Kokoomuksen talouspolitiikan tavoitteena on kasvattaa suomalaisten hyvinvointia ja rakentaa kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. Talouden pohjan vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme säilyttää hyvinvointipalvelut myös tuleville sukupolville. Tulevia kriisejä varten on rakennettava taloudellista liikkumavaraa. Talouden vahvistaminen on edellytys kyvyllemme ratkaista ilmastonmuutoksen kaltaisia globaaleja ongelmia.
Kokoomuksen tavoitteena on hyvinvoinnin ja talouden kasvu, joka lisää ihmisten valinnanmahdollisuuksia, luo työtä sekä kasvattaa vaurautta ja vapautta. Kokoomuksen kasvun kaava koostuu kolmesta osasta. Ensinnäkin uuden luominen ja uudistuminen on kasvun tärkein lähde. Osaamistasoa nostetaan ja yksityisen sektorin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kannustimia parannetaan.
Toiseksi investoinnit välittävät teknologian kehityksen kasvuvaikutuksen talouteen. Investointiympäristöä parannetaan esimerkiksi jouduttamalla lupa- ja valituskäsittelyä. Suomesta tehdään puhtaan ja edullisen energian suurvalta esimerkiksi lisäämällä ydinvoimaa. Rahoitusmarkkinoita kehitetään kasvurahoituksen lisäämiseksi. Kestävän kasvun verouudistuksella parannetaan investointien ja ahkeruuden kannustimia.
Kolmanneksi kestävä kasvu syntyy vain yrittämiselle ja ahkeruudelle myönteisessä ympäristössä. Osaavan työvoiman saatavuutta lisätään. Yritysten ja yrittäjien mahdollisuuksia uuteen alkuun vahvistetaan. Sääntely ja verotus on ennakoitavaa. Tarpeettomat normit puretaan. Julkisen sektorin osallistumista veronmaksajien rahoilla markkinoille rajoitetaan vain niihin tilanteisiin, joissa se on aivan välttämätöntä.
Kokoomuksen talouspolitiikan vaihtoehto yhdistää hyvinvointiyhteiskunnan palvelut turvaavan vastuullisen talouspolitiikan ja rohkeat panostukset kasvuun. Kokoomus rakentaa 2020-luvun talouspolitiikkansa neljän tavoitteen ympärille:
Yrittäjyystavoite: Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa yrittäjällä on mahdollisuus ottaa riskiä, onnistua ja epäonnistua, kasvattaa yritystään ja palkata ihmisiä töihin. Kokoomus tavoittelee työnantajayritysten määrän kasvattamista 90 000:sta 100 000:een ja pk-yritysten määrän 20 000:sta 25 000:een.
Vaurastumistavoite: Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa ihmisillä on mahdollisuus vaurastua osaamisella, ahkeruudella, työllä ja yrittämisellä. Haluamme, että suomalaiset voivat keskimäärin kasvattaa nettovarallisuuttaan 50 % vuoteen 2030 mennessä. Haluamme myös, että Suomen nettoinvestoinnit aineelliseen ja aineettomaan pääomaan saadaan käännettyä reilusti positiiviseksi.
Työllisyystavoite: Kokoomus haluaa rakentaa Suomea, jossa jokainen työikäinen ja -kykyinen tulee toimeen omalla työllään. Kokoomuksen tavoitteena on, että neljä viidestä työikäisestä on töissä vuonna 2030, jotta hyvinvointipalveluiden rahoitus on turvattavissa.
Kestävyystavoite: Kokoomus haluaa pelastaa hyvinvointipalvelut ja puhtaan ympäristön myös tuleville sukupolville. Talouspolitiikan tavoitteeksi on asetettava julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kurominen ja talouskasvun ekologinen kestävyys.
Julkisten menojen ja tulojen välillä on pysyvä epätasapaino. Ensi vuonna valtion budjetti on yli kahdeksan miljardia euroa alijäämäinen. Joka kymmenes euro, jonka käytämme sosiaali- ja terveyspalveluihin, poliisiin tai luonnonsuojeluun, rahoitetaan velaksi. Menojen kasvu on pysyvästi tulojen kasvua nopeampaa. Suomessa tarvitaan muutos. On valittava ne asiat, joita pidämme kaikista tärkeimpinä, ja panostettava niihin.
Koronakriisi ja Venäjän aiheuttama hyökkäyssota ovat aiheuttaneet poikkeuksellisia menotarpeita. Velka tulee kasvamaan hallituskauden aikana 40—50 miljardilla eurolla. Kriisit eivät kuitenkaan selitä tulevaisuudessa rajuna jatkuvaa velkaantumista. Ennusteissa menotaso on jäämässä pysyvästi kriisien tasolle ja velkaantuminen kiihtyy. Korkotason noustessa liikkumavara tulevissa kriiseissä vähenee.
Pitkän aikavälin pysyvä haaste on kestävyysvaje. Taustalla on väestörakenteen muutos; työikäinen väestö vähenee samaan aikaan, kun huollettavien määrä nousee. Ikäsidonnaiset menot kasvavat karkeasti puoli miljardia joka vuosi, vaikka emme päättäisi enää yhdestäkään uudesta menolisäyksestä. Ilman muutosta uhkana on ajautuminen hallitsemattoman velkaantumisen tielle ja hyvinvointipalveluiden mureneminen.
Talouskasvumme on ollut hidasta finanssikriisistä lähtien. 2000-luvulla Nokia-vetoisen kasvun aikana talouden rakenteellisia uudistuksia ei saatu riittävästi toteutettua. Suomeen iski 2008 jälkeen yhden sijaan neljä kriisiä: finanssikriisi, Nokia-vetoisen teknologiaklusterin hiipuminen, metsäteollisuuden tuotteiden maailmanmarkkinakysynnän hidastuminen ja eurokriisi. Kriisien keskellä olemme joutuneet karulla tavalla huomaamaan, ettei Suomen uudistumiskyky ole muiden Pohjoismaiden tasolla. Ruotsin elintaso on kasvanut finanssikriisin jälkeen voimakkaasti, samalla kun Suomi on polkenut paikallaan.
Yli miljardin vahvempi julkinen talous vuonna 2023
Kokoomuksen mielestä julkista taloutta on vahvistettava työllisten määrää kasvattamalla, tekemällä rakenteellisia reformeja sekä asettamalla menoja tärkeysjärjestykseen. Työllisyyttä vahvistavien reformien tulee vahvistaa julkista taloutta ja niiden vaikutusarvioiden tulee olla valtiovarainministeriössä riippumattomasti ja asiantuntevasti arvioitu. Menolisäykset toteutetaan uudelleenkohdennuksina siten, että tavoite julkisen talouden vahvistumisesta saavutetaan.
Kokoomuksen mielestä julkisen talouden vahvistaminen tulee aloittaa viivyttelemättä. Velkaantumista on vähennettävä vähintään miljardilla joka vuosi kahden vaalikauden ajan. Jos miljardin vuosittaista sopeutusta olisi toteutettu vuodesta 2020 alkaen, olisi julkinen talous kriisimenoista huolimatta lähes tasapainossa jo vuonna 2026.
Rakenteellisia menoja vähentäviä reformeja ovat esimerkiksi asumisen tukien uudistaminen, julkisten kilpailutusten lisääminen lainsäädäntöteitse sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottavuuden parantaminen.
Menoja tulee asettaa tärkeysjärjestykseen. Joka vuosi talousarviota laadittaessa säästöt tulee saada tuloutettua budjettiin valitun säästötavoitteen mukaisesti. Mitä enemmän rakenteellisia reformeja onnistutaan toteuttamaan ja työllisyyttä parantamaan, sitä pienempi leikkaustarve on tulevaisuudessa. Julkisia menoja ei voi asettaa vielä toteutumattoman kustannus- tai työllisyyskehityksen mukaan. Menosopeutuksessa tulee hyödyntää valtiovarainministeriön tekemää menokartoitusta.
Velkaantuminen laskuun seuraavan vaalikauden aikana
Kokoomus tavoittelee julkisen talouden vahvistumista miljardilla eurolla vuodessa joka vuosi kahden vaalikauden ajan.
