​Eduskunnan kirjaston johtajat

Eduskunnan kirjaston johtajana on toiminut kaksitoista eri henkilöä.

​Kirjaston johtajat 1800-luvulla

Georg Jacob Rosenius 1872–1873

Valtiopäiväkirjaston ja -arkiston ensimmäinen johtaja Georg Jacob Rosenius toimi taloudenhoitajan nimikkeellä. Hänen tehtävinä oli ”arkistoksi järjestää valtiopäivillä syntyneet asiakirjat, ja Säätyjen varaksi ostetut laki- ja asetuskokoelmat ym. sekä pitää huolta siitä irtaimesta tavarasta, jota säätykokouksia varten on hankittu”.

Robert Henrik Hermanson 1873–1879

Robert Henrik Hermanson oli vuodet 1873–1879 Valtiopäiväkirjaston ja -arkiston johtaja. Hänen aikanaan valtiopäiväasiakirjojen vaihto laajeni. Aikaisemman Ruotsin lisäksi vaihtosuhde solmittiin myös Tanskan kansankäräjäin kirjaston kanssa. Sittemmin professori ja tunnettu valtio-oikeuden opettaja.

Leonard von Pfaler 1879–1884

Leonard von Pfalerin ura alkoi Valtiopäiväkirjaston ja -arkiston johtajana. Sen jälkeen hän osallistui porvarissäädyn edustajana valtiopäiville 1885–1906 ja toimi porvarissäädyn puhemiehenä 1905–1906. Pankinjohtaja von Pfalerista tuli vuonna 1907 ja vuodet 1919–1928 hän oli Pohjoismaiden yhdyspankin ensimmäinen pääjohtaja.

Nils Bernt Grotenfelt 1884–1906

Valtiopäiväkirjaston ja -arkiston neljäs johtaja. Kirjaston kokoelmat kasvavat, ensimmäinen painettu kokoelmaluettelo ilmestyy ja kirjasto saa ensimmäiset omat tilat Säätytalosta. Nimitys Säätyjen kirjasto vakiintui. Grotenfelt laajensi kirjaston aukioloaikoja alun yhdestä päivästä viikossa kolmeen tuntiin päivässä.

Kirjaston johtajat 1900-luvulla

Axel Herman Bergholm 1907–1949

Pitkään kirjastonjohtajana toimineen Axel Herman Bergholmin aikana ehti tapahtua paljon. Kirjasto kehittyi pienestä, ainoastaan valtiopäivämiehille tarkoitetusta säätyjen kirjastosta suureksi, yleiseksi erikoiskirjastoksi. Kirjastosta tuli julkinen ja kaikille avoin kirjasto vuonna 1913. Kirjaston nimi muuttui Suomen eduskunnan kirjastosta (1907) Valtion keskuskirjastoksi (1920) ja vuonna 1922 Eduskunnan kirjastoksi. Muutto Säätytalosta Eduskuntataloon tapahtui vuonna 1931.

Bergholm piti kirjaston kehittämistä tärkeänä ja siksi hän teki pitkiä opintomatkoja Saksaan, Itävaltaan, Ranskaan ja muihin Pohjoismaihin. Yhteistyö pohjoismaisten parlamenttikirjastojen johtajien kanssa alkoi vuonna 1922. Yhteisiä kokouksia pidetään edelleen vuoron perään eri maissa.

Juuri ennen kuin Bergholm jäi eläkkeelle, annettiin laki Eduskunnan kirjastosta N:o 627/1948.

Bergholm oli aktiivinen kirjastoalan vaikuttaja. Hän oli mm. Suomen Tieteellisten Kirjastojen seuran puheenjohtaja.

Berholmin julkaisuja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa
Bergholmista kirjoitettua Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Elsa Bruun 1949–1956

Elsa Bruun aloitti Eduskunnan kirjastossa jo vuonna 1914 ja 1920 hänet nimitettiin apulaisjohtajaksi. Hän oli ensin vt. ylikirjastonhoitaja vuodet 1949–1951 ja ylikirjastonhoitajana 1951–1956.Tämä nimitys oli historiallinen, sillä Elsa Bruun oli ensimmäinen nainen pohjoismaisten parlamenttikirjastojen ylikirjastonhoitajan virassa. Elsa Bruun uudisti kirjaston organisaatiota sisäisesti, kehitti sen toimintaa ja teki kirjastosta entistä tunnetumman mm. opiskelijoiden keskuudessa. 

