Sivistysvaliokunta toteaa, että indeksikorotusten jäädyttäminen ja vastaavat säästötoimet vuonna 2016 koskevat laajasti koko opetus- ja kulttuuritointa yleiseen kuntien valtionosuusjärjestelmään sekä käsiteltävänä olevan hallinnonalan omaan valtionosuuslainsäädäntöön ehdotettujen muutosten vuoksi. Ehdotukset osoittavat osaltaan maamme taloudellisen tilanteen vakavuuden ja erityisesti tarpeen tasapainottaa julkinen talous.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Sivistysvaliokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Säästötoimenpiteiden vaikutuksista
Vuoden 2016 indeksikorotuksia vastaava säästö opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa on noin 13,2 milj. euroa. Lisäksi kuntien omarahoitusosuuden säästö lukiokoulutuksessa on noin 3,4 milj. euroa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) noin 5,1 milj. euroa, jolloin lukiokoulutuksen kokonaissäästö on noin 5,8 milj. euroa ja ammatillisen peruskoulutuksen kokonaissäästö noin 8,8 milj. euroa. Ns. takuukorotuksen lakkaamisen vaikutus ammatillisen peruskoulutuksen osalta on noin 59 miljoonaa euroa sekä oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen osalta yhteensä noin 8 miljoonaa euroa. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden kunnallisille ja yksityisille ylläpitäjille maksettavat valtionosuudet alenevat vuosien 2012, 2015 ja 2016 säästöjen pysyväksi tekemisen johdosta yhteensä 18 miljoonaa euroa. Indeksikorotusta vastaavan säästön vuoksi koulutuksen ja opetuksen järjestäjäkunnat ja muut koulutuksen ja opetuksen järjestäjät sekä oppilaitosten ylläpitäjät joutuvat sopeuttamaan toimintaansa reaalisesti vähenevien resurssien määrään.
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että esityksen vaikutukset kohdistuvat kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien rahoitukseen ja toimintaan tavalla, jonka edellyttämien sopeuttamistoimien ja vaikutusten laajempi analysointi edesauttaisi koulutuksen järjestäjien varautumista muutokseen. Valiokunnan saamassa selvityksessä on kiinnitetty huomiota esityksen vaikeaselkoisuuteen rahoituslain osalta sekä siihen, että säästöjen taloudelliset vaikutukset on esityksen taloudellisia vaikutuksia arvioivassa luvussa esitetty varsin yleisellä tasolla. Asiantuntijalausunnoissa on todettu, että tosiasiassa yksikköhinnat ovat jo nyt jäljessä todellisista kustannuksista ja että käytännössä toiminnan sopeuttaminen yhdistettynä muihin suoraan koulutukseen kohdistettuihin leikkauksiin tarkoittaa lomautuksia, sijaiskieltoja, yt-menettelyjä, suurempia ryhmäkokoja, pienempää valinnaisuutta ja opetuksen määrän vähentämistä. Sivistysvaliokunta tiedostaa, että kuntien taloudellinen tilanne ja mahdollisuudet kompensoida valtion rahoituksen vähenemistä vaihtelevat suuresti. Paikalliset ja alueelliset merkittävät erot opetuksen resursseissa voivat johtaa maamme tasa-arvoiseksi ja tasalaatuiseksi arvioidun opetuksen vakavaan eriytymiseen hyviin ja huonoihin oppilaitoksiin.
Sivistysvaliokunta yhtyy esitettyihin huoliin nyt ehdotettujen säästötoimenpiteiden ja aikaisempien säätöpäätösten kumulatiivisesta vaikutuksesta ja säästöjen heijastumisesta koulutuksen laatuun ja kehittämisen pitkäjännitteisyyteen kaikilla toiminnan tasoilla. Valiokunta muistuttaa, että eduskunta on vuonna 2014 hyväksynyt lausuman, jossa edellytetään, että hallitus seuraa tarkoin vaalikaudella toteutettujen säästöpäätösten tosiasiallisia vaikutuksia opetus- ja kulttuuritoimeen liittyvien sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen ja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, kun etenkin nuorten ihmisten tosiasialliset ja yhtäläiset mahdollisuudet saada koulutusta heikkenevät. Hallituksen tulee antaa asiasta selvitys sivistysvaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä. (EV 213/2014 vp — SiVM 15/2014 vp — HE 258/2014 vp ).
Sivistysvaliokunta käsittelee seuraavassa ammatilliseen koulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön ja kulttuurin saatavuuteen liittyviä eräitä näkökohtia.