Velkasuhde, eli julkisen talouden nettovelan suhde talouden kokoon, on yksi tärkeä velkakestävyyden mittari. Tunnuslukua verrataan usein muihin EU-maihin. EU:n velkasuhde on kuitenkin heikko vertailukohta Suomelle erityisesti muutamien Etelä-Euroopan maiden poikkeuksellisen korkeiden velkatasojen vuoksi. Käytännössä riskittömän korkotason euroalueella muodostaa Saksa. Kun velkasuhteemme kasvaa Saksaa korkeammalle, kasvaa riski korkomenojen noususta.
Samankaltaisina maina Pohjoismaiden velkasuhteet ovat Suomelle kaikista tärkein vertailukohde. Velkakestävyydessä Suomen kannattaakin pyrkiä pohjoismaiselle tasolle. Esimerkiksi Ruotsissa on tavoitteena painaa julkinen velka 35 %:iin bruttokansantuotteesta. Tällä hetkellä Suomi on kaksi kertaa velkaantuneempi suhteessa bruttokansantuotteeseen kuin länsinaapurimme.
Kokoomus on esittänyt velka-ankkuria julkisen talouden ohjauksen lähtökohdaksi. Velka-ankkuri tarkoittaa pidemmän aikavälin tavoitetta kestävälle velkasuhteelle. Vaalikauden ja kunkin vuoden sopeuttamistarve mitoitetaan siten, että velkaantuminen vähenee tasaisesti ja velkasuhdetavoite saavutetaan kohtuullisen ajan kuluessa.
Velkasuhteen kehitykseen vaikuttaa julkisen talouden tasapaino, mutta myös talouden kasvu. Sitä nopeammin velkasuhde laskee, mitä paremmin onnistumme kiihdyttämään kasvua. Mitä nopeammin talous kasvaa, sitä vähemmän joudutaan tinkimään.
Vaalikauden ajaksi tulee asettaa euromääräinen säästötavoite. Säästötavoite mitoitetaan vaalikaudelle asetettavan rahoitusasematavoitteen perusteella, joka ilmoitetaan prosentteina suhteessa bruttokansantuotteeseen. Rahoitusasematavoite puolestaan asetetaan siten, että sen saavuttaminen on linjassa velka-ankkurin tavoitteen kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että tulevan kahden vaalikauden aikana julkisen talouden ohjauskehikko mitoitetaan velka-ankkurin mukaan siten, että julkisen velan ja bruttokansantuotteen suhde painetaan kohtuullisella aikataululla vakaus- ja kasvusopimuksessa määritetyn 60 prosentin rajan alle.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että laaditaan uskottava kahden vaalikauden mittainen ohjelma, jossa toteutetaan kestävyysvajeen kattavat julkista taloutta vahvistavat reformit. Keskeisiä ovat kasvu-, työllisyys- ja rakennereformit, mutta mikäli näillä ei saavuteta tarvittavaa julkisen talouden vahvistumista, tulee suorien säästöjen roolin olla mittavampi.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että julkisen talouden ohjausjärjestelmä mitoitetaan siten, että julkiselle taloudelle laaditaan vaalikauden ajaksi nimellinen tasapainotavoite, joka on yhteensopiva velka-ankkurin määrittämän velkasuhdetavoitteen kanssa.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että toteutetaan reformit 100 000 työllisen saamiseksi, jotta työllisyysastetta saadaan nostettua kohti 78 prosenttia vuoteen 2027 mennessä.
Julkinen talous pysyvästi tasapainoon kahden vaalikauden aikana
Tulevan hallituksen tärkein tehtävä on toteuttaa reformit kestävyysvajeen ratkaisemiseksi. Kestävyysvajeen hoitamiseksi julkista taloutta tulisi sopeuttaa 10 miljardilla eurolla tai 4 % bkt:sta vuoden 2026 tasossa. Koska ikäsidonnaiset menot kasvavat nopeasti, on julkisen talouden oltava ylijäämäinen ollakseen pitkän aikavälin tasapainossa. Esimerkiksi Ruotsissa tavoitellaan julkisen talouden maltillista kestävyysvajeen turvaavaa vuosittaista ylijäämää.
Kestävyysvajeen ratkaisemisessa oleellista on tunnistaa, mitkä tekijät aiheuttavat tulojen ja menojen pysyvän epätasapainon. Valtiovarainministeriö arvioi eri tekijöiden vaikutusta ja potentiaalia kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Koska pitkällä aikavälillä hoito- ja hoivamenot kasvavat voimakkaasti, on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden kasvu ratkaisevassa asemassa. Tuottavuuden kasvu tarkoittaa sitä, että tinkimättä palvelulupauksesta tuotamme samat palvelut pienemmillä resursseilla.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että julkista taloutta vahvistetaan tasaisesti niin kauan, kunnes saavutetaan uskottavalla aikataululla kestävyysvajeen turvaava ylijäämä.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että käynnistetään valmistelu reformeista sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja kustannustehokkuuden vahvistamiseksi siten, että palveluiden tuottavuus vahvistuu vuosittain 0,5 prosenttiyksiköllä tinkimättä palvelulupauksesta.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että työllisyysaste nostetaan 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Keinojen tulee myös vahvistaa julkista taloutta.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että Suomesta luodaan hyvä investointiympäristö erityisesti tukemalla kotimaista omistajuutta.
Vastalauseen lausumaehdotus 9
Eduskunta edellyttää, että yritysten kasvun ja uuden luomisen tieltä puretaan tarpeetonta byrokratiaa ja toteutetaan reilua kilpailua edistävät reformit.
Vastalauseen lausumaehdotus 10
Eduskunta edellyttää, että Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta.
Osaamisperusteisen kasvun vahvistaminen
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi lokakuun alussa Education at a Glance -indikaattorijulkaisun. Julkaisun teemana oli erityisesti korkea-asteen koulutus. Julkaisun tulokset olivat hätkähdyttäviä. Suomalaisten koulutustaso on merkittävästi muita OECD-maita jäljessä.
Kokoomus on vahvasti sitoutunut nostamaan suomalaisten osaamistasoa. Haluamme pitää kiinni tavoitteesta, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolella nuorista ikäluokista olisi korkea-asteen koulutus. Tämä edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia aloituspaikkojen nostamiseksi pysyvällä määrärahalla.
Toisin kuin hallitus kokoomus ei ole valmis tutkintojen halpuuttamiseen. Korkeakoulujen aloituspaikkoja nostettaessa on niihin varattava riittävä pysyvä lisärahoitus. Aloituspaikkoja on kohdennettava yhdenvertaisesti siten, että niitä nostetaan erityisesti alueilla, joilla nuorten ikäluokat ovat suurempia.
Laadukasta tutkimusta ei tule, ellei varmisteta korkeakoulutuksen laatua. Siksi tarvitaan pitkäjänteistä pysyvää perusrahoitusta myös koulutukseen. Kokoomus on sitoutunut nostamaan TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä parlamentaarisen sovun mukaisesti.
On kuitenkin huolestuttavaa, että ensi vuonna hallitus ei ole etenemässä suunnitellusti kohti neljän prosentin tavoitetta. Kokoomus haluaa korjata suunnan. Lähtökohtana tulee olla tutkimuksen perusrahoituksen riittävä taso korkeakoulujärjestelmässä. Tiede ja tutkimus ovat yliopistojen kovinta ydintä, ja tieteen integriteettiä suojellaan varmistamalla riittävä perusrahoituksen taso ja korkeakoulujen mahdollisuus tutkia ja luoda uutta.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 11
Eduskunta edellyttää, että valtion omaisuuden siirrolla pääomitetaan korkeakouluja miljardin euron arvosta.
Infrainvestoinnit ja nopeiden raideyhteyksien hankeyhtiöiden pääomittaminen
Suurten kasvukeskusten asuntotuotantoa on edistettävä asumisen kustannuspaineiden helpottamiseksi. Kohtuulliseen hintatasoon on vain yksi kestävä lääke: kysyntää vastaava asuntojen tarjonta. Kasvavilla kaupunkiseuduilla riittävä asuntotuotanto edellyttää myös valtion toimenpiteitä, erityisesti liikenneinfran osalta.
