Olemme huolissamme hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden tulevaisuudesta. Ilman kestävää julkista taloutta meillä ei ole maailman parasta peruskoulua, vanhuspalveluita, varhaiskasvatusta, sujuvaa joukkoliikennettä ja muitakaan yhteiskunnan palveluita.
Hyvinvointi syntyy suomalaisesta työstä: osaamisesta, ahkeruudesta ja yrittämisestä. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää, että useammalla työikäisellä ja -kykyisellä suomalaisella on mahdollisuus tulla toimeen omalla työllään. Siksi Suomi tarvitsee lisää osaajia ja kasvavia yrityksiä, joilla on uskallusta, halua ja kykyä palkata uusia työntekijöitä.
Olemme tukeneet hallitusta välttämättömien koronapandemiaan liittyvien välittömien menojen hyväksymisessä. Ihmisten, kuntien ja yritysten, kuten taloudenkin kannalta tärkeintä on epidemian tehokas torjunta. Olemme toistuvasti kirittäneet hallitusta toimenpiteissä niin, että ne kohdentuvat tarkoituksenmukaisesti, mutta tehokkaasti. Olemme kantaneet vastuuta muistuttaa yksityisen yritystoiminnan selviämisen tärkeästä roolista yhteiskunnan tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta.
Julkisen talouden velkasuhde eli sulautetun nettovelan suhde bruttokansantuotteeseen kiihtyy valtiovarainministeriön ennusteen mukaan koko ennustejakson ajan 2040-luvun loppuun saakka. Velkasuhde ylittää 100 %:n rajan jo 2040-luvun alussa. Kestävyysvaje säilyy kahdeksan miljardin euron tasolla. Tarvitaan perustavaa laatua olevia reformeja talouskasvun vauhdittamiseen, jotta hyvinvointi ja julkiset palvelut voivat säilyvät edes nykyisellä tasolla.
Hallituksen toinen lisätalousarvioesitys lisää arviota velanottotarpeesta 286 miljoonaa euroa. Lisäykset ovat pääasiassa koronaan liittyviä välttämättömiä ja määräaikaisia menoja, jotka eivät lisää julkisen talouden alijäämää pysyvästi. Hallitus on kuitenkin lisännyt pysyviä julkisen talouden menoja miljardeilla euroilla, mutta jättänyt lupauksistaan huolimatta työllisyyttä parantavat uudistukset tekemättä. Hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuskin heikentää julkista taloutta lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä miljardeilla ja syventää kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä. Julkisen talouden velkaantumista hillitsevien uudistusten uupuminen on suurin lisätalousarvion heikkous.
Yritystoiminnan edellytyksiä on vahvistettava
Epidemian jälkeen hyvinvoinnin ja kasvun lisääntyminen on mahdollista vain, jos elinkelpoiset yritykset selviävät kriisistä ja näillä on edellytyksiä kannattavaan liiketoimintaan. Pandemia ei ole normaalin yrittäjäriskin piiriin kuuluva tapahtuma. Siksi välittömät rajoitustoimien aiheuttamat kustannukset on korvattava riittävällä tavalla. Kulttuuri- ja tapahtuma-alan tuet ovat sinänsä tärkeitä, mutta mikään ei korvaa oikein mitoitettua rajoittamispolitiikkaa.
Epidemian uusien muunnosten leviämisen kontrollointi rajoillamme on edelleen vakavasti puutteellista, vaikka epidemian alusta saakka sekä erityisesti Uuden-Seelannin esimerkin valossa on ollut selvää, että maan rajoilla tautitapausten tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää. Yhteiskunnan eri aloilla rajoittamistoimenpiteet ovat jyrkässä epäsuhdassa, mikä heikentää rajoittamistoimien oikeutusta. Ei ole olemassa tapaa perustella, miksi jalkapallostadionilla voi olla katsomossa vain muutamia ihmisiä, kun ravintolassa samaa tapahtumaa voi seurata jopa satoja ihmisiä. Hallitus antaa ristiriitaisia viestejä rajoitustoimien jatkosta ja elinkeinonharjoittajien näkökulmasta aivan liian lyhyellä aikajänteellä. Toiminnan ja investointien suunnittelu on mahdotonta.