Ammatillinen koulutus
Sivistysvaliokunta pitää ammatilliseen koulutukseen suunnattuja säästöjä, indeksijäädytystä ja takuukorotusten lakkauttamista kokonaismäärältään hyvin mittavina. Niiden lopulliset vaikutukset ammatillisen opetuksen tasoon ja valmistuvien opiskelijoiden ammatilliseen osaamiseen riippuvat ammatillisen opetuksen kokonaisreformin onnistumisesta. Saadun selvityksen mukaan puutteellisen rahoituksen vaikutukset osuvat juuri niihin nuoriin, jotka eniten tarvitsevat lähiopetusta saadakseen tutkinnon suoritettua. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen keskeyttää 8,5 % opiskelijoista eli 10 000 nuorta. Ammatillisen koulutuksen aloittaneista 23 prosenttia ei ole 9,5 vuodessa suorittanut tutkintoa.
Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että nykyinen yksityiskohtainen sääntely puretaan toimintatapojen uudistamisen mahdollistamiseksi, luovutaan rinnakkaisista koulutuksen järjestämismuodoista ja luodaan kannustava rahoitusjärjestelmä. Nämä kaikki edellyttävät asiantuntijoiden mukaan lainsäädännön purkamista. Erityistä huomiota on kiinnitetty myös tarpeeseen tarkastella aikuiskoulutusta kokonaisuutena. Aikuiskoulutukseen kohdistuu leikkauksia sekä oppisopimuskoulutuksen (OKM) että työvoimapoliittisen koulutuksen (TEM) osalta.
Vuosien 2012 ja 2015 välisenä aikana ammatillisen koulutuksen rahoitus väheni saadun selvityksen mukaan noin 140 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyvät runsaat 70 milj. euron leikkaukset. Lisäksi vuodelle 2017 päätettyjen leikkausten suuruus on 190 milj. euroa. Päällekkäisestä toiminnasta luopumisen mahdollistava lainsäädäntö on kuitenkin luvassa vasta vuodelle 2018.
Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että ammatillisen opetuksen uudistuksen valmisteluun keskitetään riittävät voimavarat ja että uudistusta valmistellaan hyvässä yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa opetuksen saatavuuden, laadun ja opiskelijoiden osaamistason ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valiokunta viittaa lausuntoonsa hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2016—2019 (SiVL 3/2015 vp — HE 30/2015 vp — VNS 1/2015 vp). Valiokunta pitää tärkeänä, että ammatillisen opetuksen suunniteltu ohjauksen ja rahoituksen uudistus voidaan mahdollisuuksien mukaan toteuttaa samanaikaisesti.
Ammatillisen opetuksen tulevan reformin toteuttamista helpottaisi asiantuntijoiden mielestä myös se, että valtio luopuisi pikaisesti eräistä kiinteistöjä koskevista normeista. Valiokunnalle on ehdotettu, että valtio luopuu ammatillisen koulutuksen kiinteistöjen rakentamiseen tai korjauksiin saatujen valtionosuuksien takaisinpalautusvelvollisuudesta ja että valtion ammatillisten oppilaitosten kunnallistamisen yhteydessä 1990-luvulla lahjoittamien kiinteistöjen luovutussopimukset puretaan ilman kustannusvaikutuksia kunnille. Lisäksi on ehdotettu muun muassa, että poistetaan koulutuksen järjestäjille kiinteistöjen omistusoikeuden luovutuksen yhteydessä tuleva varainsiirtoverovelvollisuus.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion luovuttamien kiinteistöjen palauttamisvelvollisuus koskee ammatillisen koulutuksen lisäksi myös ammattikorkeakouluja. Selvityksen mukaan ehdotus edellyttää huolellista selvittämistä ja ehdotuksen vaikutusten perusteellista arviointia. Asiaa ja sen vaikutuksia on tarpeen jatkossa selvittää osana ammatillisen koulutuksen reformin valmistelua. Sama koskee arvonlisävero- ja varainsiirtoverolakeihin ehdotettuja muutoksia.
Sivistysvaliokunta edellyttää, että osana ammatillisen koulutuksen reformia opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää oppilaskiinteistöihin liittyvät opetuksen järjestäjiä koskevat sitovat velvoitteet ja mahdollisuudet valtion toimin edesauttaa luopumista epätarkoituksenmukaisista oppilaitoskiinteistöistä. Valiokunta ehdottaa asiassa lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus 1).