Kokoomus vauhdittaisi asuntotuotantoa Valtion asuntorahaston varoilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama asiantuntijaselvitys asuntopolitiikasta suosittelee Valtion asuntorahaston likvidien varojen ohjaamista kaupunkirakennetta kehittävien ja asumista edistävien liikennehankkeiden rahoitukseen. Asuntorahaston varoja käyttämällä voitaisiin purkaa asuntorakentamisen pullonkauloja.
Käytettävissä olevaa varallisuutta on arviolta noin 2 miljardia euroa, josta käyttäisimme miljardin vauhdittamaan asuntotuotantoa edistäviä liikennehankkeita. Tämä ei vaarantaisi rahaston myöntämiä avustuksia tai muuta toimintaa.
Kokoomus haluaa edistää asumista ja liikennettä tukevien paikallisten hankkeiden toteuttamista Koko Suomi kuntoon -paketilla, johon varataan rahoitusta 500 miljoonaa euroa Valtion asuntorahaston likvideistä omaisuuseristä. Idea on, että valtio osallistuisi sellaisten kaupunkien ja kuntien hankkeiden rahoitukseen, jotka tukisivat kestävää liikkumista ja uutta asuntorakentamista.
Osa rahoituksesta suunnataan jaettavaksi kaupunkiseutujen ja valtion välisissä MAL-neuvotteluissa. Kokoomuksen tavoitteena on lisärahoituksella turvata, että kaupungit ja koko Suomi menestyvät, luovat hyvinvointia ja kasvavat ympäristön kannalta kestävästi.
Miljardiluokan hyötyjä ei synny ilman miljardiluokan investointeja. Koko Suomessa on tarve nopeuttaa ja parantaa keskeisiä yhteyksiä. Kokoomus pääomittaisi raidehankkeiden suunnittelua ja toteutusta varten perustettuja hankeyhtiöitä valtion omaisuudella. Valtion omaisuutta siirrettäisiin hankeyhtiöihin tukemaan hankkeiden etenemistä.
Hankeyhtiöt saisivat kaksi miljardia euroa omaa pääomaa, jonka turvin hankkeet saataisiin vauhdilla käyntiin. Hankeyhtiömallissa valtion ja muiden julkisten toimijoiden omistama yhtiö hoitaisi rahoituksen hankkimisen, neuvottelut kuntien kanssa, hankkeiden suunnittelun sekä ratojen toteutuksen ja ylläpidon.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 12
Eduskunta edellyttää, että hallitus hyödyntää valtion omaisuutta kasvuinvestoinneissa ja pääomittaa nopeiden ratayhteyksien hankeyhtiöitä kahdella miljardilla eurolla.
Vastalauseen lausumaehdotus 13
Eduskunta edellyttää, että hallitus asiantuntijasuositusten mukaisesti hyödyntää asuntorahaston likvidiä pääomaa nopeiden ratahankkeiden pääomittamiseen sekä muun asumisen kehittämiseksi ja asuntotuotannon vauhdittamiseksi.
Toteutetaan reformit 100 000 uuden työllisen saamiseksi
Valtiontalouden tarkastusviraston lausunnon mukaan hallituksen työllisyysreformit ovat yksiselitteisesti jäämässä tavoitteesta. Hallitus ei ole toteuttanut hallitusohjelmassa tai kestävyystiekartassa lupaamiaan rakenteellisia työn tarjontaa edistäviä päätöksiä. Valtiontalouden tarkastusviraston lausunnon mukaan hallituksen työllisyyspäätösten vaikutus julkiseen talouteen on jäämässä noin -71 — +438 miljoonaan euroon. Lausunto on annettu ennen kuin hallitus päätti jättää edistämättä yhtä keskeisintä työllisyysuudistusta, eli ansiosidonnaisen euroistamista. Hallituksen lakiluonnoksen mukaan euroistaminen olisi vahvistanut julkista taloutta 54 miljoonalla eurolla. Siten hallituksen työllisyyspäätökset pahimmillaan jopa heikentävät julkista taloutta yli 100 miljoonalla eurolla.
Työ antaa toimeentulon, sosiaalista pääomaa ja mahdollisuuden rakentaa omaa elämää. Työllisyyden vahvistaminen on ensisijainen keino ihmisten hyvinvoinnin ja tulojen kasvattamisessa. Kokoomuksen mielestä jokaisen työikäisen ja työkykyisen tulee olla töissä. Jokaisen osallistuminen on tärkeää.
Vaihtoehtobudjetissa kokoomus esittää keinot yli 100 000 työllisen saamiseksi. Hallitus arvioi, että jokainen työllinen vahvistaisi julkista taloutta keskimäärin noin 25 000 eurolla. Työllisyyden kasvu 100 000 työllisellä vahvistaisi julkista taloutta noin 2,5 miljardilla eurolla.
Eduskunnan sisäinen tietopalvelu analysoi osan vero- ja etuusreformeista ja niiden vaikutuksen työllisyyteen. Eduskunnan sisäisen tietopalvelun mukaan kokoomuksen vaihtoehdossa esittämien reformien työllisyysvaikutus on +42 100. Tuloeroja mittaavan gini-kertoimen muutos on Kokoomuksen vaihtoehtobudjetissa nolla verrattuna hallituksen talousarvioesitykseen.
Pohjoismaisen laajan julkisen sektorin olemassaolon edellytys on korkea työllisyysaste. Työikäisten ikäluokkien jatkuva pienentyminen tarkoittaa, että kasvavia menoja on rahoittamassa yhä pienempi joukko. Kokoomuksen mielestä vuonna 2030 viidestä työkykyisestä neljän tulee olla töissä. Vaalikauden aikana tulee tavoitella 78 prosentin työllisyysastetta.
Kokoomus haluaa toteuttaa mittavat reformit työmarkkinoilla. Työmarkkinasääntelyä on uudistettava siten, että työvoiman liikkuvuus kasvaa. Toisaalta muutosturvaa tulee vahvistaa, jotta työntekijä voi luottaa, että työttömyyden hetkellä ei putoa tyhjän päälle. Uudelleentyöllistymiseen ja oman osaamisen kehittämiseen tulee olla riittävä yksilökohtainen tuki.
Työvoimapalveluiden reformilla ja työkyvyn parantamisella 800 — 8 800 uutta työllistä
Työvoimapalveluita on uudistettava tukemaan jokaisen työnhakijan yksilöllistä tilannetta ja kohdennettava tuki sellaisiin toimiin, jotka tutkimusten mukaan todennäköisimmin vahvistavat työllisyyttä.
Hallitus toteuttaa Pohjoismaiseksi työnhaun malliksi nimetyllä uudistuksella Sipilän hallituksen aikana valmistellun aktiivimalli kakkosen. Marinin hallituksen mallissa työnhakijan työttömyysetuutta leikataan, jos tämä ei aktiivisesti paranna omaa työllistymisen todennäköisyyttä. Marinin hallitus luo ns. uhkavaikutuksen etuuden leikkauksesta, jonka voi välttää kirjoittamalla työhakemuksia. TE-palveluilla on velvollisuus tavoittaa työttömäksi jäänyt ja pitää tiivistä yhteyttä työttömyysjakson kestäessä.
Hallitus varasi vuonna 2021 määräaikaista RRF:n rahoitusta 70 miljoonaa euroa TE-palveluiden henkilökunnan lisäämiseksi. Arvioitu työn määrän kasvu uhkaa silti jäädä resurssien kasvua suuremmaksi, ja moni työnhakija miettii, mitä yksilölliselle palvelulle tulee käymään. Kokoomus uskoo, että jokaisen ihmisen tilanne on yksilöllinen, ja siksi tarjotun avun täytyy olla sitä myös. Siksi kokoomus esittää työvoimapalveluiden vahvistamista edelleen 10 miljoonalla eurolla.
Useiden tutkimusten mukaan palkkatuki on suurilta osin tehoton keino työllisyyden edistämisessä. Valtioneuvoston teettämän perusteellisen palkkatuen tehoa selvittäneen tutkimuksen mukaan julkisen ja kolmannen sektorin palkkatuettujen työllisyys- ja ansiotaso ei kohentunut palkkatukijakson jälkeen. Tutkimuksessa koottiin vakuuttavasti ulkomaista tutkimustietoa sekä arvioitiin laadukkaasti kotimaista kehitystä. Kokoomus esittää työttömien palveluihin tarkoitettujen resurssien kohdentamista aidosti tehokkaisiin keinoihin ja palkkatuen merkittävää vähentämistä.
