Suhdannetilanne on vihdoin kohentunut, ja vuonna 2015 alkanut noususuhdanne näyttäisi vauhdittuvan kuluvana vuonna viennin vetämänä. Kasvu on muuttunut laajapohjaisemmaksi, kun etenkin tavaraviennin veto näyttäisi olevan vahvaa.  

Maailmankaupan kasvu, investointien piristyminen euroalueella, kevyt rahapolitiikka ja tehdyt työmarkkinaratkaisut näkyvät nyt selvästi myös Suomen vientiluvuissa. Vienti hyötyy varsinkin euroalueen kasvun rakenteen muuttumisesta Suomen vientiä tukevaksi: kysynnän kasvu euroalueella on saanut myös investointeihin vauhtia, mikä näkyy suomalaisen vientiteollisuuden tuotteiden kasvaneena kysyntänä. 

Kiihtyneen talouskasvun myötä työllisyystilanne on myös kohenemassa hiljalleen. Hallitus ei siitä huolimatta ole saavuttamassa työllisyystavoitettaan. Työllisyyspolitiikassa ei voida jäädä odottamaan tilanteen korjaantumista itsestään. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat yhä liian korkealla tasolla. Erityisesti järjestöjen palkkatukimäärärahat ovat tällä hetkellä työllisyyspolitiikan pullonkaula. Järjestöille myönnettävien määrärahojen määrää on rajoitettu valtion budjetissa, ja rahat ovat monin paikoin loppuneet tälle vuodelle. Tällaiset tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen työllisyyspolitiikan keinotekoiset rajoitteet tulee poistaa. 

Talouden kasvu ja työllisyyden vähittäinen kohentuminen ovat jakautuneet varsin epätasaisesti maakuntien kesken ja vaarana on, että eri alueiden väliset erot työllisyydessä tulevat jyrkkenemään entisestään. Jotta tämä kehityskulku voidaan estää, tulee hallituksen huomioida kattavammin koko maa talous- ja työllisyyspolitiikassaan. Alueiden omia vahvuuksia kehittämällä ja koulutusta tukemalla sekä julkisen ja yksityisen rahan yhteistyöllä voidaan vaikuttaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin koko maan positiiviseen talouskehitykseen.  

Hallituksen panostukset Varsinais-Suomen talouskasvun tukemiseen on ovat kannatettavia, vaikkei se myöntänytkään Turun yliopistolle oikeutta diplomi-insinöörikoulutukseen. Nyt tulee kuitenkin varmistaa, että myös muut alueet pääsevät orastavaan kasvuun mukaan. Nyt on korkea aika laittaa liikkeelle työllisyyttä kohentavia, mutta myös pidemmän aikavälin kasvua vauhdittavia investointeja niin liikenneväyliin kuin koulutukseen ja tutkimukseenkin.  

Panostukset liikennehankkeisiin ja väyläverkon kunnossapitoon ovat paitsi suoria työllisyysruiskeita myös vaikuttavat pidemmällä aikavälillä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja maakuntien elinvoimaisuuteen. Useilla alueilla ja paikkakunnilla on jo valmiita suunnitelmia tärkeistä liikennehankkeista, jotka on mahdollista käynnistää varsin pikaisella aikataululla. Samalla ne myös saavat liikkeelle yksityisiä investointeja esimerkiksi asuntotuotantoon, jotka myös tuovat omat positiiviset kerrannaisvaikutuksensa.  

Suomen talouskasvu perustuu korkeaan osaamiseen ja jalostusasteeseen sekä koulutettuun työvoimaan. Panostukset koulutuksen turvaamiseen ja kehittämiseen ovat ensiarvoisen tärkeitä niin aluetalouden kuin kansantaloudenkin näkökulmasta. Ammatillista koulutusta tulee kehittää yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa kasvupilottihankkeiden kautta. Ammattikorkeakouluverkosto sekä niissä tehtävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tärkeitä alueiden elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa. Näiden hankkeiden turvaaminen kattavasti koko maassa sekä lisää niin elinkeinoelämän potentiaalia ja työllistämismahdollisuuksia että myös kasvattaa koulutuksen alueellista houkuttelevuutta ja näin myös tuo tulovirtoja tasaisemmin eri osissa maata. 

