Kansalaisaloite 2016

Nimiä kerättiin vuonna 2015 uutta kansalaisaloitetta varten.

Jukka Pekka Rahkosen ja Pasi Kimmo Turusen vireille panema kansalaisaloite avioliiton säilyttämisestä aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta luovutettiin puhemies Maria Lohelalle keskiviikkona 22.6.2016. Kansalaisaloite sai tunnuksen KAA 2/2016.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että avioliitto säilytetään aidosti tasa-arvoisena, miehen ja naisen välisenä liittona ja että sukupuolineutraali avioliittolaki kumotaan. Kansalaisaloitteen mukaan sukupuolineutraali avioliitto riistää adoptiolapselta mahdollisuuden korvaavaan kokemukseen eri sukupuolta olevista vanhemmista, isästä ja äidistä. Lapsen oikeus olla isän ja äidin hoidettavana ei voi toteutua samaa sukupuolta olevien avioliitossa. Samaa sukupuolta olevien parien oikeudet on kansalaisaloitteen mukaan huomioitu riittävällä tavalla parisuhdelaissa.

Kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamisesta lähetettiin eduskunnassa 8.9.2016 käydyn lähetekeskustelun päätteeksi lakivaliokuntaan. 

Valiokuntakäsittely

Lakivaliokunta päätti ryhtyä käsittelemään asiaa. Se järjesti asiassa julkisen kuulemisen 27.10.2016. 

16.11.2016 valiokunta päätti pyytää perustuslakivaliokunnan lausunnon, PeVL 1/2017 valmistui 10.2.2017.

Lakivaliokunta antoi 15.2.2017 mietinnön LaVM 1/2017.

Valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot

Perustuslakivaliokunta arvioi lakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa käsiteltävänä olevaa kansalaisaloitetta erityisesti perustuslain yhdenvertaisuutta koskevan 6 §:n kannalta. Lausunnosta ilmenee, että perustuslakivaliokunta on pitänyt arvion lähtökohtana sitä, että kansalaisaloitteessa kumottavaksi esitetty lainsäädäntö ei ole vielä voimassa. Tällaisessa tilanteessa kyse ei perustuslakivaliokunnan mielestä ole sellaisista lainsäädäntöön perustuvista perustelluista odotuksista, joita pitäisi ehdottomasti suojata.

Perustuslakivaliokunta kuitenkin korosti, että eduskunta on hyväksyessään kansalaisaloitteen pohjalta 1.3.2017 voimaantulevat avioliittolain muutokset ja hallituksen esityksen perusteella siihen asiallisesti liittyvät muut lait tehnyt ratkaisun edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa perustuslain 22 §:n mukaisesti. Näin ollen kansalaisaloitteeseen sisältyvä lakiehdotus ei perustuslakivaliokunnan mukaan ole ongelmaton perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta.

Perustuslain 6 §:n 2 momentista ei kuitenkaan perustuslakivaliokunnan mukaan aiheudu sellaisia ehdottomia vaatimuksia, jotka estäisivät kansalaisaloitteen mukaisen lain säätämisen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan mielestä lakivaliokunnan on kuitenkin perustuslaista johtuvista syistä varmistettava, että lakiehdotus ei johtaisi taannehtiviin heikennyksiin oikeuteen solmia avioliitto, rekisteröidä parisuhde tai näiden oikeuksien käyttämisen oikeusvaikutuksiin. Tämä on edellytys sille, että laki voidaan säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta siis edellytti että lakiehdotuksen käsittely tapahtuu ennen sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloa 1.3.2017.

Lakivaliokunta totesi mietinnössään, että eduskunnan aiempi päätös muuttaa avioliitto sukupuolineutraaliksi perustuu asian perusteelliseen ja asianmukaiseen valiokunta- ja täysistuntokäsittelyyn, jossa ovat tulleet laaja-alaisesti ja monipuolisesti esiin sekä asiaa kannattavien että vastustavien näkökohdat. Myöskään yhteiskunnallisissa tai muissa olosuhteissa ei valiokunnan mielestä ole asian käsittelyn jälkeen tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden vuoksi eduskunnan aiempaa päätöstä olisi perusteltua arvioida uudestaan.

Lakivaliokunta totesi myös, että lainmuutosten johdosta on jo ryhdytty toimeenpanotoimiin. Nyt tarkoitettujen lainmuutosten kumoaminen juuri ennen niiden voimaantuloa olisi poukkoilevaa lainsäädäntötyötä. Se olisi myös kohtuutonta niiden yksilöiden kannalta, joita ne koskevat.

Lakivaliokunta korostaa, että eduskunnan lainsäädäntötyössä tulee pyrkiä johdonmukaisuuteen, vakauteen ja ennustettavuuteen, etenkin säädettäessä keskeisiä oikeudellisia instituutioita, kuten avioliittoa koskevaa lainsäädäntöä.

Lakivaliokunta ei tukenut kansalaisaloitteeseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä. Lakivaliokunta ehdotti, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteeseen KAA 2/2016 sisältyvän lakiehdotuksen. Mietintöön liittyi yksi vastalause.

Täysistuntokäsittely

Eduskunnan ensimmäisen käsittelyn yleiskeskustelu käytiin 16.2.2017. Yleiskeskustelussa Mika Niikko ehdotti Antero Laukkasen kannattamana, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseeseen sisältyvä 1. ja 2. lakiehdotus.

Jatketussa ensimmäisessä käsittelyssä 17.2.2017 äänestettiin käsittelyn pohjaa koskevasta ehdotuksesta. Äänestysasettelussa valiokunnan ehdotus lakiehdotuksen hylkäämisestä oli "jaa"; jos "ei" voittaa, on lakiehdotuksen käsittelyn pohjaksi hyväksytty Mika Niikon ehdotus.

Äänestyksessä eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kansalaisaloitteeseen KAA 2/2016 sisältyvän lakiehdotuksen hylkäämiseksi äänin jaa 120, ei 48, tyhjiä 2; poissa 29. Lakiehdotuksen ensimmäinen käsittely päättyi.

Toinen käsittely alkoi 21.2.2017 ja 22.2.2017 eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteeseen liittyneet kaksi lausumaehdotusta äänestyksissä. Mietinnön mukainen ehdotus voitti Antero Laukkasen lausumaehdotuksen äänin 91–65 ja Päivi Räsäsen lausumaehdotuksen äänin 96–53

Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Asian käsittely päättyi.