Myös osatyökykyisillä on oltava nykyistä joustavammin mahdollisuuksia osallistua työelämään. Erityisesti vammaisten henkilöiden kannustimia ja mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille tulee parantaa. Yhtenä keinona voisi olla esimerkiksi anonyymin rekrytoinnin käytön laajentaminen, mistä esimerkiksi julkisella sektorilla on jo positiivisia kokemuksia. Tämä vaatii myös samalla laajaa asennemuutosta työmarkkinoilla ja sellaista sosiaaliturvajärjestelmää, että osa-aikatyön tekeminen on mahdollista ilman pelkoa siitä, että menettää tuen kokonaan. Myös työnantajille on luotava kannustimia työn tarjoamiseksi vammaisille henkilöille.
Kokoomus on tukenut Työkanava Oy:n edistämistä myös eduskunnassa. Onkin tärkeää katsoa, millä tavalla uuden erityistehtäväyhtiön työ käynnistyy ja mikä sen vaikuttavuus tulee olemaan. Liian aikainen voimakas yhtiön toiminnan laajentaminen voi syrjäyttää yksityistä markkinaehtoista toimintaa. Jatkotyössä on arvioitava, miten yhtiö on onnistunut tehtävässään.
Työkyvyttömyyseläkkeellä on lukuisa määrä ihmisiä, jotka tosiasiassa olisivat vähintään osatyökykyisiä. Työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimallia tulee edelleen selvittää osana sosiaalipolitiikkaa. Mallin valmistelussa tulee kiinnittää huomiota kannustinvaikutuksiin ja mallin tulee olla julkisen talouden kannalta kustannusneutraali tai aiheuttaa vain maltillisia kustannuksia.
Kokoomus esittää, että mielenterveyteen luodaan perustason palvelurakenne terapiatakuulla. Masennus ja mielenterveyden ongelmat ovat nousseet suurimmaksi syyksi työkyvyttömyydelle. Terapiatakuulla varmistetaan jokaisen mahdollisuus nopeaan lyhytterapiaan pääsyyn helposti. Vuonna 2019 Suomessa oli kansalaisaloitteen tekijöiden mukaan noin 58 000 henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Terapiatakuun toteuttamisen käynnistämiseen varataan 35 miljoonaa euroa.
Perhe-etuuksia koskevia uudistuksia tehdään erityisesti tulevia sukupolvia varten. Kokoomus on määrätietoisesti ajanut perhevapaauudistusta, joka huomioi lapsen edun, helpottaa vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittamista, lisää perheiden valinnanvapautta ja joustoja, vahvistaa naisten työllisyyttä ja työmarkkina-asemaa sekä lisää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.
Keskeinen tavoite on tasata hoivavastuun jakautumista vanhempien välillä nykyistä tasaisemmin, huomioida perheiden erilaiset tarpeet sekä kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen.
Elokuussa 2022 voimaan tulleen perhevapaauudistuksen osalta on riskinä, etteivät tasa-arvotavoitteet toteudu. Uudistuksessa paljon on laskettu sen varaan, että pienten muutosten myötä asenteet muuttuisivat niin työmarkkinoilla kuin perheissä. Varsinaiset konkreettiset kannustimet ja vaikuttavimmat rakenteelliset muutokset jäävät edelleen puuttumaan. Perhevapaajärjestelmää onkin edelleen kehitettävä siten, että tavoitteet tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä parantavasta uudistuksesta aidosti toteutuvat.
Alennuksen myötä varhaiskasvatusmaksut nousisivat nykyistä vähemmän vanhemman työllistyessä. Tämä kannustaa pienten lasten vanhempia työntekoon. Lisäksi lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen todennäköisesti lisääntyisi. Aikaisella varhaiskasvatuksen piiriin pääsyllä on tutkitusti suurin myönteinen vaikutus lapsen kehitykseen ja koulutuksen yhdenvertaisuuteen. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoamisessa varhaiskasvatus on yksi tärkeimpiä keinoja. Kokoomus ehdottaa varhaiskasvatusmaksujen alentamista 30 miljoonalla eurolla. Kokoomus kannattaa myös kaksivuotisen esiopetuksen toteuttamista pysyvästi ei pelkkänä kokeiluna, kuten hallitus on tehnyt.
Varhaiskasvatuksen palveluiden kysynnän kasvu on heikentänyt varhaiskasvatuksen henkilökunnan riittävyyttä. Kokoomus ehdottaa tässä vaihtoehtobudjetissa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä varhaiskasvatuksen opettajille ongelman ratkaisemiseksi. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus turvalliseen ja riittävään opetukseen.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 14
Eduskunta edellyttää, että työvoimapalveluita kehitetään siten, että henkilökohtainen kohtaaminen on aidosti mahdollista ja että pitkäaikaistyöttömille tai heille, jotka ovat vaarassa ajautua pitkäaikaistyöttömyyteen, kohdennetaan riittävästi palveluita.
Vastalauseen lausumaehdotus 15
Eduskunta edellyttää, että jatkoselvitetään työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarimallin toteuttamistapoja, jotka tukevat työllisyyttä, mutta eivät kohtuuttomasti heikennä julkista taloutta.
Vastalauseen lausumaehdotus 16
Eduskunta edellyttää, että toteutetaan kokoomuksen perhevapaamalli.
Vastalauseen lausumaehdotus 17
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo tarpeelliset esitykset, joilla varhaiskasvatusmaksuja alennetaan edelleen 30 miljoonalla eurolla.
Vastalauseen lausumaehdotus 18
Eduskunta edellyttää, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu vakiinnutetaan pysyväksi toimintamalliksi kokeilun päätyttyä.
Työmarkkinoita uudistamalla 10 000 — 25 000 uutta työllistä
Kokoomus haluaa mahdollistaa aidon ja reilun paikallisen sopimisen kaikilla työpaikoilla. Paikallista sopimista tarvitaan, jotta työehdoista voidaan sopia yrityksissä, joissa työ tehdään. Työehtosopimukset määrittelisivät jatkossakin työsuhteen minimiehdot. Muista asioista voidaan sopia työpaikoilla, kun työnantajan ja työntekijän välinen luottamus on kunnossa. Jos yhteistä ymmärrystä ei löydy, noudatettaisiin työehtosopimusta.
Paikallisen sopimisen edistämisen yhteydessä minimiehtojen toteutumisen valvontaa tehostetaan. Henkilöstön asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia työpaikoilla parannetaan lainsäädäntöuudistuksin. Neuvotteluasetelman on oltava tasapainoinen. Sopiminen tulee mahdollistaa myös liittoon kuulumattoman luottamusvaltuutetun johdolla tehtäväksi. Työpaikkakohtainen sopiminen lisäisi tutkitusti yritysten halukkuutta palkata rohkeammin lisää työvoimaa.
Työperäinen maahanmuutto on vähintään tuplattava. Kokoomus on esittänyt kansainvälisen rekrytoinnin ohjelmassa lukuisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Mikäli tavoitteeseen ei näillä keinoilla päästä, on pikaisesti luotava uusia.
Kokoomus haluaa luoda reilun työnantajan sertifikaatin yrityksille, joilla työnantajan palvelukseen ulkomailta tuleville työntekijöille luvataan nopea kahden viikon lupamenettely. Sertifikaatin saava yritys sitoutuu omavalvontaan sekä raportointiin. Työlupahallintoa on automatisoitava ja digitalisoitava.
Kolmelle ministeriölle hajautunut sekava ja byrokraattinen työlupaprosessi on koottava yhteen tulosvastuulliseen yksikköön. Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle ulkomaan kansalaiselle on myönnettävä automaattinen oleskelulupa sekä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulleille opiskelijoille lukukausimaksujen verovähennysoikeus Suomessa.
