Perussuomalaisten mielestä yhteiskuntaamme läpikotaisin leikkaava kriisi on ratkaistava mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja laajalla yhteistyöllä. Hallituksen toimet ovat oikean suuntaisia, mutta valmiuslain käyttöönotosta ja opposition tuesta huolimatta nopeus tarttua toimiin, ja toisaalta taas joidenkin toimenpiteiden heikko valmistelu, ovat haitanneet maamme vastausta kriisiin. Viittaamme julkisuudessa olleisiin tapahtumiin esimerkiksi lentokenttien ja suojavarustehankintojen osalta.  

Talous ei käynnisty ennen kuin koronakriisi on selätetty. Koronakriisiä ei saada selätettyä ennen kuin tartuntaluvut on saatu painettua alas ja testaamisen avulla pystytään tunnistamaan taudille jo immuunit tai hiljattain sairastuneet ja siten tautia levittävät tahot. Testauskapasiteetin nostaminen olisi hallitukselta todennäköisesti kaikkein tehokkain mahdollinen talouden elvytystoimi. Näemme, että hallituksen siirtyminen hybridistrategiaan tässä vaiheessa on oikea toimi. Testaukseen ja jäljittämiseen tulee turvata riittävät resurssit. Eristämisen osalta toimien täytyy olla kohdistetumpia. Hoidon osalta täytyy pyrkiä turvaamaan se, ettei tehohoitokapasiteetti ylity missään vaiheessa. Tällöin sulkutoimenpiteitä täytyy laajentaa. 

Talouden pysähdyksen ajan kansalaisten toimeentulo ja elinkelpoisten yritysten hengissä pitäminen on tärkeää. Mitä lyhyempi seisahduksesta tulee ja mitä paremmin tukirahoja pystytään suuntaamaan oikeisiin kohteisiin eli tukea oikeasti tarvitseville, sitä enemmän koronakriisin talousvaikutuksia pystytään vähentämään.  

On mahdollista, että koronakriisistä ei selvitä nyt laskelmissa käytetyillä kolmen kuukauden eristämistoimilla. Voi olla, että eristämistä joudutaan jatkamaan pidempään, tai voi olla, että kansalaiset ja yritykset itse jatkavat eristäytymistä oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Hallitus ei voi käskeä ihmisiä huvipuistoihin tai ravintoloihin. Jotta elämä voisi palautua normaaliksi, tarvitaan epidemian selättämisen lisäksi myös kansalaisten ja yritysten luottamusta siihen, että eristäytymisestä luopuminen on turvallista. Voimme laskea osittaiseen luottamuksen palautumiseen menevän noin puolet siitä ajasta, jonka toimenpiteet tosiasiallisesti kestävät. 

On myös mahdollista, että vaikka Suomi saisikin korona-asiansa nopeasti kuntoon, muut maat eivät sellaisessa onnistu. Tämä tarkoittaisi, että maailmantalouden heikkous toimisi riippakivenä maamme taloudelle pitkään ja estäisi paluun kasvun ja hitaan toipumisen tielle.  

Hallituksen onkin varauduttava tilanteeseen, jossa hyvästä koronatilanteestamme huolimatta talouden heikosta tilasta ja logistisista ongelmista tulee pidempiaikaisempi ilmiö. Tämä tarkoittaa, että täytyy varautua esimerkiksi elintarvikeomavaraisuuteen ja mahdollisesti rajuihinkin leikkaustoimenpiteisiin erityisesti maailmanparannusmenojen osalta. Samoin täytyy valmistautua siihen, että yhteiskunnan toimivuus etätyöjärjestelyiden osalta turvataan. Hallitusohjelman tavoitteet ovat tosiasiallisesti jo menetettyjä, mutta hallitus ei sitä vielä ole myöntänyt.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1  

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Vastalauseen lausumaehdotus 14 