Hallitus ehdottaa 30 miljoonan euron lisäystä valinnanvapauden ja henkilökohtaisten budjettien pilotteihin. Valinnanvapauspiloteissa kuntien tulisi yhtiöittää palvelutuotantoaan hallituksen esittämän valinnanvapausmallin kaltaisella tavalla. Yhtiöittäminen olisi tässä vaiheessa riskialtista. Ei ole perusteltua lähteä kokeilemaan merkittävillä rahasummilla valinnanvapauspilotteja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan epävarmalla lainsäädäntöpohjalla. Näistä piloteista saatavia kokemuksia ei edes ehdittäisi hyödyntää uuden lainsäädännön valmistelussa. Kun yhtiöittäminen ja markkinoille avaaminen on kerran tehty, sen peruminen on hyvin vaikeaa, vaikka kokemukset olisivat huonoja.  

Neste Oyj:n strateginen merkitys on valtiolle suuri kansallisen energiapolitiikan sekä huoltovarmuuden kannalta. Tärkeissä strategisen intressin yhtiöissä valtion kolmanneksen omistus ei riitä turvaamaan riittävää omistajavallan käyttöä kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa. Siksi valtion omistusosuutta Neste Oyj:ssä ei tulisi laskea alle 50 prosenttiin. 

EU:n neuvosto käsittelee parhaillaan ALV-direktiivin muutosehdotusta, joka sallisi jatkossa alemman verokannan sähköisille julkaisuille. Tällä hetkellä sähköisistä kirjoista, sanomalehdistä ja aikakauslehdistä maksetaan yleistä 24 prosentin arvonlisäveroa, kun vastaavista paperisista julkaisuista maksetaan alennettua 10 prosentin veroa.  

Jos neuvosto päättää ALV-direktiivin muuttamisesta, hallituksen tulee välittömästi valmistella sähköisten julkaisujen arvonlisäveron alentaminen paperisten julkaisujen tasolle. Muutos antaa medialle paremmat edellytykset kehittää toimintaansa median murroksen pakottaessa niiden kehittämään toimintaansa ja lisäämään sähköistä sisällöntuotantoaan. Sähköisten julkaisujen alemmalla arvonlisäverokannalla kannustetaan suomalaista media- ja kustannusalaa kehittämään digitaalisia tuotteita myös kansainväliselle lukijakunnalle sekä tuetaan koulutusta ja sivistystä muun muassa edullisempina sähköisinä oppimateriaaleina. Sähköisten julkaisujen asettaminen tasaveroiseen asemaan on perusteltua myös ympäristösyistä, sillä paperiset julkaisut, mukaan lukein niiden kuljettaminen sekä niistä aiheutuvien jätteiden käsittely, rasittavat ympäristöä enemmän kuin vastaavat sähköiset julkaisut. 

Monimuotoinen ja moniarvoinen media on sananvapauden toteutumisen perusedellytys. Moniarvoiseen mediaan kuuluvat yhtä hyvin niin Yleisradio kuin kaupallinen mediakin, ja niiden jakelukanavat, kuten televisio, radio, digitaalinen media ja lehdet. Kaupallisen median rooli kansalaisten informoinnissa ja yhteiskunnallisten kysymysten analysoinnissa on olennainen. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan riittävyys sekä jatkuvuus ovat tärkeitä, ja sisältöjä tulisi olla monipuolisesti tarjolla kotimaisilla kielillä. Siksi murrostilanteessa on perusteltua turvata kaupallisen median toiminnan kehittämistä ja monipuolisia sisältöjä osin myös julkisin varoin. Tukimuotojen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon eri medioiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Yksityiskohtaiset perustelut 