Ekonomistit ovat jo vuosia suositelleet asuntokaupan varainsiirtoveron poistamista yhtenä tehokkaimpana keinona parantaa työvoiman liikkuvuutta. Kokoomus on esittänyt, että asuntokaupan varainsiirtoveron poistamista riittävällä siirtymäajalla selvitettäisiin. Tämän vaikutukset julkiseen talouteen voitaisiin kompensoida esimerkiksi säätämällä pitkälle ajalle jaksottuva, olennaisesti matalampi vero tai vaihtoehtoisesti korottamalla vähemmän haitallisia veroja.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 19
Eduskunta edellyttää, että reilua paikallista sopimista laajennetaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 20
Eduskunta edellyttää, että työperäisen maahanmuuton resursseja vahvistetaan samalla, kun työperäisen maahanmuuton asiat keskitetään yhteen tehokkaaseen yksikköön kolmen sijasta.
Vastalauseen lausumaehdotus 21
Eduskunta edellyttää, että toteutetaan kokoomuksen esittämät reformit kansainvälisen rekrytoinnin vahvistamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 22
Eduskunta edellyttää, että selvitetään varainsiirtoveron korvaamista pitkällä aikavälillä työllisyydelle vähemmän haitallisella ratkaisulla.
Kannustinloukkuja purkamalla 42 100 — 42 400 uutta työllistä
Kannustinloukuksi kutsutaan tilannetta, jossa yksilön ei ole taloudellisesti järkevää ottaa tarjottua työtä vastaan, koska kireät verot ja tulonsiirtojen vähenemisen jälkeen käteen jäävä summa ei kasva tai kasvaa vain vähäisesti. Tutkimustietoa kannustinloukuista on paljon. On kiistatonta, että suomalainen työttömyysturva sisältää mittavasti kannustinloukkuja. Esimerkiksi ETLA:n tutkimuksessa (2021) havaittiin, että vuonna 2021 tuloloukuissa oli jopa lähes 140 000 suomalaista. Myös sosiaaliturvakomitean työssä on todettu, että työttömyyspäivärahan taso ja sen kesto vaikuttavat työttömyysjaksojen pituuteen.
Kokoomus esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamista siten, että turva on työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen tukisumma laskee joko tasaisesti tai portaittain työttömyyden pitkittyessä. Lisäksi kokoomuksen mielestä työttömyysturvan kestoa tulee rajata 200 päivään.
Tutkimuslaitoksella teetetyn kyselytutkimuksen mukaan 59 % suomalaisista kannattaa ansiosidonnaisen porrastamista työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi (Suomen Yrittäjät, 2021). Esimerkiksi Ruotsissa ansiosidonnaisen kesto on huomattavasti Suomea lyhyempi.
Ansiosidonnaisen uudistaminen on tutkitusti parhaimpia keinoja purkaa kannustinloukkuja, lisätä työllisyyttä, kasvattaa käytettävissä olevien tulojen määrää ja vahvistaa julkista taloutta samaan aikaan. Esimerkiksi sosiaaliturvakomitean mukaan kannustinloukkujen purkaminen kannattaa kohdistaa sinne, missä toimella on suurin potentiaali.
Uudelleentyöllistymisen todennäköisyys on korkeimmillaan työttömyysjakson alussa, mutta laskee tasaisesti. Jopa 60 prosenttia työttömyysjaksoista päättyy ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Tämän jälkeen työllistymisen todennäköisyys on matala, mutta nousee erittäin voimakkaasti juuri ennen ansiosidonnaisen päättymistä. Työttömyysturvalla on siis merkittävä kannustinvaikutus.
Tuen parantaminen ensimmäisten tukikuukausien aikana parantaa muutosturvaa ja helpottaa myös tyytymättömän työntekijän hakeutumista uusiin haasteisiin. Työvoiman parempi liikkuvuus parantaa yleistä tuottavuuskehitystä.
Kestoltaan pitkä ansiosidonnainen työttömyysturva hidastaa työllistymistä ja palautumista työmarkkinoille. Huolimatta epävarmasta ajasta avoimia työpaikkoja raportoidaan edelleen poikkeuksellisen paljon. Jos työpaikoille ei löydy tekijöitä, valmisteilla olevat toimitukset ja investoinnit uhkaavat jäädä tekemättä. Tämän seurauksena koko kansantalouden suorituskyky heikkenee. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa tulisi porrastuksen lisäksi lyhentää 200 päivällä. Samalla palautetaan ansiosidonnaisen omavastuupäivien määrä seitsemään.
Työttömyysturvaan tehtiin ylimääräinen indeksitarkastus vuonna 2022. Tulevalle vuodelle tehtävän indeksitarkastuksen seurauksena työttömyysturvan taso on nousemassa 7,8 % verrattuna alkuvuoteen 2022. Ansiotaso sen sijaan on valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nousemassa ainoastaan 3,5 %. Kun työttömyysetuudet nousevat huomattavasti palkkatasoa nopeammin, syntyy mittavia kannustinloukkuongelmia. Muutos on poikkeuksellinen, sillä hintojen nousua seuraava indeksi, jonka mukaan työttömyysetuuksia kasvatetaan, ei ole noussut lähes kymmeneen vuoteen ansiotasoa nopeammin.
Tähän saakka on haluttu pitää kiinni siitä, että työn vastaanottaminen kannattaa aina. Välillisen verotuksen kiristäminen aiheuttaisi laskennallisesti indeksin kautta vaikutuksen etuusmenoihin. Kokoomus jäädyttäisi indeksin välillisen verotuksen kiristämisen indeksivaikutuksen osalta, joten tältä osin vaikutus jää neutraaliksi.
Kokoomuksen mielestä ei ole perusteita sille, että työttömyysturvaa korotetaan yli kaksinkertaisesti ansiotasoon nähden. Muutoksella sysätään tuhansia ihmisiä kannustinloukkujen piiriin. Siksi kokoomus tekisi ansiotasoindeksistä perälaudan työttömyysturvan korotukselle, jotta työttömyysturvan kannustinloukut eivät kasvaisi.
Nopeasti kasvavat lämmitys- ja energiakustannukset on perusteltua huomioida asumistuessa hallituksen esityksen mukaisesti. Kokoomus myös kannattaa hallituksen esittämää sähkötukea ja sähkövähennystä, joilla voidaan ehkäistä etuuksien varassa olevien ajautumista taloudellisiin vaikeuksiin energian hintojen rajun nousun vuoksi.
Asumisen tukijärjestelmä sisältää kannustinloukkuja. Kokoomus myös käynnistäisi laajemman yleisen asumistuen uudistuksen, jossa puretaan kannustinloukkuja ja määritellään uudelleen, millaiseen asumiseen yhteiskunnan tukea tarvitaan. Lisäksi kokoomus palauttaisi toimeentulotuen asumismenojen omavastuuosuuden.
Hallitus korottaa ulosoton suojaosaa määräaikaisesti takuueläkkeen tasolle vuodeksi 2023. Kokoomuksen mielestä muutos tulisi tehdä pysyväksi. Jokaisella tulee olla mahdollisuus uuteen alkuun. Kokoomus on aikaisemmin ehdottanut suojaosuuden korottamista 900 euroon, mutta hintojen muutos tulee ottaa päätöksessä huomioon. Korottamalla suojaosuutta noin 950 euroon parannetaan ulosotossa olevien kannustimia työn vastaanottamiseen. Suojaosan korotus olisi nopeavaikutteinen toimenpide, joka on toteutettavissa valtioneuvoston päätöksellä. TEM:n työllisyyspakettityöryhmä arvioi toimen kustannusneutraaliksi.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 23
Eduskunta edellyttää, että ansiosidonnainen työttömyysturva laajennetaan myös kassaan kuulumattomille.
Vastalauseen lausumaehdotus 24
Eduskunta edellyttää, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan omavastuupäivät palautetaan seitsemään päivään ja työssäoloehto 12 kuukauteen.
Vastalauseen lausumaehdotus 25
Eduskunta edellyttää, että työttömyyspäivärahan indeksikorotukselle luodaan katto ansiotasoindeksistä siten, että mikäli ansiotasoindeksi nousee kansaneläkeindeksiä nopeammin vuositasolla, rajoitetaan työttömyyspäivärahan korotus korkeintaan ansiotasoindeksin suuruiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 26
Eduskunta edellyttää, että ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha porrastetaan laskemaan työttömyysjakson keston mukaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 27
Eduskunta edellyttää, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kesto rajataan 200 päivään.