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

Hallituksen vuoden 2020 toinen lisätalousarvio keskittyy koronatilanteen aiheuttamiin lisätarpeisiin ja on pääpiirteissään perusteltu. Hallituksen esitykseen liittyy kuitenkin merkittäviä puutteita, jotka vaativat pikaisesti korjausta. Kokoomus esittää kahta keskeistä korjausta lisätalousarvioon. Esitämme testauksen, jäljittämisen ja eristämisen kokonaisuuteen 200 miljoonan euron lisäystä. Tällä määrärahalla on tarkoitus tukea toimia, joilla rajoituksia saadaan purettua. Esitämme myös ravintoloille ja kahviloille eduskunnan edellyttämää ja kentällä kipeästi tarvittavaa omaa erillistä 200 miljoonan euron tukikokonaisuutta. Lisäksi teemme todellista tarvetta vastaavat lisäysesitykset poliisin, kulttuurin ja liikunnan esitettyihin määrärahoihin sekä edellytämme hallitukselta lausumaehdotuksilla toimia kausityöntekijöiden saatavuuden, kuntatalouden kestävyyden sekä yritysten tukijärjestelmien toimivuuden turvaamiseksi. 

Suomen koronatoimet ovat tähän mennessä purreet. Kontaktien vähentäminen on hillinnyt tartuntojen määrää. Kokoomus on tukenut keskeisiä hallituksen linjauksia, ja tuemme niitä jatkossakin, mikäli ne ovat perusteltuja ja oikein mitoitettuja. 

Rajoitusten seurauksena lähes puoli miljoonaa suomalaista on yt-neuvotteluiden piirissä ja kymmenet tuhannet yritykset ovat konkurssin partaalla. Yhteiskunnan sulku maksaa Suomelle noin miljardin joka viikko. Koronakriisistä pitää päästä ulos niin nopeasti kuin mahdollista, mutta vaiheittain ja hallitusti. Tarvitsemme hallitukselta tarkan suunnitelman siitä, miten testausta, jäljitystä, eristämistä ja suojavarusteita hyödyntämällä voidaan asteittain purkaa rajoitukset. Olemme valmiita tukemaan ulospääsyn edellyttämiä budjettilisäyksiä. 

Hallituksen toinen lisätalousarvio ei riittävästi varaudu kustannuksiin, joilla rajoituksista voitaisiin luopua. Esimerkiksi Suomen Pankki pitää suuriakin panostuksia perusteltuina, jos niiden avulla saataisiin purettua nopeammin vieläkin kalliimmiksi koituvia rajoituksia vaarantamatta kansalaisten terveyttä. Valtiovarainministeriö taas toteaa pitkittyneiden rajoitusten myös hidastavan talouden toipumista yritysten ajautuessa konkurssiin. 

Hallitus on ilmoittanut vuoden 2020 kolmannen lisätalousarvion sisältävän elvytyspaketin. Ennen elvytyspakettia tarvitsemme Suomen avaamispaketin. Ei koteihinsa sulkeutunutta kansakuntaa voi elvyttää käyntiin. Elvytyksestä on hyötyä vasta, kun rajoitteita on saatu purettua ja ihmiset ovat päässeet takaisin kiinni normaaliin arkeen. 

Tehokkaamman testaamisen merkitystä koronaepidemiasta ulos pääsemiseksi ei voida väheksyä. Koronatestien määrää on merkittävästi lisättävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi, sairauksien erotusdiagnostisiin tarkoituksiin sekä henkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Lisäksi uudet verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi on saatava nopeasti käyttöön. Kokoomus esittää lisäksi käyttöönotettavaksi myös maailmalta tuttuja matalan kynnyksen testauspisteitä. Kokoomus esittää 200 miljoonan euron määrärahaa lisättäväksi tartuntatautien valvontaan, testauskapasiteetin nostamiseksi ja sairastuneiden jäljittämisen ja eristämisen varmistamiseksi. 

Useissa Pohjoismaissa testataan moninkertaisesti Suomeen verrattuna ja testeihin pääsevät myös oireettomat. Testausmääriä on nyt pikaisesti saatava nostettua myös Suomessa ja varmistettava, että yhä useampi pääsee testeihin. Erityisesti testausta on lisättävä riskiryhmiä hoitavan henkilöstön keskuudessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä tulisikin testata jatkuvasti sen varmistamiseksi, että koronavirus ei leviä oireettomilta kantajilta esimerkiksi vanhustenhuollon toimintayksiköissä ja sairaaloiden osastoilla. 

