Havainnekuva LDR 50 -reaktorimoduulista upotettuna lämpönieluna toimivaan vesialtaaseen. Kuvassa näkyvä ulompi suoja-astia vastaa kooltaan noin pystyyn nostettua linja-autoa. Kuva: VTT

Ydinenergialain kokonaisuudistus

Suomen sähköntuotannossa ydinvoima on suurin yksittäinen energialähde. Vuonna 2023 sähköä tuotettiin 78 terawattituntia, josta 42 prosenttia ydinvoimalla. Kaupallisessa sähköntuotannossa on viisi ydinvoimalaa, joista viimeisin valmistui vuonna 2023. Olkiluoto 3 -laitoksen rakentaminen kesti 18 vuotta, ja se tuottaa sähköä lähes kaksi kertaa enemmän kuin edellinen Suomessa valmistunut ydinvoimala.

Yksi kehityssuunta ydinvoimateknologiassa ovat pienet, modulaariset, sarjatuotantona valmistettavat ydinvoimalaitokset. Tällainen tehdasvalmisteinen ja osissa koottava pienydinreaktori tuottaisi sähköä enintään 300 megawattia, mikä on alle viidesosa Olkiluoto 3:n tuotantokapasiteetista. Arvioidaan että pienydinvoimalla on mahdollista tuottaa esimerkiksi kaukolämpöä. Lisäksi teollisuuden sähköistyminen kasvattaa entisestään päästöttömän energian tarvetta. Erilaisia konsepteja pienydinvoimaloiksi on maailmalla suunnitteilla kymmeniä. Toistaiseksi niistä vain muutama on edennyt rakennusvaiheeseen tai valmistunut. Suomessakin energiayhtiöt ovat selvittämässä mahdollisuutta pienydinvoimalle.

Nykyinen ydinenergialaki on ollut voimassa vuodesta 1988, ja siihen on tehty sen jälkeen kymmeniä muutoksia. Lain kehittämistarpeita on selvitelty muun muassa ydinjätehuollon kehittämisen yhteydessä ja ydinturvallisuusdirektiivin täytäntöönpanossa 2010-luvulla. Kun eduskunta käsitteli vuonna 2014 Fennovoiman ydinvoimalahakemusta, se samalla edellytti valtioneuvostoa selvittämään ydinenergialain kokonaisuudistustarpeet. Samaan tarpeeseen on kiinnittänyt huomiota myös perustuslakivaliokunta, kun se on käsitellyt lakiin liittyviä muutosehdotuksia.

Kokonaisuudistuksen valmistelu alkoi vuonna 2019, kun työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän selvittämään muun muassa ydinlaitosten elinkaareen ja käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvän sääntelyn kehittämistarpeita. Valmistelutyön saattaa loppuun vuonna 2023 asetettu työryhmä.

Keskeinen tavoite kokonaisuudistuksessa on ydinlaitosten lupajärjestelmän kehittäminen tuleviin käyttötarpeisiin. Näitä ovat uusien teknologioiden lisäksi muun muassa ydinjätehuolto ja laitosten käytöstä poisto. Uudistuksessa huomioitaisiin myös muussa lainsäädännössä tapahtuneet muutokset ja kansainvälisten ja EU-sopimusten uudistuminen. Samalla Säteilyturvakeskus uudistaa ydinenergian käyttöä koskevan säännöstönsä. Julkisuuteen on lisäksi noussut kysymys lain ydinräjähteitä koskevasta pykälästä, joka muun muassa kieltää niiden maahantuonnin.

Hallituksen lainsäädäntösuunnitelman mukaan hallituksen esitys annettaisiin eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2026 ja uusi ydinenergialaki tulisi voimaan 2028.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Ydinlaitosten elinkaaren sääntelyn kehittäminen : loppuraportti / Anja Liukko, Outi Slant, Minna Välimäki. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:43.
– Aiempia työryhmiä ja selvityksiä käsitellään loppuraportin luvussa 1.3

Ydinenergialain kokonaisuudistus. Säädösvalmistelun hankesivu, TEM032:00/2023. Toimikausi 24.4.2023–

Vahva ja välittävä Suomi : pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023, kappale 7.1: Edullista, puhdasta ja toimitusvarmaa sähköä suomalaisille ja heidän työpaikoilleen

Käsittely eduskunnassa

Asia ei ole vielä tullut käsittelyyn eduskuntaan. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2026.