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 23 

VALTIONEUVOSTON KANSLIA 

10. Omistajaohjaus 

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 

Hallituksen esitys antaisi valtuudet laskea valtion omistusosuutta Neste Oyj:ssä siten, että valtion omistusosuudeksi jäisi vähintään 33,4 prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta. Osuuden myymisellä ei esitetä olevan yhtiön kehittämiseen tai strategisten kumppanuuksien hakemiseen liittyviä ulottuvuuksia, vaan kyse on puhtaasti varojen irrottamisesta. Tätä ei voi pitää perusteltuna huomioiden Nesteen strateginen merkitys valtiolle muun muassa kansallisen energiapolitiikan ja huoltovarmuuden kannalta. Tärkeissä strategisen intressin yhtiöissä kolmanneksen omistus ei kykene korvaamaan enemmistöomistusta. Tämän vuoksi Nesteessä tulee säilyttää valtion enemmistöomistus. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Pääluokka 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

20. Ammatillinen koulutus 

21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Talouden kasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun, ja sen ytimessä on korkea osaaminen. Pulaa osaavista ihmisistä ei saa päästää kasvun pullonkaulaksi. Riittävä osaamisen taso edellyttää vahvaa pohjakoulutusta kaikille. Sen lisäksi koulutusjärjestelmän on vastattava joustavasti paikallisen elinkeinoelämän osaamistarpeisiin tasapuolisesti kaikilla alueilla. Tässä tarvitaan julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä. 

Hallitus on esittänyt ammatillisen koulutuksen kasvupilottien toteuttamista positiivisen rakennemuutoksen alueilla. Tällaiset pilotit ovat tarpeellisia, ja niiden avulla voidaan vauhdittaa paikallista elinkeinoelämää missä tahansa. Siksi pilotteja on käynnistettävä tasapuolisesti useilla alueilla. Osana pilotteja voidaan myös lisätä aloituspaikkojen määrää niillä aloilla, joilla työvoiman saatavuus uhkaa rajoittaa kasvua. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v) 

Talouden kasvu perustuu Suomessa ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun, ja sen ytimessä on korkea osaaminen. Pulaa osaavista ihmisistä ei saa päästää kasvun pullonkaulaksi. Riittävä osaamisen taso edellyttää vahvaa pohjakoulutusta kaikille. Sen lisäksi koulutusjärjestelmän on vastattava joustavasti paikallisen elinkeinoelämän osaamistarpeisiin tasapuolisesti kaikilla alueilla. Tässä tarvitaan julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä. 

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rooli on tärkeä alueiden elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastaamisessa. Ammattikorkeakoulujen, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyössä toteutettavilla hankkeilla voidaan parhaimmillaan vahvistaa paikallista talouskasvua. Tarpeita tällaisten yhteisten hankkeiden toteuttamiseen on laajasti eri puolilla maata, ja hankkeita tulisi saada liikkeelle tasapuolisesti eri puolilla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenneverkko 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Viisaasti kohdennetut julkiset investoinnit vauhdittavat myös yksityisiä investointeja. Paikalliset liikennehankkeet paitsi poistavat liikenteen pullonkauloja ja lisäävät turvallisuutta myös luovat edellytyksiä elinkeinoelämän investoinneille ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Useilla alueilla ja paikkakunnilla on valmiita suunnitelmia tärkeistä liikennehankkeista ja mm. ratapihahankkeista, jotka vauhdittaisivat alueen elinkeinoelämää mutta joiden rahoitus puuttuu. Tasapainoisen aluekehityksen ja koko maan kestävän kasvun vauhdittamiseksi tällaisia hankkeita tulisi saada liikkeelle tasapuolisesti maan eri osissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 

45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v) 

