle marraskuun puolivälissä. Eduskunnalle esitys on tarkoitus antaa helmi—maaliskuussa 2022, ja hoitotakuun määräaikojen tiukentaminen tulisi esitysluonnoksen mukaan voimaan 1.4.2023. Julkisen talouden suunnitelmaan uudistuksen toimeenpanoon on varattu 45 milj. euroa, minkä lisäksi syksyn 2021 budjettiriihessä siihen päätettiin varata vielä 50 milj. euron lisärahoitus vuoden 2023 kehyksessä.  

Valiokunta painottaa uudistuksen kustannusvaikutusten huolellista arviointia sekä riittävien resurssien turvaamista, jotta hyvinvointialueilla on realistiset mahdollisuudet selviytyä lain asettamista velvoitteista. Vaikka uudistuksesta aiheutuu lisäkuluja, hoidon varhaisempi aloittaminen vähentää paitsi inhimillistä kärsimystä myös hoidon viivästymisestä aiheutuvien raskaampien ja kalliimpien hoitojen tarvetta. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen edellyttää riittävien henkilöstöresurssien ohella myös useiden uusien toimintatapojen käyttöönottoa, mm. ennalta ehkäisevien toimien selkeää vahvistamista, ongelmien varhaisen tunnistamisen parantamista sekä digitaalisten palvelujen ja tiedolla johtamisen lisäämistä. Näitä toimia edistetään myös Suomen kestävän kasvun ohjelman rahoituksella, josta ensi vuonna kohdennetaan 125 milj. euroa sote-palvelujen saatavuuden ja kustannusvaikuttavuuden parantamiseen (mom. 33.60.61).  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koronapandemian jatkumiseen ja sen myötä lisääntyviin kustannuksiin. Kuntakenttää on tuettu merkittävästi vuosina 2020 ja 2021, mutta jatkossa on edelleen tärkeää arvioida lisärahoituksen tarvetta ja huolehtia siitä, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan myös kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta. Koronapandemian aiheuttamat kustannukset ovat olleet hyvin erilaisia eri kunnissa ja sairaanhoitopiireissä, mikä on otettava huomioon myös avustusten kohdentamisessa.  

Valiokunta nostaa erityisesti esille mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuteen liittyvät ongelmat. Mielenterveyspalvelut olivat kuormittuneita jo ennen koronaepidemiaa, mutta tilanne on edelleen pahentunut koronarajoitusten aikana, kun palvelujen saatavuus on vähentynyt ja niiden tarve on kasvanut. Saadun selvityksen mukaan mielenterveysongelmiin liittyvät käynnit perusterveydenhuollossa ovat lisääntyneet, mutta myös psykiatriseen erikoissairaanhoitoon pääsyä odottavien lukumäärä on kasvanut merkittävästi vuonna 2021. Masennus- ja ahdistuneisuusoireet ovat koronaepidemian aikana lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, korostuneimmin nuorilla. Hoitokontaktien ja muun sosiaalisen tuen väheneminen on lisännyt myös omaisten ja perheiden kuormitusta. Koronaepidemian pitkittyessä mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen arvioidaan edelleen lisääntyvän. 

Mielenterveyspalveluiden parantaminen on tärkeää inhimillisen hädän vähentämiseksi, mutta se on keskeistä myös kansantalouden kannalta, sillä Suomessa mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat OECD:n selvityksen mukaan OECD-maiden suurimpia: vuositasolla noin 11 mrd. euroa. Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy parantavat mm. työkykyisten työntekijöiden saatavuutta ja tukevat näin hallituksen tavoitetta korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että osana Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa parannetaan päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa sekä lasten ja nuorten perustason palveluissa. Erityisen tärkeää on vahvistaa ennalta ehkäiseviä, matalan kynnyksen palveluja ja varmistaa myös niiden rinnalla toimivien päihde- ja sosiaalityön palvelujen saatavuus. Myös digitaalisilla ratkaisuilla on merkittävä rooli sekä palvelujen saavutettavuuden että yhdenvertaisuuden varmistamisessa. On myös välttämätöntä, että mielenterveyden häiriöiden perustason hoito sisältyy valmisteilla olevaan perusterveydenhuollon hoitotakuuseen. Tämä edellyttää panostuksia myös henkilöstön koulutukseen.  

Valiokunta viittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuntoon (StVL 16/2021 vp) ja painottaa lasten ja lapsiperheiden tarvitsemien ennalta ehkäisevien peruspalveluiden, kuten neuvoloiden ja perhepalvelujen riittävää resursointia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Valiokunta pitää myönteisenä, että lapsi- ja perhepalvelujen kehittämiseen suunnataan talousarvioesityksessä 20 milj. euroa, jolla hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lapsiperheiden tukemiseksi hyvinvointia edistäviä sekä ongelmia ehkäiseviä ja korjaavia toimia ja jatketaan lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman toteutusta (mom. 33.03.31). Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoa sekä varhaiskasvatuksen tukea vahvistetaan.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös koronaepidemian vuoksi tehtyjen rajoitustoimenpiteiden ja palvelujen supistamisen sekä eriarvoisuuden lisääntymisen aiheuttamiin kielteisiin ja pitkäkestoisiin vaikutuksiin lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Koronaepidemian vaikutuksia tulee seurata ja varautua siihen, että epidemian seuraukset voivat lisätä entisestään mm. lastensuojelun ja muiden tukitoimien tarvetta.  

Ikäihmisten hoidon ja hoivan parantamiseksi on jo säädetty ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön mitoituksesta sekä mm. vanhusten palvelutarpeen arviointia koskevan RAI-arviointijärjestelmän käyttöönotosta. Uudistuksen toisen vaiheen (HE 231/2021 vp) tavoitteena on erityisesti kotiin annettavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen sekä iäkkäiden asumisen monimuotoisuuden kehittäminen. Myös poikkihallinnollinen ikäohjelma ja laatusuositus tukevat vanhustyön kehittämistä. Saatujen tulosten ja kokemusten pohjalta on tarkoitus valmistella vielä valtioneuvoston periaatepäätös, joka viitoittaa kehittämistyötä vuoteen 2030 saakka.  

Henkilöstön saatavuus on eräs keskeinen vanhuspalveluiden kipupiste, kun mm. hoitajamitoitus lisää sote-alan henkilöstötarvetta samalla, kun palvelujen piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että henkilöstön saatavuusongelma saattaa johtaa jopa ympärivuorokautisen hoidon saatavuuden heikkenemiseen, koska lakisääteisen henkilöstömitoituksen saavuttamiseksi yksiköt voivat joutua rajoittamaan asiakasmääriään.  

Myös kotihoidon kehittäminen edellyttää henkilöstön riittävyyden varmistamista, mutta sen rinnalla tarvitaan myös kotikäyntien hyvää suunnittelua, hyvää johtamista, teknologian hyödyntämistä, toimivia sijaisjärjestelyjä jne. Myös kotihoidon kehittämiseen tarvittavat resurssit tulee arvioida huolellisesti ja varmistaa niiden riittävyys. On niin ikään huolehdittava siitä, ettei kynnys kotihoitoon pääsemiseksi muodostu liian korkeaksi liian vähäisten henkilöstö- tai taloudellisten resurssien vuoksi.  

Valiokunta korostaa omaishoidon kehittämisen tarvetta, mikä sisältyy myös Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaan. Valiokunta toteaa, että ilman omaishoitajien työpanosta sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi, sillä saadun selvityksen mukaan hoivasta 80 prosenttia on omaishoitajien ja muiden läheisten vastuulla. Vuonna 2020 laaditun tutkimuksen mukaan (Kunnallisalan kehittämiskeskuksen julkaisu 36/2020) iäkkäiden hoidon kustannukset olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa nykyistä enemmän.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että omaishoitajien asemaan kiinnitetään erityistä huomiota uudessa sote-rakenteessa, joka antaa mahdollisuuden lisätä omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta. Hoitopalkkiot ja tuen kriteerit on yhtenäistettävä hyvinvointialueiden sisällä ja varmistettava, että toimintaan on käytettävissä riittävä rahoitus, jotta yhtenäisten kriteerien käyttöönotto ei heikennä omaishoitajien palkkioita. Koska omaishoidolla on suuri merkitys kalliiden laitoshoitojen korvaajana ja sen merkitys nousee edelleen väestön ikääntyessä, on jatkossa tarpeen selvittää mahdollisuudet kriteerien valtakunnalliseen yhtenäistämiseen.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sote-henkilöstön vakava henkilöstöpula vaikeuttaa palvelujen saatavuutta jo koko maassa. Sote-tehtävien lisäksi kuntien henkilöstöresursseja tarvitaan tällä hetkellä laajasti myös hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelussa, minkä lisäksi väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu sekä sitovat ja asteittain kiristyvät henkilöstömitoitukset edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista. Myös alan kuormittavuus ja heikko palkkaus vähentävät työn houkuttelevuutta.  

Työvoimapula on vaikeutunut vuoden 2021 aikana, ja sen arvioidaan edelleen pahenevan. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että sote-alalle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä noin 170 000 uutta työntekijää ja seuraavan 15 vuoden aikana noin 200 000 uutta työntekijää. 

On erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt poikkihallinnollisen ohjelman sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Tarkoituksena on löytää kestäviä ratkaisuja työvoimatarpeen kattamiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä niin, että alueelliset erot otetaan huomioon. Ohjelmassa on tarkoitus parantaa työn veto- ja pitovoimaa ja selvittää, miten työperäistä maahanmuuttoa voidaan edistää. Talousarvioesitykseen on varattu 200 000 euron määräraha em. ohjelman käynnistämiseen.  

Valiokunta korostaa mm. koulutusmäärien riittävyyttä, työolosuhteiden ja johtamisen kehittämistä, työ- ja toimintatapojen arviointia sekä työperäisen maahanmuuton edistämistä. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota teknologian ja digitaalisten palvelujen kehittämiseen siten, että ne parantavat palveluiden tuottavuutta ja saatavuutta potilasturvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. On myös arvioitava, miten teknologiset ja digitaaliset ratkaisut vaikuttavat hoitajamitoitukseen. Sote-alan vetovoiman ylläpitäminen ja parantaminen edellyttävät myös toimenpiteitä työhyvinvoinnin ja palkkauksen parantamiseen. Valiokunta katsoo, että eri tehtävien pätevyysvaatimusten ja koulutussisältöjen tarkoituksenmukaisuutta on niin ikään arvioitava.  

52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Valtion turvakotitoiminnan menoihin esitetään ensi vuodelle 24,55 milj. euroa, joka on 1 milj. euroa vähemmän kuin kuluvana vuonna. Saadun selvityksen mukaan ensi vuoden määrärahatarpeeksi arvioidaan 25,7 milj. euroa, mutta se voidaan rahoittaa edellisiltä vuosilta säästyneillä määrärahoilla.  

Turvakotitoiminnan järjestämisvastuun siirtyminen valtiolle vuonna 2015 on luonut toiminnalle vakaan rahoituspohjan ja antanut mahdollisuuden turvakotiverkoston ja perhepaikkojen lisäämiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Turvakoteja on vuonna 2022 jo 30 ja perhepaikkoja 233. Suomen jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi turvakoti, samoin kaikissa Suomen kymmenessä suurimmassa kaupungissa on vähintään yksi turvakoti.  

Turvakotien ja niiden perhepaikkojen määrä on kuitenkin edelleen liian alhainen, sillä THL:n vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan turvakotien perhepaikkojen tarve on 262—367 paikkaa, jolloin turvakotipalveluiden vuosittainen rahoitustarve olisi 26,2—36,7 milj. euroa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että turvakotiverkostoa kehitetään turvakotipalvelujen maantieteellisen kattavuuden sekä yhdenvertaisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Tämä edellyttää myös turvakotitoiminnan rahoituspohjan vahvistamista seuraavan kehyskauden aikana.  

Lokakuussa 2020 hyväksyttiin naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjuntaohjelma, jonka toimenpiteillä pyritään tavoittamaan laajasti kaikkiin väestöryhmiin kuuluvia naisia, jotka kohtaavat tai voivat kohdata väkivaltaa. Saadun selvityksen mukaan ohjelma on edennyt hyvin, sillä sen 32 toimenpiteestä 21 on ajoitettu käynnistettäväksi tai kokonaan toteutettavaksi vuoden 2021 aikana. Ohjelman toimeenpanoon on varattu oikeusministeriön pääluokassa vuosittainen 400 000 euron määräraha. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE) osoitetaan pysyvä rahoitus. NAPE-toimikunta on Istanbulin sopimuksen edellyttämä pysyvä poikkihallinnollinen koordinaatioelin, joka vastaa Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että talousarvioesityksessä on osoitettu resursseja myös mm. tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon, SERI-keskusten satelliittikeskusten perustamiseen, kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn koordinaatioon sekä ihmiskaupan uhrien asumispalvelun kehittämiseen. Lisäksi Istanbulin sopimuksen toimeenpanolle on käytettävissä eduskunnan lisäämä 300 000 euron kaksivuotinen määräraha (2021—2022). 

61.Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus sosiaali- ja terveydenhuoltoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 132,5 milj. euroa, joka rahoitetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman varoista. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hoitotakuun toteutumisen edistämiseen sekä koronaepidemian aiheuttamien hoitojonojen purkamiseen. Lisäksi sitä kohdennetaan ennalta ehkäisevien toimien ja ongelmien varhaisen tunnistamisen vahvistamiseen ja digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoon. Kestävän kasvun ohjelma edistää ja tukee myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenpiteillä edistetään koronakriisistä toipumista ja että ne muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Erityisen tärkeää on käynnistää nopeasti hoitovelan purkamiseen tarvittavat toimet ja kiirehtiä sellaisten toimintamallien kehittämistä, jotka parantavat hoitoon pääsyä. Muutoin koronaepidemian aikana syntyneet sairaudet, oireet ja sosiaaliset ongelmat saattavat edelleen kasvaa ja heikentää työllisyyttä ja väestön sekä yhteiskunnan toimintakykyä. 

Valiokunta korostaa palveluiden vaikuttavuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjan vahvistamista, mikä edistää mahdollisuuksia sekä tiedolla johtamiseen että palvelujen kehittämiseen. Yhtenäisten toimintatapojen ja mittareiden tarve korostuu entisestään, kun hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy. Jatkossa erilaiset etäpalvelut lisäävät palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, jolloin on erittäin tärkeää varmistaa tietojärjestelmien helppokäyttöisyys sekä myös asiakkaiden kyky käyttää sähköisiä palveluja. 

63.Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha on 3 milj. euroa, joka vastaa edellisten vuosien tasoa.  

Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat kuntien järjestämisvastuulle rakentuneessa sosiaali- ja terveysjärjestelmässä keskeisessä roolissa, sillä ne edistävät yhteistyötä kuntien ja alueiden sekä kehittämishankkeiden ja tutkimuskentän välillä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä tehdään ratkaisut, joilla osaamiskeskusten toiminnan ja osaamisen jatkuvuus turvataan. Valiokunta toteaa, että tutkitulla sosiaalialan tiedolla on entistä tärkeämpi merkitys tilanteessa, jossa palveluilta odotetaan yhä parempaa laatua ja vaikuttavuutta.  

20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 650 000 euroa pneumokokkirokotteiden hankintaan.  

22.Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa matalan kynnyksen HIV-testaukseen ja -palveluihin, millä voidaan aikaistaa HIVin toteamista ja vähentää tartuntoja. 

50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitystä täydentävässä hallituksen esityksessä momentille ehdotetaan lähes 30 milj. euron korotusta, jolla määräraha palautetaan kuluvan vuoden varsinaisen talousarvion tasolle. Lisäyksestä 6,8 milj. euroa aiheutuu arpajaisveron alentamisen vaikutuksesta, 11,7 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen jakamatta jääneiden varojen purusta ja 11,2 milj. euroa rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskun kompensoinnista. 

On tärkeää, että rahapelituottojen vähentyessä löydetään ratkaisut, jotka turvaavat järjestöjen toimintaedellytykset pitkäjänteisesti ja kestävästi. On myös perusteltua selvittää järjestöjen ja valtion rahoittaman toiminnan rajapinnalla olevien toimintojen asema ja rahoitus.  

01.Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 34 milj. euron määrärahaa, joka on 1,3 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin määräraha on muutoin riittävällä tasolla, mutta rakennustuotteiden markkinavalvonnan tarpeet ovat lisääntyneet. Testaaminen on ainoa mahdollisuus varmistua tuotteiden standardinmukaisuudesta. Vaatimusten vastaisia tuotteita on jo nykyisin markkinoilla merkittävä määrä, ja lisäksi ekosuunnittelun vaatimukset ovat lähivuosina laajentumassa. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus tarvittaessa lisää markkinavalvonnan rahoitusta vuoden 2022 lisätalousarvioesityksessä. 

Valiokunta pitää edelleen tärkeänä myös käynnissä olevaa Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaa, jonka päätavoitteena on tervehdyttää julkiset rakennukset sekä tehostaa sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden hoitoa ja kuntoutusta. Ohjelman koordinoinnista vastaa valtioneuvoston kanslia, toteutukseen osallistuvat ympäristöministeriön ohella opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.  

Valiokunta nostaa esiin lisäksi käynnissä olleen Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen -hankkeen loppuraportinSisäilmaongelmia kohdanneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:48. ja kiirehtii homeloukkuun jääneiden tukijärjestelmän kehittämistä ja ongelmien ennaltaehkäisemistä raportin pohjalta. 

65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään voimassa olevan kehyspäätöksen mukaisesti 2,1 milj. euroa. Vuoden 2021 rahoitukseen verrattuna momentilta on vähennetty eduskunnan siihen tekemä 700 000 euron lisäys.  

Valiokunta painottaa, että momentin melko pienellä määrärahalla valtakunnalliset luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt sekä rakennusalan järjestöt tekevät merkittävää ja arvokasta työtä. Avustuksilla on voitu tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä erilaisten luonto-, ympäristö-, rakennus- ja asuntoalan toimien toteuttamiseksi. 

Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa, josta osoitetaan 

• 150 000 euroa BirdLife Suomi ry:lle 
• 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle ja 
• 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle.  

21.Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 25,5 milj. euroa, joka on 12,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu siitä, että luonnonsuojelun lisärahoitus on myönnetty momentille hallituskaudella etupainotteisesti. Momentin määrärahan taso perustuu pitkälti hallitusohjelmaan, jonka keskeisenä tavoitteena on pysäyttää luontokato Suomessa. Tärkeimpiä keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi ovat Helmi- ja METSO-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen.  

Valtioneuvosto teki (27.5.2021) periaatepäätöksen vuoteen 2030 ulottuvasta ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteisestä Helmi-ohjelmasta. Ohjelma on oleellinen osa valmisteilla olevaa YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaista kansallista luonnon monimuotoisuuden suojelun strategiaa ja toimintaohjelmaa, ja se täyttää myös EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Helmi-ohjelman toteutukseen esitetään yhteensä 46 milj. euroa vuonna 2022. Tästä osoitetaan 8 milj. euroa soiden vapaaehtoiseen suojeluun (momentille 35.10.63), 13 milj. euroa Metsähallituksen Luontopalveluille (momentille 35.10.52) ja 25 milj. euroa etenkin ELY-keskusten kautta pitkälti ostopalveluina toteutettaviin ohjelman toimenpiteisiin (momentilla 35.10.21).  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ohjelman toimeenpano on edennyt hyvin ja jatkossa siirrytään yhä enemmän konkreettisiin kunnostustoimiin.  

Maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuva METSO-ohjelma on myös yhteinen maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ympäristöministeriön osalta ohjelma on edennyt aikataulussa, ja rahoituksen arvioidaan olevan riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän periaatepäätöksen mukaan ympäristöministeriön hallinnonalalla on tavoitteena suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Syyskuussa 2021 tavoitteesta on toteutettu 85 prosenttia (82 000 hehtaaria). Maa- ja metsätalousministeriön osalta ohjelman tavoitteiden toteuttaminen vaatii edelleen lisärahoitusta.  

Momentilta myönnetään myös vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoidon avustuksia, joiden määrä esitetään säilytettäväksi vuoden 2021 tasolla (200 000 euroa). Avustuksen tarkoituksena on tukea vapaaehtoisuuden pohjalta harjoitettavaa tärkeää toimintaa, jonka tarve on ollut viime vuosina kasvava. Valiokunta nostaa esiin Pyhtään Lintuhoitolan, joka on erikoistunut loukkaantuneiden luonnonvaraisten lintujen hoitamiseen ja kuntoutumiseen. Hoitola on toiminut jo vuodesta 1998, ja lintuja saapuu hoitolaan ympäri Suomea. Se tukee myös Ruokaviraston työtä luonnonvaraisten eläinten sairauksien tutkimisessa osallistumalla tautiseurantaan. Pyhtään Lintuhoitolan talouden tilanne on valiokunnan saaman selvityksen mukaan vaikea. 

Valiokunta lisää momentille 180 000 euroa avustuksiin vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten hoitamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä kiinnitetään huomiota Pyhtään Lintuhoitolan tarpeisiin. 

22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 28,0 milj. euroa, joka on 3,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta toteaa, että vesien hyvän tilan saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä. On siten tarpeellista, että Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat päivitetään ja valtioneuvoston päätös vuosien 2022—2027 suunnitelmista on tarkoitus tehdä joulukuussa 2021. Momentin määrärahasta käytetään yhteensä noin 16 milj. euroa näiden suunnitelmien toimeenpanoon. 

Vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja sitoumusten toimeenpanoa on tarpeen edelleen vahvistaa vesiensuojelun tehostamisohjelmalla (Veden vuoro -ohjelma). Ohjelman toimeenpanoon esitetään momentilta 4,5 milj. euroa käytettäväksi maa- ja metsätalouden vesienhallinnan tukemiseen, riskihylkyjen saneeraamiseen, alueellisten toimijaverkostojen vahvistamiseen, koulutukseen ja vesistövaikutusten arvioinnin tarkentamiseen Saaristomerellä. Lisäksi ohjelmaa toteuttavia hankkeita rahoitetaan 7,5 milj. eurolla momentilta 35.10.61. 

Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentin määrärahaa käytetään myös kiertotalouden edistämiseen (4,4 milj. euroa). Kiertotalousmarkkinoiden vahvistamiseksi selvitetään keinoja edistää uusiokäytön ja kierrätysmateriaalien markkinoita, mm. digitaaliset markkinapaikat ja sekoitevelvoitteet. Tärkeää on selvittää myös kannusteita osana kestävän kehityksen tiekarttaa ja toimia kiertotalousmarkkinoiden vahvistamiseksi. Kiertotalousohjelman tavoitteita on tarkoitus kirittää solmimalla sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta kiinnostuneiden kuntien, maakuntien, toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa. Lisäksi käynnissä on edelleen Kuntien Ilmastoratkaisut -ohjelma (kokonaisrahoitus 8 milj. euroa vuosina 2018—2023).  

Valiokunta korostaa, että ilmastotyön jalkauttamiseksi ja parhaiden ratkaisujen käyttöönottamiseksi koko maassa on välttämätöntä turvata edellytykset kuntien pitkäjänteiselle ja vaikuttavalle ilmastotyölle. Hallinnonalan määrärahat tähän tarkoitukseen ovat kuitenkin tavoitteisiin nähden vaatimattomat. 

Momentin määrärahalla toteutetaan lisäksi tärkeää ravinteiden kierrätysohjelmaa (3 milj. euroa), joka painottuu yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, energiatehokkuuden lisäämiseen sekä vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen. VELMU-ohjelman toteutus puolestaan jatkuu keräämällä tietoa vedenalaisten luontotyyppien, lajien ja niiden muodostamien yhteisöjen esiintymisestä Suomen merialueilla. Tarpeellista on ohjata rahoitusta edelleen myös Ilmastopaneelin toimintaan (0,75 milj. euroa). 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että momentilla ei ole jatkorahoitusta vanhojen kaivannaisjätealueiden, ns. KAJAK-alueiden kunnostukseen. Tarkoitukseen on myönnetty 1,4 milj. euroa vuosina 2020—2021, mutta työn loppuunsaattaminen edellyttää jatkorahoitusta. Valiokunta kiirehtii myös ympäristövastuiden toissijaisten vastuujärjestelmien (TOVA) kehittämistä ja sitä koskevan hallituksen esityksen antamista eduskunnalle. 

52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 55,2 milj. euroa, joka on 12,7 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021. Määrärahan pieneneminen johtuu lähinnä luonnonsuojelurahoituksen kertaluonteisen erän (osa tulevaisuusinvestointeja) poistumisesta.  

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Metsähallitukselle on kohdistettu kuluvan vaalikauden aikana erillisrahoitusta yhteensä 38 milj. euroa (MMM noin 6 milj. euroa ja YM noin 32 milj. euroa), josta suurin osa on osoitettu luonnon virkistys- ja matkailukäytön infran kunnostukseen ja uudistamiseen. Palveluinfran korjausvelkaa on näin ollen jäljellä 10,7 milj. euroa, kun se vuonna 2019 oli 39,4 milj. euroa. 

Rahoituksella ei ole sen sijaan pystytty vähentämään kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden korjausvelkaa, jonka suuruudeksi arvioitiin 70,9 milj. euroa vuonna 2019. Suurimman osan tästä velasta muodostavat Metsähallitukselle Museovirastolta siirtyneet kohteet (28,5 milj. euroa) ja Senaatti-kiinteistöiltä siirtynyt Vallisaari (18,5 milj. euroa). Valiokunta pitää tärkeänä, että ratkaisua etsitään edelleen mm. valtion kiinteistöstrategian päivityksen jatkotyössä, eikä myöskään suljeta pois yksityisen rahoituksen hyödyntämistä. 

Valiokunta toteaa, että luontokohteiden kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa, ja sen ennustetaan edelleen jatkuvan. Samalla myös kävijöiden aktiviteetit ovat monimuotoistuneet, mikä asettaa alueiden kestävyydelle, saavutettavuudelle ja asiakasturvallisuudelle entistä kovempia vaatimuksia. Infran kunnostaminen ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteistä ja vakaata perusrahoitusta.  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien digikokonaisuuden kehittämisohjelman, jonka toteuttamiseen arvioidaan tarvittavan yhteensä 17,4 milj. euroa (YM:n ja MMM:n hallinnonaloilla). Valiokunta pitää tärkeänä digimurrokseen vastaamista ja toiminnan data- ja digikyvykkyyksien kehittämistä. Näin mahdollistetaan reaaliaikainen palvelu ja ohjataan kävijöitä luonnon kestävään käyttöön. Ohjelman toteuttaminen on tarpeen myös siksi, että Metsähallituksen nykyinen järjestelmäkokonaisuus on tullut elinkaarensa loppuun ja sen IT-tuki on päättymässä. 

Metsähallitus on valmistellut Saimaan norppasaariston nimeämistä Unescon maailmanperintökohteiden listalle keväästä 2020 alkaen ympäristöministeriön toimeksiannosta. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että kohde on viety alkuvuodesta 2021 aielistalle, ja muistuttaa siitä, että hakuprosessiin on sen edetessä osoitettava resursseja. Lopullisen hakemuksen arvioidaan olevan valmis vuoden 2023 aikana. 

Valiokunta lisää momentille 1 535 000 euroa, josta osoitetaan 

• 400 000 euroa kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden hoitoon Vallisaaressa  
• 250 000 euroa Sallan kansallispuiston ja UK-puiston Savukosken puoleisen osan palveluvarustuksen parantamiseen 
• 200 000 euroa Aulangon kulttuuriperinnön hoitoon 
• 150 000 euroa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kehittämiseen 
• 95 000 euroa Saimaan norppasaariston Unescon maailmanperintökohteen valmisteluun 
• 80 000 euroa Hailuodon Kirkkosalmen luontopolun kunnostukseen, esteettömän pitkospuuosuuden rakentamiseen, hyvinvointipolun infotauluihin ja opasteisiin sekä uuteen hormilliseen taukopaikkaan, laavuun ja kuivakäymälään 
• 80 000 euroa Ärjänsaaren kuivakäymälän rakentamiseen ja kahden rakennuksen purkamiseen 
• 60 000 euroa Iso-Palonen-Elimyssalo-Kokkamo-reittikokonaisuuteen, pitkosten, siltojen ja taukopaikkojen kunnostukseen ja opasteisiin 
• 50 000 euroa Taalaskankaan retkeilyreitistön uudelleenlinjaukseen ja merkintään sekä reittien, pitkosten, siltojen ja taukopaikkojen kunnostukseen 
• 50 000 euroa Leivonmäen kansallispuiston ylläpitoon ja kunnostukseen 
• 50 000 euroa Saarijärven Jääkäripirtti Hyrynsalmella - Tärpättitehtaalta Saarijärven rantaan vievän reitin pitkosten ja siltojen sekä Jääkäripirtin kunnostukseen 
• 40 000 euroa Hepokönkään geopolun rakenteiden kunnostukseen ja esteettömän polun vahvistamiseen 
• 30 000 euroa Etelä-Konneveden kansallispuiston ylläpitoon ja kunnostukseen.  

61.Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 20,5 milj. euroa, joka on 1,5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2021.  

Valiokunta pitää momentin määrärahaa erittäin tarpeellisena, koska sillä rahoitetaan vesien- ja ympäristönhoidon käytännön toimenpiteitä. Määräraha jaetaan avustuksina, joilla toteutetaan mm. vesien- ja merenhoidon suunnitelmissa mainittuja toimenpiteitä pohja- ja pintavesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi. Momentilta rahoitetaan esimerkiksi peltojen kipsikäsittelyä Saaristomeren ja rannikon muilla valuma-alueilla.  

Itämeren suojelukomissio (HELCOM) listasi vuonna 1992 Itämeren suurimpia kuormituslähteitä, ns. hotspotteja. Tarkoitus oli puhdistaa alueet vuoteen 2018 mennessä, mutta listalla on yhä 42 kohdetta. Suomen ainoa jäljellä oleva hotspot on Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus, joka on syntynyt useiden vuosikymmenten kuluessa. Vaikka ravinteiden käyttö alueella on oleellisesti alentunut viimeisten 20 vuoden aikana, ravinteiden määrä ei ole kuitenkaan merkittävästi vähentynyt aiemmasta kertymästä johtuen.  

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä hallituksen huhtikuussa 2021 käynnistämää Saaristomeri-ohjelmaa, jonka tavoitteena on kääntää valuma-alueen maatalouden kuormitus laskuun ja saada se pois hotspot-listalta viimeistään vuonna 2027. Ympäristöministeriön mukaan tavoitteen saavuttamiseen tarvittavat toimenpiteet esitetään joulukuussa hyväksyttävässä Varsinais-Suomen vesienhoidon alueellisessa toimenpideohjelmassa.  

Toimenpiteiden toteutus edellyttää valiokunnan saaman selvityksen mukaan yhteensä 27 milj. euron vuosittaista rahoitusta, josta CAP-rahoituksen arvioidaan kattavan 19 milj. euroa. Lisäksi peltojen kipsi-, rakennekalkki- ja ravinnekuitukäsittelyihin tarvitaan 8 milj. euroa vuodessa. Kaiken kaikkiaan alueen peltoja pitäisi käsitellä 150 000 hehtaaria nopeavaikutteisella maanparannusaineella. Tähän mennessä käsittely on tehty 16 000 hehtaarille, ja määrärahat mahdollistavat 65 000 hehtaarin kipsikäsittelyn vuoteen 2023 mennessä.  

Valiokunta kiirehtii toimenpiteiden tehostamista ja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä toimenpiteiden valinnassa. Tärkeää on myös, että toimet kohdennetaan kaikkein fosforipitoisimmille ja vaikuttavimmille alueille ja niiden toteuttamista edistetään koulutuksella ja neuvonnalla viljelijöiden luottamuksen vahvistamiseksi. Lisäksi on oleellista luoda taloudellisia kannusteita ja toimia, joilla voidaan purkaa alueen korkeaa kuormitusta ylläpitävää lantafostoria esimerkiksi siirtämällä sitä pelloille, joilla on todellista lannoitustarvetta, tai biokaasun tuotantoon. Myös muut vesien ravinnetasetta pienentävät menetelmät, kuten järviruo’on poisto ja hoitokalastus, sekä peltojen kasvukunnon parantaminen ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä.  

Valiokunta painottaa, että Suomella on mahdollisuus kehittyä ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi, mutta se ei voi tapahtua ilman julkista tukea.  

Jätevedenkäsittelyn ja koko vesihuollon vuotuisen investointitarpeen arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2040 mennessä. Pelkän saneerausinvestointitarpeen arvioidaan nousevan yli 6 mrd. euroon jätevedenpuhdistamoissa, jätevesiviemäreissä ja jätevedenpumppaamoissa, ja lisäksi tarvitaan uusinvestointeja (runsaat 1 mrd. euroa). Arvio kattaa ainoastaan vesihuolto-omaisuuden ikääntymisestä ja kapasiteettitarpeesta aiheutuvat kustannukset, eikä siihen sisälly kiristyvän lainsäädännön mukanaan tuomia kustannuksia.Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja nro 63, 2020. 

Valiokunta on huolissaan kuntien mahdollisuuksista toteuttaa vesihuollon mittavat investointitarpeet. Väestön keskittyminen hankaloittaa väestöltään vähenevien kuntien vesihuoltolaitosten taloudellista tilannetta, ja kasvualueilla puolestaan laitosten kapasiteetin riittämättömyys lisää investointitarvetta. Valtion tuki viemäröinti- ja siirtoviemärihankkeille linjattiin lopetettavaksi julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2015—2018.  

Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus arvioi kuntien mahdollisuudet vastata vesihuollon kasvaviin vaatimuksiin tulevina vuosina. 

Valiokunta lisää momentille 180 000 euroa, josta osoitetaan 

• 120 000 euroa Norppasaariston vesien pilotointihankkeeseen, Puruveden vesien hoitoon 
• 50 000 euroa Rännikorven kosteikon rakentamiseen Lappeenrannassa  
• 10 000 euroa Ähtärin Voilammen kunnostuksen jatkotoimiin.  

01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 6,8 milj. euroa, joka on 0,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta on tyytyväinen, että esitetyt resurssit riittävät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) lisääntyneiden tehtävien hoitamiseen.  

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ARA:lle budjettirahoituksen lisäksi Valtion asuntorahastosta osoitettava asumisen kehittämistoiminnan rahoitus, 0,7 milj. euroa, on ollut useita vuosia samansuuruinen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvaviin tarpeisiin nähden valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että hallitus harkitsee kehittämistoiminnan rahoituksen korottamista.  

04.Rakennetun ympäristön digitaalisen rekisterin ja alustan luominen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 3 milj. euroa, jolla jatketaan rakennetun ympäristön valtakunnallisen digitaalisen rekisterin ja tietoalustan toteuttamista, ns. Ryhti-hanketta. Vuosina 2020—2021 hanketta on rahoitettu käsiteltävältä momentilta 14,6 milj. eurolla. 

Valiokunta pitää hankkeen tavoitteita tarpeellisina ja toteaa, että sähköiseen kertakirjaukseen siirtymisellä pystytään tehostamaan ja sujuvoittamaan kaavoitus- ja rakentamislupaprosesseja. Saavutettavien valtionhallinnon ja kuntien tuottavuussäästöjen arvioidaan olevan yhteensä 34 milj. euroa vuodessa. Sähköiset maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätöstiedot ovat uudistuksen myötä myös saatavilla nykyistä helpommin ja kuntarajasta riippumatta. Lisäksi useilla yrityksillä maankäyttöpäätöstiedot ovat osa liiketoimintaprosessia, ja ne näkevät harmonisoidussa digitaalisten kaavatietojen valtakunnallisessa palvelussa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia. 

31.Asumisneuvonnan kehittäminen ja laajentaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentti on uusi, ja sille esitetään 3 milj. euroa. Asumisneuvontaa tuetaan lisäksi Valtion asuntorahastosta (mom. 35.20.60) 0,9 milj. eurolla. Avustus kohdennetaan jo olemassa olevan asumis- ja talousneuvonnan laajentamiseen yksityiseen vuokra-asumiseen ja omistusasumiseen.  

Valiokunta pitää asumisneuvonnan laajentamista tarpeellisena. Neuvontaa tulee saada asumismuodosta riippumatta, jotta vuokravelkojen, asumisen häiriöiden sekä häätöjen määrää voidaan tehokkaasti vähentää sekä turvata asumisen jatkumista. Myönteistä on, että hallitus täydensi talousarvioesitystä ja yhdenmukaisti momenttien avustusosuudet 60 prosenttiin. Lisäksi hallituksen tulee palvelun yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi huolehtia asumisneuvonnan lakisääteistämisestä hallitusohjelman mukaisesti. Valiokunta esittää näin ollen seuraavan lausuman hyväksymistä: 

52.Avustukset asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 8,5 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Avustuksen kysyntä on ollut vilkasta, ja valiokunta pitää perusteltuna, että vuonna 2022 vastaavia avustuksia myönnetään myös työpaikkakiinteistöille (1,5 milj. euroa mom. 35.20.53).  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin sähköpyörien käytön yleistymisen ja pitää tarpeellisena, että hallitus harkitsee avustuksen edelleen laajentamista niiden turvallisen latausverkoston rakentamiseen.  

