Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavan alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä oleva toimeentuloedellytys poistettaisiin. Näin ollen turvapaikan saaneen, toissijaista suojelua saaneen, kiintiöpakolaisen sekä tilapäistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä ei enää olisi turvattu toimeentulo. Muutos koskisi myös alaikäisen perheenkokoajan muulle omaiselle myönnettävää oleskelulupaa. Ulkomaalaislain mukaan alaikäisen perheenkokoajan perheenjäsen on hänen huoltajansa. Ulkomaalaislaissa ei ole määritelty muun omaisen käsitettä. Alaikäisen perheenkokoajan muita omaisia ovat tyypillisesti hänen sisaruksensa ja isovanhempansa.  

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaa säännöstä perheenyhdistämistä koskevissa tilanteissa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisun johdosta siten, että alaikäisyyden määrittää oleskelulupahakemuksen vireilletulohetki ratkaisupäivän sijaan perheenyhdistämisdirektiivin alaan kuuluvien ryhmien osalta. Maahanmuuttovirasto tulkitsee jo voimassa olevaa lakia Euroopan unionin tuomioistuimen edellyttämällä tavalla. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kuitenkin lisäksi, että muutos ulotetaan kattamaan myös perheenyhdistämisdirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle rajatut ryhmät.  

Lasten käyttäminen maahantulon välineenä

Toteutuessaan hallituksen esitys tulee luomaan jälleen yhden vetovoimatekijän humanitääriselle maahanmuutolle. Käytännössä tämä tulee näkymään niin sanotun ankkurilapsi-ilmiön yleistymisenä, kun yhä useampi lähettää lapsensa vaaralliselle matkalle saadakseen itse oleskeluluvan helpommin. Huomionarvoista on myös se, että merkittävä osa humanitäärisin perustein Suomeen saapuneista tulijoista on nuoria, joiden todellisesta iästä ei ole minkäänlaista varmuutta. Alaikäisyyden määrittelemisen muuttaminen sekä sen soveltaminen yhä useampaan hakijaryhmään tulee siten kasvattamaan perheenyhdistämisen perusteella tehtyjen oleskelulupien määrää. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan oleskelulupa tulee voida jatkossakin jättää myöntämättä, jos arvioidaan, että tapaukseen liittyy lapsen hyväksikäyttöä tai perheenyhdistäminen Suomessa olisi muutoin vastoin lapsen etua. Myös asiantuntijalausunnoissa korostettiin, että on varmistuttava, ettei perheenyhdistämisen helpottaminen altista tai lisää alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä. Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää siihen, että viranomaisten tulee huolehtia hakijoiden henkilöllisyyden selvittämisestä erityisen tarkasti varsinkin silloin, kun hakija on hyvin lähellä täysi-ikäisyyttä. 

Myös hallintovaliokunta on mietinnössään (HaVM 4/2004 vp) todennut, että lapsen edun arvioiminen ja lapsen kuuleminen korostuvat ulkomaalaislain mukaisessa päätöksenteossa erityisesti turvapaikka-asioissa ja myönnettäessä oleskelulupia perhesiteen perusteella. Lasta koskevissa ratkaisuissa on keskeistä, että päätöksentekijä selvittää, mikä ratkaisu on juuri kyseessä olevan lapsen edun mukainen. Lapsen etu on aina yksilöllinen ja sidottu lapsen kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Lapsen etu tulee harkita kokonaisuudessaan ottaen huomioon mahdollisuuksien mukaan lapsen toivomukset, mielipiteet ja yksilölliset tarpeet. Alaikäinen on lähtökohtaisesti heikoin osapuoli tilanteissa, joissa aikuisten tai yhteiskunnan edut ovat ristiriidassa lapsen edun kanssa. Viranomaisten tehtävänä onkin valvoa, että lapsen etu toteutuu. 

Esityksessä korostetaan voimakkaasti lapsen etua, mutta valitettavasti lapsen edun kokonaisarvioinnin paremmin mahdollistavia säädöksiä ei ole esitetty. Onkin perusteltua kysyä, onko lapsen etu elää vanhempien kanssa, jotka ovat valmiit asettamaan lapsensa alttiiksi moninaisille vaaroille päästäkseen itse siirtolaisiksi korkeamman elintason maahan. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmän korostaa, että oleskelulupaa perheenyhdistämisen perusteella ei tule myöntää, jos on aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. 

