​1898

Vuoden 1898 holhouslaki (34/1898), joka oli voimassa liki satavuotta, kumosi perintökaaren 19−23 luvut ja 1864 vuoden asetukset (32/1864). Laissa korostettiin holhokin oikeuksien ja etuuksien parantamista. Pääsääntönä oli, että täysi-ikäisyys alkoi sen kalenteripäivän alusta, jona alaikäinen täytti 21 vuotta. Pääsääntöön oli kuitenkin kaksi poikkeusta. Ensimmäisenä oli avioliitto, alaikäinen pystyi saavuttamaan täysivaltaisuuden solmimalla avioliiton. Toisena poikkeuksena oli alaikäisyyden pidentäminen. Alaikäisyyttä voitiin tuomioistuimen päätöksellä pidentää neljällä vuodella, jos alaikäiseltä katsottiin puuttuvan tarpeellista kypsyyttä ja vakavuutta.

1969

Täysi-ikäisyysrajaa muutettiin 21 ikävuodesta 20 vuoteen vuonna 1969 voimaan tulleella holhouslain muutoksella (343/1969). Ikärajan alentaminen tapahtui pohjoismaisena yhteistyönä. Alentamisen perusteina olivat muun muassa nuorison aikaisempaan nähden nopeampi henkinen ja fyysinen kehittyminen sekä varhaisempi taloudellinen itsenäistyminen. Lain myötä avioliiton kautta ei enää saavutettu julkisoikeudellista täysi-ikäisyyttä. Haluttiin myös alentaa yhtenevästi sekä äänioikeusikäraja valtiollisissa vaaleissa, että täysi-ikäisyysraja. Avioliiton solmiminen vaikutti edelleen alaikäisen holhouksenalaisuuden lakkaamiseen, eli vanhempien huoltovelvollisuuden lakkaamiseen.

1976

Vuonna 1976 voimaan tulleella holhouslainmuutoksella (457/1976) alennettiin täysi-ikäisyysrajaa 20 ikävuodesta 18 vuoteen. Muutosta perusteltiin muun muassa nuorten fyysisen kehityksen, tiedon tason kohoamisen ja henkisen kypsymisen nopeutumisella (HE 6/1976). Laissa säilyi edellä mainitut kaksi poikkeusta täysi-ikäisyydestä.

1983

Vuonna 1983 holhouslakia (368/1983) koskevien säännösten uudistuksessa kumottiin avioliiton kautta täysivaltaiseksi tuloa koskeva pykälä. Avioliitto kuitenkin edelleen päätti alaikäiseen kohdistuvan huoltovelvollisuuden. Lakimuutoksen myötä poistettiin alaikäisen vajaavaltaisuutta pidentävä lainkohta. Tilalle tuli alaikäisen julistaminen holhottavaksi. Näin ollen edellytykset ankaroituivat aikaisempaan nähden. Näin ollen lailla parannettiin ja tehostettiin alaikäisen lapsen sekä holhottavaksi julistetun henkilön oikeusturvaa.

1999

Vuonna 1999 voimaan tullut laki holhoustoimesta (442/1999) kumosi holhouslain vuodelta 1898. Lain uudistamisen yhteydessä ei nähty tarvetta muuttaa 18 vuoden täysi-ikäisyysrajaa. Lisäksi vajaavaltaisuuden määritelmä säilyi asiallisesti saman sisältöisenä kuin vuoden 1983 holhouslaissa. Uuden holhouslain lähtökohtana oli, ettei kenenkään toimintakelpoisuutta saa rajata enempää kuin se on asianomaisen edun suojaamiseksi välttämätöntä. Lakiin lisättiin tuomioistuimelle mahdollisuus rajoittaa henkilön toimintakelpoisuutta vajaavaltaiseksi julistamisen sijaan.

Täysi-ikäisyyteen liittyvää aineistoa Eduskunnan kirjastossa

Edunvalvontaoikeus / Pertti Välimäkii. Helsinki, Sanoma Pro, 2013. 321 s.
– Edunvalvontaoikeus -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ehdotus holhouslaiksi. Helsinki, 1896. Lainvalmistelukunnan julkaisuja, 1896:1.
– Ehdotus holhouslaiksi -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Ehdotus holhouslainsäädännön uudistamiseksi. Helsinki, 1972. Komiteamietintö A, 1971:22.
– Ehdotus holhouslainsäädännön uudistamiseksi -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Holhous, huolto ja uskottu mies : holhoustoimikunnan mietintö. Helsinki, 1974. 163 s. Komiteamietintö 1974:117.
– Holhous, huolto ja uskottu mies -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Holhoustoimilain pääpiirteet / Pertti Välimäki. Helsinki, Yliopistopaino, 1999. 135 s. Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen julkaisuja 59.
– Holhoustoimilain pääpiirteet -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kommentar till Förmynderskapslagen / Julius Grotenfelt. Helsinki, Söderström & C:o Förlagsaktiebolag, 1924. 189 s.
– Grotenfeltin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Nuoret ja laki : alle 20-vuotiaan oikeudellinen asema / Pirkko K. Koskinen. Porvoo, WSOY, 1970. 97 s.
– Koskisen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Sosiaalihuollon periaatekomitean mietintö II: perheiden ja alaikäisten sosiaalihuollon järjestämistä koskevat ehdotukset. Helsinki, 1973. 103 s. Komiteamietintö 1973:86.
– Sosiaalihuollon periaatekomitean mietinnön saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Suomen holhousoikeuden pääpiirteet / A. W. Gadolin. Helsinki, Södeström, 1936. 161 s.
– Gadolinin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa