01.Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoiksi esitetään 251,236 milj. euroa, joka on 13,756 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.  

Ulkoasiainhallinnon toiminta nojaa kattavaan edustustoverkkoon. Suomen ulkomaanedustustot ovat olleet globaalin koronapandemian takia suuren paineen alla. Useimmissa asemamaissa koronatilanne on ollut merkittävästi Suomea vaikeampi. Tästä huolimatta edustustojen toimintakyky on säilynyt pääosin hyvänä. Vain kolme edustustoa (Bagdad, Katmandu ja Yangon) suljettiin tilanteen vuoksi tilapäisesti kevään 2020 aikana,mutta kaikki on sittemmin avattu uudelleen.  

Valiokunta korostaa, että henkilöstö on edustustoverkon tärkein voimavara, joten henkilöstön jaksamista on seurattava säännöllisesti myös koronakriisin aikana ja siihen on kohdennettava tarvittaessa tukitoimia. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan edustustojen henkilöstöä kuormittavat mm. asemapaikkojen liikkumisrajoitukset ja matkustuskiellot sekä yleinen työmäärän lisääntyminen. Merkittävä haaste edustustojen varautumisessa on myös paikallisesti hankittavat terveyspalvelut ja lääketieteellisen evakuoinnin varmistaminen.  

Edustustojen turvallisuuden vaatimista resursseista on välttämätöntä huolehtia kaikissa olosuhteissa. Koronapandemia on lisännyt yleistä epävakautta, ja sen myötä sekä perinteiset että kyberturvallisuuteen liittyvät uhat ovat kasvaneet. Tilannetta ovat hankaloittaneet mm. paikan päällä tehtävien tietojärjestelmien ja laitteiden asennusten viivästyminen. Toimivat etäyhteydet ja etähallinta ovatkin osoittautuneet edustustojen tukemisen kannalta hyviksi ratkaisuiksi, joiden kehittämistä on tärkeä jatkaa. Näin ollen on hyvä, että hallitus täydensi esitystään ja lisäsi tietoturvaratkaisujen kehittämiseen 1,4 milj. euroa. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden aikana edustustoverkkoa vahvistetaan neljällä uudella edustustolla (2020—2022). Tämän lisäksi ulkoministeriö on esittänyt kahden uuden edustuston perustamista. Suomen edustustoverkkoa on viimeisen 15 vuoden aikana jouduttu säästösyistä supistamaan tasolle, mikä ei enää vastaa Suomen tarpeisiin nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Vuoden 2020 aikana avattiin uudelleen Suomen suurlähetystö Manilassa, Filippiineillä, ja talousarvioesitys sisältää määrärahat kolmen uuden edustuston avaamiseen, joiden sijainnista päätetään myöhemmin. Hallitusohjelmassa mainittuja uusia kohteita ovat erityisesti Afrikka sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasia.  

Valiokunta pitää hyvänä, että valinnassa painotetaan myös sijainnilla tavoiteltavia kaupallisia hyötyjä Suomelle. Lisäksi on tarpeellista harkita Suomen taloudelle ja viennille potentiaalisilla alueilla jo olemassa olevien lähetystöjen laajentamista sekä mahdollisuuksia aloittaa toiminta uusilla kevyen mallin edustustoilla. Tärkeää on myös edelleen selvittää yhteistyön mahdollisuudet Pohjoismaiden, EU-maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi tässä yhteydessä huomiota Suomen puheenjohtajuuteen Pohjoismaiden ministerineuvostossa vuonna 2021 ja korostaa riittävän resursoinnin merkitystä puheenjohtajuuskauden tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien maksimoimiseksi. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että esitys tukee edustustojen kautta tehtävää työtä Suomen viennin edistämiseksi ja suomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ulkomailla talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Kertaluonteisesti momentille esitetään mm. 1,0 milj. euron lisäystä elintarvikeviennin edistämiseen.  

Talousarvioesitys vahvistaa myös Team Finland -toimijoiden yhteistyötä Team Finland -strategian ja viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman linjausten mukaisesti. Vientiverkoston (ulkoministeriö, Business Finland, Finnvera ja ELY/TE-keskukset) keskeinen ajatus on auttaa suomalaisyrityksiä maakunnista maailmalle ja välittää tietoa maakuntiin yritysten tarpeisiin. 

Valiokunta pitää lisäksi hyvinä ulkoministeriön johdolla tehtäviä toimenpiteitä koota aiempaa suurempia yritysten yhteisiä vientikokonaisuuksia, joilla voidaan vastata maailmalla tarjolla oleviin laajoihin hankkeisiin. Tarpeen on paikata myös koronapandemian aiheuttamaa aukkoa vienninedistämismatkoissa varautumalla virtuaaliseen vienninedistämiseen, johon myönnettiin 2 milj. euroa vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa. 

Myönteistä on, että ulkoasiainhallinnossa jatketaan maahantuloasioiden sujuvoittamista vuonna 2021 ja painotetaan työperäisen maahanmuuton pullonkaulojen purkamista sekä viisumijärjestelmän kehittämistä. 

Syytä on myös nostaa esiin, että ulkoministeriön hallinnonalan tulojen arvioidaan olevan yli 37 milj. euroa vähemmän kuin vuodelle 2020 alun perin arvioitu määrä, mikä aiheutuu mm. viisumien käsittelymaksujen määrän vähentymisestä. Koronakriisin pitkittyessä on otettava huomioon, että viisumitulot todennäköisesti tulevat olemaan jopa esitettyä alhaisemmalla tasolla.  

Valiokunta korostaa lisäksi, että ulkoasiainhallinnon vahvistamisessa (sekä edustustoverkko että vienninedistäminen) tulee mahdollisuuksien mukaan hyödyntää myös muuta kuin talousarvion rahoitusta.  

66.Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään 760,859 milj. euroa, joka on 75,323 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäksi esitetään 671,2 milj. euroa sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2021 jälkeiselle ajalle. Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon. 

Valiokunta pitää Suomen kehitysyhteistyön temaattisia painopistealueita tärkeinä ja painottaa naisten ja tyttöjen oikeuksien (erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveys) ja aseman parantamista. Tärkeää on kuitenkin myös panostaa kehitysmaiden talouteen ja työpaikkojen luomiseen, ottaen huomioon innovaatiot sekä naisten roolin taloudessa ja naisyritteliäisyyden, ja koulutukseen, toimivaan yhteiskuntaan, demokratiaan ja verojärjestelmien kehittämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonvaroihin. 

Suurin osa varsinaisen kehitysyhteistyön rahoituksesta ohjataan monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön (240,8 milj. euroa), maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön (189,7 milj. euroa), humanitaariseen apuun (85 milj. euroa), kansalaisjärjestöjen tukeen (79,7 milj. euroa) ja Euroopan kehitysrahastoon (75,5 milj. euroa). Alueellinen painotus Afrikkaan on valiokunnan mielestä oikea. 

Valiokunta pitää hyvänä, että Suomi varautuu myös kehitysyhteistyön kautta koronapandemian jälkihoitoon, ja vallitsevassa tilanteessa on tarpeellista vastata akuutteihin kriiseihin nostamalla humanitaarisen avun tasoa 12,5 milj. eurolla. Koronapandemian vaikutukset ovat köyhimmissä maissa mittavat. Esimerkiksi miljoonat siirtotyöläiset ovat palanneet kotiseudulleen, ja ulkomailta Afrikkaan suuntautuneiden rahalähetysten arvioidaan laskevan yli 20 prosenttia. Kehitysmaissa kyse on terveyskriisin ohella laajasta ja merkittävästä sosioekonomisesta kriisistä, jolla voi olla merkitystä maiden sisäiseen vakauteen ja turvallisuuteen.  

Koronakriisin myötä maailman äärimmäinen köyhyys ja nälkä ovat kääntymässä kasvuun ja monet kehitysyhteistyövaroin saavutetut positiiviset tulokset ovat vaarassa. Myös Suomen kehitysyhteistyöllä on siten erittäin tärkeää auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä ja ohjata vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta LDC-maille kansainvälisten sitoumusten mukaisesti. Vuonna 2021 tämä osuus nousee 0,18 prosenttiin BKT:stä. 

Valiokunta korostaa tässä yhteydessä myös kansalaisjärjestöjen monipuolista ja laaja-alaista osaamista ja pitää hyvänä, että niiden tukea esitetään korotettavaksi (4 milj. eurolla), vaikka tuki (79,7 milj. euroa) onkin edelleen alemmalla tasolla kuin vuonna 2015. Ulkoministeriön tilaamien riippumattomien kokonaisarviointien mukaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista ja se tavoittaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset ruohonjuuritasolla.  

Valiokunta toteaa, että käsiteltävän momentin rahoitus on laaja, ja pitää välttämättömänä, että eduskunnalle päätöksenteon pohjaksi esitettävä tieto on riittävän yksityiskohtaista. Valiokunta kaipaa momenttien välistä yhteismitallisuutta eikä pidä hyvänä kehityksenä, että talousarviossa useiden määrärahoiltaan suurten momenttien sisällöt ovat kaventuneet viime vuosina. 

Jatkossa on syytä avata tarkemmin mm. kansainvälisten järjestöjen ja suurimpien kahdenvälisten kohteiden rahoitusta. Myös rahoituksen jakautumista temaattisiin painopisteisiin tulee kehittää mahdollisuuksien mukaan, vaikka vaikeutena onkin rahoituksen jakautuminen yhtä aikaa useampaan tarkoitukseen. Lisäksi ilmastorahoituksen tavoitteita ja kriteerejä on selkeytettävä, jotta laadullinen seuranta ja vaikuttavuuden arviointi mahdollistuu nykyistä avoimemmin.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukeen kohdistuen globaalikasvatukseen. 

67.Demokratia- ja oikeusvaltiotuki (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää tärkeänä momentille esitettävää 3,0 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2020 tasoa. Määrärahalla saa tukea demokratia- ja oikeusvaltiokehitystä edistäviä toimijoita, kuten esim. Demo Finlandia. 

Valiokunta korostaa, että demokratia tarvitsee tukea ja pitää huolestuttavana, että enemmistö maailman väestöstä elää ei-demokraattisissa valtioissa, joissa rajataan kansalais- ja poliittisia oikeuksia, vaikeutetaan oikeusvaltion toimintaa ja keskitetään valtaa vahvoille johtajille. Demokratiatuella voidaan edistää yhteiskunnallista vakautta, pitkäjänteistä rauhan rakentamista sekä eriarvoisuuden vähentämistä tukemalla politiikassa aliedustettujen ryhmien osallistumista päätöksentekoon. 

88.Finnfundin (Teollisen yhteistyön rahasto Oy) pääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 10 milj. euron määrärahaa uusien osakkeiden merkitsemiseen. Vuonna 2020 pääomitukseen myönnettiin yhteensä 60 milj. euroa (TA ja VII LTA). Finnfundin toiminnan perustana on, että siihen kohdistetut valtion varat eivät kulu vaan lisääntyvät, kun varoja kierrätetään uudestaan kehitysvaikutuksia tuottaviin investointeihin. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että sijoitusportfolio on kasvanut viime vuosina ja riskit ovat lisääntyneet myös koronapandemian myötä.  

Pääomituksen lisäksi finanssisijoitusmomentilta (mom. 24.30.89) myönnetyt lainat ovat olleet keskeinen instrumentti, joiden avulla Finnfund on voinut tarjota pitkäaikaista rahoitusta ja mobilisoida sijoituksia esimerkiksi tasa-arvoa, uusiutuvan energian käyttöä ja kestävää kehitystä edistäviin hankkeisiin. Vuonna 2019 se teki sijoituspäätöksiä yhteensä 237 milj. euron edestä.  

Valiokunta korostaa, että kehityspoliittisten tavoitteiden tulee ohjata kaikkea Finnfundin toimintaa. Ulkoministeriön kehityspoliittinen osasto asettaa toiminnalle vuosittaiset omistaja- ja kehityspoliittiset tavoitteet omistajaohjausmuistiossa, ja toimintaa arvioidaan sekä ministeriön että EU:n taholta. Lisäksi on myönteistä, että Finnfund on uudistanut vastuullisuuspolitiikkansa ja jakaa vastuullisuusverkostossa parhaita käytäntöjä kansalaisjärjestöjen, valtionhallinnon, yritysten ja muiden alan keskeisten toimijoiden kanssa.  

Valiokunta pitää Finnfundin tekemää kehitysyhteistyötä tarpeellisena, ja omistajaohjauksen linjausten mukaisesti on myös perusteltua, että rahoituksella pyritään kehitysvaikutusten saavuttamisen ohella avaamaan mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille. Suomesta löytyy merkittävää osaamista kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä, mm. koulutus-, energia-, kiertotalous- ja tietoliikennesektoreilla. 

89.Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 129,7 milj. euroa, jota saa käyttää finanssisijoituksiin ja lainoihin osana Suomen kehitysyhteistyötä. Määräraha on tarkoitus käyttää vastuullisiin ja vaikuttaviin kohteisiin, jotka kansantalouden tilinpidossa eivät lisää valtiontalouden alijäämää ja joilla on palaumaodote. Määräraha on siis kehyksen ulkopuolinen, kuten myös edellinen momentti (24.30.88). 

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää julkisten toimien lisäksi mittavia yksityisiä investointeja kehittyvien maiden ilmastotoimiin, tasa-arvon edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen. Globaalien kehityshaasteiden ratkaiseminen rajallisilla resursseilla vaatii, että sijoituskohteet pystyvät tuottamaan kehitysvaikutuksia myös sijoituksen päätyttyä.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronakriisin myötä kehitysmaihin jo luotu yrityskapasiteetti uhkaa tuhoutua, sillä kehitysmailla ei ole varaa yritystukipaketteihin teollisuusmaiden tapaan. Tällaisessa tilanteessa kehitysrahoittajien rooli korostuu, jotta elinkelpoiset yritykset pystytään pelastamaan ja helpottamaan kohdemaiden selviytymistä kriisistä. 

50.Avustukset (kiinteä määräraha)

Momentin määrärahasta myönnetään avustuksia mm. rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle. 

Valiokunta toteaa, että rauhantyön, ihmisoikeuksien ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla toimivien järjestöjen avustukset ovat olleet vuosien ajan ennallaan tai osin vähentyneet, minkä lisäksi tukimuodot ovat pirstaleiset ja myöntökriteerit osin erilaisia myöntäjätahosta riippuen. Tämä heikentää järjestötyön vaikuttavuutta ja kaventaa järjestöjen toimintamahdollisuuksia. 

Valiokunta katsoo, että järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi tulee laatia selvitys rauhantyön ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksistä ja laatia sen pohjalta selkeä kehittämisohjelma. Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan järjestöille jaettavien avustusten sekä valtionapujen käytäntöjä eri hallinnonaloilla selvitetään ja soveltuvin osin yhdenmukaistetaan.  

Valiokunta nostaa esille myös Pakolaisneuvonta ry:n rahoituksen ja sen kehittämistarpeet. Järjestön rahoitus on perustunut pitkälti julkisen oikeusavun kautta maksettuihin oikeusapupalkkioihin, mutta lainsäädäntöön tehtyjen muutosten jälkeen toimeksiannot ja julkisen oikeusavun kautta maksetut palkkiot ovat vähentyneet tuntuvasti. Tämän vuoksi järjestön toimintaa on jouduttu supistamaan.  

Valiokunta lisää momentille 900 000 euroa, josta osoitetaan 

• 200 000 euroa rauhantyön järjestöjen toimintaan  
• 100 000 euroa Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan  
• 300 000 euroa Pakolaisneuvonta ry:n toimintaan ja  
• 300 000 euroa Rikosuhripäivystykselle ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville järjestöille naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan.  

04.Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että talous- ja velkaneuvontaan osoitetaan 730 000 euron lisäys, sillä talous- ja velkaneuvonnan tarpeen arvioidaan kasvavan. Kun vuonna 2019 käsiteltiin noin 16 000 asiaa, niiden määrän arvioidaan olevan vuonna 2021 noin 22 000. Koronaepidemiasta aiheutuvat talousvaikeudet saattavat edelleen lisätä talous- ja velkaneuvonnan tarvetta.  

Valiokunta pitää myös hyvänä 1,9 milj. euron lisäystä, jolla varaudutaan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan yleisen edunvalvonnan tarpeen kasvuun.  

01.Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on noin 5,5 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän, millä lisätään mm. harmaan talouden torjuntaa (225 000 euroa), varmistetaan ulosottoverkon säilyttäminen nykyisellään (400 000 euroa) ja tehostetaan velallisten neuvontaa (500 000 euroa). Myös koronaviruspandemiasta aiheutuva asiamäärien kasvu on otettu huomioon (970 000 euroa). 

Pitkään valmisteilla ollut ulosoton rakenneuudistus astui voimaan 1.12.2020. Sen tavoitteena on oikeusturvaa vaarantamatta kehittää organisaatiota, lainsäädäntöä, tietotekniikkaa, ulosottomenettelyä ja tarvittavaa henkilöstörakennetta tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi. Uudistuksen voimaantullessa valtakunnanvoudinvirastosta ja 22 paikallisesta ulosottovirastosta muodostettiin yksi valtakunnallinen virasto, Ulosottolaitos. Rakenneuudistuksen vuoksi Ulosottolaitoksen määrärahat vähenevät kehyskaudella noin 3 milj. euroa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa ja resurssitarpeita seurataan. Myös koronavirusepidemiasta aiheutuviin asiamäärien kasvuun on edelleen varauduttava.  

01.Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on tehty 2,5 milj. euron pysyvä tasokorotus, minkä lisäksi kertaluonteisia lisäresursseja on osoitettu myös mm. AIPA-hankkeen etenemiseen (1,1 milj. euroa) ja sakon muuntorangaistuksen uudistamiseen (1,5 milj. euroa).  

Saadun selvityksen mukaan pysyvä määrärahalisäys helpottaa Syyttäjälaitoksen toimintaa, mutta ei vielä täysin tasapainota taloutta; tähän tarvittaisiin vielä 3 milj. euron lisämääräraha. Käsiteltävien asioiden määrän arvioidaan kasvavan vuonna 2020 noin 5 000 asialla vuoteen 2019 verrattuna, minkä lisäksi asioiden laatu on yhä vaativampaa. Myös koronaepidemia on jo vaikuttanut Syyttäjälaitoksen toimintaan, ja sen arvioidaan lisäävän asioita ensi vuoden aikana, kun siirrettyjen asioiden käsittely jatkuu tuomioistuimissa.  

Valiokunta pitää hyvänä, että talousarviota täydentävässä esityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 2,79 milj. euron lisäys rikosasioiden käsittelyketjun voimavarojen vahvistamiseen. Koko rikosketjun toimivuuden kannalta on tärkeää, että voimavaroja suunnataan riittävässä ja oikeassa suhteessa kaikille rikosketjun toimijoille. 

01.Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on noin 234 milj. euroa, joka on runsaat 15 milj. euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota enemmän. Lisäresursseja osoitetaan mm. sakon muuntorangaistuksen uudistamiseen (2,2 milj. euroa), vankiloiden turvallisuuden parantamiseen (3,2 milj. euroa), Hämeenlinnan uuden naisvankilan kuluihin (1,9 milj. euroa) sekä koronaepidemiasta johtuvaan rangaistusten täytäntöönpanoruuhkaan (1,6 milj. euroa).  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että laitoksen taloudellinen tilanne on tiukka mutta hallinnassa, ja ensi vuoden toiminta ja henkilöstömäärä voidaan suunnitella kuluvan vuoden tasolle. Koronaepidemian vuoksi mm. lyhyiden vankeusrangaistusten täytäntöönpanon aloittamista rajoitettiin keväällä, minkä vuoksi vankiluvun arvioidaan olevan ensi vuonna normaalia suurempi.  

Vaikka toiminta voidaan säilyttää kuluvan vuoden tasolla, Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliset voimavarat ja henkilöstöresurssit ovat saadun selvityksen mukaan riittämättömät toiminnan laajuuteen ja rakenteisiin nähden. Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea (CPT) kiinnitti huomiota Rikosseuraamuslaitoksen liian pieneen henkilöstömäärään syyskuussa 2020 tekemänsä tarkastuskäynnin yhteydessä. Lisäksi komitea kiinnitti huomiota kouluttamattoman ja epäpätevän valvontahenkilökunnan suureen määrään ja siitä aiheutuviin riskeihin. Henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi vangeille ei myöskään kyetä järjestämään riittävästi toimintaa ja läsnä olevaa valvontaa. Henkilöstö joutuu myös työskentelemään usein yksin, mikä on ongelmallista työturvallisuuden näkökulmasta. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstövajaus johtuu pääosin vuosina 2006—2016 toteutetusta talouden tuottavuusohjelmasta, jolloin Rikosseuraamuslaitos joutui vähentämään henkilöstöään yli 500 henkilötyövuodella kykenemättä samalla sopeuttamaan laitosrakenteitaan. Lisäksi ICT-hankkeiden ja uusien vankiloiden käyttöönottojen alkuperäisiä arvioita suuremmat kustannukset ovat vaikuttaneet Rikosseuraamuslaitoksen taloudelliseen tilanteeseen.  

Tilanne on huolestuttava, ja siksi rikosseuraamusalan resursointia on tarpeen arvioida ja ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että Rikosseuraamuslaitos selviää asianmukaisesti niin turvallisuuteen kuin vangeille järjestettävään toimintaan liittyvistä velvoitteistaan. Tämä edellyttää myös koulutetun valvontahenkilökunnan lisäämistä.  

Valiokunta nostaa esille myös sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta rahoitettavan vankiterveydenhuollon resurssien riittävyyden (33.01.06) ja pitää tärkeänä, että hoidon laatua ja potilasturvallisuutta kehitetään edelleen niin, että se vastaa olosuhteiden rajoitukset huomioon ottaen mahdollisimman hyvin julkisen terveydenhuollon palveluita.  

Budjettilakiesityksenä annetun vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamista koskevan esityksen (HE 165/2020 vp) käsittely on edelleen eduskunnassa kesken, koska perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 40/2020 vp) mukaiset valtiosääntöoikeudelliset huomautukset edellyttävät esitykseen huomattavia muutoksia. Näin mittavien muutosten tekeminen ei ole ollut tiukan budjettilakiaikataulun puitteissa mahdollista, vaan asian käsittelyä jatketaan vuoden 2021 valtiopäivillä.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Rikosseuraamuslaitoksen määrärahatarve arvioidaan ja otetaan huomioon talousarviossa sekä määrärahakehyksissä sen jälkeen, kun eduskunta on käsitellyt em. hallituksen esityksen. Oikeusministeriön arvion mukaan tupakoinnin järjestäminen ja valvonta ulkoilujen yhteydessä voidaan toteuttaa 2 milj. euron rahoituksella, minkä lisäksi tarvitaan tupakoinnin lopettamisen tukitoimiin tarvittava rahoitus. 

20.Vaalimenot (arviomääräraha)

Momentin määrärahaa voi käyttää mm. vaaleihin liittyvään tiedottamiseen, mutta momentin päätösosassa ei ole erikseen mainintaa siitä, että määrärahaa voisi käyttää tiedottamiseen liittyvien palkkausmenojen maksamiseen.  

Koronaepidemiatilanteen vuoksi kevään 2021 kuntavaaleissa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, miten kansalaiset voivat äänestää turvallisesti. Tämä edellyttää äänestysturvallisuuden selkeää huomioon ottamista vaalitietokampanjassa, jatkuvaa valmiutta reagoida mahdollisesti nopeasti muuttuvaan tautitilanteeseen sekä vaihtoehtoisten suunnitelmien laatimista. Vaaliviestintää tulee siksi tehostaa ja lisätä momentin päätösosaan maininta, että määrärahaa saa käyttää myös viestintään liittyviin palkkausmenoihin.  

01.Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 798,761 milj. euroa, joka on noin 35,6 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi osa vuodelle 2020 lisätalousarvioiden kautta myönnetystä lähes 40 milj. euron rahoituksesta on edelleen käytettävissä. 

Kehyspäätöksen mukaisesti vuodelle 2021 esitetään 10 milj. euron lisäys poliisin operatiivisen toimintakyvyn turvaamiseen. Samaan tarkoitukseen myönnettiin vastaava summa vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa. Lisäykset käytetään ajoneuvoinvestointien korjausvelan pysäyttämiseen sekä muihin operatiivista suorituskykyä turvaaviin investointeihin. Lisäksi kehyspäätöksen mukaisesti esitetään 0,465 milj. euron korotusta harmaan talouden torjunnan laajentamiseen ja vauhdittamiseen. Myös tähän tarkoitukseen myönnettiin lisärahoitusta (0,185 milj. euroa) vuoden 2020 lisätalousarviossa (VII). 

Talousarvioesitykseen sisältyy kehyksen ylittävänä esityksenä poliisin resurssien vahvistaminen 4,1 milj. eurolla. Lisäys on tarkoitus kohdentaa erityisesti ihmiskauppa-, talousrikos- ja verkoissa tapahtuvien rikosten torjuntaan sekä valvonta- ja hälytystoimintaan erityisesti harva-alueilla. 

Valiokunta toteaa, että jo myönnetyillä ja käsiteltävän talousarvioesityksen lisäyksillä kyetään valiokunnan saaman selvityksen mukaan turvaamaan poliisin resurssit ja vuonna 2021 rahoituksen tilanne on kohtuullinen. Poliisien määrää pystytään nostamaan arviolta 7 450 henkilöön, joten hallituksen asettama 7 500 henkilötyövuoden taso on mahdollista saavuttaa lähivuosina. Myönteisen kehityksen myötä poliisilla on selvästi paremmat edellytykset hoitaa sille kuuluvat lakisääteiset tehtävät.  

Myös toimitila-asioissa on edistytty siten, että poliisin toimitilahankkeista (vireillä yhteensä 55 hanketta) aiheutuvat kasvavat vuokramenot on otettu huomioon viraston toimintamenoissa (3,7 milj. euron korotus vuonna 2021) sekä Senaatti-kiinteistöjen vuotuisissa investointi- ja lainanottovaltuuksissa.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2021 kustannuspaineita kohdistuu kuitenkin edelleen ICT-menoihin, jotka kasvavat entisestään kehitettäessä lainsäädäntömuutosten edellyttämiä uusia sähköisiä palveluita ja järjestelmiä sekä ylläpidettäessä jo olemassa olevia järjestelmiä. Näin pystytään tehostamaan operatiivista toimintaa ja tuottavuutta. Huomioon on otettava, että operatiivisen toiminnan kustannukset eivät kuitenkaan laske, koska samanaikaisesti poliisin tehtävät ovat lisääntyneet ja monimutkaistuneet. Rikollisuus on myös raaistunut ja muuttunut suunnitelmallisemmaksi. 

Valiokunta on huolissaan erityisesti alaikäisten tekemistä rikoksista. Tähän on reagoitava nopeasti mm. tehostamalla viranomaisten välistä yhteistyötä ja vahvistamalla nuorten syrjäytymistä estävän ns. Ankkuri-toiminnan resursointia sekä oma poliisi -toimintamallia. Nuorta koskevat asiat on tarkoituksenmukaista keskittää yhdelle tutkijalle, käyttää ripeitä ja monipuolisia keinoja rikoskierteen katkaisemiseksi sekä pitää yhteyttä nuoreen myös esitutkinnan jälkeen. Tällä hetkellä esimerkiksi esitutkinnan jälkeen tapahtuvaa ennaltaehkäisevää ylläpitävää työtä ei kyetä tekemään aktiivisesti.  

Valiokunta korostaa muutenkin ennaltaehkäisevän toiminnan tärkeää merkitystä. Poliisin ja kansalaisten välinen kanssakäyminen ja vuorovaikutus vahvistaa luottamusta poliisiin ja yhteiskuntaan laajemminkin ja vähentää vastakkainasettelua. Esimerkiksi Helsingin poliisilaitos toteuttaa aktiivisesti lähiöissä näkyvää poliisitoimintaa ja ylläpitää vuorovaikutusta paikallisyhteisöjen kanssa. Samalla poliisin tietoisuus asuinalueiden tapahtumista kasvaa. Tärkeää on myös poliisin antama yleinen monimuotoinen informaatio mm. väkivallan, radikalisoitumisen ja vihapuheen torjumiseksi yhteiskunnassa. 

Tarpeen on lisäksi kiirehtiä poliisin tilannekuvatoiminnan kehittämistä nettirikollisuudesta. Tietoverkkorikollisuuden jatkuva kasvu on poliisille mittava haaste. Varsinkin lapsiin kohdistuvat rikokset, laiton huume- ja asekauppa ja moninainen petosrikollisuus lisääntyvät verkossa kansainvälisesti. Tilannekuvan ja analyysin kehittäminen tukee poliisiyksiköiden toiminnan suuntaamista erityisen haitallisiin ja alueellisesti vaikuttaviin kohteisiin.  

Tärkeää on myös edelleen huolehtia riittävästä liikenteen valvonnasta ja erityisesti raskaan liikenteen valvonnasta. On myönteistä, että tähän toimintaan voidaan käyttää vuonna 2021 hieman enemmän resursseja kuin vuonna 2020. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin eläinsuojelupoliisimallin ja pitää hyvänä, että eläinsuojelurikosten tutkintaa suorittavat asiaan perehtyneet poliisit kaikilla poliisilaitoksilla aluevastuuperiaatteen mukaisesti. Mallin valtakunnallinen käyttöönotto parantaa eläinsuojelua ja helpottaa eläinsuojeluvalvontaa. 

Valiokunta pitää välttämättömänä poliisitoimen pitkäjänteistä rahoittamista ja viittaa samalla pääluokan alussa olevaan mietintöosioon. Poliisitoimen haasteena on ollut jo pitkään pysyväisluonteisten menojen kattaminen määräaikaisilla määrärahalisäyksillä. Saadut lisäykset helpottavat tilannetta väliaikaisesti, mutta ne eivät ratkaise perusrahoituksen riittämättömyyden aiheuttavia ongelmia pidemmällä aikavälillä. Toimintatapa vaikeuttaa pitkän aikavälin strategista suunnittelua, ja erityisesti harva-alueella on vaikea palkata määräaikaista poliisihenkilöstöä. Lisäksi edelleen on syytä korostaa, että uusien lainsäädäntövelvoitteiden täytäntöönpanoon osoitetaan riittävät pysyvät resurssit.  

Valiokunta lisää momentille yhteensä 600 000 euroa, josta osoitetaan 200 000 euroa eläinsuojelupoliisitoiminnan vahvistamiseen, 200 000 euroa Keskusrikospoliisille tilannekuvan kehittämiseen tietoverkkorikollisuudesta ja 200 000 euroa ratsupoliisin hankintoihin. 

02.Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 44,553 milj. euroa, joka on noin 4,4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Valiokunta toteaa, että suojelupoliisin resursointia on vuonna 2019 voimaan tulleeseen siviilitiedustelulainsäädäntöön liittyen vahvistettu pysyvällä toimintamenojen 10 milj. euron lisäyksellä sekä kertaluonteisilla operatiivisen toiminnan kuluihin ja siviilitiedustelun tietojärjestelmän kustannuksiin liittyvillä määrärahalisäyksillä. Lisäykset ovat mahdollistaneet henkilöstön rekrytointeja, kouluttamista sekä siviililainsäädännön edellyttämän teknisen infrastruktuurin rakentamista. Kuluvan vuoden aikana varmistui myös suojelupoliisin uuden toimitalon rakentaminen ja valtuus uuden vuokrasopimuksen tekemiseen (IV LTA).  

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella valiokunta pitää hallituksen esitystä hyvänä pohjana viraston toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä ja siviilitiedustelulainsäädännön vaatimukset huomioon ottaen.  

01.Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 271,888 milj. euroa, joka on noin 27,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Koronakriisin myötä Rajavartiolaitos on tehnyt vuonna 2020 suurimman sotien jälkeisen voimavarojen uudelleen kohdistuksen. Resursseja on kohdennettu ulkorajaliikenteen ja ulkorajojen valvonnasta sisärajaliikenteen valvontaan, jota normaalitilanteessa ei suoriteta. Yli kolmasosa operatiivisissa tehtävissä olevasta henkilöstöstä on siirretty sisärajoille. Samaan aikaan kaikki ulkorajaliikenteen rajanylityspaikat on pidetty auki ja valvonta maa-, meri- ja ilmarajoilla on jatkunut aiempaan tapaan, mutta niukemmin resurssein.  

Vuodelle 2021 hallitus esittää kehyspäätöksen mukaisesti lisäystä Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin operatiivisen suorituskyvyn turvaamiseen 10 milj. euroa ja toimitilaturvallisuuden parantamiseen 2,5 milj. euroa. Lisäyksiä esitetään myös EU:n asettamien rajaturvallisuuden lisävaatimusten täyttämiseen (2,45 milj. euroa), eurooppalaisen raja- ja merivartioston pysyviin joukkoihin (3,5 milj. euroa) sekä Schengen-alueen tietojärjestelmän (SIS) uudistamisen vaatimiin muutoksiin. Lisäksi esitetään lisäykset rajaturvallisuuden suorituskyvyn ja rajavartijamäärän turvaamiseen (1,0 milj. euroa) sekä Rovaniemen lentoaseman ulkorajaliikenteen kasvuun (0,5 milj. euroa). 

Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä välttämättöminä ja toteaa, että ne kohentavat Rajavartiolaitoksen taloustilannetta merkittävästi. Myös Rajavartiolaitoksen kolme suurinta vuokrakiinteistöjen peruskorjaushanketta Immola, Ivalo ja Onttola on sisällytetty Senaatti-kiinteistöjen investointiohjelmaan. Tämä parantaa huomattavasti henkilöstön työskentelyolosuhteita kyseisissä kiinteistöissä. Lisäksi on kuitenkin toistakymmentä muuta pienempää välttämätöntä peruskorjaushanketta (lähinnä raja- ja merivartioasemia), joiden toteuttamisesta ei ole vielä päätöstä. 

Talousarvioesityksessä on perustellusti huomioitu muiden toimijoiden tapaan omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa, mikä nostaa Rajavartiolaitoksen kustannuksia 2,255 milj. euroa.  

Valiokunta korostaa lisäksi, että vallitsevassa turvallisuustilanteessa ei ole näköpiirissä käännettä parempaan. Rajaturvallisuus on muuttuneen turvallisuustilanteen keskiössä, mikä edellyttää Rajavartiolaitokselta riittävää henkilöstöä, kalustoa ja toimivaltuuksia sekä sisä- että ulkorajoilla. Koronakriisin jatkuminen vaikuttaa väistämättä resurssitarpeisiin, mikä tulee ottaa huomioon vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä, kuten on tehty kuluvanakin vuonna. Huomiota on kiinnitettävä myös eläkkeelle jäävän henkilöstön täysimääräiseen korvaamiseen. 

70.Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Valiokunta nostaa esiin ja pitää edelleen tarpeellisena momentille vuoden 2020 lisätalousarvioissa (IV ja VII) jo myönnettyjä määrärahoja ja valtuuksia. Kahden uuden ulkovartiolaivan hankintaan myönnettiin yhteensä 125 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio (suunnittelu mukaan lukien) on 245 milj. euroa. Sopimus laivojen hankinnasta on tarkoitus tehdä vielä vuonna 2020 ja toteuttaa hanke vuosina 2020—2023. Myös maa- ja merirajan teknisen valvontajärjestelmän uudistaminen on käynnissä. Hankkeeseen on myönnetty rahoitusta yhteensä 25 milj. euroa (mukaan lukien vuoden 2020 TA), ja sen kokonaiskustannusarvio on 50,5 milj. euroa. 

Valiokunta toteaa lisäksi, että Rajavartiolaitoksen kaksi valvontalentokonetta saavuttaa 30 vuoden käyttöiän vuonna 2025, ja painottaa, että koneiden korvaushankintojen suunnittelu on käynnistettävä riittävän varhaisessa vaiheessa. 

01.Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioesitykseen sisältyy kehyspäätöksen mukainen 2,4 milj. euron lisäys Pelastusopiston koulutustoiminnan turvaamiseen, koulutuksen laadun kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamiseen. Lisäyksellä pyritään varmistamaan pelastustoimen ja hätäkeskusten riittävä ja osaava henkilöstö sekä kansalaisten kiireellinen avunsaanti. 

02.Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 60,048 milj. euroa, joka on noin 2,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Hätäkeskustoiminta on erittäin henkilöstö- ja ICT-sidonnaista työtä. Valiokunta on huolissaan siitä, että toimintamenot ovat olleet kasvussa vuonna 2019 käyttöönotetun uuden hätäkeskustietojärjestelmä ERICAn myötä. Järjestelmän palvelumaksujen, ylläpidon ja käytön sekä kehitystyön kustannukset ovat nousseet aiemmin arvioidusta. Valiokunta pitää siten myönteisenä, että hallitus vielä täydensi esitystään ja lisäsi 0,5 milj. euroa ERICAn pakollisen kehittämisen menoihin. Viraston ICT-kulut ovat nousseet myös muilta osin, kuten hätäpuheluliikenteen siirryttyä turvallisuusverkko TUVEen sekä muututtua analogisesta digitaaliseksi.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan henkilöstön määrä on edelleen riittämätön, mikä heikentää viraston toimintakykyä ruuhka- ja häiriötilanteissa. Pitkään jatkunut vaikea henkilöstötilanne heijastuu viraston korkeina poissaoloina, jotka ovat edelleen lähes kaksinkertaiset valtionhallinnon keskiarvoon verrattuna. 

Hätäkeskuslaitos on koko olemassaolonsa ajan kamppaillut koulutetun henkilöstön saatavuudesta. Myös eduskunta on lisännyt määrärahaa Pelastusopistolle hätäkeskuspäivystäjien oppilasmäärien kasvattamiseen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi (VaVM 28/2018 vp — HE 123/2018 vp, HE 232/2018 vp). Näin ollen on hyvä, että vuoden 2021 talousarvioesitys mahdollistaa aiempaa korkeammat oppilasmäärät. Samalla on erittäin tärkeää huolehtia siitä, että Hätäkeskuslaitoksen määrärahat riittävät koulutettujen henkilöiden palkkaamiseen ja henkilöstömäärän lisäämiseen vähintään eduskunnan määrittämälle 600 henkilötyövuoden minimitasolle. 

Valiokunta pitää välttämättömänä Hätäkeskuslaitoksen resurssien turvaamista ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista. Johdon on syytä puuttua kaikin mahdollisin keinoin useita vuosia jatkuneisiin korkeisiin sairauspoissaoloihin. Hätäkeskuslaitoksella on keskeinen rooli sisäisen turvallisuuden toimijana sekä kansalaisten perusturvallisuuspalveluiden tuottajana. Sen toiminnan sujuvuudella on suorat vaikutukset myös hätäkeskuspalveluita käyttävien muiden viranomaisten, kuten poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen palveluiden saatavuuteen. Valiokunta pitää hyvänä, että myös tarkastusvaliokunta on mietinnössään (TrVM 6/2020 vp — K 1/2020 vp, K 17/2020 vp) arvioinut hätäkeskuspalveluiden uudistusta. 

01.Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 67,198 milj. euroa, joka on 11,985 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Talousarvioesitykseen sisältyy 8 milj. euron lisäys Maahanmuuttoviraston työ- ja opiskeluperusteisten oleskelulupien ruuhkan purkamiseen, käsittelyaikojen nopeuttamiseen ja prosessien automaation kehittämiseen, mikä mahdollistaa 70 henkilön palkkaamisen. Lisäksi esitetään 4 milj. euron lisäystä varmistamaan poikkihallinnollisen ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyjärjestelmän UMA:n perusylläpito ja kehittäminen suunnitelmien mukaisesti. Toiminnan edelleen kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi on myös erittäin tärkeää, että valtionhallinnon automatisaatiota edistetään lainsäädännön keinoin. 

Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä erittäin tarpeellisina ja toteaa saamansa selvityksen perusteella, että vuonna 2021 resurssitilanne on tasapainoisempi kuin vuonna 2020. Esitetyllä rahoituksella mahdollistetaan käsittelyaikatavoitteiden noudattamista ja edistetään vanhempien hakemusten ruuhkan purkua nykyisessä hakijatilanteessa. Näin vastataan myös ylimmältä laillisuusvalvojalta saatuihin moitteisiin käsittelyaikojen ylittymisestä. Valiokunta korostaa kuitenkin samalla, että suuri osa esitetyistä lisämäärärahoista on määräaikaisia, joten vuoden 2022 osalta resurssitilannetta on syytä tarkastella uudelleen jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. 

Valiokunta toteaa lisäksi, että koronapandemian aikana uusien ensimmäistä kertaa turvapaikkaa hakevien määrä on ollut vähäinen. Yhteensä turvapaikkahakemuksia arvioidaan jätettävän noin 3 000 kappaletta vuonna 2020 (4 550 hakemusta vuonna 2019). Vuoden 2021 hakemusmäärän ennustaminen on sen sijaan vaikeaa, koska siihen vaikuttaa koronapandemian kehittyminen ja matkustusrajoitusten jatkuminen. Megatrendien mukaan muuttoliike kuitenkin edelleen kasvaa, ja myös työperäisen maahanmuuton edistäminen ja opiskelijoiden rekrytointi Suomeen tulevat todennäköisesti lisäämään hakijamäärää. Lokakuussa (15.10.2020) Maahanmuuttovirastossa oli käsittelyssä yhteensä 31 335 hakemusta, joista 5 728 oli työ- ja opiskeluperusteisia hakemuksia. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että työperäisen maahanmuuton tehtäviin liittyvä yhteistyö Maahanmuuttoviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön välillä on sujunut valiokunnan saaman selvityksen mukaan hyvin.  

Talousarvioesitykseen sisältyy lisäksi kiintiöpakolaisten määrän nosto 1 050 pakolaiseen vuonna 2021 (850 pakolaista vuonna 2020), minkä rahoittamiseen esitetään yhteensä 0,51 milj. euroa (käsiteltävä momentti 0,130 milj. euroa ja 0,380 milj. euroa mom. 26.40.21). Tämä mahdollistaa kahden uuden henkilön palkkaamisen Maahanmuuttovirastoon. Lisäksi kustannuksia aiheutuu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. 

Maahanmuuttovirasto vastaa myös ihmiskaupan auttamisjärjestelmästä. Asiakasmäärän kasvun myötä talousarvioesitykseen sisältyy kolmen henkilötyövuoden lisäys (0,118 milj. euroa), jolla vahvistetaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän toimintakykyä ja mahdollistetaan asiantuntijatuen antaminen muille viranomaisille.  

21.Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 104,614 milj. euroa, joka on 12,819 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 talousarviossa. 

Vastaanoton piirissä oli 6 785 turvapaikanhakijaa vuoden 2020 lokakuun alussa. Suurin syy edelleen melko korkealle määrälle on kielteisen päätöksen saaneiden valitukset hallintotuomioistuimiin, ja lisäksi osa hakijoista on myös hakenut uudestaan turvapaikkaa kielteisen päätöksen saatuaan. Määrän arvioidaan kuitenkin tasaisesti laskevan. Vastaanoton piiristä poistumisen nopeuttamiseen vaikuttaa hallintotuomioistuinten kyky ratkaista vireillä olevat asiat, kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistamisen tehostuminen, vapaaehtoiseen paluuseen ohjaaminen sekä oleskeluluvan saaneiden kuntaan siirtymisen nopeus ja uusien hakijoiden määrän kehittyminen. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että vastaanottotoiminnan kustannustehokkuutta seurataan ja kehitetään aktiivisesti. Majoitusvuorokauden hinta on tasaisesti alentunut vuoden 2015 jälkeen, ja vuonna 2019 se oli 49 euroa (tavoitetaso 52 euroa). Myös vastaanottokeskusten määrä on alentunut alle 40 yksikköön. 

Viimeaikaisesta alenevasta kehityssuunnasta huolimatta turvapaikanhakijoiden määrän mahdolliseen kasvuun on kuitenkin varauduttava vuoden 2021 aikana. Lisäksi on huomioitava, että koronapandemian vuoksi vastaanottokeskusten täyttöastetavoitetta on laskettu 75 prosenttiin (aiemmin 90 prosenttia) riittävän väljyyden turvaamiseksi. 

22.Vapaaehtoinen paluu (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 2,570 milj. euroa, joka on noin 1,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2020. 

Vapaaehtoisesti kotimaahansa on palannut 155 henkilöä lokakuun alkuun 2020 mennessä. Heistä noin 30 prosenttia palasi Irakiin. Vapaaehtoisesti palanneiden määrä on kuitenkin laskenut vuodesta 2019, jolloin palanneita oli 391. Vähäistä määrää selittävät koronapandemian aiheuttaman matkustuksen pysähtyminen ja eri syistä pitkittynyt turvapaikkaprosessi. Haluttomuutta palata kotimaahan lisäävät erityisesti sosiaalisten siteiden ja elämän muodostuminen Suomeen sekä tulevaisuuden näkymien puute kotimaassa. 

Valiokunta toteaa, että vapaaehtoisen paluun houkuttelevuutta on pyritty lisäämään korottamalla tukea. Vapaaehtoista paluuta ja paluumaayhteistyötä on tuettu myös Euroopan unionin turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoituksella. 

01.Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään noin 1,969 mrd. euroa, joka on noin 36,7 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Talousarvioesitys sisältää hallitusohjelmassa linjatut lisäykset henkilöstömäärään (2 milj. euroa) ja kertausharjoituksiin (0,3 milj. euroa). Lisäykset tehdään asteittain vuosina 2020—2023 siten, että henkilöstö kasvaa yhteensä 100 henkilötyövuodella (7 milj. euroa) ja kertausharjoitukset yhteensä 1 500 kertausharjoituskoulutetulla (1,5 milj. euroa). Vuonna 2021 henkilöstön määrän arvioidaan olevan 12 108 henkilötyövuotta ja kertausharjoituksissa koulutetaan yhteensä 19 300 reserviläistä. 

Myönteistä on myös, että sopimussotilaiden palkkaamiseen esitetään 4,4 milj. euron lisäystä, jolla määrä nousee tarpeen kattavaan yli 400 henkilötyövuoteen (sopimus on usein 6 kk). Sopimussotilasjärjestelmän avulla kouluttajamäärä pystytään pitämään 2,5:ssä koulutusjoukkuetta kohti, ja se on myös tärkeä rekrytointiväylä erilaisiin tehtäviin Puolustusvoimissa. 

Valiokunta pitää esitettyjä henkilöstölisäyksiä tarpeellisina, mutta toteaa samalla, että kantahenkilökunnan riittävyyteen ja jaksamiseen on edelleen syytä kiinnittää huomiota. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tehdyt lisäykset eivät riitä vastaamaan Puolustusvoimien haasteisiin. On tärkeää, että henkilöstömäärän tasoa ja rahoitusta arvioidaan ja linjataan vuonna 2021 valmistuvassa uudessa puolustusselonteossa. 

Hallitus täydensi talousarvioesitystä esittämällä momentille 7,1 milj. euron lisäystä, joka kattaa koronaepidemian myötä käyttöönotettujen järjestelyiden aiheuttamat lisäkustannukset 6 kuukauden ajalle (noin 1,2 milj. euroa/kk). Puolustusvoimat varautuu näin jatkamaan varusmieskoulutusta nykyisillä poikkeusjärjestelyillä. Mikäli koronakriisi jatkuu myös loppuvuoden 2021, tulee rahoitusta korottaa vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä.  

Valiokunta pitää Puolustusvoimien koronaviruksen vastaisia toimia varusmieskoulutuksessa erittäin onnistuneina sekä koronaviruksen leviämisen estämisen että varusmiesten omasta palveluksestaan tekemien loppuarvioiden perusteella. Koulutukseen osallistuu vuosittain noin 20 000 varusmiestä, joten siihen nähden tautitapausten määrä on ollut pieni. Puolustusvoimat siirtyi koronaepidemian myötä nopealla aikataululla uuteen koulutusrytmiin, jossa koulutettavat osastot ovat kukin vuorollaan neljä viikkoa palveluksessa ja kaksi viikkoa vapaalla. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan reserviläiskoulutusta on koronaepidemiasta huolimatta pystytty pääsääntöisesti järjestämään suunnitellusti. Kansainvälisten harjoitusten turvallisuutta ei kuitenkaan ole täysin pystytty turvaamaan, joten niihin ei ole osallistuttu eikä niitä ole myöskään Suomessa järjestetty. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Ilmavoimien toteuttamiin lentotoimintaharjoituksiin Kauhavan lentokentällä vuonna 2021. 

18.Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)

Momentille esitetään 783,991 milj. euroa puolustusmateriaalien hankintaan.  

Valiokunta korostaa, että puolustushaarojen materiaalista valmiutta tulee kehittää tasapuolisesti, ja pitää myönteisenä, etteivät meri- ja ilmavoimien strategiset suorituskykyhankkeet valiokunnan saaman selvityksen perusteella vaaranna maavoimien tasapainoista kehittymistä. Käsiteltävältä momentilta jatketaan merivoimien Laivue 2020 -hankkeen toteuttamista, ja ilmavoimien HX-hanke on eriytetty omalle momentilleen (27.10.19). 

Käsiteltävälle momentille esitetään uutta tilausvaltuutta, jolla hankitaan mm. ampumatarvikkeita, turvataan Hornet-hävittäjien elinkaarta ja kehitetään toiminnanohjausjärjestelmää. Valtuuden enimmäismäärä on 881,272 milj. euroa vuosina 2021—2028, josta vuoden 2021 osuus on 166,839 milj. euroa. Toinen uusi tilausvaltuus esitetään toimintamenoihin (mom. 27.10.01), jonka suuruus on noin 152,933 milj. euroa. Sillä on tarkoitus turvata käytettävyystavoitteiden edellyttämät järjestelmien huolto- ja ylläpitosopimukset, pitkän toimitusajan varaosahankinnat sekä tarvittavat muut palvelut vuosina 2021—2025. Valtuudet ovat valiokunnan mielestä perusteltuja. Kolmatta uutta valtuutta käsitellään momentin 27.10.19 yhteydessä. 

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä myös esiin suomalaisen puolustusteollisuuden keskeisen merkityksen sotilaallisen huoltovarmuuden turvaamisessa ja pitää tärkeänä, että puolustusmateriaalihankinnat kohdistetaan kotimaahan aina, kun se on mahdollista. Kannattavan toiminnan ja riittävän volyymin kasvattamiseksi on myös tarpeellista, että kotimaisen puolustusteollisuuden vientiedellytyksiä ja kansainvälistymistä edistetään talousarvioesityksen kirjauksen mukaisesti. Samoin keskeistä on tutkimuksen ja tuotekehityksen verkostoitumisen tukeminen, jotta yrityksillä on hyvät mahdollisuudet osallistua mm. Euroopan puolustusrahaston hankkeisiin. 

19.Monitoimihävittäjien hankinta (siirtomääräraha 5 v)

Talousarvioesityksen yhteydessä päätetään monitoimihävittäjien hankinnan edellyttämästä rahoituksesta vuosina 2021—2031 ilman indeksi- ja valuuttakurssimenoja. Monitoimihävittäjillä korvataan ilmavoimien Hornet-hävittäjäkalustoon perustunut ilmataistelujärjestelmän suorituskyky, ja se tulee olemaan Suomen puolustusjärjestelmän keskeinen osa aina 2060-luvun alkuun saakka. 

Momentilla esitetään uutta Monitoimihävittäjien hankinta -tilausvaltuutta, jonka suuruus on 9,4 mrd. euroa. Tilausvaltuuteen sisältyy mm. monitoimihävittäjien, asejärjestelmien ja varaosien sopimukset. Valtuudesta esitetään käytettäväksi 900 milj. euroa vuonna 2021. 

Hankinnan muuksi rahoitukseksi esitetään 580 milj. euroa (579 milj. euroa käsiteltävällä momentilla ja 1 milj. euroa mom. 27.10.01), joka on tarkoitettu mm. infrastruktuurin rakentamiseen, projekti- ja johtamisjärjestelmämenoihin sekä määräaikaisen henkilöstön palkkaukseen. Lisäksi vuonna 2020 hankkeeseen myönnettiin 20 milj. euroa. 

Esitettävä rahoitus on siten yhteensä 10 mrd. euroa vuoden 2021 hintatasossa, joka vastaa talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausta (1.10.2019) hankkeen enimmäiskustannuksista. 

Hankinnassa käytetään niin kutsuttua kiinteähintaista kilpailutusta (Design to cost), joka edellyttää, että tarjoajat tietävät lopullista tarjousta jättäessään hankinnan kokonaisbudjetin. Rahoitus budjetoidaan kokonaisuutena, jolloin myös eduskunta tietää päätöksen yhteydessä, paljonko hankinta tulee maksamaan lukuun ottamatta indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista kertyviä kustannuksia. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että näin meneteltäessä vältetään tilanne, johon eduskunta joutui 1990-luvulla Hornet-hankinnasta päättäessään. Tuolloin hankinta budjetoitiin eri vuosien talousarvioissa kahtena erillisenä tilausvaltuutena ja eduskunta sitoutui tosiasiallisesti koko hankintaan jo ensimmäisestä tilausvaltuudesta päättäessään. Valiokunta nostaa esiin, että käytettävän budjetointitavan seurauksena Puolustusvoimien siirtyvän erän määrä kasvaa huomattavasti, koska rahoitus on suunniteltu riittämään vuoteen 2031 saakka. 

Hankinta etenee siten, että tammikuussa 2021 tarjoajille lähetetään lopulliset tarjouspyynnöt. Myös valtioneuvoston päätös monitoimihävittäjän valinnasta on tarkoitus tehdä vuonna 2021. 

Käyttö- ja elinkaarikustannukset katetaan puolustusbudjetin sisältä ilman lisärahoitusta. HX-kaluston käyttöön ja ylläpitoon saa tehtyjen linjausten mukaan mennä enintään 10 prosenttia puolustusbudjetista. Vastaava osuus on käytetty myös Hornet-kaluston ylläpitoon. 

Monitoimihävittäjien hankinnassa indeksien muutoksista aiheutuvat määrärahan lisäys- ja vähennystarpeet tullaan budjetoimaan erikseen kokonaisrahoituksen päälle vuodesta 2022 alkaen. Käytännössä momentille esitetään vuosittain ennakolliset kustannustaso- ja ostovoimakorotukset, joita tarkistetaan toteutuman pohjalta seuraavan vuoden lisätalousarviossa. Myös valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen ja/tai tulojen budjetointi aloitetaan vuoden 2022 talousarviossa, mikäli tulevaan hankintasopimukseen sisältyy valuuttoja. 

Valiokunnan saaman selvityksen perusteella pitkäaikaisissa sopimuskausissa täysin kiinteähintainen sopimus on osoittautunut epätaloudelliseksi. Jos indeksejä ei käytetä, myyjät tyypillisesti arvioivat rahanarvonmuutokseen tarvittavan hinnoittelulisän tarjouksessaan suurempana kuin indeksin mukainen korotus olisi tuottanut. 

Hankinnan taloudellinen riski tarkoittaa sitoutumista menoihin, jotka kasvavat ennakoitua suuremmiksi. Taloudellista riskiä on pienennetty asettamalla hankinnalle 10 mrd. euron hintakatto (indeksi- ja valuuttakurssisidonnainen perushinta) sekä ylläpito- ja käyttökustannusten maksimimäärä. 

Hankinnan suunnittelukehys ja määrärahavaraus on hyvin etupainotteinen. Puolustusvoimat tulee maksamaan konetyypin valinnasta riippumatta niin kutsuttuja ennakko- ja etappimaksuja (ts. maksuja, jotka maksetaan ennen varsinaisia toimituksia). Näiden maksujen takeeksi toimittajalta tullaan edellyttämään tarvittavat vakuudet. 

Valuuttakursseihin liittyvää riskiä suojaa pitkä ajallinen hajautus, kun maksuja tehdään vuodesta 2021 alkaen 2030-luvulle saakka. Pitkällä aikavälillä on mahdollista, että hankinta aiheuttaa sekä valuuttakurssitappiota että -voittoa. 

Sopimuksiin tullaan sisällyttämään myös lausekkeet mahdollisista vahingonkorvauksista ja sopimussakoista. Nämä hankintaan liittyvät ns. tulot tuloutetaan käsiteltävälle momentille. Samalla tavalla käsitellään myös ennakkomaksujen vakuuksien realisoinnista ja ennakon koroista viivästysajalta saatuja tuloja. 

Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella hankinnalle esitettävää rahoitusta ja valtuutta perusteltuna ja tarpeellisena. Hornet-hävittäjäkaluston suorituskyky on korvattava täysimääräisesti talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti. Hankkeessa käytettävä kiinteähintainen kilpailutus (Design to cost) on myös saadun selvityksen perusteella tarkoituksenmukainen. 

Valiokunta painottaa lisäksi monitoimihävittäjien huoltovarmuutta sekä elinkaarikustannusten tarkkaa ja realistista arviointia. Monitoimihävittäjien vaurionkorjaus- ja kaluston ylläpitokyvyn täytyy olla kotimaassa järjestelmien koko elinkaaren ajan. Hankinnassa ja siihen liittyvissä sopimuksissa tulee käyttää kaikki mahdollisuudet teolliseen yhteistyöhön. 

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että Valtiontalouden tarkastusvirasto seuraa tarkasti hankinnan etenemistä. 

50.Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 4,852 milj. euroa. Määrärahasta valtaosa käytetään Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle (MPK) myönnettävään valtionavustukseen sille laissa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintamenoihin ja varautumistoiminnan kuluihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esitys ei täysin kata toteutettavan mallin mukaista rahoitusta.  

Valiokunta pitää tärkeänä vapaaehtoisen maanpuolustuksen resurssien turvaamista. Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toiminta on tehokas keino ylläpitää korkeaa maanpuolustustahtoa ja kansallisen puolustuksen suorituskykyä. Sillä on myös vaikutusta huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa. 

02.Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 186,252 milj. euroa, joka on 20,153 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Talousarvioesitys sisältää arvonlisäverodirektiivin muutoksesta aiheutuvia lisäyksiä yhteensä 6,5 milj. euroa, josta 3,0 milj. euroa kohdistetaan ICT-menoihin ja 3,5 milj. euroa muuhun varautumiseen, kuten lisähenkilöstön palkkaamiseen. Määrärahalisäyksiä esitetään myös mm. tullausjärjestelmän valmisohjelmahankintaan (10,5 milj. euroa), rikostorjunnan toimintaedellytysten varmistamiseen (1,8 milj. euroa) ja TUVE-verkon käyttöönotosta aiheutuviin vuotuisiin menoihin (1,17 milj. euroa). 

Valiokunta pitää lisäyksiä tarpeellisina ja pitää myönteisenä, että arvonlisäverodirektiivin muutoksen aiheuttama merkittävä työmäärän lisäys on huomioitu. Tarpeellista on kuitenkin seurata rahoituksen riittävyyttä, kun työmäärä ja asiakkaiden käyttäytyminen tarkentuvat, ja palata tarvittaessa asiaan vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä. Tuonti-ilmoitusten volyymin kasvu on pystyttävä hallitsemaan siten, ettei siitä aiheudu merkittäviä riskejä ulkomaankaupan sujuvuudelle.  

Muutoksessa nykyinen kolmansien maiden maahantuonnissa kannettava pienin alv-raja (22 euroa) poistuu 1.7.2021 alkaen. Tullin ja Postin arvioiden mukaan tämä tulee lisäämään nykyistä vajaan miljoonan tuonti-ilmoituksen määrää 13—20 miljoonaan ilmoitukseen. Muutoksen keskeisenä tarkoituksena on saattaa kolmansissa maissa toimivat nettikaupat samaan verotusasemaan kuin EU-alueella sijaitsevat toimijat. Arvio tarvittavan lisähenkilöstön määrästä (yli 50 henkilöä) perustuu olettamaan, että uusien tietojärjestelmien kehittämistyössä onnistutaan automatisoimaan prosesseja ja vähentämään asiakkaiden tarvetta olla yhteydessä asiakaspalveluun. 

Valiokunta nostaa myös esiin, että vuodesta 2022 alkaen on tarpeen varmistaa rahoitus tulliselvitysjärjestelmän kokonaisuudistuksen loppuun saattamiseen ja suunnitteilla oleviin biometriikkaan, tekniseen valvontaan sekä koneoppimiseen ja poikkeavuuksien tunnistamiseen liittyviin hankkeisiin. 

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota Tullin korkeisiin sairauspoissaoloihin, 13 päivää/vuosi, joka on valtionhallinnon keskimääräisen tason yläpuolella. Valiokunta pitää tärkeänä, että Tullin johto käy huolellisesti läpi syyt korkeaan tasoon ja kiinnittää entistä enemmän huomiota työhyvinvointiin. 

88.Senaatti-kiinteistöt

Hallitus täydensi talousarvioesitystä (HE 227/2020 vp) poistamalla siitä hallituksen esityksen HE 31/2020 vp (hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Senaatti-kiinteistöistä ja Puolustuskiinteistöistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi) vaikutukset. Eduskunta käsitteli kuitenkin kyseisen esityksen alkuperäisen aikataulun mukaisesti, ja siihen liittyvät lait tulevat voimaan 1.1.2021 (PuVM 2/2020 vp — HE 31/2020 vp). Näin ollen valiokunta palauttaa momentin päätösosan kuulumaan täydentämättömän talousarvioesityksen (HE 146/2020 vp) mukaisesti. Myös momentin nimike muuttuu — Senaatti-konsernin liikelaitokset. 

02.Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon noin 1,5 milj. euroa luku- ja kirjoitustaidon parantamista edistäviin toimiin, joista keskeisin oli kansallisen lukutaitostrategian laatiminen. Määrärahaa on käytetty myös mm. Lukeva kunta -ohjelmaan, alueellisiin Lukuliike-tapahtumiin sekä yleisten kirjastojen digitaalisten palvelujen kehittämiseen. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan luku- ja kirjoitustaitoa parantavat toimet ovat lähteneet hyvin liikkeelle ja niitä jatketaan myös vuoden 2021 aikana. Myös Kansallisen lukutaitostrategian suunnittelutyö on käynnistetty, ja strategian arvioidaan valmistuvan vuoden 2021 puoliväliin mennessä.  

Strategian toimeenpanoon ei ole kuitenkaan osoitettu resursseja, sillä talousarvioesitykseen sisältyvä 1 milj. euron määräraha (29.80.50) on tarkoitettu toiminta-avustuksiin. Vaarana on, että ohjelman toimeenpanoa ei saada Opetushallituksen vähäisten henkilöresurssien vuoksi asianmukaisesti käyntiin. 

Valiokunta katsoo, että lukutaidon parantaminen edellyttää selkeitä kehittämistoimia, sillä tutkimusten mukaan suomalaisten 15-vuotiaiden nuorten lukutaito on heikentynyt ja tyttöjen ja poikien väliset sekä alueelliset erot ovat kasvaneet. On siksi tärkeää, että kansallinen lukutaitostrategia valmistuu suunnitellusti ja että pysyvä lukutaito-ohjelma saadaan käyntiin valtakunnallisesti. Erityisesti alkuvaiheessa tarvitaan aktiivista toimintaa, jolla varmistetaan pysyvien toimintamallien valmistelu ja käyttöönotto.  

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa lukutaitohankkeen edistämiseen.  

Talousarvioesityksen mukaan Opetushallitus saa käyttää ensi vuonna enintään noin 14,7 milj. euroa tekijänoikeuslakiin perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevan tiedotus- ja selvitystoiminnan menojen maksamiseen.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tekijänoikeudella suojattujen teosten kopiointi ja digitaalinen käyttö on kasvanut, ja määrärahaa tulisi siksi korottaa 3,3 milj. eurolla. Tähän ovat vaikuttaneet mm. oppimateriaalien hankintoihin liittyvät säästöt ja opettajien itse tekemien materiaalien käytön lisääntyminen. Lisäksi oppivelvollisuuden laajentaminen nostaa määrärahan tarvetta, kun oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden määrä ja siten myös opetuksessa käytettävän kopioidun lisämateriaalin käyttö kasvavat. Samalla kasvaa tarve järjestää tarvittavat käyttöluvat keskitetysti, jotta kustannukset eivät jää koulutuksen järjestäjille ja jotta tekijänoikeuksien hankkimiseen ei synny kunta- ja oppilaitoskohtaisia eroja.  

Lisäksi valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että momentin päätösosassa ei mainita erikseen mahdollisuutta hankkia elokuviin liittyviä esityslupia. Tämä heikentää muutoinkin vaikeassa asemassa olevien luovien alojen toimintaedellytyksiä ja vaikeuttaa myös opettajien työtä, koska laillisesti katsottavan laadukkaan elokuvamateriaalin hankkimiseen ei ole mahdollisuutta. Kouluilla olisi kuitenkin suuri tarve saada käyttöönsä luvallista audiovisuaalista materiaalia, jolla parannettaisiin myös monilukutaitoa, joka on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelmassa yhdeksi kaikki oppiaineet leikkaavaksi kokonaisuudeksi. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että kevään 2021 kehyspäätöksessä otetaan huomioon tekijänoikeuslakiin perustuvien kopiointi- ja muiden käyttöoikeuskorvausten määrärahatarve sekä kopiointia, tallennusta ja käyttöoikeuksia koskevaan viestintään ja selvitysten tekemiseen tarvittava rahoitus.  

Opettajien täydennyskoulutuksen vahvistaminen ja kehittäminen on entistä tärkeämpää, jotta jokaisella oppijalla on yhtä hyvät mahdollisuudet laadukkaaseen opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Mm. koronaepidemiasta aiheutuva etäopetus kuten myös oppivelvollisuuden laajentamista koskevan uudistuksen läpivieminen edellyttävät opettajilta vahvaa osaamista ja ammattitaitoa. Opettajilta vaaditaan myös yhä parempia valmiuksia tunnistaa ja tukea erityistä tukea tarvitsevia, esim. oppimisvaikeuksista ja mielenterveysongelmista kärsiviä oppilaita. Opettajat tarvitsevat niin ikään tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä näiden lasten ja nuorten tukemiseen koulussa.  

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa opettajien täydennyskoulutukseen sekätasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen lisäämiseen.  

Lisäksi valiokunta osoittaa momentille 300 000 euroa rauhantyön ja globaalikasvatuksen vahvistamiseen. Näin voidaan edistää opettajien täydennyskoulutusta sekä erilaisia koulujen ja järjestöjen kehittämishankkeita.  

Opetushallitus toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan keskeisenä asiantuntijavirastona ja opetuksen kehittäjävirastona, joka vastaa suuressa määrin myös koulutuspoliittisten uudistusten käytännön toimeenpanosta. Opetushallituksen tehtäväkenttä on viime vuosina kasvanut monien uudistushankkeiden myötä, ja tehtävien arvioidaan edelleen kasvavan, kun esim. oppivelvollisuuden laajentamista koskevan uudistuksen toimeenpano alkaa. Saadun selvityksen mukaan Opetushallituksen perustoiminnan menot ovat kuitenkin olleet jo vuodesta 2018 lähtien suuremmat kuin toimintaan osoitetut budjettimäärärahat. Opetushallituksen arvion mukaan sen rakenteellinen alijäämä on jo 5 milj. euroa.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Opetushallituksen rahoituksen riittävyys varmistetaan, jotta se selviytyy tehtävistään ja pystyy tarjoamaan uudistusten toimeenpanon edellyttämää tukea ja apua koulutuksen järjestäjille.  

30.Lasten ja nuorten harrastustoiminta (siirtomääräraha 2 v)

Lasten ja nuorten harrastustoiminnasta aiheutuviin menoihin ja avustuksiin osoitetaan 14,5 milj. euroa. Tämä ns. Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että harrastustoimintaa kehitetään alueellisesti kattavasti siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen.  

50.Eräät avustukset (kiinteä määräraha)

Valiokunta lisää momentille 30 000 euroa Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n toimintaan uskonnon ja vakaumuksen vapauden edistämiseen.  

51.Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan (kiinteä määräraha)

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että juutalaisen seurakunnan turvallisuuden parantamiseen osoitetaan 300 000 euron rahoitus, minkä lisäksi siihen on varattu 150 000 euroa vuosien 2022 ja 2023 kehyksissä. Rahoitus on perusteltu antisemitismin ennaltaehkäisyn kannalta, ja turvallisuustoimien tulee kattaa niin koulun, päiväkodin kuin seurakunnan muun toiminnan turvallisuus. Seurakunta sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa, mikä lisää osaltaan turvallisuutta parantavien toimien tarvetta.  

53.Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Jatkuvaan oppimiseen osoitetaan 47,5 milj. euron rahoitus, josta 40 milj. euroa on tulevaisuushankkeisiin kohdistettua rahoitusta. Tarkoitus on vahvistaa erityisesti työikäisen väestön ja heikot perustaidot omaavien osaamista sekä edistää ikääntyvien työllistymistä. Lisäksi jo vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa jatkuvaan oppimiseen osoitettiin 20,5 milj. euron lisäpanostus, joka osoitettiin työikäisten osaamisen parantamiseen.  

Valiokunta on tyytyväinen näihin panostuksiin, sillä jatkuva oppiminen ja oman osaamisen päivittäminen on yhä tärkeämpää nopeasti muuttuvassa työelämässä. Muun muassa digitaalisten taitojen omaksuminen ja päivittäminen edistävät työllistymistä ja työssä pärjäämistä.  

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maahanmuuttajakoulutukseen varattu 4,9 milj. euron määräraha on mitoitettu 900 opiskelijan mukaan, mikä vastasi luku- ja kirjoitustaidon koulutusvolyymia TEM:n hallinnonalalla vuonna 2015. Tehtävä siirtyi sittemmin (v. 2018) opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, mutta määräraha on säilynyt viime vuodet samalla tasolla. Opiskelijamäärä on kuitenkin noussut jo yli 5 000 opiskelijaan. Oppilaitos saa koulutukseen 100 prosentin valtionrahoituksen, mutta rahoituksen niukkuuden vuoksi se joutuu maksamaan suuren osan kustannuksista muuhun toimintaan osoitetusta rahoituksesta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan akuutti lisämäärärahan tarve on 7 milj. euroa. 

Valiokunta korostaa koulutuksen merkitystä, sillä maahanmuuttajien työllisyysaste on työperäisiä maahanmuuttajia lukuun ottamatta selvästi kantaväestöä heikompi ja erityisenä ongelmana on kielitaidon sekä luku- ja kirjoitustaidon puute. Maksuton koulutus tukee etenkin kotona lapsia hoitaneiden maahanmuuttajaäitien koulutusmahdollisuuksia, mikä edistää edelleen integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistymismahdollisuuksia.  

Valiokunta pitää resurssien lisäämistä välttämättömänä ja viittaa myös hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien riittävän koulutustarjonnan ja ohjauksen varmistamiseksi lisätään rahoitusta vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kansanopistot huolehtivat osaltaan oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvistä tehtävistä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että etenkään oppimateriaalihankintojen kustannuksiin ei ole vielä varauduttu riittävästi.  

Valiokunta korostaa vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitystä myös jatkuvan oppimisen vahvistamisessa, sillä etenkin vaikeasti työllistyvät työnhakijat tarvitsevat mm. sellaista perus- ja digitaitojen päivittämistä, jota vapaa sivistystyö tarjoaa. Valiokunta lisää momentille 1 900 000 euroa jatkuvan oppimisen edistämiseen.  

51.Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Suomi-kouluilla on tärkeä merkitys ulkomailla asuvien suomalaisten perheiden ja lasten kielellisen ja kulttuurisen osaamisen kehittymisessä ja ylläpitämisessä, minkä lisäksi koulut ovat myös tärkeitä ulkosuomalaisten kohtaamispaikkoja. Kouluja on jo noin 140, ja ne toimivat noin 40 maassa. Myös Kansanvalistusseuran ylläpitämällä Etäkoulu Kulkurilla on tärkeä merkitys ulkomaille muuttaville lapsille, sillä perusopetusikäisille lapsille tarkoitettu verkkokoulu on saavutettavissa kaikkialla maailmassa. Etäkoulu Kulkurin ja sen ruotsinkielisen vastinkoulun (Nomadskolan) tuottamaa materiaalia hyödynnetään myös kotimaassa, ja sen osaamista voitiin hyödyntää mm. viime keväänä, kun peruskoulut siirtyivät etäopetukseen.  

Edellä mainittujen koulujen rahoitus on jatkuvasti riittämätön niiden tarpeisiin nähden, ja toimintaa on rahoitettu useina vuosina eduskunnan myöntämillä kertaluonteisilla lisämäärärahoilla. Valiokunta pitää välttämättömänä, että toiminnan rahoitus saadaan pysyvästi kestävälle pohjalle.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös Suomi-koulujen tuki ry:n toimintamahdollisuuksien turvaamiseen. Suomi-koulujen tuki ry:n tehtävänä on mm. Suomi-koulujen pedagoginen kehittäminen ja tukeminen, ja se laatii myös opetusmateriaalia ja järjestää Suomi-koulujen opettajien jatkokoulutusta. Yhdistys toimii pääosin talkoovoimin ilman palkattuja työntekijöitä, mikä ei saadun selvityksen mukaan anna riittäviä mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen.  

Valiokunta lisää momentille 1 205 000 euroa, josta osoitetaan 

• 400 000 euroa Naisjärjestöjen valtionavustuksiin  
• 65 000 euroa Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:lle  
• 55 000 euroa Marttaliitto ry:lle 
• 5 000 euroa Finlands svenska Marthaförbund rf:lle 
• 80 000 euroa Karjalan Liitto ry:lle 
• 50 000 euroa Kriittiselle korkeakoululle  
• 300 000 euroa Suomi-koulujen toimintaan 
• 250 000 euroa Kansanvalistusseuran ylläpitämän Etäkoulu Kulkurin ja Nomadskolanin toimintaan. 

30.Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Ammatilliseen koulutukseen tehdään merkittäviä lisäpanostuksia, joista keskeisin on vuosille 2020—2022 ajoittuva ammatillisen koulutuksen laadun ja tasa-arvon kehittämisohjelma, johon suunnataan yhteensä noin 270 milj. euroa. Ohjelman merkittävin osa on opetuksen ja ohjauksen resurssien lisääminen, johon osoitetaan ensi vuodelle 80 milj. euroa. Tavoitteena on turvata jokaiselle opiskelijalle hänen tarvitsemansa opetus, ohjaus ja tuki kiinnittäen erityistä huomiota niihin opiskelijoihin, jotka tarvitsevat enemmän tukea opintoihinsa.  

Tämä vastaa hyvin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esille tulleisiin huoliin opetuksen ja ohjauksen riittämättömyydestä. Etenkin erityisen tuen tarpeessa olevien määrä on noussut, ja oppivelvollisuuden laajentuessa myös tukea tarvitsevien määrän arvioidaan kasvavan. Opiskelijat kaipaavat niin ikään vahvempaa ohjausta ja opetusta siirryttäessä opinnoista työelämään. 

Oppivelvollisuuden laajentamiseen on esitetty 4,9 milj. euron rahoitus. Valiokunta pitää tässäkin yhteydessä keskeisenä, että oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksia seurataan ja niihin varaudutaan osoittamaan tarvittaessa lisäresursseja. Esim. oppimateriaalien ja opiskelutarvikkeiden kustannusten täysimääräinen korvaaminen tulee resursoida riittävästi.  

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että ammatilliseen koulutukseen esitetään 27 milj. euroa lähihoitajakoulutuksen lisäämiseen, millä vastataan hoitajamitoituksen muutoksen edellyttämiin työvoimatarpeisiin.  

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että Kellosepäntaidon Edistämissäätiö sr:n ylläpitämän kelloseppäkoulun jatkuvuus turvataan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulutuksen kustannukset ovat olleet viime vuosina pysyväisluonteisesti tuloja korkeammalla ja koulun toimintaa on siksi tuettu harkinnanvaraisella rahoituksella. Rahoituksen vähenemisen taustalla on ammatillisen koulutuksen rahoituksen yleinen väheneminen, mikä on kohdistunut kaikkiin koulutuksenjärjestäjiin. Saadun selvityksen mukaan ministeriö valmistelee parhaillaan rahoituksen kustannusryhmien tarkistuksia, ja siinä yhteydessä tarkastellaan myös taideteollisuusalan koulutuksen kustannusrakennetta. 

20.Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Luonnontieteellisen keskusmuseon rahoitustilanne on kriittinen, ja museo joutuu lopettamaan yhteiskunnallisesti merkittäviä tehtäviä vuodesta 2021 alkaen, ellei tilanteeseen saada korjausta. Taustalla on rakenteellinen rahoitusvaje, minkä lisäksi koronapandemia on aiheuttanut tulojen menetyksiä. Museolla on sekä yliopistollisia tehtäviä että valtiovallan määräämiä erityistehtäviä, jotka palvelevat mm. muita yliopistoja, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä ympäristö- ja luonnonvarahallintoa. Se tuottaa myös mm. luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyvää tieteellistä tietoa.  

Valiokunta lisää momentille 600 000 euroa Luonnontieteellisen keskusmuseon toimintaan. Lisäksi valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä.  

Lisäksi valiokunta lisää Aalto-yliopistolle 250 000 euroa Helsinki GSE:n (Helsinki Graduate School of Economics) tilannehuoneen ylläpitoon ja kehittämiseen. Tilannehuone hyödyntää lähes reaaliaikaista aineistoa ja tarjoaa näin päätöksenteon pohjaksi ajankohtaista tietoa eri yhteiskunnan sektoreiden tilanteesta. Koronatilanteen vuoksi ajankohtaisen tiedon tarve on julkisen vallan päätöksenteossa aiempaa korostuneempaa, kun pitkävaikutteisia päätöksiä joudutaan tekemään nopealla aikataululla ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä.  

Valiokunta lisää momentille 220 000 euroa Turun yliopiston TROSSI-yksikölle sisäilmasairauksien tutkimukseen.  

06.Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta toteaa, että Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) akuutti rahoitusvaje otettiin huomioon vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa, jossa momentille lisättiin 142 000 euroa. On tärkeää, että Kavin toimintaedellytykset varmistetaan myös jatkossa ja että koronaepidemiasta aiheutuvien tulomenetysten vaikutukset otetaan rahoituksessa huomioon.  

16.Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Talousarvioesityksen mukaan määrärahaa saa käyttää enintään 51 täyttä eläkettä vastaavan ylimääräisen taiteilijaeläkkeen myöntämiseen. Tämä vastaa aiempaa tasoa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että eläkkeiden lukumäärää nostetaan, sillä tarve taiteilijaeläkkeille on selvästi edellä mainittua suurempi. Saadun selvityksen mukaan lähes 90 prosenttia valtion taitelijaeläkkeiden hakijoista jää ilman eläkettä. Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan taitelijaeläkkeiden määrää lisätään nykyisestä.  

Valiokunta nostaa esille myös taiteilijoiden sosiaaliturvan kehittämistarpeet, sillä harvoille taiteilijoille kertyy esim. palkkaa, työttömyysturvaa tai muita vastaavia tuloja. Sosiaaliturvan ja tukipalveluiden parantaminen olisi omiaan lisäämään uskallusta lähteä luovalle alalle. Taiteilijan toimeentulon kannalta on myös syytä selvittää tekijänoikeuskorvauksen ja työttömyysetuuden sovitteluun liittyvät epäkohdat ja kehittämistarpeet.  

30.Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)

Talousarvioesityksen linjausten mukaan yleisten kirjastojen toiminnoissa ja palveluissa on tarpeen parantaa erityisesti digitaalisten sisältöjen yhdenvertaista saatavuutta. Tämä tavoite on tärkeä ja nyt erityisen ajankohtainen, kun koronaepidemia on lisännyt sähköisten kirjojen käyttöä ja tarvetta. Kunnilla on kuitenkin hyvin erilaiset mahdollisuudet tarjota sähköisiä palveluja, minkä vuoksi on tärkeää panostaa e-kirjaston valtakunnalliseen kehittämiseen. Näin digitaalisen aineiston hankinta ja ylläpito toteutuvat tasapuolisesti eri puolilla maata.  

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa yleisten kirjastojen yhteisen e-kirjaston kehittämiseen. Kyseessä on kaksivuotinen hanke, jonka jatkorahoitustarve on otettava huomioon vuoden 2022 talousarviossa.  

41.Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahasta käytetään 11 milj. euroa tekijänoikeuslain mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen. Tämä vastaa aiempien vuosien rahoitustasoa, mikä on saadun selvityksen mukaan asukasmäärään suhteutettuna vertailukelpoinen muiden maiden hyvitykseen nähden. 

Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän toimivuutta ja sen kehittämismahdollisuuksia on arvioitu viime vuosina opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmässä. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitystyön valmistuttua rahoituksen riittävyys varmistetaan kestävällä tavalla myös julkisen talouden suunnitelmassa. Eduskunta on myös aiemmin hyväksymässään lausumassa korostanut tarvetta järjestelmän uudistamiseen sekä sen vaatiman rahoituksen huomioon ottamiseen julkisen talouden suunnitelmassa (VaVM 28/2018 vp — HE 123/2018 vp, HE 232/2018 vp).  

50.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on aiemmin osoittanut kulttuuriin ja taiteeseen liittyvät kertaluonteiset lisäykset pääsääntöisesti momentille 29.80.52 ja ottanut ne vastaavasti huomioon momentin 29.80.31 määrärahan mitoituksessa. Rahapelitoiminnan tuottojen vähentyessä hallitus on kompensoinut vähenemää. Tästä syystä momenttien 29.80.52 ja 29.80.31 välistä määrärahojen siirtomahdollisuutta ei enää ole, koska kaikki museoiden, orkestereiden ja teattereiden valtionosuudet on vuoden 2021 talousarvioesityksessä budjetoitu momentille 29.80.31. Siksi alla mainitut lisäykset kulttuuriin ja taiteeseen on tehty nyt kyseessä olevalle momentille.  

Taidetestaajat on uudenlainen taidekasvatustoimintamalli, joka korostaa ja kerää nuorten arvioita esityksistä ja museovierailuista. Nuorten arviot ovat taidelaitosten ja museoiden hyödynnettävissä, ja vaikuttavat näin siihen, mitä esityksiä Taidetestaajiin hankitaan. Hanke käynnistyi vuonna 2017 säätiöiden (Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden) rahoittamana, ja kuluvalla lukuvuodella (2020—2021) hanketta rahoitetaan myös valtion varoista 1,4 milj. eurolla. Sen puitteissa kaikilla kahdeksasluokkalaisilla on ollut mahdollisuus osallistua 1—2 taidevierailulle lukuvuoden aikana. Hanke on tavoittanut kahdeksasluokkalaiset nuoret lähes sataprosenttisesti: lukuvuodelle 2020—2021 mukaan on ilmoittautunut 99,3 prosenttia kahdeksasluokkalaisista. Toiminnalle ei ole kuitenkaan jatkorahoitusta kevään 2021 jälkeen.  

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa Taidetestaajat-toiminnan jatkamiseen.  

Näyttelypalkkio on taiteilijalle maksettava korvaus museonäyttelyn eteen tehdystä työstä, kuten näyttelyn suunnittelusta, ripustuksesta ja purusta sekä näyttelyjulkaisun laatimisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta näyttelypalkkion maksamisesta järjestettiin vuosina 2017—2019 kokeilu, jonka tavoitteena oli edistää taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytäntösuositusten käyttöönottoa. Kokeilu oli onnistunut, ja sen arvioitiin mm. parantavan taiteilijan toimeentuloa ja työllistymistä omassa työssään sekä vahvistavan museoiden taloutta. Kokeilun jälkeen laaditussa arvioinnissa suositeltiin järjestelmän ja korvausten vakiinnuttamista osaksi museoiden normaalia toimintaa (OKM:n julkaisuja 2020:19). Jatkovalmistelun puitteissa on tarkoitus selvittää mm. tukimalli, siihen liittyvät rajaukset ja korvausperusteet.  

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa näyttelypalkkiomallin vakiinnuttamiseen. 

Lisäksi valiokunta lisää momentille 505 000 euroa, josta osoitetaan 

• 70 000 euroa sotakorvausalus Vegan kunnostamiseen Pietarsaaressa 
• 30 000 euroa Väinö Linna -seura ry:lle mm. arkiston digitointiin ja lyhytdokumentin tuottamiseen 
• 150 000 euroa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puisen riippusillan uusimiseen Haapajärvellä 
• 15 000 euroa Rajaton taide ry:n toimintaan 
• 50 000 euroa Lieksan Vaskiviikon järjestämiseen, mm. Vaskiviikon koulutustoiminnan kustannuksiin  
• 25 000 euroa Loviisan Ruotsinpyhtäällä sijaitsevan Strömforsin ruukin pajamuseon toiminnan turvaamiseen ja näyttelytoiminnan kehittämiseen  
• 100 000 euroa virtuaalisen museokeskuksen kehittämiseen ja museopolkujen konseptointiin Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella  
• 65 000 euroa kaupunkikulttuuriyhdistys Rauniokaupunki ry:n 10-vuotisjuhlaprojektiin Kajaanissa. 

55.Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 1,95 milj. euroa, joka vastaa viime vuosien tasoa. Digitaalisten palvelujen tarve on kuitenkin lisääntynyt ja on nyt koronaepidemian vuoksi entistä ajankohtaisempaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että museoalan digitalisaatiota edistetään, sillä digitaalisuus edistää mm. kulttuuriperinnön välittämistä ja sen myötä aineistot ja tieto ovat helposti kaikkien saatavilla.  

72.Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 739 000 euroa taidehankintojen tekemiseen. Määräraha on pysynyt ennallaan lähes koko 2000-luvun, eikä se anna mahdollisuutta arvokkaiden teosten hankintaan. Käytännössä hankinnat painottuvat nykytaiteen hankintaan ja muutamiin teoksiin vanhemmilta aikakausilta. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös Kansallisgallerian kokoelmatilat vaativat parannusta, sillä ne ovat tällä hetkellä toimintakykyjensä äärirajoilla niin kapasiteetin kuin osittain myös kiinteistöjen fyysisen kunnon suhteen. Osa varastotiloista ei esim. täytä taidemuseorakennukselle asetettuja palo- ja turvallisuusvaatimuksia.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansallisgallerian kokoelmatiloja kehitetään ja että määrärahatarpeet otetaan huomioon julkisen talouden suunnitelmassa.  

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa taidehankintoihin.  

52.Valtionosuudet kuntien nuorisotoimeen ja eräät avustukset (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahasta käytetään 950 000 euroa saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan, minkä lisäksi saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvan kulttuuri- ja kielipesätoiminnan tukemiseen osoitetaan 250 000 euroa momentilta 29.91.50. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan em. määrärahat (1,2 milj. euroa) eivät vielä riitä turvaamaan toiminnan asianmukaista jatkuvuutta. Saamen kielen elvyttämisohjelmaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan tavoitteena on nostaa kielipesätoiminnan rahoitus asteittain 1,4 milj. euroon.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kielipesätoimintaan. 

Nuorten yrittäjyyskylätoiminta. Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa TAT-yrityskylätoiminnan kehittämiseen. Yrityskylä on peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille suunnattu oppimiskokonaisuus työelämästä, taloudesta ja yhteiskunnasta. Se toimii valtakunnallisesti kahdeksalla alueella ja tavoittaa vuosittain noin 80 000 oppilasta.  

05.Luonnonvarakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 78,978 milj. euroa, joka on 2,459 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella myönteisenä, että Luonnonvarakeskukselle esitetty rahoitus on vuonna 2021 hyvällä tasolla. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksella on erittäin tärkeä merkitys päätöksenteon tukena, ja myös poikkeuksellinen koronavuosi on korostanut tutkimustiedon asemaa. Tutkijoilta odotetaan tulevaisuuskuvia bio- ja kiertotalouteen, ajantasaista tilannekuvaa luonnonvarojen käytöstä ja ruokaturvasta sekä ratkaisuja riskien hallintaan. 

Valiokunta nostaa esiin Luonnonvarakeskuksessa osin eduskunnan rahoituksella käynnistetyn hankkeen, jossa tutkitaan erilaisten ja eri tavoin hoidettujen turvepeltojen päästöjä ja päästövähennysmahdollisuuksia.  

Turvepeltojen osuus on 11 prosenttia peltoalasta, ja ne ovat suurin yksittäinen hiilidioksidin päästölähde maataloudessa. Niiden päästöt pienentävät maankäyttösektorin (LULUCF) nettohiilinielua (6—7 milj. CO2-ekvivalenttitonnia), ja lisäksi ne rasittavat taakanjakosektoria (1,5 milj. CO2-ekvivalenttitonnia). Turvepeltojen käytöllä on siten suuri vaikutus Suomen nettohiilinieluun. 

Valiokunta korostaa, että aktiiviviljelyssä olevien turvepeltojen merkitys on myös suuri koko maan elintarviketuotannolle ja aluetaloudelle. Käytännössä niiden viljelystä on vaikea luopua, joten päästöjä tulee vähentää ensisijaisesti viljely-, ojitus-, lannoitus-, kalkitus- ja muokkausteknisin ratkaisuin sekä vähentämällä pellonraivaustarvetta, sääntelemällä aktiivisesti pohjavedenpintoja ja puhdistamalla valumavesiä. 

Turvemaihin liittyvä päätöksenteko on vaikeaa, siten tarve tutkittuun, paikalliset olosuhteet huomioon ottavaan tietoon on akuutti. Luotettavien tulosten saaminen edellyttää kuitenkin pitkäkestoista tutkimusta, joten on tärkeää, että tutkimusta jatketaan vuonna 2021. Saadun selvityksen perusteella muutaman vuoden kuluessa voi olla mahdollista jopa kansallisten päästökertoimien tai nykyistä edistyneempien mittausmenetelmien kehittäminen.  

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Ruukin turvepeltojen tutkimukseen. 

50.Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 5,326 milj. euroa, joka vastaa vuoden 2020 varsinaisen talousarvion tasoa. Valiokunta on tyytyväinen, että hallitus on toteuttanut näin eduskunnan asiasta antaman lausuman (EK 24/2019 vp — HE 29/2019 vp — HE 89/2019 vp — VaVM 20/2019 vp). 

Valiokunta pitää momentin määrärahaa erittäin tarpeellisena. Koko maan kattavalla ja ammattitaitoisella neuvonnalla luodaan edellytyksiä kannattavan ja kilpailukykyisen maataloustuotannon harjoittamiselle ja siten ruuantuotannon huoltovarmuuden vahvistamiselle. Parhaimmillaan momentin määrärahalla saadaan moninkertainen vipuvaikutus maatilojen kannattavuuden paranemisen kautta.  

Valiokunta korostaa, että neuvonnan palveluilla tuetaan myös ilmastotavoitteiden toteuttamista edistämällä ympäristöystävällisempien tuotantomenetelmien ja mittareiden käyttöönottoa. Esimerkiksi Biocode-ympäristövaikutuslaskelman avulla voidaan todentaa ruokajärjestelmän vastuullisuutta ja tarjota siten kuluttajien kaipaamia tietoja tuotteiden hiilijalanjäljestä.  

55.Valtionapu 4H-toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 3,805 milj. euroa. Valiokunta pitää valitettavana, että määrärahaa esitetään jälleen kerran alennettavaksi eduskunnan siihen tekemän lisäyksen verran (250 000 euroa).  

4H-toiminta on valiokunnan mielestä tärkeää. Se on yhä useammin harvaan asutulla maaseudulla lapsen tai nuoren ainoa harrastus lähellä omaa kotia. Toiminta tukee monin eri tavoin myöhempien ikävaiheiden työllistymistä ja yrittäjyyttä. Esimerkiksi Taimiteko-toimintamallin tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. Näin työllistetään nuoria ja lisätään Suomen metsien hiilinieluja alueilla, jotka eivät ole aktiivisen maa- ja metsätalouden tai turvetuotannon piirissä. Merkittävä toimintamuoto on myös luonnontuotteiden kerääminen ja siihen kannustaminen (kuten Satosankarit — metsämarjojen osto- ja välitystoiminta). 

Valiokunta korostaa, että valtionavulla on ratkaiseva vipuvaikutus 4H-nuorisotyöhön. Se toimii eräänlaisena siemenrahana, ja on suuri riski, että valtion avustuksen pieneneminen johtaa myös kuntarahoituksen laskuun. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa. 

63.Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentilla esitetään 1,1 milj. euroa kylätoiminnan valtionapuun. Koronaepidemia on vahvistanut kiinnostusta maaseutua kohtaan, ja etätyön lisääntyminen on alentanut maalle muuttamisen kynnystä. Paikallistason kyläyhdistysten toiminta ja niiden antama tieto alueesta tukee kotiutumista ja lisää maaseutujen elinvoimaisuutta. Maallemuuttoon liittyvää viestintää ja kylätoiminnan paikallistason digitalisaatiota on syytä vahvistaa ja tukea kyläasiamiesten tärkeää työtä. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa kylätoiminnan valtionapuun. 

47.Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 4,069 milj. euroa, joka on hieman enemmän (24 000 euroa) kuin vuonna 2020.  

Valiokunta pitää momentille esitettyä määrärahaa hyvin tarpeellisena ja monipuolisena. Sitä käytetään ruokapoliittisen selonteon (Ruoka 2030) tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen sekä osaamisverkoston toiminnan käynnistämiseen. Määrärahalla on tärkeää edelleen avustaa myös luomu- ja luonnontuotealan kehittämistä sekä lähiruuan käytön edistämistä. Lisäksi on tarpeen tukea hallitusohjelman tavoitteita ilmastoruokaohjelman valmistelusta ja toimeenpanosta sekä elintarvikesektorin kauppataseen parantamisesta mm. viennin edellytyksiä vahvistamalla. 

Valiokunta korostaa, että lähi- ja luomuruuan lisääminen julkisissa hankinnoissa vaatii hankintaosaamista sekä päättäjiltä että ruokaa tarjoavilta tahoilta. On siten myönteistä, että maa- ja metsätalousministeriöön on palkattu määräaikainen (2019—2022) hankintalähettiläs, jonka tehtävänä on mm. neuvoa ja opastaa toimijoita vastuullisten elintarvikekriteerien käytössä tarjouskilpailuissa. Valiokunta painottaa myös yhteistyötä kuntien kanssa. Toiminta tukee osaltaan valtioneuvoston hyväksymää periaatepäätöstä (10.9.2020) yhteisestä julkisten hankintojen strategiasta. 

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa Arktiset Aromit ry:n hankerahoitukseen. 

21.Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 14,259 milj. euroa, joka on 3,349 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahaa käytetään valtion vastuulla oleviin vesistötoimenpiteisiin sekä vesitalouden kehittämiseen, pohjavesialueiden kartoituksiin ja pohjavesiseurantaan. 

Valiokunta nostaa esiin, että momentille kohdistuu kasvavia tarpeita johtuen vanhenevien vesistörakenteiden perusparannus- ja velvoitemenoista sekä tulvariskien hallintaan liittyvien säädösten toimenpanosta. Sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä vesitalouden voimavaroja on entistä enemmän suunnattava toimenpiteisiin, joilla parannetaan kuivuus- ja tulvariskien hallintaa. 

Valiokunta pitää välttämättömänä puhtaan veden sekä vesihuollon turvaamista. Huoltovarmuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tulee mm. vesihuoltolaitosten taloudenpito ja toiminnan suunnittelu saattaa nykyistä kestävämmälle tasolle. On hyvä, että osana vesihuoltolain tarkistamista selvitetään myös keinoja varmistaa toimijoiden pitkäjänteinen investointisuunnittelu. 

22.Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 32,652 milj. euroa, joka on 3,607 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Valiokunta toteaa, että esitys antaa hyvät mahdollisuudet useita toimialoja koskevien luonnonvara- ja biotalouden kehittämishankkeiden toteuttamiseen. 

Valiokunta pitää tarpeellisena, että suurin osa rahoituksesta osoitetaan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimenpiteisiin (yhteensä 24,46 milj. euroa), jotka osaltaan toteuttavat hiilineutraaliuden saavuttamista vuonna 2035. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää fossiilisten päästöjen määrätietoista vähentämistä sekä hiilinielujen ja -varastojen vahvistamista.  

Ilmastonkestävää maataloutta tavoitellaan edistämällä hiiltä sitovia ja päästöjä vähentäviä viljelytapoja, tekniikoita, tuotteita ja palveluja sekä monipuolistamalla viljelyä. Erityisesti vahvistetaan toimia, joilla vähennetään turvepeltojen viljelyn päästöjä. 

Metsätaloudessa edistetään monipuolisia kasvatus- ja käsittelytapoja ja vahvistetaan metsien kasvua ja samalla hiilensidontaa tuhkalannoituksella ja jalostetun metsänviljelyaineiston käytöllä. Metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen tuetaan mm. tuhoriskejä kartoittamalla ja torjuntamenetelmiä kehittämällä. Myös suometsien hoitoa kehitetään ja pyritään vähentämään metsien siirtymistä rakennetuksi maaksi. 

Toimenpidekokonaisuus tukee osaltaan muita hallitusohjelman hankkeita, kuten Kansallista metsästrategiaa, ilmastoruokaohjelmaa, ravinnekierron kokonaisuutta, peltorakenteen kehittämisohjelmaa sekä tulvansuojelun ja peltojen vesienhallinnan toimenpiteitä. Toimia toteutetaan myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan keinoin. 

Valiokunta pitää lisäksi perusteltuna momentille esitettävää muuta rahoitusta mm. ravinteiden kierrätykseen (2 milj. euroa) ja vieraslajien torjunnan tehostamiseen (0,295 milj. euroa).  

31.Vesi- ja kalataloushankkeiden tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 8,636 milj. euroa, joka on 3,13 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.  

Yli puolet rahoituksesta (4,879 milj. euroa) osoitetaan vesitaloudellisten riskienhallinta-, kunnostus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden tukemiseen. Avustuksia suunnataan mm. valuma-aluesuunnitteluun, ojitusratkaisuihin, huonossa kunnossa olevien tulvasuojelurakenteiden perusparannukseen ja modernisointiin sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaisiin toimenpiteisiin, kuten asutuksen tulvasuojeluhankkeisiin. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että määrärahalla jatketaan myös kansallista ohjelmaa vaelluskalakantojen elvyttämiseksi parantamalla vaelluskalakantojen elinolosuhteita ja palauttamalla niiden luontaista lisääntymistä virtavesissä. Hankkeissa toteutetaan kalateitä ja muita kalan kulkuun liittyviä ohitusratkaisuja sekä puretaan vaellusesteitä. Tarpeen on myös tukea pienvesivoimalaitosten toiminnan lakkauttamishankkeita sekä niihin liittyviä vesistön ennallistamistoimia. 

42.Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 11,25 milj. euroa, joka on 2,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Määräraha käytetään vuonna 2020 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseen, josta suurimman osan muodostaa suurpetojen porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaaminen. Kotieläin-, viljelys- ja mehiläisvahinkoihin (noin 0,6 milj. euroa) sekä vahinkojen ehkäisemiseen (noin 0,75 milj. euroa) esitettävät määrärahat pysyvät ennallaan.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan porotalouteen kohdistuvien petovahinkojen määrä on selvässä kasvussa, mikä johtuu lähinnä ahmojen aiheuttamista vahingoista. Vuonna 2020 vahinkojen arvioidaan olevan 10,7 milj. euroa. EU:n oikeusperustaan liittyvä maksukatto rajoittaa kuitenkin maksut 10 milj. euroon, jolloin maksettavia korvauksia joudutaan leikkaamaan. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että rauhoitettujen lajien aiheuttamat vahingot voidaan korvata täysimääräisesti, ja toteaa, että näin vaikutetaan myös petopolitiikan hyväksyttävyyteen. Vahinkojen ehkäisemiseen tulee panostaa ja varmistaa, että 10 milj. euron raja ei ylity. Muiden ennalta ehkäisevien toimenpiteiden lisäksi on siten tarkoituksenmukaista, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelee myös asetusta ahmakiintiöksi, joka on edellytys metsästykselle. Suurpetovahinkojen vähentäminen vaatii nykyistä toimivampia ja tuloksellisempia toimia.  

44.Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille esitetään 55,03 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2020. Myöntämisvaltuutta esitetään nostettavaksi 58,5 milj. euroon, joka mahdollistaa aktiivisen hankerahoituksen vuonna 2021.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kemera-tuki ja vuoden 2020 myöntämisvaltuus tullaan käyttämään lähes täysimääräisesti. Määrärahat ja myöntämisvaltuus suunnataan alueellisissa metsäohjelmissa yksityismetsänomistajien metsänhoito- ja metsänparannustöiden tarvearvion perusteella.  

Myönteistä on, että varoja käytetään entistä enemmän taimikon varhaishoitoon, nuoren metsän hoitoon ja terveyslannoitukseen. Näillä metsän kasvua edistävillä toimenpiteillä lisätään samalla metsien hiilensidontaa. Lisäksi alkuvuodesta 2020 tehty tukimuutos on toivotulla tavalla lisännyt suometsien tuhkalannoitusta, mutta kiinnostus suometsien hoitohankkeisiin sen sijaan on vähentynyt.  

Kiinnostus on myös vähentynyt metsäteiden tekemiseen ja perusparannukseen. Tämä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä koko metsäbiotaloudelle keskeiseen teiden liikennöitävyyteen, joka mahdollistaa puunkorjuun, puunkuljetuksen ja muut metsässä tehtävät työt sekä niiden kannattavuuden ja kilpailukykyisyyden. 

Valiokunta pitää näin ollen tärkeänä, että metsäomistajille tarjotaan riittävästi metsänhoitopalveluita toimijoiden usein yhteisesti toteuttamiin tie- ja suometsähankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. 

Valiokunta korostaa lisäksi, että aktiivinen metsätalous luo edellytykset metsäteollisuuden olemassaololle ja kasvulle. Se on Suomen kansantaloudelle tärkeä työn ja toimeentulon sekä vientitulojen mahdollistaja. Metsätalouden ja metsäteollisuuden merkitystä Suomelle ei voi korostaa liikaa nykyisessä taloustilanteessa. Momentin määrärahalla on merkittävä vaikutus siihen, miten metsänomistajia aktivoidaan metsänhoitoon. Tärkeää on nopealla aikataululla kiinnittää huomiota myös mm. siihen, miten perikuntien omistuksessa olevat metsät saadaan aktiiviseen hoitoon. Hyvin kasvava ja uudistuva metsä on ollut jo vuosikymmenten ajan Suomen hyvinvoinnin perusta. Samalla se on myös tehokas hiilinielu- ja hiilivarasto. 

45.Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 8,027 milj. euroa, joka mahdollistaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (Metso) toimenpiteet noin 3 400 hehtaarin alueella.  

Valiokunta toteaa, että määrärahan lisäämisestä huolimatta (1 milj. euroa) rahoituksella ei päästä ohjelmalle asetettuun tavoitteeseen suojella yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsää vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteesta oli toteutettu noin 43 000 hehtaaria vuoden 2019 loppuun mennessä, joten asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ohjelman vuosittaisen rahoituksen nostamista loppukaudelle 8,5 milj. eurolla ja vuositavoitteen korottamista yli 6 000 hehtaariin. Lisäyksestä noin 2,5 milj. euroa tulisi kohdentaa Suomen metsäkeskukselle ohjelman toteuttamiseen.  

46.Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 42,171 milj. euroa, joka on 3,011 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Lisäyksessä on otettu huomioon mm. Metso-ohjelman toimeenpanon kasvu (0,3 milj. euroa) ja uuden metsitystukijärjestelmän hallinnoinnin lisäkustannukset (0,368 milj. euroa) ja sen edellyttämän tietojärjestelmän kertaluonteinen rahoitus (1,7 milj. euroa). 

Metsäkeskus on keskeinen metsään perustuvan tiedon tuottaja. Se on jo usean vuoden ajan sähköistänyt palvelujaan ja pyrkinyt hyödyntämään digitaalisuuden tarjoamat palvelu- ja tuottavuusedut. Tavoitteena on ollut toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen siten, että palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja ensisijaisesti sähköisiä. Vuonna 2021 Metsäkeskus parantaa mm. laserkeilaukseen perustuvan paikkatiedon käyttöarvoa entistä paremmin toimijoiden tarpeita vastaavaksi.  

Valiokunta korostaa, että biotalouden edistämisessä paikkatiedon merkitys on erittäin tärkeä niin metsänomistajille, metsäurakoitsijoille kuin päätöksentekijöillekin. Metsäkeskuksen palveluille on entistä enemmän tarvetta, ja se tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia vihreälle kasvulle. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin lähivuosien pysyvä vuosittainen menolisäys on 3,9 milj. euroa, josta esitys kattaa osan.  

47.Tuki joutoalueiden metsitykseen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää uutta momenttia ja sille esitettävää 1,36 milj. euroa tarpeellisena ja pitää myös tarkoituksenmukaisena, että uudesta kannustejärjestelmästä tulisi pysyvä.  

Tuen avulla on tarkoitus metsittää 2 000 hehtaaria vuonna 2021. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan potentiaalisia metsitykseen soveltuvia joutoalueita on runsaat 118 000 hehtaaria. Toimenpiteellä lisätään puuston sitomaa hiilivarastoa ja vähennetään maaperän kasvihuonekaasupäästöjä. Valiokunta korostaa, että kannustejärjestelmän suurin ilmastohyöty saavutetaan metsittämällä turvemaapohjaisia joutoalueita (arviolta 29 500 hehtaaria).  

51.Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha ja sen käyttö perustuvat pääosin kalastuslakiin (379/2015). Määrärahaa käytetään mm. kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnitteluun, toimeenpanoon, ohjaamiseen ja kehittämiseen sekä kalastuksenvalvonnasta aiheutuviin kustannuksiin. Esitykseen sisältyy myös hallitusohjelman mukainen lisäys kalastuslain toimeenpanoon ja tutkimustoimintaan (0,5 milj. euroa). 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kulunut vuosi on saanut suomalaiset kalastamaan ennätysmäisen paljon. Koska lupakertymät jaetaan vuosi jälkikäteen, valiokunta on huolissaan siitä, ettei kalastuksen neuvontaan ja valvontaan osoitetuilla määrärahoilla pystytä vastaamaan uusien kalastajien tarpeisiin. Toiminnan jatkuvuus ei ratkea yhden vuoden lisärahoituksella, vaan tulevina vuosina sen edellytyksiä tulee selvittää laaja-alaisesti.  

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös hoitokalastuksen ja korostaa, että särkikalojen tehostetun ammattipyynnin avulla ja kalakantojen kannanhoitosuunnittelulla on mahdollista poistaa tehokkaasti fosforia rehevöityneistä vesistöistä. Toimintaa tulee laajentaa sekä jatkaa pyydettyjen särkikalojen jalostusta elintarvikkeiksi ja eläinten rehuksi.  

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa Säkylän Pyhäjärven hoitokalastukseen ja sen seurantaan, 100 000 euroa Suomen Vapaa-ajan Kalastajien Keskusjärjestö ry:lle vapaa-ajan kalastajien neuvontaan, 60 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle ja 40 000 euroa Suomen sisävesiammattikalastajien liitto ry:lle kaupallisten kalastajien neuvontaan. Lisäksi valiokunta palauttaa momentin päätösosaan maininnan, että määrärahaa saa käyttää Suomen Ammattikalastajaliitto ry:n avustukseen. 

62.Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus kokonaiskulutuksesta on vain noin 7 prosenttia, ja vähittäiskaupan kala on pääosin ulkomaista. Vuoden 2019 lopulla Suomessa oli alle 700 kaupallista kalastajaa.  

Valiokunta pitää tarpeellisena, että esitykseen sisältyy 1,2 milj. euron lisäys hallitusohjelman mukaisesti kotimaisen kalan edistämistoimenpiteisiin, ammattikalastajien toimintaedellytysten turvaamiseen sekä hyljevahinkojen ehkäisyyn, ja kiirehtii toimenpiteiden toteutusta. Kalastuselinkeinon jatkuvuuden kannalta on tärkeää huolehtia kalakantojen elinvoimaisuudesta, hylkeiden ja merimetsojen aiheuttamien vahinkojen vähentämisestä ja kalan arvon lisäämisestä, jotta elinkeino olisi kannattava ja houkutteleva myös nuorille.  

Momentilta rahoitetaan lisäksi Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) toimintaohjelman mukaisia elinkeinojen uudistamista ja kestävää kasvua tukevia toimenpiteitä. Valiokunta toteaa, että tähän sisältyy mm. kotimaisen kalan tarjonnan lisääminen vesiviljelyn keinoin, ja korostaa, että samalla on tärkeää huolehtia myös lupaprosessien toimivuudesta. 

50.Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 8,115 milj. euroa, joka on 0,577 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta pitää oikeansuuntaisena, että esitykseen sisältyy 1 milj. euron korotus (kuten myös vuonna 2020) retkeilyalueiden korjausvelan vähentämiseen ns. tulevaisuusinvestoinneista. Samaan tarkoitukseen myönnettiin myös 1 milj. euroa vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa. Maa- ja metsätalousministeriön kautta rahoitettavien virkistyskäyttöä ja luontomatkailua tukevien palveluvarustusten korjausvelkaa pystytään siten vähentämään noin 3,7 milj. euroon vuonna 2021 (vuoden 2020 lopussa 5,7 milj. euroa).  

Valiokunta korostaa, että momentilta rahoitettavat valtion retkeilyalueet ja Metsähallituksen monikäyttömetsien retkikohteet täydentävät merkittävällä tavalla valtion maiden ja vesien virkistyskäyttöä. Koronakriisi on korostanut metsien yhteiskunnallista merkitystä ja lisännyt retkeilyalueiden käyttöä. Palvelutarpeeseen vastaaminen on siten entistäkin tärkeämpää alueiden käytettävyyden ja turvallisuuden varmistamiseksi. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Metsähallituksen toimintoja kehitetään tasapuolisesti sekä maa- ja metsätalousministeriön että ympäristöministeriön (66,142 milj. euroa mom. 35.10.52) hallinnonaloilla. Myös tämän momentin määrärahatasoa on siten syytä tarkistaa laadukkaan ja kestävän toiminnan varmistamiseksi.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisiä korotuspaineita korjausvelan lisäksi on mm. julkisoikeudellisessa kalastuksessa, lähinnä lisääntyneen vapaa-ajan kalastuksen neuvonnassa ja valvonnassa. Vajetta on myös maastoliikenneväylien kehittämisrahoituksessa ja eräpalveluiden vastuualueella olevan luontomatkailun edellyttämissä uusinvestoinneissa.  

Valiokunta lisää momentille 150 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 euroa partiolaisten käyttämän Evon nuorisoleirialueen kunnostamiseen ja 50 000 euroa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin reitistön kehittämiseen. 

02.Liikenne- ja viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kyberturvallisuuskeskukselle esitetään 2,34 milj. euron pysyvää lisärahoitusta yhteiskunnan kyberhäiriöhallinnan kehittämiseen. Lisärahoitus kohdistuu ensisijaisesti Kyberturvallisuuskeskuksen toimialaosaamisen vahvistamiseen sekä vakavien tietoturvaloukkausten ympärivuorokautiseen havainnointiin. 

Valiokunta pitää pysyvää lisärahoitusta välttämättömänä, jotta viestintäverkkojen toimintavarmuutta, turvallisuutta sekä häiriöiden ja kyberuhkien ennaltaehkäisyä voidaan parantaa. Tietoturvaa koskevien puutteiden tai kyberhyökkäysten aiheuttamat viestintäverkkojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa valtakunnallisesti mittavaa haittaa, ja niihin liittyvien uhkien ennakointi ja nopea selvittäminen edellyttävät hyvää osaamista sekä reaaliaikaista tilannekuvaa. 

Valiokunta painottaa, että Kyberturvallisuuskeskuksen resurssitarpeita on tulevaisuudessa edelleen vahvistettava, jotta se pystyy kehittämään toimintaansa ja vastaamaan ajantasaisesti yhä kasvaviin tietoturvahaasteisiin.  

04.Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ilmatieteen laitokselle esitetään 0,75 milj. euron lisäystä Sodankylän kansainvälisen satelliittimaa-aseman kehittämiseen sekä 0,5 milj. euron lisäystä eurooppalaisen pienhiukkas-, pilvi- ja hivenkaasututkimusinfrastruktuurin (ACTRIS) toiminnan rahoittamiseen. Nämä lisäpanostukset ovat tärkeitä, sillä ne edistävät osaltaan Suomen roolia ilmastonmuutoksen tutkimuksen alalla ja edelleen maamme kansainvälistä kilpailukykyä.  

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että säätutkaverkon uusimiseen osoitetaan 1,1 milj. euroa, joka nousee 1,2 milj. euroon vuosina 2022 ja 2023. Pysyvä määrärahalisäys antaa mahdollisuuden tutkaverkon pitkäjänteiseen kunnossapitoon ja vanhojen tutkien uusimiseen.  

Valiokunta painottaa säätutkaverkon alueellista kattavuutta, sillä säätutkien kautta saadaan mm. teiden talvikunnossapidon, liikenneturvallisuuden ja lentoliikenteen kannalta tärkeää mittaustietoa. Säätutkaverkon alueellinen kattavuus on parantanut, mutta etenkin maan pohjoisosassa on vielä katvealueita. 

20.Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Momentin nettomääräraha on noin 1,4 mrd. euroa, johon sisältyy parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 milj. euron pysyvä tasokorotus. Hallitusohjelman mukaisesti tasokorotuksesta kohdennetaan 20 milj. euroa teiden talvikunnossapidon parantamiseen erityisesti alueilla, joissa talvi asettaa suurimmat haasteet.  

Resurssilisäyksestä huolimatta määräraha vähenee hieman kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna, ja korjausvelan arvioidaan kääntyvän lievään kasvuun. Tämä johtuu siitä, että päällystysmäärien arvioidaan vähenevän ensi vuonna siten, että ne jäävät alle 3 000 kilometriin, kun päällystetyn tieverkon kunnon heikkenemisen (korjausvelan kasvun) estävä vuosittainen päällystysmäärä olisi noin 4 000 km. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puuttuvan 1 000 km:n päällystämisen kustannukset olisivat noin 50 milj. euroa.  

Valiokunta painottaa toimia, jotka edistävät liikenneturvallisuutta sekä elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisten väylien toimivuutta ja päivittäistä liikennöitävyyttä. Tiestön kunnolla on suuri merkitys myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä tienpinnan epätasaisuus ja päällystevauriot lisäävät polttoaineenkulutusta erityisesti raskaassa liikenteessä. Myös talvikunnossapidolla on suuri vaikutus polttoaineenkulutukseen ja päästöihin.  

Valiokunta kiinnittää huomiota alemman asteisen tieverkon kuntoon, joka on monin osin heikko ja vaikeuttaa henkilöliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta ja sujuvuutta. Myös huonokuntoiset sillat lisäävät kuljetusreittien pituutta ja kasvattavat näin elinkeinoelämän kustannuksia jaliikenteen hiilidioksidipäästöjä. Ikääntyneiden siltojen rakenteellisten ongelmien korjaaminen on usein varsin kallista, ja niukkojen resurssien vuoksi niiden korjaaminen etenee hitaasti.  

Valiokunta lisää momentille 17 350 000 euroa ja osoittaa sen eri puolilla maata sijaitseviin pienehköihin liikenneturvallisuutta, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä myös kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin.  

Hankkeet ja niille valiokunnan osoittamat määrärahat ovat: 

• Mt 1050, Fagervikintien kunnostus välillä Satamatie—Barösundintie, Raasepori, Inkoo: 700 000 euroa 
• Kt 51, valaistuksen parantaminen välillä Inkoo—Karjaa: 500 000 euroa 
• Kiireellisimmät kevyen liikenteen väylien päällystykset Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla: 1 000 000 euroa 
• Mt 12227, Oinasjärventien parantaminen, Salo: 800 000 euroa 
• Kiertoliittymän rakentaminen Kaaritien ja Alvar Aallon tien risteykseen, Paimio: 500 000 euroa 
• Kt 43/Mt 12786/Mt 2174/Mt 12683/Mt 12678, valaistuksen rakentaminen, Eura: 350 000 euroa 
• Mt 2613, Jämintie parantaminen, Jämijärvi: 400 000 euroa 
• Mt 13857, Saloistentien kunnostus, Janakkala: 400 000 euroa 
• Vt 2:n parantaminen välillä vt 9—mt 232, Humppila: 600 000 euroa 
• Mt 14371, Äijännevantien kunnostus, Virrat: 400 000 euroa 
• Mt 13087, Vesajärventien päällystäminen, Hämeenkyrö: 450 000 euroa 
• Mt 14353, Uittosalmentien kunnostaminen, Mänttä-Vilppula: 280 000 euroa 
• Mt 14290, Koskitie, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välillä Romula—liikenneasema, Juupajoki: 200 000 euroa 
• Vt 12, valaistuksen parantaminen välillä Nokia—Sastamala: 300 000 euroa 
• Mt 295, Mäntsäläntie, liittymän siirtäminen Koskinen Oy:n kohdalla, Kärkölä: 350 000 euroa 
• Mt 3501 ja 14535, kevyen liikenteen väylän rakentaminen Purolan kohdalla, Pyhtää: 450 000 euroa 
• Vt 15, kevyen liikenteen väylän rakentaminen välille Jokela—Valkealan kk, Kouvola: 300 000 euroa 
• Mt 14821, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Talpionmäentie—Latutie, Lappeenranta: 370 000 euroa 
• Mt 15076, Koirakiventien kunnostus, Pertunmaa: 200 000 euroa 
• Vt 14, kevyen liikenteen järjestelyt välillä Anttola—Kulennoisten liittymä, Savonlinna: 600 000 euroa 
• Mt 5641, Pörsänmäentien kunnostus, Iisalmi: 500 000 euroa 
• Mt 5071, Vuonislahdentien korjaus, Lieksa: 300 000 euroa 
• Pt 15688, Suhmurantien parantaminen, Joensuu: 500 000 euroa 
• Mt 58, päällysteen korjaus välillä Karstulan keskusta—Humppi, Karstula: 200 000 euroa 
• Mt 6181, Leppälahdenväylän kunnostus, Toivakka: 50 000 euroa 
• Mt 6304, kevyen liikenteen väylän rakentamisen loppuun saattaminen, Lannevesi, Saarijärvi: 300 000 euroa 
• Äänekosken pankkisillan parantaminen: 200 000 euroa 
• Vt 23, Kolhontien liittymän parantaminen, Keuruu: 350 000 euroa 
• Pt 7071, Kätkäjoentien perusparannuksen loppuun saattaminen, Alavus: 300 000 euroa 
• Mt 17479, Harjumäentien parantaminen, Ilmajoki: 450 000 euroa 
• Vaasan satamatien suunnittelu: 500 000 euroa 
• Mt 748, kevyen liikenteen väylän rakentaminen Lentokentäntielle, Kruunupyy: 500 000 euroa 
• Vt 86, kevyen liikenteen väylän rakentaminen, Ylivieska: 450 000 euroa 
• Vt 8, Tapiontuvan alikulkukäytävän rakentaminen, Kalajoki: 300 000 euroa 
• Mt 18345, Hylkirannantien kunnostus, Reisjärvi: 150 000 euroa 
• Mt 18649, Lehtoseläntien ja mt 18651 Laitilantien kunnostus, Muhos: 100 000 euroa 
• Vt 22 ja Mustikkakankaantien liittymän parantaminen, Utajärvi: 400 000 euroa 
• Mt 7980 ja Mt 18312, Lehtopään kevyen liikenteen väylän rakentaminen, Oulainen: 450 000 euroa 
• Mt 19033, Vuoreslahdentien päällysteen uusiminen, Kajaani: 600 000 euroa 
• Kt 900, Hyryntien siirto Kuhmo Oy:n sahalaitoksen kohdalla, Kuhmo: 700 000 euroa 
• Vt 21:n parantaminen Vihreän pysäkin kohdalla, Pello: 175 000 euroa 
• Vt 4, Kallinkankaan rampin ja vt 4 liittymäalueen parantaminen, Keminmaa: 225 000 euroa 
• Tenniön sillan parantaminen, Kouskun kylä, Savukoski: 500 000 euroa 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että vuoden 2021 aikana huolehditaan Kauhajoella sijaitsevan Päntäne—Isojokitie hankkeen loppuun saattamisesta sekä Vesilahdella sijaitsevan mt 301 Keihonen—Suomela-välisen tielinjauksen parantamisesta.  

Momentin määrärahasta käytetään radanpitoon 473 milj. euroa, ja sen avulla rataverkon kunnon arvioidaan säilyvän ennallaan tai jopa hieman paranevan. Rataverkon päällysrakenteiden korjaustarpeiden arvioidaan kuitenkin nousevan voimakkaasti vuosikymmenen loppua kohti. Valiokunta pitää tärkeänä, että olemassa olevan rataverkon kunnosta, turvallisuudesta ja liikenteen sujuvuudesta huolehditaan ja että kasvava korjaustarve otetaan huomioon pidemmän aikavälin suunnittelussa. 

Valiokunta pitää hyvänä, että viime vaalikaudella käynnistetty tasoristeysturvallisuuden parantamisohjelma jatkuu ja että sille on ensi vuodelle varattu 10 milj. euron rahoitus. Tasoristeysten poistaminen on tärkeä yksittäinen toimenpide, jolla voidaan lisätä raideliikenteen sujuvuutta ja parantaa liikenneturvallisuutta.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että ratamaksun budjetoituun tuottoon (47 milj. euroa) liittyy epävarmuuksia, sillä koronatilanteen vuoksi kuluvan vuoden tuoton arvioidaan jäävän 5 milj. euroa arvioitua pienemmäksi.  

Valiokunta nostaa esille myös vesiväylänpidon tarpeet ja pitää sisävesiliikenteen ja -kuljetusten kehittämistä tärkeänä mm. ympäristön näkökulmasta. Kehittämishankkeena käynnistettävä Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen on tärkeä sisävesiliikennettä edistävä hanke, joka vaikuttaa koko Saimaan järvialueen ja laajemminkin Itä-Suomen teollisuuden ja elinkeinoelämän kuljetuksiin. Kanavan kunnostaminen antaa mahdollisuudet myös matkailun kehittämiseen.  

30.Avustukset liikenne- ja viestintäverkkoihin (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa (67,7 milj. euroa) käytetään jo käynnissä olevien joukkoliikennehankkeiden (mm. Länsimetron jatko Matinkylästä Kivenlahteen, Raide-Jokeri, Tampereen raitiotie) rakentamis- ja suunnitteluavustuksiin. Näiden lisäksi esitetään kahta uutta hanketta (Turun raitiotie, Helsingin seudun lähijunaliikennettä palvelevat varikot), joiden suunnitteluvaltuus on yhteensä 7,5 milj. euroa. Valtuuden määrä on yhteensä enintään 30 prosenttia suunnittelukustannuksista, ja myöntöpäätökset edellyttävät alueen kuntien sitoutumista MAL-sopimuksen mukaisesti.  

Valiokunta pitää hankkeita kannatettavina ja toteaa, että ne vähentävät hyvin liikenteen päästöjä ja edistävät pitkäjänteisesti ilmastopoliittisia tavoitteita.  

31.Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on tyytyväinen, että talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentin määrärahaan on tehty 25 milj. euron korotus, jonka myötä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on käytettävissä yhteensä 28,5 milj. euroa. Määräraha antaa hyvät mahdollisuudet toimeenpanna valtioneuvoston vuonna 2018 hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa, jonka tavoitteena on kasvattaa jalankulun ja pyöräilyn määrää vuoteen 2030 mennessä 30 prosentilla verrattuna vuoteen 2018.  

Vuoden 2020 aikana (ml. vuoden 2020 varsinainen talousarvio ja neljäs lisätalousarvio) kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen sekä joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaviin infrahankkeisiin on osoitettu yhteensä 42,9 milj. euroa käsiteltävältä momentilta ja momentilta 31.10.20. Näin on käynnistetty hankkeita, joilla on mm. parannettu pyöräteitä, pyöräreitteihin liittyvää viitoitusta sekä pyörien liityntäpysäköintiä. Vuoden 2020 aikana käynnistettiin myös pyörämatkailun edistämishanke ja toteutettiin koulujen ja päiväkotien liikenneympäristön ja koulureittien turvallisuutta edistäviä toimia. Ensi vuonna näitä hankkeita jatketaan ja koostetaan mm. maakuntien ja muiden sidosryhmien kanssa ehdotus valtakunnallisesta pyöräilyverkosta.  

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano tukee mm. liikenteen päästöjen vähentämistä sekä liikennejärjestelmän toimivuutta. Laadukas kävelyn ja pyöräliikenteen infrastruktuuri on myös keskeinen tapa lisätä kävelyn ja pyöräliikenteen suosiota ja edistää väestön fyysistä aktiivisuutta, hyvinvointia ja kansanterveyttä. Tämä tukee myös hallitusohjelman tavoitetta nostaa liikunnallista kokonaisaktiivisuutta kaikissa väestöryhmissä. Kestävien liikkumistapamuotojen edistämiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2020 tapaan myös ensi vuoden työllisyys- ja elvytysperusteisessa lisärahoituksessa otetaan huomioon kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen tarvittavat avustukset. Avustuksille on kova kysyntä, sillä vuonna 2020 investointiohjelman mukaisia valtionavustuksia haettiin noin 66,5 milj. euroa, kun käytettävissä oli 31,5 milj. euroa.  

Valiokunta korostaa myös pyöräpysäköinnin kehittämistä, jolla voidaan tutkimusten mukaan kasvattaa pyöräilyn suosiota. Pyörällä liikkumisen suosio on kasvanut merkittävästi pandemia-aikana, mutta samalla pyörävarkaudet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Tämä aiheutuu osaltaan heikkolaatuisista pyöräpysäköintitelineistä, joista pyörä on helppo irrottaa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon mm. pitkään toteuttamista odottaneiden kevyen liikenteen väylien avustaminen. Tällaisia ovat esimerkiksi Jyväskylän Ukonniementielle (Lohikoskentie—Tyyppäläntie) ja Peurunkaan (kt 637) suunnitellut kevyen liikenteen hankkeet, kevyen liikenteen väylien kunnostukset Sotkamon Vuokatissa, kevyen liikenteen väylät Parkanossa (mt 13332) ja Siuntiossa (mt 115) sekä kevyen liikenteen turvallisuuden ja käytettävyyden parantaminen mt 140 (Vanha Lahdentie) Kerava—Sipoo—Vantaa ja mt 11695 Kaskelantie. 

Valiokunta lisää pyöräilyn edistämiseen ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin 600 000 euroa, josta 300 000 euroa osoitetaan pyöräpysäköinnin kehittämiseen. Lisäksi valiokunta lisää momentille 150 000 euroa ja kiinnittää huomiota Iin kunnassa sijaitsevan Jakkukylän kevyen liikenteen siltahankkeen viivästymisestä aiheutuviin lisärahoitustarpeisiin. 

Varsinaisessa talousarvioesityksessä yksityisteiden avustuksiin ehdotettiin 13 milj. euron määrärahaa, mutta talousarviota täydentävässä esityksessä avustusmääräraha nousee 30 milj. euroon. 

Valiokunta on tyytyväinen määrärahakorotukseen, sillä yksityistieverkolla on suuri merkitys koko liikennejärjestelmälle. Merkittävä osa elinkeinoelämän kuljetuksista käyttää yksityisteitä, jolloin esim. painorajoitetut sillat voivat aiheuttaa suuria kustannuksia esimerkiksi metsäteollisuuden tai elintarviketeollisuuden kuljetuksille.  

77.Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Vuonna 2021 käynnistetään kuusi uutta kehittämishanketta, joista ratahankkeita on kolme (Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku-kaksoisraiteen rakentaminen, Tampere—Jyväskylä-radan parantamisen 1. vaihe sekä Oulu—Kemi-rataosan välityskyvyn parantaminen). Lisäksi käynnistetään yksi tiehanke (Vt 4 Äänekoski—Viitasaari-tieosuuden kehittäminen) ja kaksi vesiväylähanketta (Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen ja Kemin Ajoksen meriväylän syventäminen).  

Uusien hankkeiden kustannusarviot ovat yhteensä runsaat 205 milj. euroa. Kemin Ajoksen meriväylän syventämistä ja Oulu—Kemi-rataosan välityskyvyn parantamista koskevia rakentamistöitä ei kuitenkaan aloiteta, ennen kuin Kemiin suunnitellun biotuotetehtaan rakentamisesta on päätetty. Turun ratapihan kehittäminen ja Kupittaa—Turku-kaksoisraiteen rakentaminen edellyttävät puolestaan Turun seudun kuntien sitoutumista MAL-sopimuksen velvoitteisiin.  

Lisäksi vuoden 2021 aikana jatketaan lukuisten jo aiemmin alkaneiden väyläinvestointien toteuttamista. Kaiken kaikkiaan ensi vuonna on käynnissä yhteensä 35 väylähanketta, joiden toteuttamisvaltuudet ovat yli 2 mrd. euroa. Valiokunta on erityisen tyytyväinen siihen, että vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon sisältyi mittava määrä uusia hankkeita, jotka parantavat väyläverkon toimivuutta ja joilla on myös merkittävää elvyttävää vaikutusta. Näitä ovat mm. Helsinki—Riihimäki-rataosuutta koskeva kehittämishanke, Espoon kaupunkiradan rakentaminen sekä ratayhteyden parantaminen välillä Luumäki—Imatra—Venäjän raja.  

Valiokunta toteaa, että kaikki vuonna 2021 aloitettavat uudet hankkeet tukevat hyvin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä ja ne kohentavat merkittävällä tavalla olemassa olevan infrastruktuurin tehokkuutta ja toimivuutta. Samalla hankkeet edistävät ilmastotavoitteita ja niillä on myös työllisyyttä ja aluetaloutta tukevia vaikutuksia. Kehittämishankkeissa on voimakas ratapainotteisuus, mikä on perusteltua mm. työssäkäyntialueiden laajentamisen ja hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen vuoksi.  

Valiokunta nostaa esille myös junien kulunvalvontajärjestelmän kehittämistarpeet, sillä nykyinen järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa ja päätökset korvaavasta järjestelmästä on tehtävä pian. Tilalle on ehdotettu digitaalista kulunvalvontajärjestelmää, joka antaisi mahdollisuuden ratakapasiteetin kasvattamiseen, täsmällisyyden parantamiseen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämiseen nykyisellä rataverkolla (LVM:n julkaisuja 2020:6). 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi-rata-hankeyhtiön ja Turun tunnin juna -hankeyhtiön perustaminen ja toiminnan käynnistäminen etenevät ja että hankkeisiin liittyvät selvitystyöt pääsevät käyntiin. Hankkeiden toimeenpano edellyttää myös uusien rahoitusmallien ja -ratkaisujen löytämistä. Lisäksi on selvitetty itäisen suunnan raideyhteyksiä ja neuvotteluja on päätetty jatkaa Lentorata—Porvoo—Kouvola-linjauksen pohjalta.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että tavaraliikenteen kuljetukset käyttävät edelleen pääosin maanteitä. On siksi tärkeää, että valmisteilla olevassa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa otetaan huomioon myös maantieverkon kehittämistarpeet.  

50.Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahalla (5 milj. euroa) tuetaan laajakaistarakentamista alueilla, joilla ei ole nopean laajakaistan kaupallista tarjontaa. Laajakaistarakentamisen tukea koskeva lainsäädäntö on uusittu, ja ensi vuoden alussa voimaan tulevassa laissa on muutettu tuen ehtoja mm. siten, että tukiohjelman piirissä olisivat kaikki asuin- ja sijaintipaikat riippumatta siitä, ovatko ne vakinaisia. Tuen avulla voitaisiin siten parantaa myös esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen laajakaistayhteyksiä. Pääosin tukiohjelman ehdot säilyvät kuitenkin ennallaan (LiVM 17/2020 vp — HE 221/2020 vp). 

Valiokunta pitää tärkeänä tukiohjelman jatkamista nykytilanteessa, jossa viestintäyhteyksien merkitys on entisestään korostunut etätöiden lisääntymisen vuoksi ja jossa laajakaistayhteyksien toimivuudessa on edelleen suuria alueellisia eroja. Vuoden 2019 lopussa vajaa miljoona kotitaloutta oli nopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien ulottumattomissa. Myös erot nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa ovat merkittäviä kaupunkien ja maaseutumaisten alueiden välillä. Suurimmissa kaupungeissa lähes 70 prosentilla kotitalouksista on kiinteä laajakaistayhteys käytössä, mutta maaseutumaisissa kunnissa vain reilulla 40 prosentilla on kiinteä laajakaistayhteys kotona.  

On myös tärkeää, että viestintäyhteyksiä kehitetään vähintään Euroopan komission tavoitteiden mukaisesti, joiden mukaan vuonna 2025 kaikilla kotitalouksilla tulisi olla mahdollisuus käyttää yhteyksiä, joiden siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka voidaan kasvattaa yhteen gigabittiin sekunnissa. Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu tähän tavoitteeseen.  

51.Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3 v)

Ennaltaehkäisevä liikenneturvallisuustyö on rahoitettu vuodesta 2016 lähtien vakuutusyhtiöiltä kerättävällä liikenneturvallisuusmaksulla. Se perustuu liikenneturvallisuusmaksusta annettuun lakiin (471/2016), jonka mukaan moottoriajoneuvojen liikennevakuutuksista kertyvästä vakuutusmaksutulosta ohjataan yhden prosentin määräraha tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. Vakuutusmaksuista saatava tulokertymä on jäänyt viime vuosina arvioitua pienemmäksi, jolloin vajetta on jouduttu paikkaamaan budjettirahoituksella. Saadun selvityksen mukaan tulokertymä on pienentynyt pääasiassa vakuutusmaksujen halpenemisen ja liikennekäytössä olevien ajoneuvojen vähenemisen vuoksi; tulokertymän pienentyminen näyttää olevan pysyvää.  

Ensi vuodelle tieliikenteen turvallisuustoimintaan osoitetaan 8,1 milj. euron rahoitus, joka on 1 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän.  

Valiokunta korostaa liikenneturvallisuustyön tärkeyttä ja toteaa, että liikenneturvallisuuden parantamista on painotettu hallitusohjelmassa ja myös EU on asettanut liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyviä tavoitteita. Vaikka vakuutuksista saatu osuus tulee autoilijoilta, turvallisuustyö edistää kaikkien liikenteessä liikkujien, kuten kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta.  

Valiokunta katsoo, että liikenneturvallisuusjärjestelmän kehittämistarpeet ja esimerkiksi valtionavustusten kohdentuminen vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseen on syytä selvittää. Toiminnan rahoituspohja tulee turvata pitkäjänteisesti kestävällä tavalla ja varmistaa sen riittävyys vuoden 2022 talousarvioesityksessä. Valiokunta katsoo, että rahoituksen taso on syytä turvata vuoden 2020 tasolla, jotta liikenneturvallisuustyössä voidaan jatkossakin varmistaa myös alueellinen kattavuus. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Liikenneturvan, Liikennevakuutuskeskuksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen liikenneturvallisuustyön jatkuvuus kokonaisuutena varmistetaan.  

55.Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaa (119,7 milj. euroa) käytetään junaliikenteen ostoihin (32,2 milj. euroa), alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja kehittämiseen (32,3 milj. euroa), suurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (13,3 milj. euroa) sekä keskisuurten kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen tukeen (8,1 milj. euroa). Ilmastoperusteisiin toimiin käytetään 20 milj. euroa. Lisäksi talousarviota täydentävässä esityksessä määrärahaan esitetään 11,5 milj. euron korotus maakuntien lentoyhteyksien tukemiseen.  

Koronaepidemia on aiheuttanut tuntuvia menetyksiä julkisen liikenteen järjestäjille, ja momentin määrärahaa on siksi korotettu kuluvan vuoden aikana jo kahteen kertaan. Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa julkisen liikenteen resursseja korotettiin 100 milj. eurolla ja seitsemännessä lisätalousarviossa vielä 100 milj. eurolla. Lisäksi VR:n ostoliikenteeseen osoitettiin 11 milj. euron lisämääräraha. 

Näistä lisäresursseista huolimatta julkisen liikenteen järjestäjien tilanne on vaikea, kun mm. etätöiden vuoksi työmatkaliikenne on vähentynyt merkittävästi ja liikkuminen on muutoinkin vähentynyt koronaepidemian vuoksi. Tämä on näkynyt niin junaliikenteessä, linja-autoliikenteessä kuin myös suurten kaupunkiseutujen julkisessa liikenteessä, joissa matkustajamäärät ja lipputulot ovat pudonneet merkittävästi. Myös palvelutarjontaa on jouduttu jonkin verran karsimaan.  

Valiokunta korostaa julkisen liikenteen merkitystä yhteiskunnan toimivuudelle sekä työssäkäynnin ja eri alueiden ja toimintojen saavutettavuudelle. Esim. toimivat yhteydet kuntakeskuksiin turvaavat osaltaan peruspalvelujen saavutettavuutta ja edistävät muutoinkin maaseudun elinvoimaisuutta. Joukkoliikenteellä on keskeinen asema myös kestävän liikennejärjestelmän ja ilmastotyön edistämisessä, ja se tukee myös kaupunkiseutujen yritysten ja elinkeinoelämän toimintaa. On siksi tärkeää, että julkisen liikenteen rahoituksen riittävyyttä seurataan ja että hallituksella on valmiutta lisätä julkisen liikenteen tukea ensi vuoden lisätalousarvioissa siten, että julkisen liikenteen toimivuus ja toimintaedellytykset varmistetaan kriisivaiheen aikana.  

Valiokunta on tyytyväinen kotimaan lentoliikenteen tukemiseen koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Asiaa pohtinut työryhmä ehdotti, että lentoliikennettä ostettaisiin Kokkolan, Joensuun, Kajaanin, Jyväskylän ja Kemin lentoasemille vuoden 2021 loppuun saakka, jolloin voidaan varmistaa lentoliikenteen ennakoitavuus vientivetoisille alueille. Kyseessä on tilapäisratkaisu, joten ensi vuoden aikana on selvitettävä pidemmän aikavälin ratkaisut sekä mahdollisuudet uusien markkinaehtoisten mallien kehittämiseen. Alueiden saavutettavuutta on tarkasteltava myös valtakunnallisessa 12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa.  

03.Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 209,4 milj. euroa.  

TE-toimistojen toimintamenoihin esitetään työllisyyden kuntakokeiluun 1,1 milj. euron lisäystä. Kuntakokeilussa eräitä TE-toimistojen tehtäviä siirretään kokeilualueen kuntien tehtäväksi vuosina 2021—2023. Valiokunta pitää kannatettavana, että kokeilulla selvitetään, lisäisikö työllisyyttä edistävien tehtävien hoitaminen kuntatasolla palvelujen vaikuttavuutta, sekä kerätään tietoa tulevan päätöksenteon tueksi. Työllisyyspalveluiden vaikuttavuuden parantaminen on erittäin tärkeää, koska se heijastuu positiivisesti talouteen työllisyyden kasvun kautta.  

Valiokunta pitää hyvänä, että kokeiluilla sovitetaan yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Valiokunta näkee monia mahdollisia positiivisia vaikutuksia ja synergiaetuja kokeilussa. Valiokunta tuo kuitenkin esiin tehtävien yhteensovittamiseen liittyvät haasteet. Kokeilun perimmäisen tavoitteen toteutuminen vaarantuu, jos palveluketjut eivät ole saumattomia. Valiokunta korostaa, että työnhakijoille tulee varmistaa laadukkaat palvelut kuntakokeiluun liittyvistä hallinnollisista haasteista huolimatta sekä huolehtia saumattomasta palvelujen siirtymästä. Erityisesti vastavalmistuneiden nuorten, jotka ovat vasta tulossa työmarkkinoille, työllisyydestä tulisi pitää huolta kuntakokeiluissa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kokeilu olisi kustannusneutraali, eikä siitä aiheudu yllättäviä kuluja kunnille. 

Suomessa tulisi uudistaa ja joustavoittaa työmarkkinoita taloudellisen kasvun aikaansaamiseksi. Yritysten kasvua rajoittava tekijä on puute osaavasta työvoimasta. Tällä hetkellä työnhakijoiden osaaminen ja yritysten tarpeet eivät kohtaa. Valiokunta korostaa, että kuntakokeiluissa tulisi myös etsiä ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmaan, mikä edistäisi työllisyyttä ja vahvistaisi yritysten kasvua.  

Valiokunta korostaa, että myös kokeilun ulkopuolelle jääville työnhakijoille ja työnantajille tulee varmistaa hyvät palvelut TE-toimistojen asiakkaina. On tärkeää ylläpitää palvelukykyä sekä varmistaa palvelujen laatu ja vaikuttavuus myös jatkossa TE-toimistoissa.  

Kuntakokeilun johdosta työllisyys- tai työttömyysetuusmäärärahoja ei ole esitetty lisättäväksi tai vähennettäväksi, vaan lähtökohtana on nykyisen kaltainen palvelutaso. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palvelujen kysyntä tulee kasvamaan kokeilussa tehostuvan työnhakijoiden henkilökohtaisen ohjauksen myötä. Tämä todennäköisesti lisää resurssitarpeita. Valiokunta pitää tärkeänä, että kokeilussa kiinnitetään erityistä huomiota määrärahojen ja resurssien ajantasaiseen seurantaan ja kustannusten ennakoitavuuteen. 

Valiokunta pitää hyvänä, että tulevien kuntakokeilujen vaikutusten seurantaa ja arviointia on parannettu merkittävästi. Kaikkiin kokeiluihin siirretään yhtäläiset asiakasryhmät, ja kokeiluja seurataan kaikille yhteisillä mittareilla. Lisäksi helmikuussa 2021 käynnistyy kokeilujen VN TEAS -tutkimus pysyvien rakenteiden kehittämisen tueksi. Kannatettavaa on myös se, että työ- ja elinkeinoministeriö tulee julkaisemaan säännöllistä seurantatietoa julkisen tietoportaalin kautta.  

04.Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on antanut eduskunnalle täydentävään talousarvioesitykseen liittyvän esityksen (HE 211/2020 vp) laiksi Geologian tutkimuskeskuksesta annetun lain (167/2011) muuttamisesta, jota ei ehditä käsitellä eduskunnassa talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa. Tämän vuoksi momentilta vähennetään muutoksen toimeenpanoa varten varattu määräraha 500 000 euroa.  

05.Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 101,5 milj. euron määrärahaa. 

Business Finlandin toimintamenoihin esitetään viennin ja kansainvälistymisen edistämistoimien vahvistamiseksi 2 milj. euron lisäystä kuluvaan vuoteen verrattuna. Lisäys käytetään pääosin ulkomaanverkoston vahvistamiseen. Lisäksi kansainvälisten osaajien houkutteluun (Talent-toiminta) esitetään suunnattavaksi 2 milj. euroa. 

Saadun selvityksen mukaan yritysten kansainvälistymispalveluiden kysyntä on vilkastunut koronapandemiasta huolimatta. Valiokunta pitää tärkeänä ulkomaanverkoston vahvistamista. Maailmalla tarvitaan suomalaisia asiantuntijoita löytämään kontakteja ja etsimään uusia markkinamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. 

Yritysten myynti- ja markkinointiosaamisessa on useissa viennin katsauksissa tunnistettu puutteita. Valiokunta pitää hyvänä, että kansainvälistymispalveluissa panostetaan sekä myynti- ja markkinointiosaamisen että digitaalisen liiketoiminnan parantamiseen. Valiokunta pitää hyvinä myös Business Finlandin toiminnassa tehtyjä strategisia muutoksia, jotka tukevat kansainvälisen kasvun ohjelman tavoitteita. Esimerkiksi suuryritysten parempi huomioiminen markkinoilla sekä miljardiluokan liiketoimintamarkkinoihin suuntautuminen ovat tärkeitä, koska suuryritykset nk. veturiyrityksinä vetävät mukanaan pk-yrityksiä suurempiin konsortioihin. 

Suomen matkailuvienti on niiden alojen joukossa, joihin koronapandemia on vaikuttanut eniten. Kesällä kotimaanmatkailu kasvoi runsaasti, mutta alueellinen vaihtelu oli huomattavaa, eikä riittänyt paikkaamaan ulkomaista matkailukysyntää kuin paikoin. Tilanteeseen ei ennakoida merkittävää parannusta vielä vuonna 2021. 

Valiokunta katsoo, että kriisin myötä tarve uusien toimintamallien ja matkailupalveluiden kehittämiselle on kasvanut. Suomella on kuitenkin hyvät mahdollisuudet vastata matkailun muutokseen. Matkailuyrityksiä tulee tukea ja kannustaa kehittämään omaa toimintaansa. 

Valiokunta tukee esitettyä lisärahoitusta, jolla tuetaan matkailuyritysten ponnistuksia. Valiokunta korostaa, että on tärkeää ryhtyä toimenpiteisiin, joilla turvataan Suomen kilpailukyky matkailumarkkinoilla koronakriisin aikana sekä sen väistyessä. Matkailun kestävän kasvun ja uudistumisen aikaansaaminen edellyttää vahvaa panostusta kansallisiin koordinoiviin toimenpiteisiin. Valiokunta katsoo, että matkailun edistämistyössä Visit Finlandin työn ja toimintaresurssien vahvistaminen on tärkeää. 

40.Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa, josta osoitetaan 

• Viexpon vientihankkeiden edistämiseen 150 000 euroa 
• Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin Ruotsiin suuntautuvan viennin edistämiseen 150 000 euroa 
• Pohjoisen Keski-Suomen Nuorten Innovaatiopolun pilottihankkeelle 100 000 euroa 
• Pirkanmaan yrityskummeille yksinyrittäjien työllisyyden ja yritystoiminnan kehittämiseen 100 000 euroa 
• Nuorten yrittäjyys-, talous- ja työelämätaitojen edistämiseen 500 000 euroa.  

40.Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ehdotetaan Business Finlandille 336 milj. euron valtuutta.  

Valiokunta puoltaa TKI-rahoituksen kohdistamista erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin hankkeisiin. Valtion rahoitus ja sen mahdollistamat TKI-ohjelmat toimivat vipuna, jotka edistävät yksityisen rahan mukana oloa. Instrumentit, jotka kannustavat yritysten omiin panostuksiin ja mahdollistavat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön, ovat tärkeitä. Perustutkimuksen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on samoin keskeistä osaamistason nostamiseksi.  

Valiokunta pitää tärkeänä kevään 2020 aikana valmistunutta kansallista TKI-tiekarttaa ja sen määrittelemiä tavoitteita, joiden mukaan julkinen tuki kohdennetaan tehokkaasti, yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla ja yksityistä sektoria TKI-toimintaan kannustaen. Valiokunnan kuulemisessa on kuitenkin tuotu esiin, että nykyisillä resursseilla TKI-tiekartan keskeiset suuret uudistukset jäävät vaille rahoitusta, ellei ratkaisua löydy esimerkiksi EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen avulla. 

Valiokunta pitää hyvänä, että yrityksiä kannustetaan kansainvälisten osaajien palkkaamiseen Talent Explorer -avustuksilla, joihin suunnataan 3 milj. euroa vuonna 2021. Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän kansainvälisiä huippuosaajia. 

41.Energiatuki (arviomääräraha)

Momentille esitetään 101,3 milj. euroa ja valtuudeksi 160 milj. euroa.  

Valiokunta pitää hyvänä, että energiatukea suunnataan uuden teknologian investointeihin sekä energiatehokkuusinvestointeihin, jotka auttavat käynnistämään investointeja kaikenkokoisissa yrityksissä. Valiokunta pitää myös kannatettavana, että energiatuella edistetään suomalaisen energiateknologian kaupallistamista ja että sitä suunnataan suuriin Suomessa toteutettaviin demonstraatiolaitoksiin. Saadun selvityksen mukaan demonstraatiolaitoksilla on tärkeä referenssiarvo vietäessä suomalaista energia- ja vähähiiliteknologiaa kansainvälisille markkinoille. 

Valiokunta kannattaa kivihiiltä korvaavien investointien tuen aikaistamista lisäämällä energiatuen myöntämisvaltuutta 30 milj. eurolla jo vuonna 2021. Näin voidaan aikaistaa energiasektorin investointeja ja osaltaan elvyttää taloutta. 

42.Kiertotalouden ekosysteemien ja osaamisalustojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 1 milj. euroa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kiertotalous on keskeisessä roolissa talouden rakennemuutoksessa. Kiertotalous tarjoaa työkaluja, joilla voidaan elvyttää ja monipuolistaa taloutta, luoda uutta työtä ja hillitä ekologista kriisiä. Siirtyminen hiilineutraaliin kiertotalouteen on välttämätöntä, sillä arviolta puolet globaaleista kasvihuonepäästöistä ja noin 90 prosenttia luontokadosta aiheutuu materiaalien käyttöönotosta ja prosessoinnistaGlobal Resources outlook (2019) https://www.resourcepanel.org/reports/global-resources-outlook. 

Kiertotalouden päästövähennyspotentiaali EU:n resurssi-intensiivisillä aloilla on laaja, jopa 56 prosenttia teräksen, alumiinin, muovin ja sementin tuotannon päästöistä vuoteen 2050 mennessäMaterial Economics (2018): The Circular Economy – A Powerful Force for Climate Mitigation. Transformative innovation for prosperous and low-carbon industry. https://media.sitra.fi/2018/06/12132041/the-circular-economy-a-powerful-force-for-climate-mitigation.pdf . Tämän vuoksi valiokunta pitää hyvänä, että kiertotalouden keinot ovat vahvasti mukana teollisuuden vuoden 2035 vähähiilitiekartoissa. 

Talousarvioesitys sisältää määrärahoja kiertotalouden investointien ja innovaatioiden tukemiseen, kiertotalousekosysteemien ja osaamisalustojen kehittämiseen ja muihin resurssitehokkuutta edistäviin toimiin. Valiokunta tuo esiin, että kiertotalouden hankkeiden resursoinnin tulisi kuitenkin olla merkittävästi suurempaa, jotta käänteentekevää edistystä saavutettaisiin. 

42.Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

ELY-keskusten myöntämiin kehittämisavustuksiin pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelmassa esitetään 8 milj. euron valtuutta vuodelle 2021. Valiokunta pitää ohjelmaa hyvänä, koska se tähtää erityisesti kasvun ja kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevien pk-yritysten valmiuksien tukemiseen.  

46.Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)

Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukimenoihin ehdotetaan 121 milj. euroa, jossa on kasvua 43 milj. euroa vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys johtuu päästöoikeuden hinnan muutoksesta. 

Hallitus on päättänyt, että nykymuotoista päästökauppakompensaatiota ei enää makseta vuodesta 2022 alkaen. Tilalle luodaan uusi energiaintensiivisten yritysten sähköistämistuki, joka kannustaa hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen ottaen huomioon yritysten kustannuskilpailukyvyn. Sähköistämistuki valmistellaan vuosille 2021—2025. Valiokunta korostaa, että uudistuksessa tulee turvata suomalaisille yrityksille tasavertainen kansainvälinen kilpailuasema ja noudattaa EU:n valtiontukien suuntaviivoja tarkasti. 

51.Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaksi esitetään 276,3 milj. euroa. 

Määrärahalisäykset kohdistuvat muun muassa pitkään perhevapailla olevien työllistymisen vauhdittamiseen, pk-yritysten rekrytointitukikokeiluun ja palkkatukeen. Valiokunta kannattaa talousarvion lisäyksiä ja kohdennuksia työllisyyden hoitoon.  

Hallitus pyrkii työllisyyden lisäämiseen ja työttömyyden vähentämiseen useilla eri toimenpiteillä myös pidemmällä tähtäimellä. Vuoden 2020 alussa nostettiin työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajaa, ja lisäksi tullaan uudistamaan palkkatukisäännöksiä, aloitetaan työllisyyden kuntakokeilut, laajennetaan oppivelvollisuutta, alennetaan varhaiskasvatusmaksuja sekä siirrytään kohti pohjoismaista työvoimapalvelujen mallia. Valiokunta kannattaa hallituksen työllisyyttä vahvistavia toimenpiteitä ja toimia koronakriisin aiheuttaman taloudellisen taantuman vakauttamiseksi.  

Valiokunta tuo esiin, että työllisyyttä edistävien toimenpiteiden vaikutuksista tulisi saada parempaa tietoa kohtuullisen nopeasti. Nykyisessä tilanteessa, jossa on käytössä useita toimenpiteitä, kannustimia ja kokeiluja työllisyyden parantamiseksi, valiokunta pitää tärkeänä, että työllisyystoimenpiteiden vaikutusta mittaavien työkalujen kehittämiseen panostettaisiin.  

Valiokunta pitää hyvänä hallituksen tavoitetta ottaa työllisyysasteen tarkastelussa käyttöön rinnakkain myös 20—69-vuotiaille laskettua työllisyysastetta ja kannustaa hallitusta edistämään asiaa vuoden 2021 aikana, kun Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta uudistetaan. 

03.Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 8,9 milj. euroa, mikä on 3,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa.  

Valiokunta pitää hyvänä, että panostetaan osaavan työvoiman saatavuuteen ja työperusteiseen maahanmuuttoon. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että määrärahalla helpotetaan ulkomaalaisten tutkijoiden, Suomessa opiskelevien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden sekä heidän perheidensä maahan jäämistä uudistamalla lupakäytäntöjä, sujuvoittamalla oleskelulupaprosesseja sekä vahvistamalla korkeakoulujen ja työelämän vuorovaikutusta. 

Valiokunta katsoo, että kotoutumisen parantaminen ja jo maassa olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ovat tärkeitä keinoja työvoiman lisäämiseksi. Työvoiman saatavuusongelmaan ei ole löydettävissä ratkaisua pelkästään kotimaisen työvoiman työllisyysasteen nostolla, vaan tarvitaan myös keinoja työperäisen maahanmuuton lisäämiseksi. Tärkeää on myös, että viranomaiset valvovat, että työmarkkinoilla toimitaan rehellisesti ja noudatetaan työehtoja ja lakeja. 

06.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 250 000 euron määrärahaa, joka liittyy vankeuslain ja tutkintavankeuslain tupakointia koskevien säännösten muuttamista koskevaan hallituksen esitykseen (HE 165/2020 vp). Koska asian käsittely on edelleen kesken eduskunnassa, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

25.Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tiedonhallinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 3,8 milj. euron määrärahaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisen käsittelyn toimeenpanoon. Koska asiaa koskevan hallituksen esityksen (HE 212/2020 vp) käsittely on edelleen kesken eduskunnassa, mainittu määräraha poistetaan momentilta. 

04.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sote-alan laaturekistereiden ylläpito on säädetty THL:n lakisääteiseksi tehtäväksi 1.5.2019 voimaan tulleella lainmuutoksella (553/2019). Laaturekistereitä on pilotoitu, ja pysyvä toiminta voisi alkaa vuonna 2021, mutta sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä huolimatta talousarvioesitykseen ei sisälly toiminnan vaatimaa pysyvää rahoitusta. Ilman lisärahoitusta laaturekisteriin liittyvät pilotit voivat jatkua jonkin aikaa, mutta kansallisena toimintana hanke hidastuu tai pysähtyy kokonaan.  

Valiokunta toteaa, että laaturekisterit ovat yhtenäinen ja kustannustehokas tapa hoidon laadun sekä vaikuttavuuden mittaamiseksi ja parantamiseksi. Ne parantavat potilasturvallisuutta sekä palveluiden yhdenvertaisuutta ja ovat keskeinen työkalu tiedolla johtamisen parantamisessa. Ne tuottavat myös arvokasta aineistoa tieteelliselle tutkimukselle. Koronavirusepidemia on tuonut selvästi esiin pitkäjänteisesti rakennetun ja ajantasaisen tiedonkeruun tarpeellisuuden ja korostanut tarvetta saada vertailukelpoista laatu- ja vaikuttavuustietoa toteutuneista palveluista ja hoidosta.  

Valiokunta lisää 1 400 000 euroa laaturekisteritoimintaan ja korostaa, että toiminnan rahoitus tulee saada pysyvälle pohjalle.  

Momentin määrärahasta osoitetaan 150 000 euroa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnalle (NAPE), joka on Istanbulin sopimuksen edellyttämä pysyvä poikkihallinnollinen koordinaatioelin. Se vastaa Istanbulin sopimuksen toimeenpanon edellyttämien toimenpiteiden yhteensovittamisesta, seurannasta ja vaikutusten arvioinnista. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma 2018—2021 sisältää 46 toimenpidettä, jotka kohdentuvat eri hallinnonaloille.  

Valiokunta toteaa, että toimikunnan rahoituksen tulee olla pysyvä, jotta se pystyy koordinoimaan ja seuraamaan naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi tarvittavien toimenpiteiden vaikuttavuutta ja toimeenpanoa.  

Istanbulin sopimuksen toimeenpano edellyttää monipuolisia toimia, kuten matalan kynnyksen auttamispalveluita, ammattilaisten koulutusta sekä valtakunnallisia seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja palveluja. Se edellyttää myös riittäviä resursseja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiselle työlle, mihin mm. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvova asiantuntijatyöryhmä GREVIO kiinnitti huomiota ensimmäisessä Suomea koskevassa raportissaan syyskuussa 2019. 

Valiokunta lisää momentille 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen velvoitteiden toimeenpanoon.  

Hallitus esittää momentille 46 000 euron lisäystä tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimintaohjelman toimeenpanoon, mikä kattaa noin 0,5 henkilötyövuoden työpanoksen. Tämän lisäksi kunniaan liittyvän väkivallan vastaisen työn koordinaattorin rahoitukseen osoitetaan 100 000 euroa, josta käytetään osa silpomisen estämisen toimintaohjelman jalkauttamistyöhön. 

Edellä mainitun toimintaohjelman (STM:n Julkaisuja 2019:1) tarkoituksena on lisätä ammattilaisten tietoa ja ylläpitää osaamista sekä välittää tietoa riskissä oleville ryhmille. Lisäksi siinä suositellaan aiempaa vahvemmin toimia jo leikattujen tyttöjen ja naisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja heille tarjottavien palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi. Käytännössä tämä edellyttää mm. koulutuksen järjestämistä sosiaali- ja terveydenhuollon ja vastaanottotoiminnan ammattilaisille, hoitopolkujen kehittämistä, tiedotusta sekä yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa.  

Valiokunta katsoo, että resurssit ovat em. lisäyksistä huolimatta edelleen niukat, sillä toimintaohjelman toimeenpano vaatii monipuolisia toimenpiteitä. Valiokunta painottaa myös tutkimustiedon hankkimista silpomisen läpikäyneiden määristä ja silpomisen yleisyydestä Suomessa sekä sen terveysvaikutuksista.  

Valiokunta lisää 100 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen ehkäisyn toimenpideohjelman edistämiseen.  

Saadun selvityksen mukaan harvinaissairauksia on tuhansia, ne ovat hyvin erilaisia ja niitä on noin 300 000 suomalaisella. Niihin kohdistuvat erikoissairaanhoidon kustannukset ovat vajaa 20 prosenttia erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista. Hoito on jakautunut yliopistollista sairaalaa ylläpitäviin sairaanhoitopiireihin, mutta sen rinnalle tarvitaan valtakunnallista koordinaatiota, joka tukee ja luo rakenteet yhteistyölle eri toimijoiden välillä. Valtakunnallisen koordinaation arvioidaan parantavan mm. sairauksien diagnosointia ja hoidon tarpeen arviointia, mikä toisi myös kustannussäästöjä erikoissairaanhoitoon. Koordinaation vahvistaminen on myös eräs painopistealue vuosia 2019—2023 koskevassa harvinaissairauksien kansallisessa ohjelmassa, mutta sille ei ole toistaiseksi voitu osoittaa erillistä rahoitusta.  

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa harvinaissairauksien koordinointiin.  

Yhteenveto:  

Valiokunta lisää momentille yhteensä 2 050 000 euroa, josta osoitetaan 

• 1 400 000 euroa laaturekisteritoimintaan 
• 300 000 euroa Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanoon 
• 100 000 euroa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämisen toimeenpano-ohjelman edistämiseen sekä 
• 250 000 euroa harvinaissairauksien valtakunnalliseen koordinaatioon. 

63.Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ja kuntoutukseen on varattu 6 milj. euroa vuosille 2020—2021, minkä lisäksi vuodelle 2020 osoitettiin kertaluonteinen 1,5 milj. euron lisäys. Hallitus on esittänyt lisäystä myös ensi vuoden määrärahaan, kun talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyy 3 milj. euron korotus päihteitä käyttävien äitien tukemiseen.  

Saadun selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutukseen pääsy on viime kevään jälkeen vaikeutunut ja kuntoutukseen tulevien määrä vähentynyt tuntuvasti, vaikka päihteiden käyttö on tilastojen mukaan lisääntynyt. Syyksi on arveltu neuvolatoiminnan supistumista, mutta myös kuntien antamien maksusitoumusten vähenemistä.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että päihdeäitien kuntoutukseen varataan riittävät resurssit sote-palvelurakenneuudistuksen voimaan tuloon saakka ja että uudistuksessa varmistetaan palvelujen pysyvä ja pitkäjänteinen rahoitus. On niin ikään tärkeää, että hoitoa ja palvelua kehitetään valtakunnallisesti siten, että päihdeongelmaisilla äideillä ja vauvaperheillä on samanlaiset mahdollisuudet laadukkaaseen hoitoon asuinpaikasta riippumatta.  

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 1,2 milj. euroa ruoka-avun järjestämiseen, minkä lisäksi kuluvan vuoden neljänteen lisätalousarvioon sisältyi 2 milj. euron lisämääräraha, jota ei ole vielä julistettu haettavaksi. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hakumenettely käynnistetään heti vuoden 2021 alussa. Lisäksi määrärahan riittävyyttä on edelleen tarpeen seurata, sillä koronaepidemian jatkuessa ruoka-avun tarpeen ja asiakasmäärien arvioidaan vielä kasvavan.  

Valiokunta katsoo, että ruoka-aputoiminta on saatava kestävälle pohjalle, ja on tyytyväinen siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt asiaa koskevan selvitystyön. Siihen sisältyy mm. selvitys nykyisistä toimintatavoista sekä ratkaisuehdotukset ruoka-avun järjestämiseen pidemmällä aikavälillä. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa löydetään toimintamalli, joka edistää konkreettisen ruoka-avun rinnalla myös osallisuutta ja tuen tarpeessa olevien ohjautumista palveluiden piiriin. 

Valiokunta lisää momentille 40 000 euroa pohjoissuomalaisen jäsenkorjauksen tallentamiseen ja tietotaidon ylläpitämiseen.  

60.Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti keliakiakorvauksen palauttamista koskevan selvityksen laatimista sekä korvauksesta aiheutuvien kustannusten huomioon ottamista julkisen talouden suunnitelmassa.  

Sosiaali- ja terveysministeriön laatima ruokavaliokorvauksen palauttamista koskeva selvitys valmistui 21.10.2020. Siinä arvioidaan, ettei keliakiaa sairastavan henkilön ruokavalion noudattamisesta aiheudu siinä määrin merkittäviä kustannuksia, joiden perusteella etuuden myöntäminen olisi tarkoituksenmukaista. Tilanne ei ole muutoinkaan muuttunut oleellisesti vuoden 2016 jälkeen, jolloin ruokavaliokorvaus lopetettiin. Selvityksen mukaan valtion etuuskustannusten arvioidaan olevan runsaat 26 milj. euroa vuodessa, jos kaikille keliaakikoille (noin 2 prosenttia väestöstä) maksettaisiin ruokavaliokorvausta.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että keliakiakorvauksen palauttamista tarkastellaan ja että asia otetaan huomioon kevään 2021 kehysvalmistelun yhteydessä. Keliakia on perinnöllinen tauti, minkä vuoksi keliakiakorvauksen merkitys sairauden hoitamisen kannalta korostuu erityisesti perheissä. On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että hoitamattomasta tai huonosti hoidetusta keliakiasta aiheutuneet lisäsairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle lisäkustannuksia mm. lääkärikäynteinä, tutkimuskuluina, lääkekorvauksina ja sairauspoissaoloina.  

58.Rintamaveteraanien kotiin vietävät palvelut (arviomääräraha)

Luvun 33.50 mukaisiin veteraanipalveluihin ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä noin 241 milj. euroa, josta suurin osa (132 milj. euroa) rintamaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin.  

Viime vuoden lopussa (1.11.2019) voimaan tulleen lainmuutoksen myötä veteraanien kotiin vietävät palvelut muuttuivat lakisääteisiksi. Tälle vuodelle toimintaan osoitettiin noin 180 milj. euroa, minkä lisäksi kunnat ovat hakeneet lisärahoitusta noin 25 milj. euroa. Määrärahan lopullinen käyttö selviää vuoden 2021 alkupuolella. 

Saatujen kokemusten sekä veteraanien määrän vähenemisen perusteella momentin määrärahatarpeen arvioidaan olevan ensi vuonna 132 milj. euroa. Saadun selvityksen mukaan tämän lisäksi momentilta 33.50.56 ohjataan kotona asumista tukeviin palveluihin noin 15 milj. euroa, joten yhteensä kotona asumista tukeviin palveluihin on käytettävissä noin 147 milj. euroa. Määrärahatarvetta koskevan arvion lähtökohtana on, että kaikki veteraanit saavat heille kuuluvat lakisääteiset palvelut.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntien veteraania kohti käyttämissä määrärahoissa on edelleen suuria eroja. On siksi edelleen tärkeää huolehtia kunnille suuntautuvan tiedottamisen ja koulutuksen riittävyydestä.  

32.Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen sekä sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha)

Momentin määräraha on 25 milj. euroa, josta käytetään 4 milj. euroa sosiaalialan yliopistotasoiseen tutkimukseen. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa.  

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen (VTR) rahoitus on laskenut tuntuvasti, sillä vielä 10 vuotta sitten siihen osoitettiin vuosittain 40 milj. euroa, mutta ensi vuonna siis vain 21 milj. euroa. Samalla monet tutkimukseen liittyvät kulut ovat nousseet ja lupa- ja hakemusmenettelyt lisääntyneet, mikä vähentää varsinaisen tutkimustyön resursseja.  

Vaikka ulkopuolinen rahoitus on lisääntynyt, se ei valiokunnan arvion mukaan edistä riittävästi sitä kliinistä tutkimusta, jota tarvitaan palvelujärjestelmän kehittämiseen, kuten palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen ja saatavuuteen sekä kustannusanalyysiin. Tutkimus on keskeisin tapa tehostaa ja parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Myös väestön sosiodemografiset muutokset, ennaltaehkäisyn mahdollisuudet sekä monet pitkäjänteiset terveyspoliittiset tavoitteet edellyttävät tuekseen tutkimusnäyttöä. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoituksen niukkuuden vuoksi erva-alueet rahoittavat VTR-tutkimusta myös kuntien rahoituksella. Esim. HUS-alueen kunnat maksavat kliinisen tutkimuksen kustannuksista noin 15 milj. euroa, kun VTR-rahoituksen osuus on ollut noin 10 milj. euroa.  

Valiokunta viittaa tässä yhteydessä lausumaan, jonka eduskunta hyväksyi käsitellessään vuoden 2020 talousarvioesitystä (VaVM 20/2019 vp — HE 29/2019 vp, HE 89/2019 vp). Siinä eduskunta edellytti, että tutkimusrahoituksen riittävyys varmistetaan uudessa sote-rakenteessa. Lisäksi eduskunta edellytti, että valtion tutkimusrahoitusta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan ja saatetaan takaisin kasvu-uralle väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen varmistamiseksi. 

Valiokunta painottaa asian tärkeyttä ja edellyttää, että tutkimusrahoitusta koskeva ratkaisu on löydettävä ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.  

Valiokunta viittaa myös hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan voimavarat terveyden- ja sosiaalihuollon tutkimukseen ja kehittämiseen turvataan pitkäjänteisesti. Hallitusohjelmassa korostetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja johtamisen kehittämistä tutkittuun tietoon ja tiedolla johtamiseen perustuen. Valiokunta toteaa, että tämä korostaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan merkitystä palvelujärjestelmän uudistamisessa.  

Hoitotyön tutkimusta rahoitetaan momentilta 33.03.04, jossa siihen on varattu 388 000 euroa. Tämä on hieman vähemmän kuin viime vuosina, jolloin rahoitus on ollut 396 000—400 000 euroa.  

Valiokunta korostaa hoitotyön tutkimuksen kestävää rahoitusta, sillä tutkimus tuottaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, joilla yhtenäistetään hoitotyön käytänteitä tutkimusperusteisesti. Tavoitteena on mm. parantaa hoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä vähentää tutkimusnäytöllä todennettuja virheellisiä, kustannustehottomia ja potilaan kannalta merkityksettömiä hoitokäytänteitä. Näyttöön perustuva hoitotyö edistää potilaan ja asiakkaiden hyvän hoidon ja tasa-arvoisen kohtelun sekä laadukkaan ja turvallisen hoidon toteutumista. Se lisää myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.  

Valiokunta viittaa myös edellä momentin 33.03.04 kohdalla todettuun ja painottaa laaturekistereiden merkitystä hoidon laadun sekä vaikuttavuuden parantamiseksi. 

35.Valtion rahoitus Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön opiskeluterveydenhuoltoon (siirtomääräraha 2 v)

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto muuttuu 1.1.2021 alkaen, jolloin vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy Kansaneläkelaitokselle Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) vastatessa niiden tuottamisesta. Säätiön tuottamat opiskeluterveydenhuollon palvelut ovat myös ammattikorkeakouluissa opiskelevien käytössä.  

Valiokunta korostaa hoitopolkujen toimivuutta myös tilanteissa, joissa opiskelija jää tämän järjestelmän ulkopuolelle. Uusi lainsäädäntö ei koske mm. Suomeen tulevia vaihto-opiskelijoita, täydentävässä koulutuksessa olevia opiskelijoita eikä avoimen yliopiston opiskelijoita.  

38.Valtionavustus julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon covid-19-kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 1,6 mrd. euroa, josta osoitetaan 1,4 mrd. euroa koronaviruksen testaukseen ja jäljittämiseen ja 30 milj. euroa koronaviruksen testausteknologiaan. Lisäksi määrärahasta osoitetaan 30 milj. euroa rajanylityspaikkojen terveysturvallisuuden vahvistamiseen ja 200 milj. euroa kuntien, kuntayhtymien ja Ahvenanmaan maakunnan muiden välittömien covid-19-kustannusten korvaamiseen.  

Kuntien ja sairaanhoitopiirien kannalta on tärkeää, että hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät kustannukset, kuten testaukseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot. Kyseiset menot korvataan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa arvioidun mukaisesti testaamiseen ja jäljittämiseen ehdotettu määräraha on riittävä valtakunnallisen testausstrategian toteuttamiseen. Sen sijaan sairaanhoitopiireille ehdotetun 200 milj. euron määrärahan arvioidaan olevan vielä riittämätön tulojen menetyksestä ja hoitovelan purkamisesta syntyneisiin kustannuksiin.  

Koronaepidemia on vähentänyt merkittävästi sekä kiireettömän hoidon että erikoissairaanhoidon saatavuutta, kun henkilöstöä on siirretty epidemian ehkäisyyn ja hoitoon. Lisäksi monet potilaat ovat itse peruneet sovittuja hoitoaikoja. Myös monen potilasryhmän tutkimus ja hoidon aloitus on viivästynyt, mikä voi huonontaa hoidon lopullista tulosta ja siten aiheuttaa myös lisäkuluja raskaampina ja kalliimpina hoitoina. 

Valiokunta toteaa, että kuntataloutta on vahvistettu tuntuvasti vuoden 2020 aikana, minkä lisäksi valtionosuuksia korotetaan koronaepidemian vuoksi myös ensi vuodelle. Lisäksi sairaanhoitopiireille on osoitettu vuoden 2020 aikana 400 milj. euron lisärahoitus koronakriisin aiheuttamiin kustannuksiin. Epidemian jatkuessa on kuitenkin selvää, että resurssien riittävyyttä on edelleen seurattava ja varmistettava, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan myös kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta. On niin ikään kiinnitettävä huomiota alueellisiin eroihin, sillä hoidon saatavuuden ongelmat vaihtelevat alueittain, minkä lisäksi alueiden rahoitusmallit sairaanhoitopiirien ja niiden jäsenkuntien välillä eroavat osin toisistaan. Kyse ei ole yksinomaan lisärahoituksen tarpeesta, vaan myös osaavan henkilöstön riittävyydestä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että sekä julkisten että yksityisten toimijoiden resurssia hyödynnetään hoitojonojen purkamisessa. 

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että hallitus aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan sote-palveluiden saatavuutta tukevan uudistuskokonaisuuden valmistelun. Hallitus on myös sitoutunut purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 milj. euron kokonaisuudella vuosina 2021—2023.  

39.Palvelurakenteen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 128,3 milj. euroa, josta suurin osa käytetään Tulevaisuuden sote- ja terveyskeskusohjelmaan. Määrärahalla vahvistetaan nykyistä palvelurakennetta ja parannetaan peruspalvelujen saatavuutta, ikäihmisten hoitoa ja hoivaa sekä kehitetään mielenterveyspalveluja mielenterveysstrategian mukaisesti. Sote-keskus-ohjelman toimenpiteillä tähdätään myös osaltaan hoitotakuun toteuttamisen edellytysten parantamiseen, mihin on varattu sekä tälle että ensi vuodelle 60 milj. euroa. Lisäksi määrärahaa käytetään mm. kuntoutuksen kehittämiseen (4 milj. euroa) sekä työkykyohjelman resursointiin (1,4 milj. euroa).  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan perustason mielenterveyspalveluiden resursseissa, palveluvalikoimassa, osaamisessa sekä hoitoketjujen toimivuudessa on huomattavia puutteita, jotka ovat koronaepidemian vuoksi edelleen pahentuneet. Merkittävimmät puutteet ovat etenkin niiden nuorten, työikäisten ja ikääntyvien kohdalla, joilla ei ole mahdollisuuksia hyödyntää työ- tai opiskeluterveydenhuollon tarjoamia palveluja. Myös lasten ja nuorten mielenterveyden lähipalvelut ovat riittämättömät. Peruspalveluiden toimimattomuus heijastuu kuormituksena ja hoitojonoina edelleen erikoissairaanhoitoon.  

Valiokunta pitää välttämättömänä, että mielenterveyspalveluiden saatavuutta vahvistetaan perusterveydenhuollossa. Palvelujen parantamiselle antaa hyvän pohjan vuosille 2020—2030 laadittu kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6). Ensivaiheessa strategian toimeenpano painottuu mm. palvelujen kehittämiseen, ja tavoitteena on, että vuonna 2022 perustason palveluissa on käytössä vaikuttavaksi todetut menetelmät eri ikäryhmien yleisimpien mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn ja varhaiseen hoitoon.  

Valiokunta korostaa ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittämistä sekä niiden rinnalla toimivien päihde- ja sosiaalityön palvelujen lisäämistä. Valiokunta kiirehtii perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentamista koskevan hankkeen etenemistä ja pitää välttämättömänä, että siihen sisältyy myös mielenterveyden häiriöiden perustason hoito. On myös määriteltävä selkeästi, mitkä mielenterveyden palvelut sisältyvät perustason hoitoon, sekä huolehdittava koulutetun henkilöstön riittävyydestä ja koulutusmahdollisuuksista. 

Valiokunta painottaa mielenterveyspalveluiden parantamista myös julkisen talouden näkökulmasta. Mielenterveyden häiriöt ovat jo merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. OECD:n raportin (Health at a glance: Europe 2018) mukaan mielenterveyden suorat ja epäsuorat kustannukset ovat Suomessa OECD-maiden suurimpien joukossa, vuositasolla noin 11 mrd. euroa. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja varhainen tunnistaminen on tärkeää paitsi yksilöiden ja heidän läheistensä näkökulmasta myös julkisen talouden kannalta. Avun tarve on kasvanut entisestään koronakriisin aikana, ja kriisin jäljet näkyvät kansantaloudessa pitkään, jos ongelmiin ei puututa ajoissa. 

Valiokunta ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä: 

Koronaepidemia on vaikuttanut kielteisesti monien lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään, ja etenkin perheiden eriarvoisuus on lisääntynyt. Myös monien palvelujen saatavuus ja käyttö on heikentynyt. Esim. äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa jäi maalis—elokuussa 2020 puuttumaan lähes 590 000 vastaanottokäyntiä. Myös palvelujen alueellisessa saatavuudessa on ollut suuria eroja, kun henkilöstö on monilla paikkakunnilla joutunut siirtymään koronatehtäviin. Alaikäisten patoutunut avun tarve on syksyn aikana alkanut purkautua myös lastensuojeluun.  

Valiokunta korostaa myös tässä yhteydessä ennaltaehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen parantamista. On myös tärkeä vahvistaa moniammatillisia palveluja, joissa arvioidaan sektorirajat ylittäen mm. sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sivistys- ja nuorisotoimeen liittyvien palveluiden tarve. Voimavaroja tarvitaan näin ollen mm. neuvoloihin, opiskeluhuoltoon, perhepalveluihin sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Valiokunta toteaa, että tehokkaat ja toimivat perustason palvelut ovat myös osa lastensuojelua, millä voidaan vähentää raskaampien palveluiden tarvetta. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että vuoden 2020 lisätalousarvioissa kunnille on osoitettu merkittäviä lisäresursseja, joista nimenomaan lasten, nuorten ja perheiden palveluihin osoitettiin 112,3 milj. euroa (VaVM 13/2020 vp — HE 88/2020 vp). Tämä oli osa laajempaa lasten ja nuorten hyvinvointipakettia, johon osoitettiin yhteensä noin 320 milj. euron rahoitus. Vuoden 2021 talousarviossa myös lastensuojelun ja sen valvonnan voimavaroja lisätään, kun lastensuojelun jälkihuollon laajentaminen korottaa kuntien valtionosuutta 12 milj. eurolla (28.90.30) ja lastensuojelun valvontaa vahvistetaan yhdellä henkilötyövuodella (33.02.05). 

Koronakriisillä on kuitenkin kauaskantoisia vaikutuksia lasten ja nuorten elämään, jolloin tarvitaan kokonaisvaltainen suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Jatkotoimien arviointia varten on tärkeää, että kansallisen lapsistrategian valmistelussa on tarkasteltu koronakriisin vaikutuksia lasten oikeuksiin ja asemaan. Lasten ja nuorten hyvinvointi koronakriisin jälkihoidossa. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:21 Jo julkaistua, lähinnä alustavia havaintoja ja akuutteja vaikutuksia käsittelevää raporttia täydennetään vielä kuluvan vuoden aikana valmistuvalla jatkoraportilla.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös lapsiin vaikuttavan lainsäädännön valmistelussa laadittavien vaikutusarvioiden kattavuuteen.  

Iäkkäiden palvelujen parantamiseksi on ryhdytty useisiin toimenpiteisiin, mm. ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön mitoitusta koskeva lainmuutos astui voimaan 1.10.2020, josta lähtien henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan 1.4.2023. Samalla (1.10.2020) tulivat voimaan myös säännökset välittömän asiakastyön ja välillisen työn erottamisesta sekä henkilöstön rakenteesta ja osaamisesta. Näin varmistetaan, että välittömään asiakastyöhön on käytettävissä asiakkaiden tarpeita vastaava henkilöstöresurssi. Uusien tehtävien (iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoitus) vuoksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan ensi vuonna 52,8 milj. eurolla.  

Valiokunta on tyytyväinen myös vuosille 2020—2023 laadittuun laatusuositukseen sekä poikkihallinnolliseen Ikäohjelmaan, jotka julkaistiin 1.10.2020. Molempien julkaisujen teema-alueet käsittelevät mm. toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, ikäystävällistä asumista sekä asiakaslähtöisesti toteutettuja palveluja.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistusten toimeenpanoa seurataan ja että eri teema-alueiden toimenpiteille osoitetaan riittävät resurssit. On tärkeää, että palvelujärjestelmää kehitetään taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäväksi järjestelmäksi, joka edistää ikääntyneiden hyvinvointia, toimintakykyä ja kotona selviytymistä.  

Samalla on huolehdittava, että iäkkäiden palvelujen toimivuus ja oikea-aikaisuus varmistetaan myös poikkeustilanteissa. Saadun selvityksen mukaan noin viidennes kunnista ja kuntayhtymistä rajoitti viime keväänä kotihoidon käyntejä ainakin osalta vanhusasiakkaita. Epidemia sulki myös harrastus- ja päivätoimintaa, mikä lisäsi iäkkäiden yksinäisyyttä ja eristäytyneisyyttä. Myös omaishoidon ja saattohoidon palvelut supistuivat, mahdollisuudet intervallihoitoon vähenivät, minkä lisäksi monet vammaisten tarvitsemat palvelut vähenivät. 

Vanhuspalvelujen uudistamisen toisen vaiheen teemat painottuvat mm. kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, johon momentin määrärahasta on varattu 22 milj. euroa. Valiokunta pitää näitä painopisteitä perusteltuina ja korostaa, että jatkovalmistelussa varmistetaan kuntien mahdollisuudet suoriutua tehtävistään.  

Mitä tulee omaishoidon kehittämiseen, valiokunta muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuolto kuormittuisi kestämättömästi ilman omaishoitajien panosta. Tuoreen tutkimuksenKeväjärvi, Lindholm, Reiman: ”Että joku näkee mut — omaishoitajan hyvinvointi ja tarpeet”. Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisu 36/2020 mukaan iäkkäiden hoidon kustannukset Suomessa olisivat ilman omaisten apua 3,1 mrd. euroa enemmän kuin nykyisin. Omaishoidon kehittäminen on siten perusteltua niin inhimilliseltä kuin myös kansantalouden kannalta, joten sen resursointiin on tärkeä kiinnittää huomiota myös pitkällä aikavälillä. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että omaishoidon palvelut on usein suunnattu ikäihmisille, vaikka omaishoidon tuella hoidetaan myös lapsia. Jatkossa on tarpeen arvioida lapsiperheille sopivia palveluja. Valiokunta kiinnittää samalla huomiota siihen, että kolmannes (28 %) työvoimasta huolehtii työnsä ohessa sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi apua tarvitsevasta läheisestään. Jatkossa on siksi tärkeä selvittää mahdollisuudet ja tarpeet sellaiseen ennaltaehkäisevään tukeen, jolla voitaisiin helpottaa työssä käyvän väestön jaksamista ja vähentää osaltaan ennenaikaista työelämästä poistumista.  

Momentin määrärahaa (vuoden 2020 talousarviossa 200 000 euroa) käytetään myös toimiin, joilla parannetaan ruotsin kielen asemaa pääkaupunkiseudun hoito- ja hoivapalveluissa. Valiokunta kiirehtii määrärahan käyttämistä ruotsin kielen taitoa parantaviin toimiin ja painottaa riittävän kielikoulutuksen huomioon ottamista myös kuntien järjestämässä henkilöstökoulutuksessa.  

52.Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Turvakotitoiminta siirtyi valtion vastuulle vuonna 2015, minkä jälkeen määrärahatasoa on nostettu 8 milj. eurosta ensi vuoden 23,6 milj. euroon. Vuonna 2022 määrärahaan on tarkoitus tehdä vielä miljoonan euron pysyvä korotus, jolloin se nousisi edelleen 24,6 milj. euroon. Turvakotien määrä on noussut viime vuosina 19 turvakodista 29:ään, ja turvakotien perhepaikkoja on lisätty 114 perhepaikasta 211:een. Tällä hetkellä jokaisessa maakunnassa sijaitsee vähintään yksi turvakoti.  

Ns. Istanbulin sopimus (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi) edellyttää, että tarjolla on riittävästi turvakotipaikkoja. Euroopan neuvoston asukaslukuun perustuvan suosituksen mukaisesti Suomessa tulisi olla 500 turvakotien perhepaikkaa. Kyseessä on kuitenkin laskennallinen suositus, jossa ei huomioida maan väkivaltatilannetta eikä muita erityispiirteitä. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että THL on tekemässä selvitystä, jossa arvioidaan turvakotipaikkojen todellinen tarve ja siihen liittyvät kustannukset. Näiden tietojen pohjalta on mahdollista arvioida lisäpaikkojen tarvetta, niiden alueellista kattavuutta sekä valtion rahoituksen riittävyyttä. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös turvakotien esteettömyyteen.  

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseen sekä turvakotien esteettömyyden parantamiseen.  

Istanbulin sopimuksen toimeenpano edellyttää riittävien turvakotipaikkojen lisäksi myös muita toimia, kuten matalan kynnyksen auttamispalveluita, ammattilaisten koulutusta sekä valtakunnallisia seksuaalirikosten uhreille tarkoitettuja palveluja. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön tarvitaan riittävät resurssit sekä myös pysyvät rakenteet, joilla varmistetaan työn pitkäjänteisyys. Tämä edellyttää myös järjestötyön turvaamista, sillä monilla järjestöillä on keskeinen tehtävä mm. matalan kynnyksen tukipalveluiden järjestämisessä.  

Valiokunta viittaa momenteille 25.01.50 sekä 33.03.04 tehtyihin määrärahalisäyksiin, jotka on osoitettu mm. naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaa tekeville järjestöille sekä THL:lle tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen estämiseen liittyvän toimenpideohjelman toimeenpanoon.  

20.Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määräraha on 30,9 milj. euroa, minkä lisäsi vuoden 2020 lisätalousarvioissa rokotteiden hankintaan on osoitettu noin 213 milj. euroa. Kun koronarokote on saatavilla, sitä tarjotaan koko väestölle erikseen päätettävän järjestyksen mukaisesti.  

Valiokunta painottaa määrärahan riittävyyttä ja pitää tärkeänä, että myös kansallista rokotetutkimusta edistetään. Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa (VaVM 6/2020 vp — HE 66/2020 vp) Suomen Akatemialle on jo osoitettu 10 milj. euron myöntövaltuus kansallisen covid-19-rokote- ja lääkekehitystutkimuksen tukemiseen ja uusien koronavirusrokotteiden ja -lääkkeiden tehon, turvallisuuden ja vaikuttavuuden tutkimiseen. Myös toimintansa ensi vuonna käynnistävät kansallinen rokotetutkimuskeskus (StVM 40/2020 vp —HE 224/2020 vp) ja kansallinen lääkekehityskeskus edistävät osaltaan rokote- ja lääkekehitystä sekä alan osaamista. 

50.Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (arviomääräraha)

Sosiaali- ja terveysministeriön kautta jaettaviin ns. STEA-avustuksiin esitetään 362,4 milj. euroa, joka on noin 17,6 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määrärahataso vastaa kuitenkin vuoden 2019 rahoitustasoa, jota on pidetty lähtökohtana rahapelituottojen kompensaatiossa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että järjestöjen toimintaedellytykset varmistetaan, kun arvioidaan rahapelitoiminnan tuottojen kompensointia ja edunsaajien asemaa. Jatkossa on selvitettävä mm. järjestöjen ja valtion rahoittaman toiminnan rajapinnalla olevien toimintojen asema ja rahoitus.  

01.Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää tarpeellisena, että momentin määrärahaa (esitetty 35,163 milj. euroa) on kahden viime vuoden aikana korotettu (noin 9 milj. euroa) hallinnonalan lisääntyneiden tehtävien myötä. Momentilta maksetaan mm. päätöksentekoa palvelevia selvityksiä, arviointeja ja tutkimusta (ns. Teas-määrärahat), luonnonsuojelun ICT-menoja sekä jätteiden sähköisen markkinapaikan kehittämistä. 

Valiokunta kiinnittää saamansa selvityksen perusteella huomiota siihen, että ministeriössä on erityisesti tarve selvittää nopealla aikataululla säämuutosten vaikutusta rakennuskantaan ja rakentamisen ohjaukseen. On välttämätöntä, että hallitus huolehtii selvityksen rahoituksesta, jotta vältytään uusilta home- ja kosteusvaurioilta.  

Valiokunta nostaa lisäksi tässä yhteydessä esiin, että osassa ELY-keskuksia (momentti 32.01.02), erityisesti Uudellamaalla, ympäristövastuualueiden resurssitilanne on vaikea. Ympäristönsuojelun valvonnan voimavaravajetta voidaan osittain paikata digitalisoinnilla ja toteuttamalla hallitusohjelman mukainen yhden luukun periaate, mutta eläköitymisen myötä tarvitaan myös uutta henkilöstöä.  

65.Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 2,13 milj. euroa. Vuoden 2020 rahoitukseen verrattuna momentilta on vähennetty eduskunnan siihen lisäämä 100 000 euron määräraha Metsästäjäliitolle. 

Valiokunta toteaa, että momentin määrärahalla valtakunnalliset luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöt sekä asunto- ja rakennusalan järjestöt tekevät merkittävää ja arvokasta työtä. Varsin rajallisella rahoituksella on voitu tehokkaasti tukea kansalaisyhteiskunnan toimijoita kansalaisten ympäristötietouden lisäämiseksi sekä erilaisten luonto-, ympäristö-, rakennus- ja asuntoalan toimien toteuttamiseksi.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota vuonna 2018 Pidä Saaristo Siistinä ry:lle huoltoaluksen hankintaan myönnettyyn 500 000 euron määrärahaan (3 vuoden siirtomääräraha). Hanke on viivästynyt, eikä rahoitus ole enää käytössä vuonna 2021. Valiokunta pitää tärkeänä, että aluksen hankinta pystytään varmistamaan. 

Valiokunta lisää siten momentille 700 000 euroa, josta osoitetaan 500 000 euroa Pidä Saaristo Siistinä ry:n alushankintaan, 100 000 euroa Metsästäjäliitto ry:lle lintukosteikkojen kunnostukseen ja 100 000 euroa Ympäristökasvatusjärjestö FEE Suomi ry:lle. 

21.Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentilta esitettävästä 38,340 milj. eurosta 28 milj. euroa on tarkoitus kohdentaa Helmi-elinympäristöohjelman toteuttamiseen. Vuonna 2021 ohjelman rahoitukseen esitetään yhteensä 54,5 milj. euroa (käsiteltävän momentin lisäksi 14,5 milj. euroa momentilta 35.10.52 Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät ja 12 milj. euroa momentilta 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot).  

Valiokunta korostaa, että Helmi-ohjelman toimet ovat keskeisiä tehostamista vaativia keinoja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilan parantamiseksi. Osa toimista vahvistaa samalla hiilinieluja ja -varastoja. Laaja ohjelma on käynnistynyt ympäristöhallinnossa vuonna 2020 kaikkien teemojen osalta. Esimerkiksi soita on suojeltu yli 2 000 hehtaaria, ennallistamistyöt on käynnistetty noin 1 800 hehtaarin suoalalla ja linnustokartoituksia on tehty noin 90 lintuvesikohteessa. Myös perinnebiotooppien inventointi jatkuu koko maassa.  

Valiokunta pitää myönteisenä, että vuonna 2021 ohjelma laajenee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteiseksi ohjelmaksi, jossa asetetaan tavoitteet vuoteen 2030 saakka sekä suojelualueille että niiden ulkopuolelle. Jo vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriön kosteikko-ohjelmaa (Sotka) on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Helmi-ohjelman kanssa. 

22.Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 24,435 milj. euroa, joka on 3,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että Itämeren ja sisävesien ravinne- ja kiintoainekuormitus on saatu käännettyä laskuun meren- ja vesienhoidon toimilla. Kuormitushistoria ja nykykuormitus eivät kuitenkaan mahdollista hyvän tilan saavuttamista ilman lisätoimenpiteitä, sillä ilmastonmuutoksesta aiheutuva sademäärien kasvu ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Valiokunta pitää siten tarpeellisena, että esitetystä määrärahasta yhteensä yli 12 milj. euroa kohdistetaan Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen pitkäjänteisten ja poikkihallinnollisten toimien toteuttamiseksi sekä valuma- että merialueella. 

Vesiensuojelun tehostamisohjelma (Veden vuoro -ohjelma) vauhdittaa vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimeenpanoa. Arvio ohjelman kustannuksista vuosina 2021—2023 on 39 milj. euroa, josta 15 milj. euroa esitetään vuodelle 2021 (käsiteltävän momentin lisäksi momenteille 35.10.61 ja 35.10.20). 

Ohjelman merkittävänä tavoitteena on mm. vähentää maatalouden ravinnekuormitusta, kehittää maa- ja metsätalouden vesien hallintaa, kunnostaa vesistöjä ja vahvistaa alueellisia asiantuntijaverkostoja. Valiokunta pitää edelleen tarpeellisena myös toimenpiteitä, joilla vähennetään vesiin päätyvän muovin ja muiden haitallisten aineiden määrää sekä kehitetään kaupunkivesien hallintaa. Samoin tärkeää on Itämeren hylkyjen kartoittaminen ja tyhjentäminen öljystä meriympäristön pilaantumisriskin vähentämiseksi (mom. 35.10.20). 

Momentille esitetään lisäksi mm. 2,35 milj. euron rahoitusta maaperän suojeluun ja pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostustoimintaan sekä toiminnan kehittämiseen. Tästä 1,0 milj. euroa kohdennetaan kaivannaisjätealueiden kohdekohtaisiin tutkimuksiin. Valiokunta korostaa, että ennen valtion rahoituksen myöntämistä on välttämätöntä varmistaa, ettei jokin muu maksukykyinen taho ole vastuussa kohteen kunnostamisesta. 

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että hallitus täydensi esitystään ja lisäsi momentille uuden käyttötarkoituksen, jonka myötä määrärahaa saa käyttää myös ekologisen kompensaation pilotoimiseen. 

52.Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 66,142 milj. euroa, joka on 4,82 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa ja lähes 30 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2019 tilinpäätöksessä. 

Valiokunta pitää perusteltuna Metsähallituksen Luontopalvelujen rahoituksen tuntuvaa korotusta vuodesta 2019, mikä muodostuu perusrahoituksen nostamisesta (9,5 milj. euroa) ja ns. tulevaisuusinvestointirahasta (25,2 milj. euroa). Korotus vahvistaa Luontopalveluiden toimintaedellytyksiä ja lisää myös valmiuksia hakea hankerahoitusta mm. EU:n tulevalla rahoituskaudella kasvavasta Life-rahastosta. Perusrahoitusta on jatkossakin syytä tarkistaa, jotta se vastaa luonnonsuojelualueverkoston laajentumisen ja uusien kansallispuistojen myötä kasvaviin alueiden hoitokuluihin.  

Luonnonsuojelualueiden kävijämäärät ovat nousseet viime vuosina nopeasti. Koronakriisi lisäsi entisestään alueiden vetovoimaa ja kotimaan luontomatkailua. Alueiden kestävyys ja luontoarvojen turvaaminen edellyttävät, että kävijöiden ohjaaminen, reitit ja retkeilyä palvelevat rakenteet ovat kunnossa. Alueiden kunnossapidolla tuetaan myös aluetaloutta ja työllisyyttä sekä kävijöiden terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. 

Erityisesti ns. tulevaisuusinvestointirahaa ohjataan vuonna 2021 luontokohteiden rakennetun omaisuuden korjausvelan suunnitelmalliseen purkamiseen. Toimissa priorisoidaan kulutuskestävyyden kannalta herkkiä kohteita ja vilkkaassa käytössä olevia alueita. Jo myönnetyillä ja nyt esitettävillä määrärahoilla Metsähallitus pystyy vähentämään aiemmin muodostunutta korjausvelkaa (32 milj. euroa vuonna 2018) arviolta 8—9 milj. euroon. 

Valiokunta kiinnittää edellisvuosien tapaan (kuten VaVM 20/2019 vp — HE 29/2019 vp, HE 89/2019 vp) huomiota myös siihen, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden mittavaan korjausvelkaan ei ole löytynyt kokonaisratkaisua, vaikka muutamia kohteita onkin pystytty kunnostamaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että ratkaisua etsitään edelleen aktiivisesti mm. valtion kiinteistöstrategian päivityksen jatkotyössä, eikä myöskään suljeta pois yksityisen rahoituksen hyödyntämistä. 

Valiokunta nostaa lisäksi esiin Luontopalveluissa valmisteilla olevan hakemuksen ”Saimaan norppasaaristot” Unescon maailman luonnonperintökohteeksi. Tavoitteena on, että maailmanperintökomitea saisi esityksen päätettäväkseen vuonna 2024. 

Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 800 000 euroa. Tästä 1 700 000 euroa osoitetaan kansallispuistojen ja luonnonsuojelualueiden sekä muiden luonto- ja retkeilykohteiden kunnostamiseen ja rakentamiseen seuraavasti: 

• Merenkurkun maailmanperintöalueella sijaitsevan Björkö—Panike-vaellusreitin kehityssuunnitelman toteuttamiseen 600 000 euroa 
• Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin pyöräilymatkailureitistön ja -palvelujen kehittämiseen 50 000 euroa 
• Salamajärven reittien kunnostukseen, sorastus ja pitkospuut 60 000 euroa 
• Martimoaavan luonnonsuojelualueen vierailukohteet, pitkospuiden rakentaminen 200 000 euroa 
• UKK-kansallispuiston lähtöportin ja alueen rakentaminen 150 000 euroa 
• Sanginjoen luonnonsuojelualueen retkeilyrakenteiden kehittäminen 200 000 euroa 
• Itärajan retkeilyreitti Hossa-Martinselkonen, Murhinsalon alue sekä taukopaikat Murhinsalosta etelään, Ylä-Kainuun autiotuvat 170 000 euroa 
• Pesiön retkeilyreitin kunnostus ja opaskylttien päivitys 10 000 euroa 
• Säynäjäsuon retkeilyreitti, wc-tilat ja reitin länsipuolen pitkosten uusinta 40 000 euroa 
• Hyrynsalmen retkeilyreitit, Vuorilampi, Ypykkälampi/Vorlokki kunnostus 45 000 euroa 
• Puolangan retkeilyreitit, kunnostus ja taukopaikat 40 000 euroa 
• UKK-reitin kunnostaminen Ukkohalla-Paljakka matkailukeskusten välillä 35 000 euroa. 

Näiden lisäksi osoitetaan 100 000 euroa kulttuuriarvojen kunnostamiseen ja näyttelytoimintaan (Hytermän kivirakenteet ja Riihisaaren näyttely), joilla edistetään Saimaan hyväksymistä Unescon luonnonperintökohteeksi.  

61.Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää momentille esitettävää määrärahaa (18,767 milj. euroa) erittäin tärkeänä, koska sillä toteutetaan hallinnonalan käytännön toimenpiteitä mm. vesien ja meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Määräraha jaetaan avustuksena, ja suurin osa siitä (12 milj. euroa) kohdistetaan vesiensuojelun tehostamisohjelman toteuttamiseen, jota on kuvattu momentin 35.10.22 yhteydessä.  

Valiokunta painottaa myös, että ratkaisut vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat usein alueellisia tai paikallisia, jolloin paikallisväestön sitoutuminen ja tuki ovat tulosten saavuttamisen kannalta tärkeitä. Myös toimien monipuolisten hyötyjen synergiaa on syytä korostaa: samat toimet voivat edistää ravinne- ja energiaomavaraisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää, vesiensuojelua, maan kasvukuntoa ja hiilivarastoa sekä luonnon monimuotoisuutta. 

Momentilta rahoitetaan lisäksi mm. tärkeää puurakentamisen ohjelmaa (2 milj. euroa), jolla lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä. Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat kaupunkimaiseen rakentamiseen, kuten kerrostalot ja lisäkerrosten rakentaminen, julkiseen rakentamiseen ja suuriin puurakenteisiin sekä alueellisten osaamiskeskusten muodostamiseen. 

Valiokunta lisää momentille vesistöjen ja kosteikkojen kunnostamiseen yhteensä 300 000 euroa korostaen Tuusulanjärven, Kortesjärven Saarijärven, Saarijärven reitin kosteikkojen ja Reisjärven kunnostushankkeita ja inventointia.  

Valiokunta viittaa lisäksi vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon, jossa momentin perusteluja täydennettiin siten, että määrärahaa (13 milj. euroa) saa käyttää mm. kuntien lähivirkistysalueiden ja viheralueiden kunnostamisesta aiheutuviin menoihin. Valiokunta pitää tarpeellisena, että hallitus varaa vastaavaan tarkoitukseen lisäpanostuksen myös vuoden 2021 lisätalousarvioesityksessä.  

63.Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Suuri osa (33 milj. euroa) momentille esitettävästä määrärahasta (56,130 milj. euroa) osoitetaan Metso-ohjelman toteuttamiseen.  

Valiokunta toteaa, että maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuva Metso-ohjelma on edennyt ympäristöministeriön osalta aikataulussa. Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän periaatepäätöksen mukaan hallinnonalan tavoitteena on suojella 96 000 hehtaaria arvokkaita metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Lokakuussa 2020 tavoitteesta oli toteutettu 80 prosenttia. Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelu lisää samalla metsään sitoutuvan hiilen määrää, mikä tukee osaltaan myös ilmastotavoitteita. 

01.Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta vähentää momentilta 400 000 euroa, joka on kohdistettu asumisoikeuslainsäädännön uudistamisen toimeenpanoon. Muutosta koskevan hallituksen esityksen (HE 189/2020 vp) käsittely eduskunnassa on viivästynyt, joten lait eivät tule voimaan talousarvioesityksen vaatimassa aikataulussa.  

55.Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 6,25 milj. euroa asuinrakennusten ja asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1087/2016) mukaisiin avustuksiin sekä ikääntyneiden toimenpideohjelmaan liittyviin avustuksiin. Talousarvioesityksen lisäksi avustuksia esitetään myönnettäväksi Valtion asuntorahaston varoista 27,6 milj. euroa. Yhteensä rahoitus nousee 33,85 milj. euroon, kun vastaava summa oli 28,9 milj. euroa vuonna 2020. 

Valiokunta pitää esitettäviä korjausavustuksia erittäin hyödyllisinä, koska niiden avulla pystytään edistämään vanhusten ja vammaisten kotona asumista. Esteetöntä liikkumista tukevat myös hissien jälkiasennukset ja hissien perusparannuksen yhteydessä tehtävät esteettömyyskorjaukset. 

Valiokunta pitää hyvänä, että avustuksia voidaan lisäksi myöntää kosteus- ja mikrobivaurioituneiden sekä sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimukseen ja perusparannuksen suunnitteluun. Hallitusohjelman mukaista linjausta tukee myös keväällä 2021 valmistuva hanke (Sisäilmaongelmista kärsivien auttaminen ja tukeminen), jonka tarkoituksena on selvittää mm. asumisterveysloukkutilanteisiin joutuneiden henkilöiden lukumäärää ja heidän tukemistaan.  

60.Siirto Valtion asuntorahastoon

Asuntotuotannon korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi esitetään 1,8 mrd. euroa, mikä on kaikkien aikojen ennätystaso ja 390 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2020 varsinaisessa talousarviossa. Valtuus mahdollistaa arviolta 9 300 asunnon rakentamisen.  

Yhteensä Valtion asuntorahastosta esitettävien valtuuksien määrä kohoaa 2,185 mrd. euroon, kun korkotukivaltuuksien lisäksi otetaan huomioon valtion takausvaltuudet täytetakauksellisen välimallin vuokrataloihin (285 milj. euroa) ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainoille (100 milj. euroa). 

Valiokunta pitää esitettyjä valtuuksia tarpeellisina ja korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden korotusta perusteltuna. Rakentamisen ennustetaan vähenevän vuonna 2021, mikä puoltaa elvyttävän valtion tukeman asuntotuotannon lisäämistä. Rakennusalan suhdanneryhmä arvioi aloitusten laskevan noin 30 000 asuntoon, kun vastaava luku on noin 34 000 asuntoa vuonna 2020. Hyväksymisvaltuuden korotus on askel kohti hallitusohjelmaan kirjatun 10 000 pitkällä korkotukilainalla rahoitetun asunnon vuosittaista rakentamista, mutta sen saavuttaminen edellyttää vielä huomattavia lisätoimia. 

Valiokunnan näkemyksen mukaan monimuotoisen ja eri hallintamuotoja sisältävän asuntotarjonnan merkittävä lisääminen kasvukeskusalueille, missä asunnoilla on pitkäaikaista kysyntää, edesauttaa parhaiten asuntomarkkinoiden toimivuutta ja asumisen kohtuuhintaisuutta. Samalla edistetään työvoiman liikkuvuutta, elinkeinoelämän toimivuutta ja mahdollistetaan siten taloudellista kasvua. 

Valiokunta painottaa ylipäätään asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden parantamista ja pitää hyvänä, että vuoden 2020 lopussa valmistuu kokonaisvaltainen asuntopoliittinen ohjelma vuosille 2021—2028. Tavoitteena on lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista koskevan esityksen valmistuminen vuoden 2021 loppuun mennessä. Yhdessä nämä hankkeet tukevat myös alueidenkäytön ja rakentamisen ilmasto- ja vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista.  

Valiokunta pitää MAL-sopimusmenettelyä edelleen toimivana välineenä asuntotuotannon ohjaamiseen ja toteaa lisäksi, että valtion tukeman asuntotuotannon edistäminen MAL-alueilla tukee myös asuntojen kohtuuhintaisuuden toteutumista maan tiukimmilla asuntomarkkinoilla. Näin ollen on hyvä, että hallitusohjelman mukaisesti suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimuksia (Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu) on jatkettu. Sopimukset pidennettiin 12-vuotisiksi, ja niitä päivitetään rullaavasti neljän vuoden välein. Myös neuvottelut MAL-sopimuskäytännön laajentamisesta Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduille on käynnistetty. Valiokunta edellyttää, että uusille alueille kohdennetaan riittävä rahoitus tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Vuonna 2021 Valtion asuntorahastosta on tarkoitus edistää MAL-sopimuksiin liittyvää valtion tukemaa asuntotuotantoa myöntämällä käynnistysavustuksia, joiden suuruus on yhteensä 39 milj. euroa (Helsingin seudulla 10 000 euroa/asunto ja Tampere, Turku ja Oulu 3 000 euroa/asunto). Tämän ohella tuetaan puurakentamista 5 000 euron asuntokohtaisella käynnistysavustuksella puurunkoisille kerrostaloille. Lisäksi asuntorakentamisen edellyttämiin kunnallistekniikka-avustuksiin osoitetaan 25 milj. euroa ja MAL-sopimusten mukaisia liikennehankkeita tuetaan pääluokasta 31. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että myös MAL-sopimusalueiden ulkopuolisissa kunnissa esitetään puurakentamisen edistämistä 2 000 eurolla/asunto valtion tukemassa asuntotuotannossa (yhteensä 1 milj. eurolla). Tämä vahvistaa osaltaan rakentamisen kestävää kehitystä koko maassa.  

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vuodelle 2021 näille alueille ei enää edellä mainitun lisäksi esitetä elvytystoimena hyväksyttyä 1 000 euron asuntokohtaista käynnistysavustusta valtion tukemassa normaalissa asuntotuotannossa (vuoden 2020 neljäs lisätalousarvio).  

Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena näin lyhytjänteistä toimintaa vaan painottaa, että valtion tukipolitiikan (ml. tukimuodot ja avustusprosentit) tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoivaa. Valiokunta viittaa myös keskeneräisiin suunnitteluvaiheessa oleviin hankkeisiin sekä yhä jatkuvaan talouden elvytystarpeeseen ja palauttaa kyseisen 1 000 euron asuntokohtaisen käynnistysavustuksen MAL-alueiden ulkopuolisille alueille ja muuttaa vastaavasti momentin päätösosaa. Samalla valiokunta pitää tarpeellisena varmistaa, etteivät uudet MAL-sopimuksista neuvottelevat seutukunnat jää vastaavan käynnistysavustustuen ulkopuolelle sopimusten voimaantullessa vuonna 2021.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan muutos pystytään toteuttamaan esitettyjen määrärahavaltuuksien puitteissa, ja tarvittaessa hallitus huolehtii valtuuksien lisäämisestä vuoden 2021 lisätalousarvioesityksessä. Lisätalousarvioesityksissä on otettava huomioon myös mahdolliset uusien MAL-sopimusten aiheuttamat korotukset avustuksiin. 

Hallitusohjelman mukaisesti kuntia ja yhteisöjä autetaan sopeuttamaan kiinteistökantaansa vähenevään kysyntään. Vuonna 2021 Valtion asuntorahastosta on tarkoitus osoittaa valtion tukeman asuntokannan sopeuttamiseen purkuavustusta (8 milj. euroa), purkuakordeja (8 milj. euroa) ja rajoitusakordeja (2 milj. euroa). Käytössä ovat myös avustukset vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämiseen (2,6 milj. euroa) ja ARA-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille (10 milj. euroa). Lisäksi purkuavustusta korotettiin asetusmuutoksella alkuvuodesta 2020 määräajaksi jopa 90 prosenttiin tietyissä tilanteissa. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan avustusvaltuudet ovat riittävällä tasolla. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena, että niiden käyttöä ja myöntövaltuuksien ajantasaisuutta seurataan aktiivisesti ja samalla minimoidaan valtion luottotappioriskiä. Tarpeen on myös edelleen kannustaa taloyhtiöitä puuttumaan ongelmiin riittävän varhaisessa vaiheessa. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että väestöltään vähenevien alueiden asumisen haasteita tarkastellaan tarkemmin asuntopoliittisessa kehittämisohjelmassa. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion asuntorahastosta esitetään myönnettäväksi avustuksia lähiöiden elinvoiman edistämiseen ja segregaation ehkäisemiseen yhteensä enintään 8 milj. euroa. Lähiöohjelmalla jatketaan asuinalueiden kehittämistä ja edistetään lähidemokratiaa. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti suurempien kaupunkiseutujen keskuskaupunkien lähiöihin, mutta ohjelman puitteissa on mahdollista jakaa tietoa myös muiden lähiöalueiden kehittämiseen. 

Erityisryhmien investointiavustuksen myöntövaltuudeksi esitetään 90 milj. euroa. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella esitetty valtuus on riittävä. Valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena seurata aktiivisesti sen käyttöä ja tarvittaessa korottaa valtuutta vuoden 2021 lisätalousarvioesityksissä. Tämä on erityisen tärkeää tulevana vuonna, kun vapaarahoitteisen rakentamisen ja asuntotuotannon arvioidaan laskevan. 

Valiokunta pitää välttämättömänä, että investointiavustukset suunnataan pitkäkestoisen tarpeen perusteella. Valtion tukemat tavalliset vuokra-asunnot keskittyvät kasvukeskuksiin, mutta erityisryhmien asuntoja tarvitaan myös muille paikkakunnille. Avustusten myöntämisessä on siten otettava huomioon kunkin erityisryhmän paikkakuntakohtainen asuntotarve ja tulevat palvelurakenteen muutokset. Tärkeää on myös selvittää mahdollisuudet tavallisten asuin- ja muiden rakennusten peruskorjaamiseen erityisryhmien käyttöön sekä tavallisen asuntokannan hyödyntäminen.  

Valiokunta käy seuraavassa läpi tärkeimmät investointiavustukseen oikeutetut ryhmät. 

Ikääntyneiden palveluasumiseen kohdistetut investointiavustukset ovat erittäin tarpeellisia. Ne ovat muodostaneet yli puolet koko avustusmäärärahasta vuosina 2015—2020. Viime vuosina avustukset ovat perustellusti painottuneet yhteisölliseen senioriasumiseen ja välimuotoisiin asumisratkaisuihin. 

Valiokunta pitää myönteisenä, että ympäristöministeriö on lisäksi käynnistänyt kehittämishankkeen, jossa kartoitetaan kuntien vuokrataloyhtiöiden korjaamismahdollisuuksia ikääntyneille sopiviksi ja niiden mahdollisuuksia hyödyntää väestöltään vähenevissä kunnissa käytössä olevaa korjausavustusta (10 milj. euroa). Käynnissä on myös ajankohtainen Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma, jonka painopisteinä ovat kansalaisten ja kuntien ennakoinnin ja varautumisen vahvistaminen ikääntyneiden asumisessa, asumisratkaisujen kehittäminen ja tarjonnan lisääminen sekä korjausavustusten käytön tehostaminen. 

Valiokunta toteaa, että myös opiskelija- ja nuorisoasuntohankkeiden tukeminen on edelleen tarpeellista. Opiskelija-asuntojen kysynnässä on kuitenkin huomattavia alueellisia eroja: kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, kysyntä on voimakasta, mutta joillakin paikkakunnilla asuntojen vajaakäyttö on kasvanut.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yli 300 vammaista henkilöä asuu yhä laitoksissa, vaikka valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti päämääränä on, että vuoden 2020 jälkeen laitosasuminen loppuu. Laitoshoidon purkamista ja asuntohankkeiden investointiavustusta tulee siten jatkaa. Myös Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) avustaa tukiasuntojen hankintaa vammaisille ihmisille. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asunnottomille (vuoden 2019 lopussa 4 600 yksinelävää asunnotonta ja 264 asunnotonta perhettä ja pariskuntaa) tarkoitetut raskaan tuen kohteet on jo rakennettu. Asunnottomat ohjataan hajautetusti tavalliseen asuntokantaan. 

Valiokunta toteaa, että asunnottomuuden poistaminen on vaikeaa, koska tilanteeseen ajautuu koko ajan uusia ihmisiä. Näin ollen asunnottomuutta synnyttäviin juurisyihin tulee pystyä puuttumaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Myönteistä on siten, että vuoden 2020 alussa käynnistettiin yhteistyöohjelma asunnottomuuden puolittamiseksi vuoteen 2023 mennessä. Ohjelmassa on kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämisen ohella tarkoitus parantaa erityisesti asumisneuvonnan saatavuutta sekä vahvistaa asunnottomuustyötä ja siihen liittyvää osaamista kuntien peruspalveluissa. On myös hyvä, että kunnat voivat hakea avustuksia asunnottomuuden poistamiseksi, ja tarkoitus on lisäksi kehittää asunnottomuuden tilastointia (3,3 milj. euroa mom. 35.20.32). 

Valiokunta on huolestunut koronakriisin aiheuttamista taloudellisista vaikeuksista ja pitää myös tästä syystä tärkeänä seurata tarkasti asunnottomuuden kehitystä. Oleellista on lisäksi huolehtia siitä, etteivät kaikkein huonoimmassa asemassa olevat jää yhteiskunnan digitaalisen palvelujärjestelmän ulkopuolelle. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2020 ei ole saapunut yhtään mielenterveyskuntoutujien avustushakemusta, koska heidän asuintarpeisiinsa vastaavat monesti parhaiten hajautetut asumisratkaisut eli tavalliset asunnot ja pienet asuntoryhmät. 

01.Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot

Valiokunta poistaa momentin, koska Puolustushallinnon rakennuslaitoksen lakkauttaminen ja Puolustuskiinteistöjen perustaminen osaksi Senaatti-konsernia eteni eduskunnassa talousarvioesityksen edellyttämässä aikataulussa. Lait tulevat voimaan 1.1.2021 (PuVM 2/2020 vp — HE 31/2020 vp). 

01.Nettolainanotto ja velanhallinta

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 35 058 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 11 792 718 000 euroa. 

Lisäys johtuu valiokunnan tulo- ja menomomenteille ehdottamista muutoksista.