Kirjaston uusi käyttöopas vuodelta 1954 opastaa kirjaston asiakasta havainnollisin kuvin ja tekstein. Näyttelytoiminta laajenee uutuuskirjojen esittelyn lisäksi. Ensimmäinen näyttely vuonna 1951 esittelee eri maiden talousarvioita koskevaa kirjallisuutta. 

Talvi- ja jatkosodan aikana Elsa Bruun oli virkavapaalla toimien sosiaaliministeriön Lastensiirtokomitean toimistopäällikkönä. Elsa Bruun vastasi lasten lähettämisestä Ruotsiin. 

Bruunin julkaisuja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa
Bruunista kirjoitettua Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Henrik Schauman 1957–1979

Eduskunnan kirjastosta kehittyi Henrik Schaumanin aikana merkittävä yhteiskuntatieteiden ja juridiikan alan tieteellinen kirjasto. Schaumanin oma tieteenala oli poliittinen historia ja hän toimitti yhdessä Jorma Vallinkosken kanssa Suomen historiallista bibliografiaa. Schaumanin aikana monet asiat saivat alkunsa:
arkiston aineiston mikrofilmaus aloitetaan, Valtion virallisjulkaisut -bibliografiaa julkaistaan ja kirjaston tietopalvelu saa alkunsa 1968, kun lainaustoimistossa aletaan erityinen neuvonta. 

Tähtihetkiä Schaumanin uralla ovat juhlavastaanotto yli 300 vieraalle kirjaston täyttäessä 100 vuotta vuonna 1972 ja kirjaston muutto eduskunnan lisärakennukseen Aurorankatu 6:een vuonna 1978.

Henrik Schauman oli mukana monessa kirjastoalan toiminnassa. Hän oli mm. Pohjoismaisen tieteellisen kirjastoseuran puheenjohtaja ja hän toimi Tieteellisten kirjastojen ja tieteellisen informoinnin neuvostossa.

Schaumanin julkaisuja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa
Schaumanista kirjotettua Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Eeva-Maija Tammekann 1980–1993

Eeva-Maija Tammekann osallistui aktiivisesti kirjastoista ja Eduskunnan kirjastosta käytyyn keskusteluun, myös lehtien mielipidepalstoilla, esim. Kalevassa 16.2.1983 ”Eduskunnan kirjaston kirjalainat” ja Helsingin Sanomissa 24.12.1982 ”Eduskunnan kirjasto kaikkien käytettävissä” julkaistuilla kirjoituksilla. Toimiminen kirjastoalan sekä kansainvälisillä että kotimaisilla foorumeilla oli tärkeää.

Tammekann vahvisti tietotekniikan roolia kirjastossa. Elektroninen Eki-kokoelmaluettelo tuli käyttöön vuonna 1988. Kirjastojärjestelmän ja Selma-kokoelmatietokannan käyttöönotto vuonna 1992 muutti kirjastosalin kalustuksen: kortistolaatikoiden tilalle tulivat näyttöpäätteet.

Muita kauaskantoisia asioita olivat lakien eduskuntakäsittely -rekisterin valmistuminen vuonna 1990 ja veteraanikansanedustajien muistitietoprojektin aloitus. Lisäksi laissa Eduskunnan kirjastosta N:o 983/1984 henkilökunnan edustaja saa läsnäolo- ja puheoikeuden kirjaston hallituksen kokouksissa.

Tammekannin julkaisuja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa
Tammekannista kirjoitettua Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Kirjaston johtajat 2000-luvulla

Tuula H. Laaksovirta 1994–2007

Tuula H. Laaksovirta uudisti kirjaston työtapoja ja työn organisointia painottamalla asiantuntijuutta ja henkilökunnan itsenäisyyttä ja vastuuta. Neuvonta- ja arkistopalvelulle sekä tietopalvelulle laaditaan strategia. Tietopalvelun rooli korostui ja EU-tietopalvelu perustettiin.

Laaksovirran aikana kirjasto siirtyi verkkopalvelujen aikaan. Uusia palveluja verkossa avataan, kuten kirjaston verkkosivut ja Elki-linkkitietokanta. Vanhoista palveluista mm. Eduskunnan kirjaston asiasanasto EKS siirtyi verkossa käytettäväksi ja Selman käytettävyys verkossa laajeni: asiakas voi tehdä varauksia ja uusia lainansa verkossa. Kirjastoon perustetaan verkkotiedon johtavan tietoasiantuntijan virka.