Monimuotoinen ja moniarvoinen media on sananvapauden toteutumisen perusedellytys. Kaupallisen median rooli kansalaisten informoinnissa ja yhteiskunnallisten kysymysten analysoinnissa on olennainen. Uutis- ja ajankohtaistoiminnan riittävyys sekä jatkuvuus ovat tärkeitä. Myös sisältöjä tulisi olla monipuolisesti tarjolla kotimaisilla kielillä. Siksi murrostilanteessa on perusteltua turvata kaupallisen median toiminnan kehittämistä ja monipuolisia sisältöjä osin myös julkisin varoin. Tukimuotojen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon eri medioiden tuottamat yhteiskunnalliset hyödyt.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 

Momentin määrärahan lisäys on perusteltu. Työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat yhä liian korkealla tasolla, ja aktiivitoimenpiteisiin on siksi turvattava riittävät resurssit. Määrärahalisäystä ei kuitenkaan voida perustella aktiivimallin käyttöönotolla. Aktiivimallista ei ole olemassa lainsäädäntöä, siitä ole annettu hallituksen esitystä eikä sen toteutuminen ole varmaa. Hallituksen suunnitteleman mallin sisältö ja yksityiskohdat ovat vielä auki. Momentin perusteluista ei näin ollen ilmene, mihin tarkoitukseen määrärahan lisäystä oltaisiin käyttämässä. Lausuntokierroksella oleva malli on kyseenalainen, koska malli rankaisisi työnhakijaa, mikäli hän ei löydä työtä tai ei pääse aktiivitoimenpiteisiin. Työnhakija ei voi itse vaikuttaa siihen, pääseekö hän aktiivitoimenpiteisiin. 

Erityisesti järjestöjen palkkatukimäärärahat ovat tällä hetkellä työllisyyspolitiikan pullonkaula. Voimassa olevassa valtion talousarviossa on rajoitettu yhdistyksille ja säätiöille maksettavaa ns. 100-prosenttista palkkatukea enintään 3 000 henkilötyövuoteen. Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaan palkkatukea voidaan maksaa enintään 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia niistä tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta, jos yhdistys tai säätiö palkkaa pitkäaikaistyöttömän muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin (lain 7 luvun 9 §:n 1 momentti). Tällaiset tehtävät ovat tärkeitä kaikkein vaikeimmin työllistyville ihmisille. Monille työllistyminen järjestöihin täydellä palkkatuella on ainut realistinen vaihtoehto löytää ensimmäinen työpaikka pitkän työttömyyden jälkeen. Täydellä palkkatuella rahoitetut palkkatukipaikat ovat samalla tärkeitä monien järjestöjen toiminnan kannalta. 3 000 henkilötyövuoden rajoituksen myötä tähän tarkoitukseen myönnettävät palkkatuet ovat jo paikoin loppuneet tältä vuodelta. Siksi kyseinen 3 000 henkilötyövuoden rajoite tulisi poistaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Pääluokka 33 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistamiseksi ja siihen liittyväksi valinnanvapausmalliksi on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Uudistuksen valmistelun tässä vaiheessa ei ole perusteltua lähteä kokeilemaan merkittävillä rahasummilla valinnanvapauspilotteja, jotka jouduttaisiin toteuttamaan epävarmalla lainsäädäntöpohjalla. Näistä piloteista saatavia kokemuksia ei edes ehdittäisi hyödyntää uuden lainsäädännön valmistelussa. 

Valinnanvapauspiloteissa kuntien tulisi yhtiöittää palvelutuotantoaan hallituksen esittämän valinnanvapausmallin kaltaisella tavalla. Yhtiöittäminen olisi tässä vaiheessa riskialtista. Kun yhtiöittäminen ja markkinoille avaaminen on kerran tehty, sen peruminen on hyvin vaikeaa, vaikka kokemukset olisivat huonoja.  