Vapaa sivistystyö
Asiantuntijakuulemisessa on korostettu, että indeksikorotuksien jäädyttäminen on jo aikaisemmin toimeenpantujen säästötoimien jälkeen vapaan sivistystyön koulutuksen järjestäjille vähiten haittaa tuottava sekä lievimmin koulutustarjontaa leikkaava toimenpide. Näin menetellen koulutusta voidaan tuottaa lähes aiempi suoritemäärä tarjonnan olennaisesti kaventumatta. Sivistysvaliokunta pitää kuitenkin selvänä, että säästöjen kumuloituminen vaikeuttaa kuitenkin vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjien toimintaa pitkällä tähtäimellä. Pidempään jatkuva vapaan sivistystyön aleneva määrärahakehitys heijastuu toimintamahdollisuuksiin ja koulutuksen saavutettavuuteen kielteisesti.
Sivistysvaliokunta tiedostaa, että indeksien jäädyttämisen kautta koulutustarjonnan hinnoitteluun syntyvät korotuspaineet ovat ristiriidassa väestörakenteen monipuolistumisen ja erilaistumisen kanssa etenkin maahanmuutto- ja kasvualueilla ja että ne kohdistuvat kielteisesti aliedustettujen väestöryhmien koulutusmahdollisuuksiin koko maassa. Säästöjen kumuloituminen vaikeuttaa niiden valtion talousarvioesitykseen sisältyvien tuloksellisuustavoitteiden toteutumista, joiden mukaan aikuiskoulutuksen osaamispohja laajenee ja aikuisista osallistuu koulutukseen vuosittain 60 %.
Saadun selvityksen mukaan esimerkiksi kansalaisopistoilla on kasvavaa kysyntää sekä kantaväestön tarpeista että muun muassa turvapaikanhakijoiden kasvavista määristä johtuen. Säästöjen kumuloituminen kuitenkin vaikeuttaa ja vähentää tarjottavan toiminnan määrää. Edellisen hallituksen tekemät leikkaukset kansalaisopistojen valtionosuuksiin vuosille 2015 ja 2017 ovat kiihdyttäneet ja tulevat kiihdyttämään kurssimaksujen nousua. Sivistysvaliokunta korostaa vapaan sivistystyön kaikkien toimijoiden merkitystä yleisen tietoisuuden ja koulutustason nostamiselle, elinikäisen oppimisen periaatteiden toteutumiselle ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiselle. Sen vuoksi on hyvin huolestuttavaa, että asiantuntijoiden mukaan kasvava joukko kansalaisia joutuu jättäytymään kurssien ulkopuolelle kurssimaksujen kasvun myötä. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että vapaa sivistystyö edelleen pystyy tarjoamaan todellisen koulutusmahdollisuuden kaikille kansalaisille varallisuudesta riippumatta.
Kulttuuritarjonta
Ehdotetut säästötoimenpiteet koskettavat myös kaikkea kulttuuritoimintaa. Säästöt voivat valiokunnan arvion mukaan aiheuttaa vaikeuksia erityisesti pienempien ja kaupunkikeskusten ulkopuolella sijaitsevien teattereiden, museoiden ja muiden kulttuurilaitosten toiminnalle. Niissä valtionosuuden merkitys toiminnalle on keskimääräistä suurempi. Myös mahdollisuudet korvaavan rahoituksen hankintaan ovat vähäisemmät kuin vastaavissa suurissa kulttuurilaitoksissa.
Asiantuntijakuulemisessa on viitattu siihen, että taiteen perusopetuksen saavutettavuuden osalta olennaista olisi perusrahoituksen riittävä taso. Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi parantaa epätasaisesti jakautunutta taiteen perusopetuksen ja lastenkulttuurin saatavuutta taiteenalakohtaisesti maan eri osissa. Kärkihankkeisiin kohdennettava lisärahoitus ei ole asiantuntijoiden mielestä kuitenkaan tehokasta tilanteessa, jossa toisaalta taiteen perusopetuksen resursseja leikataan.
Sivistysvaliokunta korostaa kulttuurin tarjonnan ja kulttuurielämysten merkitystä erityisesti nykyisen hankalan taloustilanteen vallitessa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että alueellisesti ja paikallisesti korostetaan kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta ja etsitään yhteistyössä keinoja uhanalaisimpien kulttuurilaitosten toiminnan varmistamiseksi.
Sivistysvaliokunta toteaa, että taidelaitosten merkitys paikkakunnan vireyteen, vetovoimaisuuteen ja talouteen on tunnustettu ja tutkimuksilla vahvistettu. Palvelutuotanto ja matkailu ovat yhteiskunnassamme harvoja kasvavia aloja, ja ihmisillä on tarve erityisesti vaikeina aikoina osallistua kulttuurielämään, joka subventoituna on vielä kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Tätä todistaa mm. vuoden 2014 orkestereiden uusi yleisöennätys, yli 1,2 miljoonaa kuulijaa ja lisäksi kymmeniä tuhansia yleisötyöhön osallistuneita.