Vastalauseen lausumaehdotus 28
Eduskunta edellyttää, että ulosoton suojaosaa korotetaan pysyvästi.
Verokiilaa pienentämällä 12 800 — 15 800 uutta työllistä
Kotitalousvähennys pienentää työn verokiilaa. Siksi kokoomus esittää kotitalousvähennyksen nostamista 3 500 euroon pysyvästi ja pidemmällä aikavälillä Ruotsin tasolle 5 000 euroon. Koko kansan kotitalousvähennyksessä sadan euron omavastuuosuus poistetaan ja mahdollistetaan vähennyksen hyödyntäminen suoraan kuluttajahinnassa. Palveluntarjoaja hakisi puuttuvan summan verottajalta prosessilla, jossa vähennyskelpoisuuden kriteerit tarkistetaan.
Kokoomus esittää myös Sitran mallin mukaista yli 75-vuotiaille kohdentuvaa parempaa kotitalousvähennystä tukemaan arjen askareissa. Verovähennysoikeus nostetaan 70 prosenttiin ja 100 euron omavastuu poistetaan. Lisäksi palvelujen ostoon annettaisiin enintään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Kotitalousvähennys olisi pienituloisille suoran tuen ja verohuojennuksen yhdistelmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäisesti kustannusneutraali.
Kokoomus keventäisi työn ja eläkkeiden verotusta miljardilla eurolla tasaisesti kaikilta tulotasoilta kuitenkin niin. Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi verotusta painotettaisiin kuitenkin pieni- ja keskituloisiin käyttämällä miljardista eurosta noin 200 miljoonaa työtulovähennyksen korottamiseen.
Suomessa on EU-maiden korkeimpiin kuuluvat veroasteet ja kireimpiin lukeutuva verotuksen progressio, jotka heikentävät ahkeruuden kannustimia. Tämä myös heikentää yritystemme mahdollisuuksia rekrytoida Suomeen parhaita kansainvälisiä osaajia eri aloilta.
Verokiilaan luetaan verojen lisäksi veroluonteiset maksut sekä verotuksen rakenteet, jotka heikentävät työn tekemisen kannusteita. Parturiyrittäjä joutuu leikkaamaan Suomessa neljän asiakkaansa hiukset ostaakseen itselleen yhden vastaavan hiustenleikkuun ansaitsemillaan lisätuloilla. Korkea verokiila ohjaa ihmisiä työskentelemään vähemmän ja tekemään sellaisia töitä kotona itse, jotka ilman verokiilaa ostettaisiin palveluna työllistäviltä yrityksiltä.
Eduskunnan sisäisen tietopalvelun staattisen laskentamallin mukaan miljardin euron veronkevennys madaltaa tuntuvasti verokiilaa ja mahdollistaa Suomessa toimiville yrityksille lähes 12 800 uuden ihmisen työllistämisen. Kotitalousvähennyksen ja veronkevennysten vaikutukset julkiseen talouteen on esitelty kappaleessa yksi.
Pitkäaikaistyöttömyys on sitkeä ongelma. Pitkä poissaolo työmarkkinoilta alentaa työllistymisen todennäköisyyttä. Siksi kaikki keinot tulee käyttää pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja ehkäisemiseen. Ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömille tulee tarjota kohdennettua, räätälöityä ja yksilökohtaista palvelua. Kokoomuksen mielestä pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseen tulee kokeilla myös verokiilan pienentämistä. Kokoomus kokeilisi työllistyvälle pitkäaikaistyöttömälle kohdennettua korotettua työtulovähennystä, jonka avulla verokiilaa voitaisiin painaa hetkellisesti alemmas.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 29
Eduskunta edellyttää, että työn ja eläkkeiden verotusta kevennetään tasaisesti kaikissa tuloluokissa muuttamalla työn ja eläkkeiden verotuksessa tehtäviä vähennyksiä sekä valtion verotuloasteikkoa yhteensä miljardilla eurolla painottamalla kevennykset pieni- ja keskituloisille.
Vastalauseen lausumaehdotus 30
Eduskunta edellyttää, että kotitalousvähennystä korotetaan 3 500 euroon pysyvästi, omavastuuosuus poistetaan, palkkakulujen vähennettävää osuutta nostetaan 60 prosenttiin ja työkulujen 40 prosenttiin sekä selvitetään siirtyminen laskumalliin.
Vastalauseen lausumaehdotus 31
Eduskunta edellyttää, että ikääntyneiden korotetun työtulovähennyksen yhteydessä kokeillaan korotettua työtulovähennystä myös nuorten ja työllistyvien pitkäaikaistyöttömien työllisyyskeinona.
Työuria pidentämällä lähes 20 000 uutta työllistä
Taantumassa suurimpia häviäjiä ovat yleensä nuoret sukupolvet. Tutkimuksissa 1990-luvun lamasta on havaittu, että nuorten sijoittuminen työmarkkinoille viivästyi merkittävästi. Laman aikana työiän saavuttaneiden muita heikompi työllisyys säilyi pitkään. Viivästynyt työuran alku heikentää koko elinkaaren aikaisia tuloja. Nuorten tulokehitys pysähtyi myös vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen.
Talouden kehitys on erittäin epävarmaa, ja on riski, että taantumassa jälleen nuoret kärsivät eniten. Nuorten nopeaan valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen tulee kohdistaa monenlaista tukea. Työelämävalmiuksiin tulee kiinnittää huomiota koulutuksen aikana ja sosiaali- ja terveyspalveluita kehittämällä tulee vahvistaa nuorten toimintakykyä. Suomeen tulee luoda matalan kynnyksen mielenterveyden hoidon perustaso eli toteuttaa terapiatakuu.
Palveluiden vahvistamisen lisäksi kokoomus kokeilisi myös verokiilan pienentämistä yhtenä keinona nuorten työllisyyden vahvistamiseen.
Työelämässä pysymiseen vaikuttaa niin työssä jaksaminen, työelämän kulttuuri kuin kannustimet. Kaikenlainen syrjintä työelämässä on yksiselitteisesti väärin. Jokaisella on oltava kannustimet kykyjensä ja jaksamisensa mukaan olla osallisena työelämää niin pitkään kuin oma jaksaminen riittää.
Kokoomus kannustaa ikäihmisiä pysymään työelämässä verotuksen keinoin. Kokoomus kannattaa iäkkäiden korotettua työtulovähennystä, jos sen avulla voidaan lyhyellä tähtäimellä tukea osaavan työvoiman saatavuutta. Liian aikainen poistuminen työelämästä siirtää mittavan määrän osaamista ja hiljaista tietoa työvoiman ulkopuolelle. Kokoomus huomauttaa, että toimi on työllisyysvaikutuksistaan huolimatta julkista taloutta heikentävä.
Suomessakin tulisi selvittää niin sanottuun Singaporen malliin siirtymistä. Mallissa työntekijä voisi halutessaan esimerkiksi alimman eläkeiän saavuttamisen jälkeen neuvotella itselleen uuden määräaikaisen työsopimuksen kevyemmällä työkuormalla ja saisi eläkkeen palkkatulojen lisäksi. Näin jokainen voisi omien mahdollisuuksiensa mukaan olla mukana työelämässä mahdollisimman pitkään. Uudistuksen edellytys on, että se vahvistaisi julkista taloutta.
Kokoomus haluaa pidentää työuria lopettamalla eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Ansiosidonnaista saavalle kertyy nykyisin eläkettä työttömyysajalta, mutta huomattavasti pienempää työmarkkinatukea saavalle taas ei. Kun jatkossa työttömyysajalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työllisyysrahastosta tarvitsisi siirtää rahaa eläkejärjestelmään.