Henkilökohtaisia budjetteja voidaan sen sijaan toteuttaa sote-uudistuksesta riippumatta ongelmitta nykyisen lainsäädännön puitteissa. Henkilökohtaisten budjettien käytöstä on saatu positiivisia kokemuksia paljon palveluita tarvitsevien ihmisten palvelujen järjestämisessä. Parhaimmillaan henkilökohtainen budjetti lisää ihmisen itsemääräämisoikeutta hänelle kuuluvien palvelujen käytössä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 35 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 

60. Siirto valtion asuntorahastoon 

Valtion asuntorahaston (ARA) varoja on käytettävä vuokra-asumisen ja asukkaiden hyödyksi lisäämällä kohtuuhintaista vuokra-asuntorakentamista ja korjausrakentamista ja parantamalla asuinmukavuutta ja viihtyvyyttä sekä vähentämällä asumisen sosiaalisia ongelmia. Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen siten kuin laissa avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi säädetään. 

Erilliset tuki-instrumentit erityisryhmien asuntotilanteen helpottamiseksi ovat tarpeen, koska vaikea vuokra-asuntotilanne heikentää erityisesti erityisryhmien asemaa asuntomarkkinoilla. Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain mukaiset avustukset ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi ja tarpeellisiksi välineiksi turvata sopivien ja kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta eniten tukea tarvitseville ihmisille. Siksi avustuksien valtuutta ei tulisi pienentää. 

Valtuuden lisääminen 11 miljoonalla eurolla hissien asentamisen avustamiseen on sen sijaan perusteltua ikääntyneiden kotona asumisen edistämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Suomen talous on kohenemassa pitkän taantuman jälkeen. Tuotanto on lähivuosina vihdoin saavuttamassa vuoden 2008 tason, ja työllisyystilanne paranee. Hallituksen työllisyystavoitetta ei kuitenkaan saavuteta, ja pitkäaikaistyöttömyys näyttää jumiutuneen historiallisen korkeaksi. 

Myönteistä on se, että talous ei enää nojaa ainoastaan yksityiseen velkaantumiseen perustuvaan kulutuskysyntään ja rakennusalaan, vaikka niiden merkitys onkin edelleen keskeinen. Myös tuotannolliset investoinnit ovat nousussa, mikä on erittäin tervetullutta. Vientikin on hieman elpynyt, mutta lähivuosina sen vaikutus työllisyyteen ja talouskasvuun jäänee melko vaatimattomaksi verrattuna investointeihin ja kulutuskysyntään. Euroopan keskuspankin pitkään jatkamalla elvyttävällä rahapolitiikalla on ollut huomattava vaikutus talouden "käänteen" taustalla. 

Kotitalouksien säästämisaste pysyttelee lähivuosinakin negatiivisena ja velkaantuminen jatkuu. Alhaiset korot ja hyvä luottamus tulevaisuuteen kannustavat lainanottoon. Velkaantumista kiihdyttää myös se, että niin sanotun kilpailukykysopimuksen mukaiset sosiaaliturvamaksumuutokset ja julkisen sektorin palkanalennukset syövät ostovoimaa. Kilpailukykysopimus muuttaa tulonjakoa siten, että yhtäältä yksityisen sektorin työntekijöiden asema suhteessa julkisen sektorin työntekijöihin paranee ja toisaalta työntekijöiden asema suhteessa yrityksiin ja omistajiin heikkenee. Käytännössä kiky on massiivinen tulonsiirto palkansaajilta ja julkistaloudesta yrityksille. 

Vuoden 2017 ensimmäinen lisätalousarvio yrittää paikata joitakin Sipilän hallituksen pahimmista virhearvioinneista. Lisäpanostukset esimerkiksi koulutukseen ja osaamiseen eivät kuitenkaan riitä lähimainkaan kompensoimaan hallituksen aiemmin tekemiä leikkauksia. Työvoimapalveluihin ei ole luvassa tarvittua ryhtiliikettä, eikä hallitus tee mitään tarjotakseen helpotusta niille, joiden elämää muun muassa eläkkeiden, työttömyysturvan, asumistuen ja lääkekorvausten leikkaukset ovat vaikeuttaneet. 