Aiheen aikaisempi käsittely

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota lain kokonaisuudistuksen tarpeeseen:
– Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 1/2008
– Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 22/2020

Hallituksen esitys HE 28/2018 säteilylaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Toimenpidealoite TPA 19/2019 pienten ydinreaktoreiden hyödyntämisen edistämisestä / Heikki Vestman, kok ym.

Kirjallinen kysymys KK 162/2020 ydinvoimainvestointien edellytyksistä Euroopassa / Atte Harjanne, vihr

Kirjallinen kysymys KK 176/2021 ydinvoiman aseman varmistamisesta EU:n kestävän rahoituksen kriteeristössä / Atte Harjanne, vihr

Kirjallinen kysymys KK 107/2022 pienydinvoiman käyttöönoton nopeutetusta mahdollistamisesta / Lulu Ranne, ps

Kirjallinen kysymys KK 158/2022 pienydinvoiman edistämisestä / Heikki Vestman, kok ym.

Kirjallinen kysymys KK 307/2022 ydinvoimasta / Terhi Koulumies, kok

Kirjallinen kysymys KK 527/2022 Säteilyturvakeskuksen pienreaktoreita koskevasta rahoituksesta / Heikki Vestman, kok ym.

Talousarvioaloite TAA 453/2022 määrärahan lisäämisestä SMR-teknologian tutkimukseen ja tuotekehitykseen / Heikki Vestman, kok

Talousarvioaloite TAA 454/2022 määrärahan lisäämisestä Säteilyturvakeskuksen pienreaktoreita koskevaan uudistukseen / Heikki Vestman, kok

Kirjallinen kysymys KK 251/2023 Hanhikiven uudelleen rakentumisesta / Hanna-Leena Mattila, kesk

Suullinen kysymys SKT 68/2024 investoinneista ydinvoimaan / Otto Andersson, r

Valtioneuvoston E-selvitys E 2/2024: Teknologianeutraalin energiapolitiikan edistäminen EU:ssa; ennakkovaikuttaminen

Lisää aiheen aiempaa käsittelyä eduskunnassa

Millaisia päätöksiä ydinvoiman lisärakentamisesta eduskunta on tehnyt?
Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta kysyttyä -kooste

Oikeusvertailevaa aineistoa

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa on kuvattu aiheeseen liittyviä EU-säädöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia luvussa 2:
Ydinlaitosten elinkaaren sääntelyn kehittäminen : loppuraportti / Anja Liukko, Outi Slant, Minna Välimäki. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:43.

Kansainvälinen sääntely

Ydinturvallisuutta koskeva yleissopimus (SopS 74/1996)

– Sopimusvaltioiden on annettava selonteko ydinturvallisuudesta. Suomen viimeisin selonteko on vuodelta 2022:
Finnish report on nuclear safety : Finnish 9th national report as referred to in Article 5 of the Convention on Nuclear Safety. STUK-B 288, Vantaa 2022.

Käytetyn polttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuutta koskeva yleissopimus (SopS 36/2001)

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan atomienergiayhteisö eli Euratom, perustamissopimus: Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen konsolidoitu toisinto EUVL C 327, 26.10.2012.

Konsolidoitu teksti: Neuvoston direktiivi 2009/71/ Euratom, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2009 , ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan yhteisön kehyksen perustamisesta.

Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten. (ydinjätedirektiivi)

Neuvoston direktiivi 2006/117/Euratom, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. joulukuuta 2023 pienistä modulaarisista ydinreaktoreista.

Sääntely muissa maissa

Ydinturvallisuuteen liittyvän yleissopimuksen kansallisissa selonteoissa kuvataan eri maiden lainsäädäntöä:
IAEA – International Atomic Energy Agency: Convention on Nuclear Safety documents

Eri maiden oikeuslähteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston verkkosivuilla:
Ulkomaiset oikeudelliset tiedonlähteet

Ruotsi

Lag (1984:3) om kärnteknisk verksamhet

Förordning (1984:14) om kärnteknisk verksamhet

Strålskyddslag (2018:396)

Ydinenergiaan liittyviä lakeja ja asetuksia on koottu Ruotsin säteilyturvallisuusviranomaisen verkkosivuille:
Strålsäkerhetsmyndigheten – Lagar och förordningar

Ruotsissa on aloitettu ydinenergialainsäädännön uudistamishanke:
Ny utredning för att modernisera kärntekniklagen – ytterligare ett steg mot ny kärnkraft. Julkaistu 10.4.2024.