Vaikutusarviointi puutteellista

Perheenyhdistäminen on jo pitkään ollut suurin maahanmuuton reitti Suomeen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa, että esitys tulee toteutuessaan lisäämään humanitääristä maahanmuuttoa entisestään nimenomaan Afrikasta, Lähi-idästä ja Keski-Aasiasta. Suomi on OECD:n surkeimpia epäonnistujia kotouttamisessa, jos tarkastellaan edellä mainittujen ryhmien työllisyysastetta, tukiriippuvuutta, koulumenestystä tai rikollisuutta. Kotoutumisen epäonnistumista alleviivaa myös se, että Suomi on käyttänyt kotouttamiseen huomattavat määrät julkisia resursseja moneen muuhun maahan verrattuna. Edellä mainittujen ongelmien voidaan odottaa ainoastaan pahenevan ja syventyvän, jos heikosti kotoutuvan väestön määrä jatkaa kasvuaan. Hallituksen esityksen mukaan perheenyhdistäminen tukee menestyksekästä kotoutumista. Tämä ei valitettavasti ole näkynyt suurimpien humanitäärisin perustein saapuneiden maahanmuuttajaryhmien kotoutumista mittaavissa suureissa.  

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä kiinnittää erityistä huomiota hallituksen esityksen puutteelliseen vaikutusarviointiin. Esityksessä tyydytään toteamaan, että on mahdollista, että toimeentuloedellytyksen poistaminen kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten perheenjäseniltä tai muilta omaisilta saattaisi hieman nostaa perhesiteen perusteella tehtyjen hakemusten määriä. Esityksessä ei siten myöskään ole arvioitu yhteiskunnalle varmuudella koituvia taloudellisia kustannuksia tai muita lisääntyneen maahanmuuton yhteiskunnalle aiheuttamia lieveilmiöitä, kuten kasvanutta rikollisuutta.  

Asiantuntijalausunnossakin on kiinnitetty huomiota siihen, että jos toimeentuloedellytysten vaatimuksesta luovutaan, on muutoksen vaikutuksia seurattava ja arvioitava sen mahdollista vaikutusta toimia vetovoimatekijänä. Edelleen huomiota tulee kiinnittää siihen, että esityksen taloudellisia vaikutuksia tulisi selvittää tarkemmin niin valtiontalouden kuin kuntataloudenkin näkökulmasta ottaen huomioon esimerkiksi toimeentulotukimenojen muutokset. Asiantuntijalausunnoista ilmenee, että perustoimeentulotuen, työttömyysetuuden ja asumistukien saajissa korostuvat ne kansalaisuusryhmät, joita perheenyhdistämisen helpottaminen koskettaa. Sisäministeriökin on tuonut lausunnossaan esille, että viime kädessä todelliset taloudelliset vaikutukset ovat täysin sidoksissa muun muassa siihen, kuinka hyvin henkilöt työllistyvät. Esimerkiksi työllisyysaste on kuitenkin humanitäärisin perustein saapuneilla maahanmuuttajilla tyypillisesti alhainen. Perussuomalaisten valiokuntaryhmän näkemyksen mukaan lisääntyneen maahanmuuton vaikutuksia tulisi arvioida nykyistä huomattavasti laajemmin ja monipuolisemmin nimenomaan vastaanottavan yhteiskunnan näkökulmasta. 

Hallituksen esityksen mukaiset muutokset ulkomaalaislakiin tulisivat toteutuessaan lisäämään humanitääristä maahanmuuttoa maista, joista saapuvien tulijoiden kotoutumisennuste on käytettävissä olevan tiedon varassa heikko tai jopa olematon. Tämä ei ole hallitun maahanmuuton edistämistä, joka toisi helpotusta kestävyysvajeen kaltaisiin ongelmiin. Esityksellä on päinvastoin toteutuessaan erittäin merkittäviä negatiivisia ja kauaskantoisia vaikutuksia julkistalouteen sekä koko yhteiskuntaan. 

