Yleistä
Hallituksen esityksen tarkoituksena on keventää opetustoimen osalta kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Sivistysvaliokunta pitää hyvänä, että rinnakkaista ja selkeästi tarpeettomaksi tullutta sääntelyä puretaan erityisesti silloin, kun se aiheuttaa päällekkäistä työtä ilman lisäarvoa.
Valiokunta toteaa, että säännösten purkamisen seurausten hahmottamiseksi on tärkeää, että ehdotusten vaikutukset arvioidaan ja tuodaan esille. Hallituksen esityksessä on kuvattu monipuolisesti arviot sen taloudellisista vaikutuksista. Lakiehdotus vaikuttaa lapsiin ja nuoriin monin tavoin, joita perusteluissa on arvioitu varsin kattavasti lukuun ottamatta opiskelijan määräaikaista erottamista koskevan toimivallan muutosehdotusta. Sen vaikutus opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on jäänyt kuvaamatta.
Asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että hallituksen esityksessä olisi ollut hyvä käsitellä sitä, miten valmisteilla olevat merkittävät muutokset, kuten maakunta- ja sote-uudistus, tulevat vaikuttamaan esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuoltoon. Valiokunta tunnistaa tarpeen, mutta toteaa, että vielä valmisteluvaiheessa olevien asioiden vaikutusten arvioiminen yksittäisiin uudistuksiin nähden on hankalaa. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että maakunta- ja sote-uudistuksessa huolehditaan siitä, että oppilaita ja opiskelijoita koskevien palvelujen järjestämisen sujuvuus turvataan. Esimerkiksi oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen keskeinen tarkoitus on tukea opiskelukykyä. Jos palvelut etääntyvät kohteestaan, vaarana on menettää mahdollisuus oikea-aikaiseen ja tehokkaaseen tukemiseen. Kuraattorin ja psykologin mahdollisuudet toimia yksittäisen oppilaan tai opiskelijan lisäksi koko yhteisön tukena edellyttää, että he voivat toimia osana koulua tai oppilaitosta. Valiokunta katsoo, että oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen tulee pysyä kouluissa ja oppilaitoksissa lähellä oppilaita ja opiskelijoita.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Toimivalta opiskelijan määräaikaisessa erottamisessa
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa koulutuksen järjestäjä voi päätöksellään antaa opiskelijan määräaikaista erottamista koskevan toimivallan rehtorille. Muussa tapauksessa toimivalta on monijäsenisellä toimielimellä. Tarkoitus on keventää hallintomenettelyä ja mahdollistaa asian nopea käsittely. Tästä on arvioitu tulevan n. 0,12 miljoonan euron säästö.
Valiokunta toteaa, että säännösmuutoksen tavoite keventää ja nopeuttaa määräaikaisen erottamisen menettelyä on tarpeellinen. Erottamiseen johtaneet tilanteet voivat olla sellaisia, että oppilaitoksen turvallisuuden varmistamisen vuoksi erottamiset on tarpeen käsitellä nopeasti. Kun päätösvalta on toimielimellä, jo sen koolle saaminen on päätöksentekoa hidastava tekijä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksella muutetaan vakiintunutta tulkintaa siitä, että opiskelijan määräaikainen erottaminen on hallinnollisen pakon käyttöä, koska sillä puututaan merkittävästi yksilön oikeuksiin. Toimivaltaa koskevan käytännön muuttaminen on siten opiskelijan oikeusturvan kannalta ongelmallinen. Valiokunta ehdottaa rehtorille siirrettävän toimivallan rajaamista yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla.
Valiokunta kiinnittää huomiota kurinpitomenettelyihin perusopetuksessa, mihin nyt käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa ei puututa. Lainsäädännössä on erilaisia mahdollisuuksia puuttua oppilaiden epäasialliseen käyttäytymiseen, mutta asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että ne eivät riittävästi vastaa nykyisiin tarpeisiin. (Valiokunnan lausumaehdotus)
Kuraattorin kelpoisuusvaatimukset ja opiskeluhuollon velvoitteiden keventäminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan opiskeluhuollon kuraattorin kelpoisuusvaatimuksen väljentämistä nykyisestä. Valiokunta pitää tavoitetta hyvänä. Nykyisen kelpoisuusvaatimuksen, vähintään ammattikorkeakoulutasoisen sosiaalialan tutkinnon, on usein katsottu olevan liian kapea-alainen. Sen on katsottu hankaloittavan kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilöstön saamista ja myös vähentävän mahdollisuuksia muodostaa monipuoliseen osaamiseen perustuvaa palvelua.
Asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että käytännössä muun soveltuvan tutkinnon suorittaneiden kuraattoreiden osaamisesta on yhtä hyviä kokemuksia kuin vaaditun sosiaalialan koulutuksen saaneiden tekemästä työstä. Monipuolinen osaaminen vahvistaa oppilaille ja opiskelijoille annettavan palvelun kokonaisuutta, kun huolehditaan, että käytettävissä on sitä ammattitaitoa, jota lasten ja nuorten hyvinvoinnin vaikuttava tukeminen edellyttää. Edellä selostetun perusteella valiokunta ehdottaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §:n 2 momentin muuttamista.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan kevennettäviksi opiskeluhuoltoon liittyviä lakisääteisiä velvoitteita. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman sisällön yksityiskohtaisesta sääntelystä luovutaan, ja jatkossa suunnitelmaan tulee kirjata opiskeluhuollon toteutuminen kunnan alueella. Suunnitelman tarkistamisen määräajasta säätämisestä luovutaan. Oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltoryhmien tehtävistä voi jatkossa huolehtia erillisen opiskeluhuoltoryhmän sijasta muu tehtävään soveltuva monialainen ryhmä. Lisäksi laista ehdotetaan kumottavaksi säännöksiä, jotka ovat päällekkäisiä terveydenhuollon lainsäädännön kanssa. Valiokunta pitää ehdotuksia hyvinä ja toteaa, että muutoksilla ei vähennetä oppilaiden ja opiskelijoiden palveluja vaan hallinnollista taakkaa ja lisätään mahdollisuuksia tehdä ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin sopivalla tavalla.
Suunnitelmavelvollisuuksien keventäminen
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että perusopetuslaista, lukiolaista ja ammatillisesta peruskoulutuksesta annetusta laista poistetaan järjestäjän velvollisuus tehdä suunnitelma oppilaan tai opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta tai häirinnältä. Vastaavat asiat kirjataan myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan, minkä säännöksen ehdotetaan jäävän voimaan.
Oppilaiden ja opiskelijoiden psyykkisen ja fyysisen turvallisuuden varmistaminen on edelleen opetuksen ja koulutuksen järjestäjien lakisääteinen velvollisuus, vaikka suunnitelmavelvollisuutta koskevaa sääntelyä kevennetään. Lakisääteisten suunnitelmien tarkoituksena on varmistaa, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjät huolehtivat siitä, että niiden vastuulla olevien koulujen ja oppilaitosten käytössä on yhteiset toimintaohjeet ongelmien ennalta ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi. Koulutuksen lainsäädäntöön jää myös säännökset velvollisuudesta hyväksyä järjestyssäännöt tai muut määräykset, joilla edistetään koulun tai oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Nämä määräykset kattavat osin samoja asioita kuin nyt koulutuksen lainsäädännöstä poistettavaksi ehdotetussa suunnitelmassa.
Valiokunta pitää ehdotuksia päällekkäisten suunnitteluvelvollisuuksien karsimiseksi hyvinä. Lisäarvoa tuottamattomia toimintoja karsimalla mahdollistetaan resurssien tehokas kohdistaminen. Valiokunta pitää tärkeänä, että kiusaamis- ja muut ongelmatilanteet saadaan kitkettyä kouluista ja oppilaitoksista. Siinäkin toiminnan suunnitelmallisuus ja ennakoiminen ovat tärkeitä, mutta oleellista on vaikuttaa koulujen ja oppilaitosten toimintaan. Toisten ihmisten arvostamisen ja kunnioittamisen tulee läpäistä koulujen ja oppilaitosten koko toiminta ja olla osa sekä opetusta että kasvatusta. Oppilaitosten ja koulujen johtamisessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että myös nämä asiat näkyvät painokkaasti toiminnan tavoitteita asetettaessa. Tärkeää on, että tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan myös näiltä osin.
Aikuisten oppimäärän mukainen lukiokoulutus ja sen rahoitus
Ehdotus muuttaa lukiokoulutuksessa taito- ja taideaineet sekä terveystieto vapaaehtoiseksi oppiaineeksi niille opiskelijoille, jotka suorittavat lukiokoulutusta aikuisten oppimäärän mukaan on valiokunnan näkemyksen mukaan hyvä. Ratkaisu mahdollistaa yhdenmukaisen käytännön aikuisille suunnatun opetussuunnitelman mukaisessa koulutuksessa opiskeleville iästä riippumatta.
Nykyisin mainittujen oppiaineiden opiskelu on vapaaehtoista opiskelijoille, jotka ovat aloittaneet opintonsa 18 vuotta täytettyään. Alle 18-vuotiaana lukio-opinnot aloittaneelle mainitut oppiaineet ovat nykyisin pakollisia myös silloin, kun opiskelija opiskelee aikuisille tarkoitetun opetussuunnitelman mukaisesti. Nämä opiskelijat opiskelevat aikuisten oppimäärään kuuluvien 44 pakollisen kurssin lisäksi 4 pakollista kurssia taito- ja taideaineita sekä terveystietoa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että muutoksesta huolimatta myös aikuisille suunnatussa lukiokoulutuksessa säilyy mahdollisuus sekä kannustetaan opiskelijoita taide- ja taitoaineiden sekä terveystiedon opiskeluun. Ne ovat tärkeä osa yleissivistävää koulutusta ja hyvä keino vahvistaa kansalaisten valmiuksia hyvinvoinnin ylläpitämiseen.
Oppiaineiden määrää koskevaan muutosehdotukseen liittyy myös opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n uudistaminen. Säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että rahoitus ei määräydy opiskelijan iän perusteella, vaan sen perusteella, opiskellaanko nuorten vai aikuisten oppimäärän mukaisessa koulutuksessa. Tämä uudistus on hyvä, koska koulutuksen järjestäjien kustannuksiin vaikuttaa ikää enemmän se, kumman oppimäärän mukaisesti opiskellaan.