Yksityisen terveydenhuollon osaamista ja kapasiteettia koronavirustestaamisen lisäämiseksi on voitava hyödyntää akuutin kriisitilanteen ratkaisemiseksi ja julkisen terveydenhuollon tilanteen helpottamiseksi. Yksityisessä terveydenhuollossa lääkärin määräyksestä tehtävät ja THL:n suosittelemien kriteerien mukaiset koronavirustestit ja vasta-ainetestit tulisi korvata sairausvakuutuksesta. Korvaustasossa tulisi ottaa huomioon se, että potilaan taloudellinen asema ei saa muodostua esteeksi testaamiselle. Korvaamisen edellytyksenä olisi tartuntatautirekisteriin ilmoittaminen sekä tartuntatautiketjujen jäljittäminen, kuten julkinen terveydenhuolto on asiassa ohjeistanut. Lisäksi hallituksen tulisi myös Kelan esityksen mukaisesti korvata sairausvakuutuksesta turvalliset kuljetukset erikoisvarustetuilla takseilla eli ns. koronatakseilla koronaviruspotilaille ja koronavirukselle altistuneille henkilöille. 

Maksutaakkaa koronan torjumisesta asetettujen tarpeellisten rajoitteiden kustannuksista ei pidä sälyttää yksittäisille yrittäjille. Laajat konkurssit ja yritysten velkaantuminen hidastavat toipumista kriisistä ja syövät elvytyksen tehoa, kun jäljellä ei enää ole mitään, mitä elvyttää.  

Hallitus on päättänyt ravintoloiden ja kahviloiden sulkemisesta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Päätös on epidemian torjunnan kannalta oikea, mutta ravintoloiden sulkeminen lailla toisaalta rajoittaa perustuslain suomaa elinkeinovapautta ja omaisuuden suojaa. Siksi hallituksen on viimein tuotava eduskunnan edellyttämä laki erillisestä suorasta tuesta ravintoloille ja kahviloille, jota alalla on epätoivoisesti odotettu.  

Kokoomus esittää Business Finlandille 200 miljoonan euron lisärahoitusta jaettavaksi ravintoloille ja kahviloille uutena erillisenä suorana tukirahana. Rahoituksen perusteena tulee olla säädettyjen rajoitusten vaikutusten kompensointi yrityksille. Jos ravintoloiden ja kahviloiden rajoitukset jatkuvat vielä toukokuun jälkeen, on määrärahaa lisättävä. Kokoomuksen esittämässä ravintolatukimallissa Business Finland toimisi vain tuen jakajana. Tukiprosessi on eriytettävä normaalista kehityshankerahoituksesta. Ravintoloiden ja kahviloiden tuen on oltava epidemiarajoitteista johtuvaa tukirahaa yrityksille. Kehittämistoimien edellyttäminen yrityksiltä tilanteessa, jossa ne painivat kassakriisin ja konkurssin partaalla, ei ole tarkoituksenmukaista. 

Samalla tavalla tulee Kokoomuksen mielestä Business Finlandin toimia myös muiden koronaan liittyvien yritystukien kanssa. Tukien tulee ohjautua ennen muuta niille yrityksille, joiden liikevaihto ja kassavirta ovat tyrehtyneet koronakriisin vaikutuksesta. Eduskunta on ollut siinä käsityksessä, että kehittämisrahaa on pyritty nimenomaan jakamaan koronan aiheuttamiin kuluihin ja kehittämisvaateet ovat olleet hyvin väljät. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi 2.4.2020 kyselytunnilla eduskunnassa, että hän oli antanut sekä Business Finlandille että ELY-keskuksille ohjeistuksen kriteerien "laveaan tulkintaan". Koska ohjeistus ei näytä olevan riittävä, on hallituksen viipymättä päivitettävä lainsäädäntö mahdollistamaan aidot suorat koronatuet pahiten rajoituksista kärsiville yrityksille. 

Hallituksen pitää tehdä pikaisesti uusia nopeita toimia, joilla yritykset saavat kassan pohjalle heti rahaa. Nykyisten yrityksille suunnattujen suorien tukien käsittelyajat ovat pitkittyneet. Jo tehdyt päätökset ovat myös kohdelleet hyvin erilaisesti samojen alojen yrityksiä, jotka kärsivät koronatilanteesta samalla tavalla. Tämä on herättänyt turhautumista ja kritiikkiä tasapuolisuuden puutteesta yrittäjien keskuudessa. Terveet yritykset uhkaavat kaatua kassakriisiin odotellessaan päätöksiä. 