Yrityksissä tapahtuvan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan pienet panostukset ovat sinänsä tervetulleita, mutta niiden mittakaava on murto-osa siitä, mitä tarvittaisiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 23 

VALTIONEUVOSTON KANSLIA 

10. Omistajaohjaus 

88. Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 

Hallitus esittää Neste Oyj:n ja Vapo Oy:n valtion omistusosuutta laskettavaksi nykyisestä 50,1 prosentista siten, että omistusosuudeksi jää kummassakin yhtiössä kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta vähintään 33,4 prosenttia.  

Valtion kehitysyhtiön eli Vaken suoraan omistukseen on tähän mennessä siirretty noin 2,4 miljardin euron edestä valtion omistuksia yhdeksässä yrityksessä. Neste on selkeästi arvokkain Vakeen siirretty omistus. Jos valtio myisi Neste-omistuksestaan koko sen 16,7 prosenttia, johon se nyt hakee mandaattia, toisi tämä reilun 1,5 miljardin euron tulot. Tästä osakeosuudesta valtio sai viime vuonna yli 55 miljoonaa euroa osinkoja.  

Hallituksen mukaan reilun kolmanneksen omistusosuuden turvin valtio voisi "turvata asemansa kaikkiin merkittäviin osakeyhtiötä koskeviin päätöksiin" liittyen. Nähdäksemme kolmanneksen ääniosuus on kuitenkin riittämätön strategisen intressin turvaamiseksi. 

Nesteen ja Vapon osakkeiden myynti on osoitus siitä, mitä Sipilän hallituksen tase töihin -puhe käytännössä tarkoittaa. Tuottavia ja strategisesti tärkeitä omistuksia myydään, jotta voidaan toteuttaa valtioneuvoston mielihankkeita veroleikkausten heikentämän budjetin ulkopuolella ja ilman budjettirahojen käyttöön liittyvää demokraattista kontrollia. Mitään strategisesti tai muuten perusteltua motiivia myynnille ei ole esitetty.  

Vasemmistoliitto on ainoana puolueena vastustanut Vake-yhtiön perustamista. Emme hyväksy myöskään omistusosuuden alentamista strategisesti tärkeissä yhtiöissä. Sipilän hallitus ei ole riittävän hyvin perustellut näiden toimien tarvetta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Pääluokka 24 

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 

Kehitysyhteistyön massiiviset leikkaukset ovat yksi Sipilän hallituksen synkimmistä ja kylmimmistä päätöksistä. Ne ovat vaikuttaneet konkreettisesti miljoonien ihmisten elämään ja pilaavat Suomen kansainvälisen maineen. Äkkiarvaamatta ja vailla suunnittelua toteutettujen leikkausten vuoksi myös paljon arvokasta osaamista on menetetty. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Pääluokka 25 

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

40. Rangaistusten täytäntöönpano 

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Pelson vankilan huono kunto edellyttää akuutteja korjausinvestointeja. 1960-luvun vankiosastoissa on vuonna 2016 havaittu vakavia sisäilmaongelmia, minkä vuoksi kyseisten tilojen käytöstä on luovuttu lokakuun 2016 alusta alkaen. Tämän seurauksena vankipaikkamäärä on laskenut 58 vankiin. Nyt käytössä olevat 1980-luvulla valmistuneet vankitilatkin ovat peruskorjauksen viivästymisen vuoksi erittäin huonossa kunnossa. Tarvittava rahoitus tilojen korjaukseen tai nykyiset tilat korvaavan uudisrakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen tulisi osoittaa välittömästi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

90. Liikuntatoimi 

55. Valtionavustus liikuntapaikan rakentamiseen KymiRing Oy:lle (siirtomääräraha 2 v) 

KymiRing Oy:lle moottoriurheilukeskuksen rakentamiseen esitetty 3,5 miljoonan euron määräraha on monesta näkökulmasta katsottuna perusteeton. Se ei täytä liikuntalain ja liikuntapaikkarakentamisen periaatteita. Se ei myöskään palvele laajoja käyttäjäryhmiä eikä edistä lasten ja nuorten liikkumista, minkä tulisi olla liikuntapaikkarakentamisen keskeinen tavoite. 