Norja

Lov om strålevern og bruk av stråling (strålevernloven), LOV-2000-05-12-36

Lov om vern mot forurensninger og om avfall (forurensningsloven), LOV-1981-03-13-6

Lov om atomenergivirksomhet (atomenergiloven), LOV-1972-05-12-28

Lisää aiheeseen liittyvää sääntelyä ja lakien epävirallisia englanninkielisiä käännöksiä Norjan säteilyturvallisuusviranomaisen verkkosivuilla:
DSA – Direktoratet for strålevern og atomsikkerhet : Regelverk

Aiheeseen liittyvää aineistoa kirjaston kokoelmassa ja verkossa

Ympäristövaikutusten arvioinnin ajoituksen oikeudelliset raamit ja kehittämismahdollisuudet – esimerkkinä ydinvoimasektori / Ismo Pölönen. Ympäristöjuridiikka, 1/2024, s. 34–55.
– Ympäristöjuridiikka-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

KYT2022 Finnish research programme on nuclear waste management 2019–2022 : final report / Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2023:24

Uusien ydinenergiateknologioiden mahdollisuudet ja kehitystarpeet : pienet modulaariset sarjavalmisteiset ydinreaktorit eli SMR:t / Elina Hujala ym. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:43.

The international law of energy / Jorge E. Viñuales. Cambridge University Press, 2022.
– Viñualesin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Advances in Small Modular Reactor technology developments : a supplement to: IAEA Advanced Reactors Information System (ARIS). Kansainvälinen atomienergiayhteisö, 2022. 424 s.

The clean energy transition : policies and politics for a zero-carbon world / Daniel J. Fiorino. Cambridge, Polity, 2022
– Fiorinon julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huolto Suomessa : toinen Euroopan unionin neuvoston direktiivin 2011/70/EURATOM 12 artiklan mukainen kansallinen ohjelma / Linda Kumpula ym. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:18.

Safe enough? : a history of nuclear power and accident risk / Thomas Raymond Wellock. Oakland, California : University of California Press, 2021
– Wellockin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ny kärntekniklag – med förtydligat ansvar. Betänkande av Kärntekniklagutredningen / Gábor Szendrö, Ingemar Lund, Johan Pettersson. Statens offentliga utredningar SOU 2019:16.

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomissio:
Redesigning the uranium resource pathway : application of the United Nations framework classification for resources for planning and implementing sustainable uranium projects / United Nations Economic Commission for Europe, 2019.

YVA-oikeus : uudistunut ympäristövaikutusten arviointimenettely / Ismo Pölönen, Juha Perho. Edita Lakitieto, 2018.
– Luettavissa Edita Lakitieto Digikirjasto -palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa
– Pölösen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Musta hevonen : ydinvoima ja ilmastonmuutos / Rauli Partanen, Janne M. Korhonen. Helsinki, Kustannusosakeyhtiö Kosmos, 2016.
– Partasen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ympäristöoikeus / Kari Kuusiniemi ym. Alma Talent, 2013, päivittyvä julkaisu.
– Luettavissa Alma Talent Verkkokirjahylly-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.
– Kuusiniemen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Lisää ydinenergiaan liittyvää 2000-luvun kirjallisuutta Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Kansalaisvaikuttaminen

Kansalaisaloite.fi:
Ydinasia. Aloite kansallisen ydinvoimaohjelman perustamiseksi
– Kannatusilmoitusten keruu päättyi 9.7.2023. Kansalaisaloite ei kerännyt eduskuntakäsittelyyn vaadittavaa 50 000 kannatusilmoitusta.

Lausuntopalvelu.fi:
Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, STUK 1/0007/2023.

– Määräyksen muutoksella ydinvoimalan suojavyöhyke ja varautumisalue määritellään jatkossa tapauskohtaisesti. Määräys astui voimaan 1.2.2024:
Säteilyturvakeskuksen määräys ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä, STUK Y/2/2024