Hallituksen tulee nopeasti avata yrityksille uusia keinoja saada nopeasti kassaan rahaa. Kokoomus on esittänyt alv-palautuksia alkuvuoden osalta. Arvonlisäverot on vähintään palautettava edullisena lainana yritysten käyttöön. Ala- ja yrityskohtaisesti voitaisiin arvioida myös hyvityksiä ja huojennuksia. Jos verottaja ei teknisesti saa toteutettua järjestelmää nopeasti, voidaan raha kanavoida pikaisesti yrityksille myös pankkien kautta. Pankit voisivat esimerkiksi maksaa alv-palautukset yrityksille heti, jolloin verottaja voisi myöhemmin maksaa rahat takaisin pankeille.  

Suomessa on siirrytty äärimmäisen nopeassa aikataulussa opetuksen poikkeusjärjestelyihin. Lähiopetuksesta siirryttiin käytännössä täysin etäopetukseen. Etäopetus on pääsääntöisesti toiminut hyvin, mutta huolenaiheita on. Kotioloissa korostuu vanhempien rooli oppimisen tuessa. Vanhemmilla on hyvin erilaiset valmiudet auttaa omia lapsiaan ja tukea oppimista kotona. Huoli oppilaiden tilanteesta on suuri, koska kaikille kotiolot eivät ole parhaat mahdolliset. Oppilailla on oikeus oppimisen tukeen ja oppilashuollon palveluihin. Nyt näiden toteutumista ei pystytä riittävissä määrin takaamaan. Hallitus on todennut valmistelevansa toukokuuhun mennessä lasten ja nuorten tukipaketin. Tämä tulee auttamatta liian myöhään. 

Hallitus on ilmoittanut, että se jatkaa valmistelua oppivelvollisuusiän pidentämiseksi. Tässä tilanteessa on vastuutonta, että hallitus on tuomassa kunnille lisävelvoitteita. Kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä tulee olemaan iso työ ilman lisävelvoitteitakin korjata kriisin jälkiä ja turvata nykyiset ennaltaehkäisevät palvelut. 

Siirryttäessä normaalioloihin koulujen ja oppilaitosten osalta on oppilaille ja opiskelijoille turvattava riittävät tuen palvelut. Syyslukukauden alussa jouduttaneen kertaamaan kevään asioita, koska niitä ei ole pystytty opettamaan normaalioloissa. 

Lähes kaikki päätoimiset Suomen maa- ja puutarhatalouden yrittäjät ovat turvautuneet pitkään ulkomailta saapuvaan kausityövoimaan. Meneillään oleva pandemia uhkaa estää kausityövoiman saatavuuden. Euroopan komissio on kehottanut EU-maita sallimaan maataloustyöntekijöiden maahantulo pandemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Suomen kannattaa toimia Saksan mallin mukaisesti. Myös Norja on ottanut käyttöön tehostetun menettelyn ulkomaisten sesonkityöntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi. 

Ilman riittävää työvoimaa satokausi vaarantuu ja yritykset joutuvat äärimmäisen vaikeaan tilanteeseen. Samoin monien huoltovarmuuden kannalta kriittisten elintarvikkeittemme saatavuuden turvaaminen vaarantuisi. Vakiintuneiden kausityöntekijöiden ammattitaito on merkittävä ja välttämätön tilojen töiden toteuttamiseksi. Ulkomailta tulevan henkilöstön osalta tilojen pitää sitoutua järjestämään työntekijöiden karanteeni. Sen aikana työntekijät voisivat tehdä valmistavia töitä, mutta eivät saisi liikkua tilan ulkopuolella.  

Eduskunta hyväksyi 9.4. lakimuutoksen, jolla joustavoitettiin ulkomaisen kausityövoiman maahantulon ja oleskelun edellytyksiä. Hallituksen lupaamat 1 500 ulkomaista kausityöntekijää eivät riitä, kun töihin tarvitaan vähintään 15 000 auttavaa käsiparia turvaamaan ruoantuotantomme. Lisäksi viljelijät ja marjatilalliset ovat viestineet, kuinka kausityöntekijöille ei saada lupia. Kylvöt ja istutukset menevät hukkaan, jos sadonkorjuusta ei ole takeita. 