Jo aiemmin myönnetty 3 miljoonan euron avustus ylitti valtakunnallisesti merkittävien hankkeiden tukemisen valtionosuuden ylärajan, ja nyt esitettävän 3,5 miljoonan euron jälkeen valtion osuus nousee perusteettoman suureksi. 

Liikuntalain mukaan valtion avustusta myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle tai niiden määräysvallassa olevalle yhteisölle ja vain poikkeustapauksissa liikuntalain tarkoitusta toteuttavalle muulle yhteisölle. Valiokunnan erikseen pyytämässä yhtiön omistusrakenneilmoituksessa kunnan osuus on vain 19 prosenttia. 

Hankkeelle ei ole edes haettu avustusta tämän vuoden talousarviosta, joten Valtion liikuntaneuvostokaan ei ole voinut lausunnollaan ottaa kantaa hankkeen tarkoituksenmukaisuuteen. 

Suomi on täynnä liikuntalain tarkoitusta toteuttavia uimahalli-, liikuntahalli- ja muita liikunnan rakennus- ja peruskorjaushankkeita, jotka kaipaavat pikaisesti rahoitusta. 

Edellä olevan perusteella esitämme,  

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenneverkko 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

On hyvä, että hallitus pyrkii viime vaalikaudella toimineen parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän linjausten mukaisesti hillitsemään liikenneverkon korjausvelan kasvua. Ikävä kyllä kuitenkin esimerkiksi huonojen teiden osuus kaikista teistä kasvaa edelleen. Lisäksi perusväylänpitoon suunnatut lisämäärärahat ovat poissa liikenneverkon kehittämishankkeista, joita muun muassa liikenneturvallisuuden parantamiseksi on käynnistystä odottamassa ympäri maata. 

Hallitus on tästä huolimatta esittämässä 14 miljoonan euron valtuutta ja 14 miljoonan euron rahoitusta moottoriurheilukeskus KymiRing Oy:lle keskuksen toivomiin liikennejärjestelyihin. Tämä on mielestämme väärä arvovalinta. 

Edellä olevan perusteella esitämme, 

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen 

45. Yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tuki (siirtomääräraha 3 v) 

Valtioneuvosto esittää, että momentille myönnetään 1 000 000 euroa, joka voidaan käyttää yleisen edun televisiokanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukeen ajalla 1.7.2017—30.6.2019. Tuen käyttötarkoitus, -kohde ja myöntöperusteet eivät kestä kriittistä tarkastelua, sillä käytännössä tuki on rajattu niin tuettavan teknologian kuin tukea myös saavan toimijan osalta. Toisaalta miljoona euroa on varsin vaatimaton panostus, mikäli tuella halutaan olevan aitoa merkitystä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 

Työ- ja elinkeinoministeriö osoittaa 16 737 000 euroa alueellisille ELY-keskuksille julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin. Rahoitus osoitetaan työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2017 jakamattomista määrärahoista. Lisäksi niin sanotun työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönottoon ehdotetaan 10 miljoonan euron lisämäärärahaa. 

TE-keskusten resurssit ovat tällä hetkellä riittämättömät, jotta ne pystyisivät tarjoamaan kunnollisia, asiakkaiden tarpeista lähteviä palveluita. Määrärahojen nostotarve olisi vähintään kymmeniämiljoonia euroja, mikäli henkilöstömäärä ja palvelun taso haluttaisiin nostaa edes välttävälle tasolle. 

Ongelmana hallituksen politiikassa ei kuitenkaan ole pelkästään määrärahojen taso. Myös toimintamallit ja kaavailtu työllisyyspalveluiden ulkoistaminen ja yksityistäminen ovat vaarallisia asiakkaiden yhdenvertaisuuden, palveluiden laadun, kustannustehokkuuden sekä demokratiaan kuuluvan ja oikeusturvan kannalta keskeisen viranomaisvastuun näkökulmasta. 