Eduskunnan palvelua tehostetaan kansanedustajien omakirjastonhoitajilla. Yhteys eduskuntaan tiivistyi muutenkin. Kirjaston asema eduskunnan erillishallintoyksikkönä päättyi ja kirjasto siirtyi osaksi eduskunnan kanslian tieto- ja viestintäyksikköä vuoden 2001 alusta. Kirjaston henkilöstö siirtyi eduskunnan kanslian henkilöstöksi. Laki Eduskunnan kirjastosta annettiin 4.8.2000 N:o 717/2000.

Kirjasto suuntautui voimakkaasti ulospäin Laaksovirran aikana. Nuorten parlamentin vetovastuu siirtyi eduskunnan keskuskansliasta kirjastolle vuonna 2001. Kirjaston glögit järjestettiin ensimmäisen kerran joulukuussa 1996 ja kansanedustajat myöhästyivät kauppojen aukioloaikaäänestyksestä. Kirjasto julkaisi virallisen toimintakertomuksen lisäksi teematoimintakertomuksen vuosilta 1995–2003. (Toimintakertomuksen saatavuus​). Henkilökuntavaihto muiden kirjastojen kanssa oli vilkasta. Kirjaston näyttelyt olivat tietosisällöltään ja näyttävyydeltään suuria, kuten esim. ”Minä kumminkin käytän puheenvuoroa” -näyttely eduskunnan ensimmäisistä naiskansanedustajista.

Laaksovirran julkaisuja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Sari Pajula 2007–2017

Sari Pajulan aikana kirjasto on jatkanut ulospäin suuntautumista. Kirjaston strategian ”Iloa ja hyötyä Eduskunnan kirjastosta - strategia ja toimenpide-ehdotukset eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden palvelemiseksi 2011–2015” kohderyhminä ovat esim. kansalaiset, opiskelijat ja tutkijat.

Pajulan aikana viestintää tehostetaan. Kirjastolle laaditaan viestintäsuunnitelma. Kirjasto on aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa Parlamenttikirjasto-blogissa, Facebookissa ja Twitterissä. Avoimuuden teema korostui etenkin avoimuuden juhlavuonna 2013.

Kirjaston muutto peruskorjauksen tieltä Aurorankadulta Postitaloon keväällä 2012 toi kirjaston keskelle Helsinkiä. Keväällä 2014 kirjasto palaa remontoituihin tiloihin Aurorankadulla.

Eduskunnan kirjasto isännöi The 28th IFLA Pre Conference of Library and Research Services for Parliaments -konferenssin elokuussa 2012.

Kirjasto kehittää, tuottaa ja ylläpitää uusia verkkopalveluja. Eduskunnan kuva-arkisto avattiin, Eduskuntasanasto valmistui ja LATI-paketit saivat alkunsa. Lakihankkeiden tietopaketit (LATI) helpottavat ja syventävät asiakkaiden mahdollisuuksia perehtyä uuden kansalaisten kannalta keskeisen lainsäädännön tausta-aineistoihin. 

Pajulan julkaisuja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Erika Bergström ma. kirjastonjohtaja 24.8.2016–31.12.2017 

Bergströmin kautena korostui vahva asiantuntemus kirjaston aihealueilla, esimerkiksi syventyneenä tietotukiyhteistyönä valtioneuvoston kanslian kanssa ja lakihankkeiden tietopakettien ja muiden tietopakettien julkaisemisena. Tietopalvelulta kysyttyä -verkkosivulle koottiin vastauksia kirjaston tietopalvelulta usein esitettyihin kysymyksiin.

Syksyllä 2017 kirjasto otti käyttöönsä Finnan kirjaston kokoelmatietokannan hakupalveluna. Lisäksi kirjasto osallistui aktiivisesti eduskunnan Open data -hankkeeseen.

Eduskunnan kirjasto palvelustrategia 2017-2020 julkaistiin. 

Kirjaston avoimuus oli Bergströmille tärkeä. Tämä näkyi mm. yhteistyövalmisteluina Keskustakirjasto Oodin kanssa. 

Bergströmin julkaisuja Eduskunnan kirjaston kokoelmissa

Antti Virrankoski 1.1.2018-

Eduskunnan kansliatoimikunta nimitti palvelujohtaja, filosofian maisteri Antti Virrankosken Eduskunnan kirjaston johtajan virkaan 1.1.2018 alkaen. Virrankoski toimi huhtikuusta 2016 lähtien Eduskunnan kirjaston palvelujohtajana.​​