Lomautetun henkilön on voitava työskennellä ainakin kuukauden maatiloilla siten, että hän ei menettäisi lomautuskorvausta kokonaan. Lisäksi työttömän on saatava tehdä alasta riippumatta töitä kokopäiväisesti siten, että tienatun palkan ansiosidonnaista pienentävä vaikutus puolitettaisiin. Myös opintotuen tulorajoista on luovuttava tässä tilanteessa ja TE-keskusten on ohjattava lomautettuja ammattilaisia maatalousyrittäjien apuun. 

Maatilojen toiminta ja kannattavuus on turvattava myös kriisissä. Tämän johdosta hallituksen on valmisteltava seuraavaan lisätalousarvioon esitys viljelijöille maksettavasta kertaluontoisesta kasvukausituesta sellaisille tiloille, joilla on ollut myyntituloja vuonna 2019. 

Suomalaiset kunnat osaavine ammattilaisineen tekevät arvokasta työtä koronan vastaisen taistelun eturintamassa. Epidemian aiheuttamista kriiseistä niin terveydellinen, taloudellinen kuin sosiaalinenkin kriisi ratkaistaan merkittäviltä osin kunnissa. Samaan aikaan koronakriisi on asettanut suomalaiset kunnat taloudellisesti poikkeuksellisen vaikean tilanteen eteen. Meidän on autettava kunnat yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Valtioneuvoston tähänastiset toimet kuntien auttamiseksi ovat olleet riittämättömiä. 

Valtioneuvoston on luotava kunnille uskottava pelastuspaketti, jolla vahvistetaan kuntien edellytyksiä toimia koronan vastaisessa taistelussa ja varmistetaan, että kuntien tuottamat peruspalvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle myös tulevaisuudessa. Lisävarat on ohjattava kunnille koronatilanteesta syntyvien ylimääräisten kustannusten ja menetettyjen verotulojen suhteessa. Tilanteessa, jossa kunnilla on vaikeuksia selviytyä nykyisistäkin velvoitteista, on valtioneuvoston luovuttava kuntien tehtäviä entisestään lisäävistä lainsäädäntöhankkeista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Vastalauseen lausumaehdotus 11 

Vastalauseen lausumaehdotus 12 

Vastalauseen lausumaehdotus 13 

Vastalauseen lausumaehdotus 14 

Vastalauseen lausumaehdotus 15 

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA  

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 

Hallitus on päättänyt ravintoloiden ja kahviloiden sulkemisesta koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Päätös on epidemian torjunnan kannalta oikea, mutta ravintoloiden sulkeminen lailla toisaalta rajoittaa perustuslain suomaa elinkeinovapautta ja omaisuuden suojaa. Tämä edellyttää pääministeri Sanna Marinin hallitukselta erityistä kohdennettua tukipakettia ravintola- ja kahvila-alalle. 

Eduskunta hyväksyi ravintoloiden sulkemista koskevan lainsäädännön yhteydessä lausuman, jonka mukaan hallitus viipymättä ryhtyy toimiin, joilla tarvittaessa tuetaan ravintolayrittäjien toimeentuloa poikkeustilan ja sen purkamisen aikana. Tämä tarve on ilmeinen. Lisäksi perustuslakivaliokunta piti välttämättömänä, että lailla säädetään kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullisesta kompensoimisesta sekä vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille. 

Lisätalousarvion tiedotustilaisuudessa ministeri Kulmuni kuitenkin ilmoitti, ettei ravintoloille olisi tulossa omaa tukipakettia, vaan ravintoloiden käytössä olisivat samat tukimuodot kuin muillakin yrityksillä.  

Hallituksen linja on vastoin eduskunnan yksimielistä tahtotilaa. Jos hallitus sivuuttaa ravintoloiden ja kahviloiden hädän, on edessä alan yritysten konkurssiaalto ja kymmenien tuhansien työpaikkojen menettäminen. Konkurssit ovat suoraan seurausta hallituksen päätöksestä sulkea ravintolat. On väärin maksattaa suomalaisten suojelemiseksi tehty toimenpide yksittäisillä ravintolayrittäjillä. 