Niin sanottu aktiivimalli on johdonmukaista jatkoa hallituksen työllisyyspolitiikalle: malli perustuu ajatukseen laiskoista ja työhaluttomista työttömistä, ja "aktiivisuuden" osoittamiseksi edellytetyt kriteerit ovat mielivaltaisia, epätarkoituksenmukaisia ja hallinnollisesti raskaita. 

Yhdistysten ja säätiöiden merkitys palkkatuetun työn tarjoajina on keskeinen. Ne tavoittavat usein myös sellaisia henkilöitä, joita yritykset eivät palkkaa tuenkaan turvin. Hallitus on kuitenkin rajoittanut järjestöjen 100-prosenttisen palkkatuen 3 000 henkilötyövuoteen, mikä tarkoittaa, että tukirahat loppuivat joissakin tapauksissa jo vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Vasemmistoliitto on johdonmukaisesti vastustanut tämän rajoitteen poistamista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Pääluokka 33 

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

38. Valtionavustus valinnanvapauden pilottihankkeiden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauden ja henkilökohtaisen budjetoinnin pilottihankkeiden kustannuksiin myönnettäviin valtionavustuksiin ehdotetaan kohdennettavaksi yhteensä 30 miljoonan euron määräraha. 

Sote-uudistusta koskevat lakiesitykset ovat edelleen eduskunnan käsiteltävinä, ja esimerkiksi niin sanottu valinnanvapausmalli on saanut osakseen erittäin rajua arvostelua niin asiantuntijoilta, sote-alan käytännön tekijöiltä kuin poliitikoiltakin. On paitsi toivottavaa myös mahdollista, että esitys ei kaavaillussa mallissa toteudu. Siten valinnanvapauspilottihankkeiden käynnistäminen tässä vaiheessa ei ole perusteltua. 

Henkilökohtaisen budjetoinnin laajentamista ja tätä tukevia kokeiluja kannatamme niistä saatujen hyvien kokemusten vuoksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 35 

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 

20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v) 

Ympäristöministeriölle ehdotetaan 5:tä miljoonaa euroa Nivalassa sijaitsevan Hituran kaivoksen ympäristövahinkojen torjuntaan. Taustalla on kanadalaisfirma Belvedere Mining Oy:n konkurssin aiheuttama uhka pohjavesien saastumisesta ja vesistöjen pilaantumisesta. Konkurssipesä on varaton, joten siivousurakka jää kokonaan valtion kontolle. Yhtiöltä vaaditut 2 miljoonan euron vakuudet eivät riitä vahinkojen estämiseen. Edes nyt esitetty viisi miljoonaa euroa ei oletettavasti riitä, sillä kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 15—20 miljoonaa euroa 5—15 vuoden aikajänteellä. 

On perusteltua, että valtio maksaa sellaiset ympäristösyistä perustellut toimenpiteet, joiden kustannuksia ei voida kyseiseltä yritykseltä saada. Samalla on kuitenkin syytä miettiä, miksi näin on käynyt. Ovatko kaikki käytännöt ajan tasalla, ja jos ei, kuinka niitä tulisi uudistaa? 

Suomi houkuttelee ulkomaisia kaivosfirmoja kansainvälisestikin erittäin kevyellä verotuksella. Kotimaisia toimijoita tuetaan jopa avokätisesti valtion toimesta. Kun toiminta ei osoittaudukaan kannattavaksi, valtion on kannettava vastuu niin taloudellisista kuin myös ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Yrityksiltä etukäteen vaaditut vakuudet eivät usein riitä vahinkojen kattamiseen. Niin sanottua vastuurahastoa ei voi käyttää lainkaan konkurssitapauksiin. Ympäristölupamenettely ja -valvonta ovat jatkuvasti liian heikolla tolalla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 9