55.Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 6,25 milj. euroa. Lisäksi vastaavaa korjaustoimintaa avustetaan Valtion asuntorahastosta 30,25 milj. eurolla. Yhteensä avustukset ovat 36,50 milj. euroa, kun ne vuonna 2021 olivat 33,85 milj. euroa. 

Valiokunta pitää korjaustoimintaan esitettäviä avustuksia edelleen perusteltuna. Niillä voidaan tukea iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamista kotona asumisen edistämiseksi. Tukea myönnetään myös mm. hissien jälkiasentamiseen ja liikuntaesteiden poistamiseen asuinrakennuksista. Tarpeen on edelleen kohdistaa määrärahaa niin ikään kuntotutkimusten ja korjaussuunnitelmien laatimisen avustuksiin.  

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös kotitalousvähennyksen määräaikaisen korottamisen ja pitää hyvänä, että vähennystä voi hyödyntää öljylämmityksestä luopumisessa sekä kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä vuonna 2022. 

56.Avustukset asuinrakennusten öljylämmityksestä luopumiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 28,9 milj. euron määrärahaa, joka on noin 19,5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta pitää perusteltuna, että vastaavia avustuksia voidaan myöntää myös kunnille, seurakunnille ja yhdistyksille momentilta 35.20.34 (4,9 milj. euroa).  

Valiokunta on tyytyväinen, että avustuksia on haettu runsaasti, ja toteaa, että avustus vauhdittaa tehokkaasti rakennuskannan ilmastovaikutusten pienentämistä ja siten vihreää siirtymää. Samanaikaisesti on tärkeää huolehtia myös hakemusten käsittelyn riittävästä resursoinnista ELY-keskuksissa (mom. 32.01.02).  

60.Siirto Valtion asuntorahastoon

Valtion asuntorahastosta myönnettävät korkotuki- ja takauslainavaltuudet nousevat talousarvioesityksen hyväksymisen myötä ennätystasolle yhteensä 2,335 mrd. euroon.  

Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi esitetään 1,95 mrd. euroa, joka on 150 milj. enemmän kuin vuoden 2021 talousarviossa. Valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen, että valtuus mahdollistaa hallitusohjelman linjaaman 10 000 valtion tukeman kohtuuhintaisen asunnon rakentamisen vuonna 2022. Myönteistä on myös, että hallitusohjelmassa linjattu pitkän korkotuen tukijärjestelmän uudistamista koskeva työ on aloitettu ja tavoitteena on saada hallituksen esitys lausunnolle keväällä 2022.  

Valtion takausvaltuudet täytetakauksellisen välimallin vuokrataloihin (285 milj. euroa) ja asunto-osakeyhtiöiden peruskorjauslainoille (100 milj. euroa) säilyvät vuoden 2021 talousarvion tasolla. Peruskorjauslainojen arvioidaan riittävän 4 000 asunnon kunnostukseen. Päätöksiä tehtäessä on tärkeää varmistua korjattavien asuntojen pitkäaikaisesta käytöstä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että asunto-osakeyhtiöiden perusparannuksen takausjärjestelmän kehittäminen on aloitettu hallitusohjelman mukaisesti, ja kiirehtii esityksen antamista eduskunnalle. 

Valtion asuntorahastosta myönnetään asumiseen liittyviä tukia yhteensä 266 milj. euroa. Suurimmat avustusten myöntövaltuudet esitetään edelleen kohdistettavaksi erityisryhmien investointiavustuksiin (90 milj. euroa), asuinrakennusten energia-avustuksiin (40 milj. euroa), korjausavustuksiin (30,25 milj. euroa), MAL-alueiden käynnistysavustuksiin (39 milj. euroa) ja kunnallistekniikan rakentamisen tukemiseen (25 milj. euroa). Tärkeä on myös lähiöohjelman jatkaminen (8 milj. euroa). 

Vuoteen 2021 verrattuna esitetyt muutokset ovat pieniä. MAL-sopimuksiin liittyviin käynnistysavustuksiin (39 milj. euroa) arvioidaan tarvittavan 1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2021, ja korjausavustusten määrää (30,25 milj. euroa) on nostettu 2,65 milj. eurolla.  

Asuntotuotanto ja asuntojen kysyntä ovat säilyneet korkealla tasolla. Vuonna 2021 aloitetaan yhteensä 40 000—42 000 asunnon rakentaminen, ja vuonna 2022 määrän arvioidaan lievästi laskevan noin 35 000—37 000 asuntoon. Korkeasta tuotantotasosta huolimatta asuntojen myyntihinnat ovat nousseet voimakkaasti, koska vallitseva matala korkotaso on pitänyt kysyntää ylläRakentaminen 2021—2022. Syksy 2021. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:50..  

Asuntojen runsas rakentaminen sekä muuttoliikkeen ja väestön kasvun hidastuminen ovat helpottaneet vuokramarkkinoita monilla kasvupaikkakunnilla. Alkuvuonna 2021 yhdessäkään Suomen kunnassa tai kaupungissa ei ollut enää kireä vuokramarkkinatilanneAsuntomarkkinakatsaus 1/2021. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus..  

Vilkas rakentaminen on kuitenkin nostanut rakennuskustannuksia, ja työvoiman saatavuus on muuttunut vaikeammaksi. Valiokunta on huolissaan siitä, että kustannustason kohoaminen nostaa myös valtion tukeman asuntotuotannon hintoja. ARA-järjestelmä on omakustannusperusteinen, joten toteutuneet urakkahinnat siirtyvät vuokriin ja hintasäännösteltyjen asuntojen hintatasoon.  

Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusalueilla valtion tukema asuntotuotanto keskittyy Helsingin seudun MAL-alueelle, jossa määrällisesti eniten rakennetaan pääkaupunkiseudulle (Helsinki, Espoo ja Vantaa). Alueen sisällä kasvu suuntautuu kuitenkin pääosin muihin kuntiin (kuten Järvenpää, Nurmijärvi ja Sipoo). Myös Oulun ja Tampereen seutujen MAL-alueilla kasvu on ollut voimakasta. Muilla MAL-seuduilla ARA-tuotannon määrä on jäänyt vuoden 2020 tasoa alhaisemmaksi.  

MAL-alueille maksetaan edelleen käynnistysavustuksia (yhteensä 39 milj. euroa), joiden suuruus on Helsingin seudulla 10 000 euroa ja Tampereen, Turun sekä Oulun seuduilla 3 000 euroa ARA-tuettua asuntoa kohden. Lisäksi kaikilla MAL-sopimuksiin sitoutuneilla seuduilla puurunkoisille asuinkerrostaloille myönnetään 5 000 euron erillinen asuntokohtainen käynnistysavustus edellä tarkoitettuun valtion tukemaan asuntoon. Kunnallistekniikan rakentamista tuetaan yhteensä 25 milj. eurolla. 

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että MAL-sopimukset laajenivat Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille keväällä 2021. Laajenemisen myötä MAL-sopimusten piirissä on 55 prosenttia Suomen asukkaista. 

Hallitusohjelman mukaisesti kuntia ja yhteisöjä autetaan myös sopeuttamaan asuntokantaansa vähenevään kysyntään. Tyhjien ARA-vuokra-asuntojen määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa (lähes 9 300 asuntoa vuonna 2021). Vuoden 2021 syyskuun loppuun mennessä purkuavustuksia on myönnetty yhteensä 5,3 milj. euroa ja käytettävissä oleva 8 milj. euron valtuus tulee todennäköisesti ensi kertaa käytetyksi.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että purkuavustusten määrän riittävyyttä seurataan. Tarpeen on myös edelleen kannustaa taloyhtiöitä puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa kustannusten minimoimiseksi. Asumisen haasteet väestöltään vähenevillä alueilla ovat merkittäviä, ja niitä tulee tarkastella laajemmin mm. asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa. 

Erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista esitetään tuettavaksi samansuuruisella 90 milj. euron valtuudella kuin vuonna 2021. Erityisryhmien asuntotarve ulottuu koko maahan, kun valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin.  

Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella investointiavustusta riittävänä ja korostaa, että avustuksen myöntämisessä on edelleen tärkeää ottaa huomioon paikkakuntakohtainen pitkäkestoinen tarve, ml. mahdolliset palvelutarpeen muutokset.  

Ikääntyneiden palveluasumiseen kohdistetut investointiavustukset ovat olleet noin 55 prosenttia koko määrärahasta vuosina 2015—2021. Viime vuosina on painotettu yhteisöllistä senioriasumista ja välimuotoisia asumisratkaisuja. 

Tarve ikääntyneille sopivien asumisratkaisujen toteuttamiseen ja avustuksen käyttöön jatkuu suurena. Tarvetta on lisäksi edelleen vahvistaa kansalaisten ja kuntien ennakointia ja varautumista ikääntyneiden asumiseen, asumisratkaisujen kehittämistä ja tarjonnan lisäämistä sekä tehostaa korjausavustusten käyttöä. Tätä työtä jatketaan ympäristöministeriön johdolla Ikääntyneiden asumisen toimintaohjelman toteuttamisella (0,85 milj. euroa mom. 35.20.55) yhdessä ARA:n, kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Syytä on myös jatkaa tiedottamista vuonna 2020 käyttöönotetusta väestöltään väheneville alueille suunnatusta ARA-vuokratalojen kunnostusavustuksesta ikääntyneille sopivaksi (10 milj. euroa) avustuksen käytön lisäämiseksi.  

Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 4 330 yksinelävää asunnotonta ja 200 asunnotonta perhettä ja pariskuntaa. Painopiste asunnottomien asumisessa on hajautetussa tavallisen asuntokannan käyttämisessä.  

Valiokunta toteaa, että asunnottomuuden poistaminen on vaikeaa, koska tilanteeseen ajautuu koko ajan uusia ihmisiä. Vuosien varrella tässä työssä on kuitenkin selvästi edistytty pitkäjänteisellä, hallituskaudet ylittävällä ohjelmatyöllä, jota jatketaan käynnissä olevalla yhteistyöohjelmalla asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä.  

Asuntotarjonnan lisäämisen ohella tärkeää on puuttua asunnottomuutta synnyttäviin juurisyihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää on nuorten auttaminen ja mm. asumisneuvonnan tehostaminen (mom. 35.20.31 ja 35.20.60). On myös hyvä, että asunnottomana olleiden tai asunnottomuusriskissä olevien asumisen sujumista pyritään varmistamaan tarvittavien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudella yhdessä kuntien kanssa sekä kehittämään asunnottomuuteen liittyvää tilastointia (mom. 35.20.32).  

Valiokunta nostaa lisäksi esiin hätäavuksi tarkoitetut väliaikaiset asumisratkaisut ja korostaa, ettei niistä saa muodostua pysyviä. Tärkeää on myös varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä kuntien vastuulle jäävän asunnottomuustyön ja hyvinvointialueille siirtyvien sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinointi ja riittävä resursointi.  

Valtioneuvosto teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jonka mukaan jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset ja saada tarvitsemansa palvelut. Näitä asuntoja tuotetaan pääosin ARA:n investointiavustuksella ja osin myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tuella. Valiokunta korostaa, että sitoumusten täyttämiseksi tavallisten vuokra-asuntojen lisäksi tarvitaan edelleen asuntoryhmiä ja asuntoverkkoja, joissa on tuki- ja palvelupisteitä.  

Vuonna 2021 avustusta on saanut 1 661 opiskelija-asuntoa. Valiokunta toteaa, että aluekohtaiset erot tarpeessa ovat huomattavat. Kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kysyntä on voimakasta, mutta joillakin paikkakunnilla opiskelija-asuntojen vajaakäyttö on kasvanut. Nuorisoasunnoille erityistä tarvetta on Tampereella ja Turussa.  

01.Nettolainanotto ja velanhallinta

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 14 940 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 7 039 766 000 euroa. 

Lisäys johtuu valiokunnan menomomenteille ehdottamista muutoksista.