Kokoomus esittää Business Finlandille 200 miljoonan euron lisärahoitusta jaettavaksi ravintoloille ja kahviloille uutena erillisenä suorana tukirahana. Rahoituksen perusteena tulee olla säädettyjen rajoitusten vaikutusten kompensointi yrityksille. Hallituksen tulee viipymättä esitellä eduskunnalle sen edellyttämä suoran tuen malli. Jos ravintoloiden ja kahviloiden rajoitukset jatkuvat vielä toukokuun jälkeen, on määrärahaa lisättävä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

Pääluokka 33

Vuoden toinen lisätalousarvio jatkaa tätä akuutin kriisin hoitamiseen vastaamista. Tässä tilanteessa valtion pitää tehdä ehdottomasti kaikkensa, jotta terveydenhuolto ja muut yhteiskunnan keskeiset toiminnot saavat tarvitsemansa resurssit. Samalla on ryhdyttävä välittömästi vaikuttaviin toimenpiteisiin rajoitustoimien taloudellisten vaikutusten vähentämiseksi. Kunnat, yritykset ja toimeentulonsa menettävät yksityiset ihmiset tarvitsevat heti tukea päästäkseen tämän vaikean tilanteen yli. Konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen on pyrittävä estämään.  

Hallitus lisää merkittävästi yritysten kriisitukia eri muodoissa. Rahamäärän lisääminen ei kuitenkaan auta, mikäli tuet eivät tavoita yrityksiä riittävän nopeasti. Monilla yrityksillä on akuutti kassakriisi. Niillä ei ole aikaa jäädä odottamaan tukipäätöksiä viikoiksi tai kuukausiksi. Eri tahot, jotka tekevät tukipäätöksiä, tarvitsevat myös lisää henkilökuntaa, jotta taloudellinen tuki saadaan kanavoitua yrityksille nopeassa tahdissa. Erilaiset kehittämistuet ja lainat eivät myöskään ole se tukimuoto, mitä yritykset tässä tilanteessa tarvitsevat. Yritykset tarvitsevat suoraa tukea selvitäkseen kriisin yli ilman takaisinmaksuvelvoitteita. Tähän tarvitaan selkeät pelisäännöt. Myös ravintolat ja muut palveluyritykset, jotka työllistävät paljon henkilökuntaa, tulee huomioida yritystukien myöntämisessä. 

Business Finlandin ja Ely-keskusten kautta jaettavat yritystuet kohdistuvat hyvin suurelta osalta erilaisiin kehittämishankkeisiin eivätkä tämänhetkiseen suurimpaan ongelmaan, mikä yrityksissä on, eli akuuttiin kassakriisiin. Julkisuudessa on ollut esillä Business Finlandin tekemiä tukipäätöksiä, joista osa on valunut sellaisille yrityksille, jotka eivät niitä tarvitse selvitäkseen koronan aiheuttamasta tilanteesta. Tukien myöntämiseen pitää saada selkeät säännöt. Yritystukien kohdentamisessa tulee painottaa yrityksen työllistämisvaikutusta ja huomioida kiinteiden kulujen osuus nykyistä paremmin. Väärinkäytösten ja virheellisten hakemusten perusteella myönnetyt tuet pitää periä takaisin. 

Koronaviruksen leviämisen hidastamisessa ja tukahduttamisessa avainasemassa on testaus. Sairastuneet ja tartunnan saaneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa oikea-aikaisesti hoitotoimenpiteitä. Testausta pitää myöskin lisätä siksi, että voimme tunnistaa paremmin taudin jo sairastaneet. Erityisen tärkeää on tunnistaa terveydenhuollon henkilöstöstä ne henkilöt, joille on jo kehittynyt immuniteetti, näin he voisivat jatkaa työtään. Rajoitustoimia voidaan myös nopeammin purkaa, kun on tiedossa, kuinka suuri osuus väestöstä on parantunut.  

Testauksen lisäämisen lisäksi on tärkeää kehittää hoitotoimia. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle tulee osoittaa riittävät resurssit kiireellisen kokeilu- ja tutkimustyön suorittamiseksi. Määrärahan lisäys tulee kohdentaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen hyväksymien, viraston ulkopuolella toteutettavien Covid-19-taudin hoitoon liittyvien tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. 