Hallituksen esityksessä eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 100/2022 vp) esitetään, että kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien alaikäisten henkilöiden perheenjäsenen ja muun omaisen osalta poistetaan turvattu toimeentuloedellytys perheenjäsenen tai muun omaisen oleskeluluvan saamiseksi. Lisäksi esitetään muutettavaksi lapsen alaikäisyyden määrittämistä koskevaa säännöstä perheenkokoamista koskevissa tilanteissa. 

Kokoomus katsoo, että laissa määritetyt toimeentuloedellytykset ovat keskeinen osa Suomen humanitaarisen maahantulon perheenyhdistämistä koskevaa säännöstöä. On oikein ja perusteltua, että viranomaisilla on harkintavalta ja -vastuu arvioida, onko lapsen edun mukaista vaatia perheenkokoajalta turvattua toimeentuloa vai ei. Nykytilanne on peräisin vuodelta 2016, jolloin kokoomuslaisen sisäministerin esityksestä eduskunta lisäsi ulkomaalaislakiin säädökset toimeentuloedellytyksistä myös alaikäisten kohdalle. Tarkoituksena oli myös estää niin sanottua "ankkurilapsi-ilmiötä", jota laki on torjunut. Näistä syistä kokoomus ei kannata hallituksen esitystä (HE 100/2022 vp) ulkomaalaislain muuttamisesta. 

On valitettavaa, että lakiehdotuksen taloudellisia vaikutuksia eikä laajempia vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen ole arvioitu uskottavasti. Valiokunnan kuulemisissa nousi perusteltu huoli siitä, että toimeentuloedellytyksen poistaminen alaikäiseltä perheenkokoajalta mahdollistaa juuri niin sanotun "ankkurilapsi-ilmiön". Eli toimeentuloedellytystä kierrettäisiin lähettämällä ensin alaikäinen yksin kohdemaahan ja perheenjäsen ja muu omainen seuraisi vasta tämän jälkeen. Tämä voisi luoda humanitaarisperusteiseen maahantuloon vetovoimatekijän, joka vaikuttaisi pahimmillaan jopa lapsen oikeuksien loukkauksiin. Tähän "alaikäisten hyväksikäyttöä maahantulon välineenä" huomiota peräänkuulutti valiokunnalle antamassaan lausunnossaan myös poliisihallitus. 

Kokoomus painottaa, että lapsen oikeuksien turvaaminen on tärkeää kaikissa tilanteissa. Alaikäisten suojelemiseksi on olennaista puuttua nykyistä määrätietoisemmin mm. vuosittain suuren määrän lapsia hengenvaaraan asettavien, Eurooppaan suuntautuvaan turvapaikanhakuun kytkeytyvien ihmissalakuljettajien toimintaan. Huomautamme myös, että jo nykylain pohjalta toimeentuloedellytys käytännössä väistyy niissä tilanteissa, joissa lapsen etu sitä edellyttää. Näistä syistä emme kannata esitettyä toimeentuloedellytyksen poistamista alaikäiseltä perheenkokoajalta, vaan esitämme tältä osin oikeustilan pysyttämistä nykyisellään. 

Isossa kuvassa olemme pettyneitä siihen, ettei hallitus ole koko vaalikauden aikana halunnut tehdä tarvittavia toimia Suomen humanitaarisen maahanmuuton valuvikojen korjaamiseksi. Sen sijaan hallitus on lisännyt Suomen ei-toivottuja vetovoimatekijöitä. Kokoomus katsoo, että turvapaikat on ohjattava haavoittuvimmassa ja hädänalaisimmassa asemassa oleville, apua todella tarvitseville. Kaikenlainen järjestelmän väärinkäyttö on estettävä. Rajojen ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuva mekanismi on minimoitava ja siirryttävä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman läheltä lähtömaita. 

Suomessa uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä on kiristettävä siten, että hakemuksen uusiminen on mahdollista vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa erityisin perustein. Pysyvä oleskelulupa on myönnettävä vain henkilölle, jotka ovat opiskelleet tai tehneet työtä Suomessa ja jotka eivät uhkaa yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja järjestystä. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet on palautettava lähtömaihin nopeasti. Kotoutumispolitiikassa on siirryttävä tulijan oikeuksia painottavasta järjestelmästä kotoutujan vastuita ja velvollisuuksia painottavaan järjestelmään.