Eduskunnan sisäinen tietopalvelu arvioi uudistuksen vahvistavan julkista taloutta noin 400 miljoonalla eurolla. Muutos ei vaikuttaisi nykyisiin eläkkeisiin. Työn verotuksen keventäminen nostaa työllisyyttä ja vahvistaa tätä kautta myös suomalaisten tulevia eläkkeitä ja eläkejärjestelmän rahoitusta. Valtiovarainministeriö ehdotti työttömyysturvan eläkekertymän lopettamista 14.8.2020 julkaistussa virkatyönä valmistelemassaan työllisyyspaketissa ja arvioi, että toimenpiteen työllisyysvaikutus on noin 15 000 työllistä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 32
Eduskunta edellyttää, että selvitetään Suomeen sovellettavaksi Singaporen työssä jaksamisen mallia, joka mahdollistaa ikäihmisten jatkamisen töissä kevyemmällä työkuormalla.
Vastalauseen lausumaehdotus 33
Eduskunta edellyttää, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan eläkekertymä poistetaan.
Tehokkaan julkisen hallinnon Suomi
On veronmaksajien ja julkisten palveluiden käyttäjien sekä tulonsiirtojen saajien etu, että julkista hallintoa hoidetaan tehokkaasti. Säästäväinen toiminta nyt kasaa yhteiskunnalle puskureita toimia tulevissa kriiseissä. Tehokkuus tarkoittaa sitä, että niukkoja resursseja ei hukata. Kun julkinen johtaminen perustuu säästäväisyyteen, voidaan ehkäistä epätarkoituksenmukaista toimintaa ja jokainen euro tulee käytettyä harkiten, veronmaksajien etua ajatellen.
Yhdessä muiden julkista taloutta vahvistavien toimenpiteiden kanssa on käynnistettävä uudelleen työ julkisten menojen kasvun hillitsemiseksi. Työllisyyden ja talouskasvun vahvistamisen tulokset näkyvät usein vasta pitkällä aikavälillä verotulojen kasvuna ja pienempinä menoina. Näiden keinojen tulokset sisältävät kuitenkin valtavasti epävarmuutta. Siksi kuluvalla kaudella puuttumaan jäänyt vastuullinen menopolitiikka tulee palauttaa keinovalikoimaan.
Menomaltti ei tarkoita tinkimistä laadukkaista palveluista, riittävästä muutosturvasta tai laadukkaasta julkishallinnosta. Koronakriisi on aiheuttanut loikan uuteen normaaliin. Työpaikoilla on tapahtunut muutos uusiin toimintatapoihin, vähentyneeseen matkustamiseen, etätyön yleistymiseen ja digitaalisiin työskentelytapoihin. Muutos avaa mahdollisuuden tuottavuushyötyjen nopeaan realisoimiseen menoissa.
Käynnistetään julkisen hallinnon tehostamisohjelma
Kokoomus ehdottaa uutta koko julkista hallintoa koskevaa tehostamisohjelmaa. Koronaviruksen aiheuttaman velan äkillinen kasvu lisää painetta julkisen hallinnon tehokkuuden lisäämiseen, mutta toisaalta uusien toimintatapojen nopea omaksuminen tarjoaa tähän mahdollisuuden. Tehostamisohjelmassa kaikille hallinnonaloille asetetaan tehostamistavoite eli vuotuinen maltillinen säästövaatimus kaikista hallinnonalan menoista.
Pääministeri Sipilän kaudella käynnistettiin työ hallinnon tehostamiseksi ja tuottavuussäästöjen saamiseksi eri keinoin. Niin sanotun JTS miljardi-ohjelman tarkoitus oli tehostaa jokaisen hallinnonalan toimintamenoja 0,5 % tai 0,3 % vuosittain. Kunnianhimon tasoa on nostettava. Kokoomus haluaa hillitä julkisten menojen kasvua, karsia hallinnon kustannuksia sekä lisätä kustannusvaikuttavuutta.
Nopeavaikutteinen keino on realisoida säästövaikutuksia kaikilta valtion hallinnonaloilta siten, että ministeriöiden, virastojen ja laitosten toimintamenot palautetaan lähelle vuoden 2022 tasoa siltä osin kuin toimintamenoja on päätetty korottaa. Toimenpiteet tarkoittavat valtion toimintamenojen vähenemistä noin 300 miljoonalla eurolla.
Kokoomus rajaisi valtion budjetin toimintamenojen ja muiden hallinnon menojen säästöjen ulkopuolelle maanpuolustuksen, rajaturvallisuuden, sisäisen turvallisuuden, oikeuslaitoksen sekä tutkimuksen ja koulutuksen toimintamenot.
Kukin hallinnonala vastaa omalta osaltaan säästötavoitteen toteutumisesta ja soveltaa keinoja hallinnonalalle parhaalla tavalla. Keinoja julkisen hallinnon tehokkuuden parantamiseksi ja palveluiden tuottavuuden vahvistamiseksi on selvitetty laajasti. Edellisen hallituksen kuntien tehtävien purkamisen sekä JTS-miljardipäätöksen yhteydessä kehitettiin useita keinoja hallinnon tehostamiseksi, joita voidaan edelleen hyödyntää. Tulevalla kaudella on toteutettava uusi kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävien karsinta.
Konkreettinen keino on henkilöstön eläkepoistuman hyödyntäminen. Valtiolta eläköityy ja siirtyy muihin tehtäviin vuosittain keskimäärin noin 6 000 henkilötyövuotta vuoteen 2030 mennessä. Osittain henkilöstöä on korvattava täysimääräisesti, jotta toiminnot eivät häiriinny, mutta organisaation ja työn uudelleenjärjestelyillä voidaan saavuttaa tehokkuushyötyjä siten, että poistuma korvataan vain osittain.
Julkisyhteisöt tekevät hankintoja yksityisiltä yrityksiltä lähes 50 miljardin edestä vuosittain. Onnistunut kilpailutus ja julkinen hankinta takaavat sen, että kansalaiset saavat laadukasta palvelua ja veronmaksajat käytetyille rahoille vastinetta. Tutkimusten mukaan syystä taikka toisesta jopa puoleen julkisista kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa. Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan yhden kilpailijan lisääminen siivousalan kilpailutuksessa laskee hankinnan hintaa jopa 10—20 %. Kilpailun lisääminen julkisissa hankinnoissa omaa siis potentiaalia jopa miljardiluokan säästöihin.
Hankintaosaamisen lisäämisen ohella kokoomus esittää joitain muutoksia hankintalakiin ja hankintoihin kohdistuvien valitusten käsittelyn sujuvoittamista. Hankintojen on oltava sopivan kokoisia, jotta saadaan useita tarjouksia, ja niihin liittyvien prosessien on oltava sujuvia. Kokoomus asettaisi velvoitteen kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja.
Julkisiin hankintoihin kytkeytyy myös julkisomisteisten "inhouse-yhtiöiden" asema. Hallitus on pyrkinyt päästämään inhouse-yhtiöt markkinahäiriköiksi kilpailemaan avoimille markkinoille.
Julkisesti omistettujen sidosyksikköyhtiöiden mahdollisuuksia osallistua kilpailuun vapailla markkinoilla on rajoitettava tarkoituksenmukaisesti. Julkisen sektorin toimijoita ei olekaan syytä päästää markkinoille kilpailemaan omalla riskillään toimivien yritysten kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 34
Eduskunta edellyttää, että käynnistetään koko julkista sektoria koskeva tehostamisohjelma, jossa puretaan päällekkäisiä toimintoja, johtamisen tasoja ja kevennetään hallintorakenteita.
Vastalauseen lausumaehdotus 35
Eduskunta edellyttää, että hyödynnetään henkilöstön vaihtuvuutta ja eläkepoistumaa hallinnon henkilöstömäärän vähentämisessä.
Vastalauseen lausumaehdotus 36
Eduskunta edellyttää, että valtion toimitilastrategia uudistetaan ja nostetaan julkisen sektorin toimistotilatehokkuus vähintään yksityisen sektorin tasolle.
Vastalauseen lausumaehdotus 37
Eduskunta edellyttää, että uudelleenarvioidaan kaikkien indeksiin sidottujen julkisten menojen indeksisidonnaisuuden tarpeellisuus.
Vastalauseen lausumaehdotus 38
Eduskunta edellyttää, että kartoitetaan ja puretaan palveluiden sisältöä liiallisen tarkasti määrittävää, palveluiden laadun kehitystä tukahduttavaa ja tuottavuuskehitystä rajaavaa sääntelyä.
