Millaisia puheenvuoroja eduskunnan täysistunnoissa pidetään?

Perustuslain 31 §:n mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Kansanedustajan tulee myös esiintyä vakaasti ja arvokkaasti sekä loukkaamatta toista henkilöä.

​Kansanedustajat saavat vapaasti varata ja pitää puheenvuoroja täysistunnossa. Niiden lukumäärää ei ole asiakohtaisesti tai muutoin rajattu, ei kansanedustajien eikä eduskuntaryhmien osalta. Mitään rajoituksia ei ole myöskään siinä, ketkä edustajat voivat puhua tietyssä asiassa.

Puheenvuorojen pitämisestä eduskunnan täysistunnoissa säädetään eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 50–52 §:ssä ja tarkempia ohjeita antaa eduskunnan puhemiesneuvosto.

Täysistunnoissa pidettävät puheenvuorot voidaan jaotella varsinaisiin puheenvuoroihin, vastauspuheenvuoroihin, nopeatahtisiin puheenvuoroihin, esittelypuheenvuoroihin ja ryhmäpuheenvuoroihin.

Varsinainen puheenvuoro ja vastauspuheenvuoro

Puhemies myöntää varsinaiset puheenvuorot siinä järjestyksessä kuin ne on varattu. Vastauspuheenvuoroja puhemies myöntää harkitsemassaan järjestyksessä samoin kuin puheenvuorot esim. pääministerin ilmoituksesta käytävässä keskustelussa sekä ajankohtaiskeskustelussa. Sama koskee suullisen kyselytunnin kysymyksiä ja lisäkysymyksiä. Edustaja voi varata puheenvuoron joko aikaisintaan 3 tuntia ennen istunnon alkua tai istunnon kuluessa käsiteltävään asiaan samoin kuin seuraaviin asiakohtiin.

Edustaja voi pitää puheenvuoronsa joko omalta paikaltaan taikka salin edessä olevalta puhujakorokkeelta. Paikalta pidettävät puheenvuorot saavat kestää enintään 3 minuuttia, ja korokkeelta pidettävän puheenvuoron suosituspituus on 7 minuuttia. Vastauspuheenvuoro pidetään aina omalta paikalta ja sen pituus on yleensä enintään yksi tai kaksi minuuttia.

Esittelypuheenvuoro

Ennen muita puheenvuoroja myönnetään esittelypuheenvuoro lain ensimmäisessä käsittelyssä valiokunnan puheenjohtajalle tai valiokunnan valitsemalle mietinnön esittelijälle taikka kansanedustajalle, joka on kertomuksen antaneen eduskunnan valitseman toimielimen puheenjohtaja tai toimielimen valitsema kertomuksen esittelijä. Hallituksen esityksen lähetekeskustelussa esittelevä ministeri ja eduskunta-aloitteen lähetekeskustelussa ensimmäinen allekirjoittaja saavat halutessaan esittelypuheenvuoron. Esittelypuheenvuoron suositeltava pituus on enintään 10 minuuttia.

Välikysymyksen vastauksesta käytävässä keskustelussa annetaan ensimmäinen puheenvuoro välikysymykseen vastaavalle ministerille.

Ryhmäpuheenvuoro

Ryhmäpuheenvuoroja käytetään käsiteltäessä valtion talousarviota, valtioneuvoston tiedonantoa ja selontekoa sekä välikysymystä, jollei puhemiesneuvosto toisin päätä. Puhemiesneuvosto voi myös päättää, että ryhmäpuheenvuoroja käytetään jotakin muuta tärkeää asiaa käsiteltäessä. Ryhmäpuheenvuorot pidetään eduskuntaryhmän koon mukaisessa järjestyksessä suurimmasta pienimpään.

Nopeatahtinen keskustelu

Puhemiesneuvosto voi etukäteen varata osan johonkin asiaan liittyvästä keskustelusta puheenvuoroille, joiden pituus on rajoitettu (esim. enintään 5 minuuttia). Rajoitus koskee etukäteen varattuja puheenvuoroja. Tätä keskustelua kutsutaan nopeatahtiseksi keskusteluksi.

Lisätietoa ja kirjallisuutta

Perustuslain (731/1999)​ 31 §

Opas edusku​ntaan 2017. Helsinki : Eduskunnan kanslia, 2017. Eduskunnan kanslian julkaisuja 2/2017. 

Juridiikkaa ja muotoja eduskuntatyössä / Mikael Hidèn. 3. uud. p. Helsinki : Eduskunta, 2015. Eduskunnan kanslian julkaisuja 3/2015. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa​

Julkaistu 29.9.2017 14.40
Muokattu 12.10.2023 10.42