Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kansanedustajia tarvitaan edustamaan Suomea myös kansainvälisessä politiikassa. Kansanedustajat työskentelevät parlamenttien välisissä järjestöissä, minkä lisäksi parlamenttien välillä on kahdenkeskistä vierailuvaihtoa. Tärkeä osa yhteistyötä ovat myös puhemiesten tapaamiset ja kokoukset sekä ystävyysryhmien toiminta.
Eduskunta osallistuu säännöllisesti yhdeksän monenkeskisen kansainvälisen järjestön toimintaan. Yhteistyötä hoitamaan valitaan valtuuskunnat, joiden toimikausi on vaalikausi. Täysistunto valitsee Suomen valtuuskunnan kolmeen parlamentaariseen yleiskokoukseen (PN, EN, ETYJ). Muut valtuuskunnat (Itämeri, Arktinen, PA UfM, Nato PA, ASEP) nimeää puhemiesneuvosto. Kaikki eduskunnan jäsenet ovat Parlamenttienvälisen liiton (IPU) jäseniä, mutta toimintaan osallistuu säännöllisesti kansanedustajien keskuudessaan valitsema johtokunta (IPU:n Suomen ryhmä).
Parlamenttienvälinen liitto (Inter-Parliamentary Union) on vanhin kansainvälinen parlamentaarikkojärjestö (perustettu 1889) ja ainoa, jossa ei ole hallitustenvälistä yhteistyöelintä. Muiden parlamentaaristen foorumien yksi tärkeä tehtävä on seurata hallitustenvälistä toimintaa kyseisessä järjestössä.
Edustukset toimielimiin jaetaan eduskuntaryhmien valtasuhteiden ja koon mukaan. Valinnat tehdään pääsääntöisesti vaalikauden alussa. Kansanedustajien työ kansainvälisissä järjestöissä on kokouksiin ja seminaareihin osallistumista ja niissä vaikuttamista. Pohjoismaiden neuvostossa ja Euroopan neuvostossa työn painopiste on valiokunnissa.
Kansainvälisten asioiden foorumin tehtävä on koordinoida ja kehittää kansainvälisten asioiden käsittelyä eduskunnassa. Foorumi kartoittaa puhemiesten johdolla ja yhteistyössä ulkoministeriön kanssa Suomen ulkopolitiikan painopisteitä ja ajankohtaisia teemoja, joita eduskunnan kansainväliset valtuuskunnat ja valiokunnat voivat omalla toimialallaan tuoda esiin. Foorumi pyrkii toiminnallaan myös lisäämään eduskunnassa käytävää ulkopoliittista keskustelua.
Kansainvälisten asioiden foorumi kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa eduskunnan puhemiehen kutsusta. Foorumin jäseninä ovat eduskunnan puhemiehistö, valiokuntien puheenjohtajat ja parlamenttienvälisten järjestöjen Suomen valtuuskuntien puheenjohtajat. Foorumin sihteerinä toimii ulkoasiainvaliokunnan sihteeri.
Kansainväliset puhemieskokoukset tarjoavat parlamenttien puhemiehille tilaisuuden käsitellä ajankohtaisia kansainvälispoliittisia kysymyksiä ja keskustella parlamenttien roolista kansainvälisessä yhteistyössä. Puhemieskokouksia järjestetään sekä Euroopan parlamenttien kesken että maailmanlaajuisesti. Pohjoismaiden ja Baltian maiden puhemiesten yhteydenpito on niin ikään tiivistä.
Ystävyysryhmien tavoitteena on ylläpitää suhteita eri maiden ja maaryhmien parlamentteihin sekä tutustua näiden kulttuureihin ja yhteiskuntajärjestelmiin. Ystävyysryhmät täydentävät eduskunnan virallista kansainvälistä kanssakäymistä - erityisen tärkeitä ne ovat silloin kun virallista yhteydenpitoa joidenkin maiden kanssa ei syystä tai toisesta ole. Ystävyysryhmät ovat kansanedustajien perustamia. Katso luettelo ystävyysryhmistä