Ihmisten lähelle laajentunut suurpetokanta voi aiheuttaa onnettomuuksia ja vahinkoja poronhoidolle, karjataloudelle ja kotieläimille. Eläinten aiheuttamat vahingot korvataan riistavahinkolain
(2009/105) nojalla. Suurpetojen aiheuttamat onnettomuudet ja vahingot merkitään maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämään
Riistavahingot.fi-palveluun.
Suurpedot voivat aiheuttaa myös sosiaalisia pelkoja ja rajoittaa ihmisten liikkumista luonnossa ja kodin lähellä. Käsitellessään kansalaisaloitetta (KAA 4/2020) eduskunta edellytti, että valtioneuvosto ryhtyy valmistelemaan metsästyslain muutosta. Muutos sallisi suden metsästyksen poikkeusluvalla, jos metsästyksestä ei ole haittaa suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mietinnössään (MmVM 7/2022), että ”valiokunta pitää välttämättömänä susikannan hoidon kokonaisvaltaista tarkastelua siten, että myös sosiaalinen ulottuvuus otetaan huomioon kannanhoidollista metsästystä koskevassa harkinnassa”.
Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa
Vahva ja välittävä Suomi sanotaan, että ”suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn”. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että ”suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä".
Suurpetoja suojellaan Suomessa EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) ja kansallisen lainsäädännön nojalla.
Niin luontodirektiivin kuin voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukaan ahman, ilveksen, karhun ja suden metsästys on lähtökohtaisesti kielletty. Direktiivi kuitenkin antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa suojelusta, jollei ”muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisaa suojelua niiden luontaisella levinneisyysalueella”. Direktiivin 16 artikla tuo esille hyväksyttävät syyt luontodirektiivistä poikkeamiselle. Niihin kuuluvat muun muassa luonnonvaraisen eläimistön suojelu ja erityisen merkittävien vahinkojen ehkäiseminen. Muita hyväksyttäviä syitä ovat yleistä turvallisuutta koskevat tai muut yleisen edun kannalta erittäin tärkeät ja pakottavat syyt, joihin kuuluvat myös sosiaaliset ja taloudelliset syyt.
Suomen riistakeskus on voinut myöntää kannanhoidollisia poikkeuslupia suurpetojen metsästykseen sellaisille reviirialueille, jotka ovat maantieteellisesti rajattuja. Kannanhoidollisella metsästyksellä tarkoitetaan suunnitelmallista ja kannanvaihteluihin reagoivaa metsästystä, joka vaikuttaa suurpetokannan kokoon, kannan kasvuun ja alueellisiin tiheyksiin. Alueelliset hallinto-oikeudet ovat kuitenkin usein kumonneet poikkeusluvat, kun luontojärjestöt ovat kannelleet asiasta.
Suurpetojen metsästykseen on voitu myöntää joko vahinkoperusteinen tai kannanhoidollinen poikkeuslupa. Jälkimmäistä ei ole määritelty lainsäädännössä täsmällisesti, minkä vuoksi oikeustila on ollut epäselvä. Hallinto-oikeudet ovat kumonneet Suomen riistakeskuksen myöntämiä lupia suurpetojen metsästykseen erityisesti siitä syystä, että päätöksissä ei ole riittävän tarkasti ja selvästi perusteltu, mihin luontodirektiivissä mainittuun hyväksyttyyn päämäärään poikkeusluvalla on pyritty.
Maa- ja metsätalousministeriö perusti 20.11. 2024 hankkeen (MMM070:00/2024) metsästyslain 41 §:n muuttamisesta. Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollinen metsästys luontodirektiivissä ja oikeuskäytännössä määriteltyjen kriteerien mukaisesti.
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi metsästyslain 41 §:n muuttamisesta valmistui 19.2.2025.
Esityksen mukaan metsästyslain 41 §:ään lisätään säännös, jonka mukaan ”lupaharkinnassa on otettava huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Lupaharkinnassa voidaan ottaa huomioon myös riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjen hoitoa koskevat hoitosuunnitelmat”.
Samalla laajennetaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksenantovaltuutusta. Ministeriö voi vastedes antaa asetuksella tarkempia säännöksiä ”poikkeusluvan päämäärästä, suotuisan suojelutason vähimmäismäärästä, suurimmasta sallitusta saalismäärästä, saalisyksilöiden sukupuolesta ja iästä sekä alueesta, jota rajoitus tai päämäärä koskee”.
Luonnos hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella 12.3.2025 asti. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2025.