Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2019 kolmanneksi lisätalousarvioksi (HE 28/2019 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavan aloitteen:
Hallitus esittää kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen 237 milj. euron korotusta, koska vuodelle 2020 oleva kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvä kompensaatio aikaistetaan vuodelle 2019. Kyseessä on kertakorvaus, joka maksetaan kunnille kuluvan vuoden marras- tai joulukuussa tasasuuruisesti 43,22 euroa asukasta kohden.
Valiokunta pitää kompensaation aikaistusta perusteltuna kuntatalouden heikon tilanteen vuoksi. Kuntien toimintamenot ovat kasvaneet, minkä lisäksi verokertymät ovat olleet ennakoitua pienemmät. Tämän arvioidaan johtuvan mm. ennakonpidätykseen tehdystä menettelymuutoksesta ja kansallisen tulorekisterin käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kertymien ajoitukseen.
Hallitus esittää samalla eräitä tarkistuksia tuloarvioihin. Muun muassa arvonlisäveron ja varainsiirtoveron tuottoarvioita korotetaan, kun taas ansio- ja pääomatuloveron sekä energiaveron tuottoarvioita alennetaan. Kaiken kaikkiaan tuloarviota alennetaan yhteensä 443 milj. euroa.
Nyt esitettyjen muutosten jälkeen valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2019 lopussa noin 107,4 mrd. euroa. Tämä on noin 44 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 235 006 000 euron lisäystä, tuloarvioihin (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 443 000 000 euron vähennystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan 678 006 000 euron lisäystä.
Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio ja ensimmäinen, toinen ja kolmas lisätalousarvio huomioon ottaen 55 974 719 000 euroa.
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
Kuntien taloudellinen tilanne heikko
Hieman alle kolmasosa kaikista Suomen kunnista haki harkinnanvaraista valtionosuutta kuluvalle vuodelle. Näiden hakemusten kokonaissumma lähestyy noin 100 miljoonaa euroa. Haettavissa on kuitenkin vain 10 miljoonaa euroa. Aiempina jakokertoina jaettava summa on ollut suurempi. Lisätalousarvioaloitteessa LTA 10/2019 vp ehdotetaan, että tukea voidaan myöntää 60 miljoonaa euroa.
On selvää, että koska hakijoiden joukossa on jopa kuusi yli 20 000 asukkaan kuntaa, jää kuntakohtaisesti saatava lisätuki hyvin pieneksi.
Pääluokka 28
VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
90. Kuntien tukeminen
30. Valtionosuus kunnille peruspalveluiden järjestämiseen (arviomääräraha)
Samalla kun eduskunta aikaistaa kilpailukykysopimuksen toteuttamiseen liittyvää kompensaatiota, olisi kannattanut tehdä kuntien harkinnanvaraiseen tukemiseen tuntuva lisäys. Kysymyksessä ei ole varsinaisesti mikään kunnille tuleva lisäraha, vaan itse asiassa maksatusta vain aikaistetaan. Tämän vuoksi LTA:n 10/2019 vp ehdotuksessa lisättäisiin momentille 50 miljoonaa euroa suhteessa hallituksen ehdotukseen. Näin lisättävä kokonaissumma nousisi 237 miljoonasta eurosta 287 miljoonaan euroon.
Kuntatalouden tilan huolestuttavan kehityksen vuoksi ehdotamme käynnistettäväksi välittömiä toimenpiteitä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
Vastalauseen lausumaehdotus