KD-eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että määrärahoja kohdennettaisiin muun muassa Kela-korvausten laajentamiseen koronatestaukseen yksityisen terveydenhuollon puolella. Tällä tavalla voitaisiin ottaa myöskin yksityinen sektori mukaan jakamaan testauksesta aiheutuneita kustannuksia yhteiskunnalle. Laajemmat ja kohdennetut vasta-ainetestit mahdollistaisivat työntekijöiden työhön paluun nopeammalla aikataululla. 

Toisessa lisätalousarviossa on nostettu huomattavasti suojavarusteitten hankintaan tarkoitettua määrärahaa, mikä on ehdottomasti perusteltua. Terveydenhuollon suojavarusteiden hankinnoissa on ollut kuitenkin merkittäviä epäselvyyksiä. On tärkeää varmistaa, että myönnetyt määrärahat käytetään tarkoituksenmukaisesti ja että terveydenhuolto saa tarvitsemansa varusteet, jotka täyttävät laatuvaatimukset. Kotimaista tuotantoa pitää saada käyntiin nopealla aikataululla ja hankinnoissa tulee hyödyntää suomalaisten yritysten ja terveydenhuollon toimijoiden osaamista.  

Hallituksen toisessa lisätalousarviossa on huomioitu kansalaisyhteiskunnan merkitys. KD-eduskuntaryhmä pitää tätä hyvänä. Kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- kuin myöskin esimerkiksi sote-puolen järjestötoimijat on huomioitu. Nämä ovat erittäin tärkeitä, kun pyritään mahdollisimman hyvin toipumaan tästä kriisistä ja niistä vaikutuksista, mitä se on jättänyt lasten ja nuorten elämään.  

Hallitus lisää terveyttä ja hyvinvointia edistäville yhteisöille ja säätiöille 5 miljoonaa euroa lisätukea toisessa lisätalousarviossaan. Lisäys aiheutuu järjestöille avattavasta erillisestä avustushausta koronaviruksen aiheuttamaan kriisiin vastaamiseksi. Avustus on tarpeellinen mutta siihen varattu määräraha liian pieni tarpeeseen nähden. KD-eduskuntaryhmä esittää sosiaali- ja terveysalan järjestöille 20 miljoonan euron lisätukea. 

Koronan vuoksi lukuisa määrä suomalaisia on menettänyt työnsä tai joutunut lomautetuksi. Monessa kotitaloudessa joudutaan miettimään, mistä saadaan rahaa ruokaan ja muihin välttämättömiin hyödykkeisiin. Lapsiperheissä ruokamenot ovat kasvaneet, kun päiväkotien ja koulujen tarjoamat lounaat ovat jääneet pois. Tässä tilanteessa ruoka-apua tarjoavat järjestöt antavat erittäin tärkeää tukea. Ruoka-apua jakavat seurakunnat ja yhdistykset ovat ilmoittaneet, että ruoka-avun hakijoiden määrä on kasvanut koronakriisin vuoksi merkittävästi. Nämä järjestöt tarvitsevat nyt tukea pystyäkseen auttamaan. Tarvetta lisätuelle on ainakin kaksi miljoonaa euroa tälle vuodelle.  

Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin koronakriisin takia. Rahalliset menetykset oppilaitoksille ovat merkittävät, kun koulutusta ei voida järjestää. Tulevaisuus on myös hyvin epäselvä, eikä toimintaa voida suunnitella tavanomaisen tapaan. Vaarana on, että monet oppilaitokset joutuvat lopettamaan toimintansa ilman suoraa tukea. 

Hallituksen päätös nostaa Suomen vapaaehtoista jäsenmaksua WHO:lle 5,5 miljoonalla eurolla oli hätäinen. WHO:n tukemista olisi voitu valmistella paremmin. Tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä koronakriisin hoidossa ja myös tulevaisuudessa, jotta voimme varautua tuleviin pandemioihin ja muihin globaaleihin terveysuhkiin. Yhtenä WHO:n rahoittajana Suomen pitää jatkossa edellyttää, että järjestön riippumattomuuteen ja sen hallinnon läpinäkyvyyteen ja tehokkuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. On tärkeää varmistaa, että WHO käyttää saamansa varat tehokkaasti ja oikeisiin kohteisiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Vastalauseen lausumaehdotus 5  

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Vastalauseen lausumaehdotus 8 

Vastalauseen lausumaehdotus 9 

Vastalauseen lausumaehdotus 10 

Vastalauseen lausumaehdotus 11