Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Äänestäminen on jokaisen täysi-ikäisen kansalaisen perusoikeus. Vaalikelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vaalikelpoisuus on edellytys ehdokkaaksi asettumiselle. Myös oikeus asettua ehdokkaaksi vaaleissa on perusoikeus.
Äänioikeus eduskuntavaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Digi- ja väestötietovirasto perustaa jokaista vaalia varten väestötietojärjestelmästä äänioikeusrekisterin.
Eduskuntavaaleissa voi äänestää vain oman vaalipiirin ehdokasta. Kussakin 13 vaalipiirissä on omat ehdokkaat. Esimerkiksi vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kunkin äänestäjän oma kunta määräytyy sen mukaan, mikä oli väestötietojärjestelmään merkitty kotikunta 10.2.2023.
Äänestämisestä vaalipäivänä, ennakkoon tai ulkomailla sekä äänestämisestä kotona tai laitoksessa löytyy lisätietoja Vaalit.fi – Äänestäjälle. Käytettävissä on myös Vaalipalvelunumero.
Vaalien yhteydessä Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa Äänestyspaikkapalvelun, jonka avulla on mahdollista hakea kartalta lähin ennakkoäänestyspaikka ja varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikka. Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse saamassa ilmoituskortissa. Ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä Digi- ja väestötietovirastoon, Vaalit.fi – Apua äänestäjälle.
Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään 100 saman vaalipiirin äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.
Vaalikelpoisuus tarkoittaa kelpoisuutta tulla valituksi vaaleissa valittavaan toimielimeen. Vaalikelpoisuus on edellytys ehdokkaaksi asettumiselle. Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen on jokainen äänioikeutettu henkilö, joka ei ole vajaavaltainen eli holhouksen alainen. Kansanedustaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä. Lisäksi kansanedustajana eivät voi olla seuraavat korkeat virkamiehet: valtioneuvoston oikeuskansleri, eduskunnan oikeusasiamies, korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsen eikä valtakunnansyyttäjä. He voivat olla ehdokkaina, mutta jos tulevat valituiksi, heidän tulee erota virastaan.
Vaalikelpoisuus on eduskuntavaaleissa riippumaton ehdokkaan kotikunnasta, joten ehdokas voi asettautua ehdokkaaksi missä tahansa vaalipiirissä, kuitenkin vain yhdessä vaalipiirissä. Vaalimainonnasta, ehdokkaan vaalirahoituksesta ja muista ehdokkaita koskevista asioista voit lukea lisää Vaalit.fi – Ehdokkaalle.
Vaaleissa valituksi tullut ehdokas saa tiedon valinnastaan vaalien tuloksen vahvistavalta viranomaiselta. Kansanedustajan toimikausi alkaa heti kun vaalipiirilautakunta on vahvistanut vaalien tuloksen. Vaalipiirilautakunta laatii kullekin kansanedustajaksi valitulle valtakirjan. Valtakirjat jaetaan edustajille eduskunnassa ja eduskunnan pääsihteeri tarkastaa ne heti sen jälkeen.
Vaalikoneen tehtävänä vaalien edellä on auttaa äänestäjää löytämään itselleen sopivin ehdokas. Sekä ehdokas että äänestäjä syöttävät vaalikoneeseen vastauksensa poliittispainotteiseen kysymyssarjaan. Vastausten perusteella vaalikone ilmoittaa sopivimmat ehdokkaat (sekä usein myös vähiten sopivat) eli etsii äänestäjälle sen ehdokkaan, jonka vastaukset ovat lähinnä äänestäjän vastauksia. Näin toimivat useimmat vaalikoneet. Sopivuuden kriteerinä on yleensä keskeisiä asiakysymyksiä koskevien mielipiteiden yhtenevyys.
Ehdokkaille vaalikoneet ovat tärkeä kanava tuoda esille omaa ajatteluaan ja ehdokkuuttaan. Vaalikoneista kattavimmat ovat yleensä suurilla mediataloilla, kuten Yle:llä, MTV:llä, Helsingin Sanomilla ja Hufvudstadsbladetilla. Joillakin maakuntalehdillä on omat vaalikoneensa. Järjestöjen vaalikoneet keskittyvät järjestön edustamiin asioihin kuten esimerkiksi Nuorten vaalikone nuorten asioihin.
Sopivaa ehdokasta etsiessään äänestäjä voi käyttää useita ja erityyppisiä vaalikoneita, sillä eri vaalikoneissa kysymysten aiheita, kysymysasettelua ja vastausvaihtoehtoja painotetaan eri tavoin. Vaalikoneen vastausten suosituksissa painotus voi olla myös ehdokkaiden sijasta puolueissa, kuten esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikoneessa on ollut. Usean vaalikoneen käyttäminen saattaa tuottaa tulokseksi yhtä monta ehdokasta ja puoluetta kuin on käyttänyt vaalikoneitakin.
Eduskuntavaaleissa ehdokkaalle annettu ääni lasketaan sen puolueen hyväksi, jonka ehdokas hän on. Puolueiden näkemykset ja vaaliohjelmat tulevat äänestäjille tutuiksi erilaisissa vaalitenteissä ja -keskusteluissa. Niissä puoluetta edustavat yleensä puheenjohtajat. Puheenjohtajien vaalitenteissä ja -keskusteluissa teemoina ovat vaalien keskeisiksi kysymyksiksi nostetut asiat. Joskus mukana ovat vain suurimpien puolueiden tai vain eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Lisänä näihin tulevat vaalipiirien ja alueiden vaalitentit ja keskustelut.