Vastalauseen lausumaehdotus 39
Eduskunta edellyttää, että julkisessa hallinnossa ja palveluissa otetaan käyttöön entistä vahvemmin tietoa, tekoälyä, digitalisaatiota ja automatisaatiota sekä realisoidaan hyödyt koko julkiseen talouteen.
Vastalauseen lausumaehdotus 40
Eduskunta edellyttää, että kaikilla hallinnon tasoilla siirrytään digitaalisiin prosesseihin sekä hakemusten ja lupien sähköiseen käsittelyyn huomioiden palveluiden saatavuus kaikille kansalaisille.
Vastalauseen lausumaehdotus 41
Eduskunta edellyttää, että palveluja ja henkilöstön työkuormaa sujuvoitetaan automatisoimalla ja digitalisoimalla palveluprosesseja.
Vastalauseen lausumaehdotus 42
Eduskunta edellyttää, että koko julkisen sektorin hankintaosaamista vahvistetaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 43
Eduskunta edellyttää, että asetetaan velvoite kilpailutuksen uusimiseen, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja.
Vastalauseen lausumaehdotus 44
Eduskunta edellyttää, että pidättäydytään toissijaisten poliittisten tavoitteiden toteuttamisesta hankintojen kustannuksella.
Vastalauseen lausumaehdotus 45
Eduskunta edellyttää, että asetetaan tiukat rajat kuntien ja muiden julkisyhteisöjen mahdollisuuksille kilpailla yksityisten yritysten kanssa.
Vastalauseen lausumaehdotus 46
Eduskunta edellyttää, että luodaan järjestelmä nopeutetusta muutoksenhausta julkisissa hankinnoissa.
Vastalauseen lausumaehdotus 47
Eduskunta edellyttää, että innovatiivisilla hankinnoilla luodaan kokeilualustoja uusille tuotteille, palveluille ja liiketoimintamalleille.
Vastalauseen lausumaehdotus 48
Eduskunta edellyttää, että julkisessa rakentamisessa hyödynnetään vaihtoehtoisia toteutustapoja, kuten allianssimallia. Kaikkia kiinteistöjä ei tarvitse toteuttaa valtion, kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omaan taseeseen, vaan vaihtoehtoina voidaan hyödyntää esimerkiksi vuokra- tai leasing-malleja.
Leikataan yritystukia
Ennen muuta yritykset eivät tarvitse tukia, vaan hyvän toimintaympäristön. Se tarkoittaa kohtuullista, ennustettavaa verotusta ja lainsäädäntöä. Yrittämisen edellytyksiä ei tule heikentää pistemäisillä, julkisen talouden kannalta mitättömillä ja ideologisilla veroilla. Toisaalta ylikireällä byrokratialla luodaan mittavia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.
Kokoomuksen mielestä yritystukia tulee karsia. Useiden tutkimusten mukaan merkittävä osa yritystuista kohdentuu heikosti, eikä niillä ole kasvun, huoltovarmuuden tai työllisyyden kannalta merkittävää hyötyä. Yritystukia tulee keskittää täysimääräisesti uusien ja innovatiivisten tuotteiden, palveluiden ja prosessien kehittelyyn, niiden markkinoille vientiin ja vientiin.
Yritystukien karsiminen on käytännössä ollut poliittisesti erittäin vaikeaa. Uskottavuus yritystukien leikkaamiseen syntyy kyvystä osoittaa, minkä tukien leikkaamiseen on valmius. Kokoomus on esittänyt konkreettisia kohdennuksia tuista, jotka voidaan leikata, ja tekee konkreettiset esitykset myös vaihtoehtobudjetissa. Kokoomus huomauttaa, että mainittujen tukien jälkeen työtä on poliittisista vaikeuksista huolimatta jatkettava.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraava lausuma:
Vastalauseen lausumaehdotus 49
Eduskunta edellyttää, että tehottomien tai kilpailukyvyn ja huoltovarmuuden kannalta mitättömien yritystukien vähentämistä jatketaan.
Menot on asetettava tärkeysjärjestykseen
Menojen asettaminen tärkeysjärjestykseen tarkoittaa sitä, että jostain on luovuttava. Talousarvion laatimisen aikana on aina lukuisia erittäin tärkeitä menoja, joihin useimmat haluaisivat kohdentaa veronmaksajien rahoja. Kun talous on rajusti alijäämäinen, on ymmärrettävää, että jostain täytyy karsia. Kun talous on alijäämäinen ennusteiden mukaan tästä eteenpäin lähes 10 miljardia euroa vuodessa, tulisi priorisointia tehdä entistä enemmän.
Budjettikirja tulee talousarvion käsittelyn yhteydessä käydä kohta kohdalta läpi. Ennen Marinin hallitusta tämä on ollut normaali osa budjettiprosessia. Marinin hallitus päätti 2020 luopua kokonaismenotasoa rajoittavasta budjettikehyksestä koronakriisin aikana. Hallitus päätti myös korottaa kehystasoa vuodelle 2021 900 miljoonalla eurolla ja vuodelle 2022 500 miljoonalla eurolla, koska hallitus ei kyennyt priorisoimaan muita menoja. Hallituksella ei ole kykyä asettaa menoja tärkeysjärjestykseen.
Vuonna 2022 hallitus päätti tehdä ns. poikkeuslausekkeen budjettikehyksiin, jonka mukaan Venäjän hyökkäyssodan takia välttämättömät menot siirrettiin kehysten ulkopuolelle. Hallitus perustelee sodan takia välttämättömiksi menoiksi esimerkiksi sähköautojen hankintatukia, ravinnekierrätyksen tukia ja karpalon sekä osmankäämin istuttamista, eli kosteikkoviljelyä. On selvää, että vaikka nämäkin menot ovat tärkeitä, ei niitä voi perustella sodalla. Hallitus on sodan varjolla siirtänyt kehysten ulkopuolelle menoja, joita hallituspuolueet ovat halunneet toteuttaa ilman, että muualta olisi tarvinnut karsia mitään.
Julkisen talouden pysyvä menojen ja tulojen epäsuhta on niin suuri, että sen kurominen kiinni pelkällä leikkaamisella on käytännössä mahdotonta. Mittavin vaikutus saadaan aikaan lopulta rakenteellisilla uudistuksilla. Talouspolitiikan uskottavuuden ja julkisen talouden johtamisen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että viime kädessä poliitikot karsivat vähemmän tärkeitä menoja.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hyväksytään seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 50
Eduskunta edellyttää, että kun eteen tulee uusia täysin välttämättömiä menoja, ei budjettikehyksiä jatkossa rikota, vaan asetetaan tärkeysjärjestykseen ja vähennetään muita vähemmän tärkeitä menoja. Vain siten voidaan uskottavasti pitää kiinni lupauksesta lopettaa tulevien sukupolvien kustannuksella eläminen.
Vastalauseen lausumaehdotus 51
Eduskunta edellyttää, että osana säästötoimenpiteitä poistetaan Yleisradio Oy:n televisio- ja radiorahastosta saaman korvauksen alennettu alv-kanta.
Vastalauseen epäluottamusehdotus
Eduskunta toteaa, että hallituksen pidäkkeettömään velkaantumiseen perustuva, asiantuntijoiden suositusten vastainen talouspolitiikka on ajamassa hyvinvointiyhteiskunnan palveluita haaksirikkoon. Nopean hintojen nousun aikana hallituksen velkaelvytys kiihdyttää hintojen nousua entisestään ajaen kotitaloudet yhä vaikeampaan asemaan. Hallitus on kautensa aikana tehnyt kasvua ja ahkeruutta tukahduttavaa politiikkaa. Velkaantumiseen perustuva taloudenpito on leikkaamista tulevilta sukupolvilta, ja talouden pohjan mureneminen heikentää Suomen kriisinkestokykyä. Hallitus ei ole kyennyt kantamaan vastuuta ja tekemään arvovalintoja kestävän tulevaisuuden puolesta. Eduskunta toteaa, että hallituksen hintojen nousua kiihdyttävä velkapolitiikka ajaa kansalaisia yhä ahtaammalle ja vaarantaa tulevien sukupolvien mahdollisuudet nauttia suomalaisten arvostamista hyvinvointipalveluista, eikä hallitus siksi nauti eduskunnan luottamusta.