Rajoitukset koskevat yhtäläisesti kaikkea toimintaa, jonka edellytyksenä on lähikontakti. Esimerkiksi kuntosalien, liikuntatilojen ja sisäleikkipuistojen sulkemisesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata oikeudenmukaisesti. Hallitus on vastuussa riittävän korvausmallin luomisesta. Maaliskuussa 2020 hallitus lupasi, ettei yksikään yritys tule menemään tämän kriisin takia konkurssiin. Lupaus oli epärealistinen, mutta sillä hallitus asetti itselleen vaatimustason.
Tukiaisten lisäksi hallituksen on löydettävä rohkeutta muuttaa elinkeino- ja kulttuuripolitiikan suuntaa. Hallituksen päätökset ovat heikentäneet elinkeinotoiminnan ja kulttuurialan edellytyksiä. Liiallista byrokratiaa tulisi purkaa ja luoda näkymää kriisin jälkeen toimintaympäristöstä, jossa on enemmän mahdollisuuksia kuin rajoituksia. Kriisin aikanakin on mahdollista sääntelyn suhteellisen pienillä muutoksilla luoda mahdollisuuksia toimeliaisuuteen. Esimerkiksi ravintoloiden toimintaedellytyksiä voidaan parantaa vero- ja sääntelymuutoksin. Rajoitustoimet on kohdistettava tarkoituksenmukaisesti alueille, joissa epidemia etenee.
Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:
Vastalauseen lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo talouskasvun vauhdittamiseksi uskottavan suunnitelman, joka sisältää konkreettiset keinot työllisyysasteen nostamiseksi, elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi, tuottavuuden kasvattamiseksi ja työmarkkinoiden tehostamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että hallitus sitoutuu keinoihin, joilla julkisen talouden kestävyysvaje voidaan kuroa umpeen vuosikymmenen loppuun mennessä ja aloittaa niiden toimeenpano jo tämän vaalikauden aikana.
Vastalauseen lausumaehdotus 3
Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii koronatoimien sekä muiden päätösten perusteluihin kattavat arviot vaikutuksista yritystoimintaan.
Vastalauseen lausumaehdotus 4
Eduskunta edellyttää, että hallitus vetää pois sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen, joka nykymuodossaan heikentää haja-asutusalueiden palvelujen saatavuutta, näivettää kaupunkien elinvoimaa, korvaa perusteettomasti laadukasta yksityistä palvelutuotantoa julkisella tuotannolla, vaarantaa suomalaisten laadukkaat palvelut kaikkialla ja romuttaa julkisen talouden.
Vastalauseen lausumaehdotus 5
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kiireisenä eduskuntaan tarpeelliset esitykset terapiatakuun toteuttamiseksi.
Vastalauseen lausumaehdotus 6
Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnalle esityksen yrityssaneeraukseen pääsyn helpottamisesta sekä saneeraus- ja konkurssimenettelyn tehostamisesta, jotta yritysten ja yrittäjien uusi alku on mahdollinen.
Vastalauseen lausumaehdotus 7
Eduskunta edellyttää, että hallitus järjestää pikaisesti pakolliset koronatestit kaikille maahan pyrkiville, joilla ei ole osoittaa asianmukaista todistusta riittävästä suojasta muulla tavoin.
Vastalauseen lausumaehdotus 8
Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa kiireisesti koronarajoitussuosituksia ja -määräyksiä siten, että ravintola-, urheilu- ja kulttuuritoimijoilla on mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan turvallisesti sekä taloudellisesti kannattavasti. Rajoittamistoimet tulee rajata vain välttämättömään.