Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Edustajien nimeämisen jälkeen oli aika kokoontua Helsinkiin. Säätyjen kokoontumispaikkana oli Kruununhakaan vastikään valmistunut Ritarihuone. Sitä ei ollut suunniteltu valtiopäivien kaltaisille kokoontumisille, joten jo seuraavilla valtiopäivillä aatelittomat säädyt siirtyivät tarkoituksenmukaisempiin tiloihin.
Keisari Aleksanteri II:n saapuessa meritse Helsinkiin 14. syyskuuta 1863 satoi kaatamalla. Suomen kaartin soittokunta kajautti valtiopäivien alkusoiton torvilla ja patarummuilla Senaatinlinnan (nykyisin Valtioneuvoston linna) portailta seuraavana päivänä. Maamme-laulukin kuultiin sen poliittisesta arkaluontoisuudesta huolimatta. Keisari kutsui säädyt juhlallisesti kokoon, ja varsinainen järjestäytyminen alkoi valtakirjojen tarkastuksella. Säätyjen ensimmäiset istunnot pidettiin Ritarihuoneella 17. syyskuuta.
Keisari Aleksanteri II julistaa vuoden 1863 säätyvaltiopäivät avatuiksi. Kuva: R.W. Ekman, 1863-1865 / Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto
Valtiopäivien viralliset avajaiset vietettiin syyskuun 18. päivänä. Nikolainkirkon (nykyisin Helsingin tuomiokirkko) juhlajumalanpalveluksen jälkeen valtiopäivät avattiin Keisarillisen palatsin valtiosalissa (nykyisin Presidentinlinnan valtiosali). Keisari piti ranskankielisen avauspuheen, joka toistettiin ruotsiksi ja suomeksi. Keisarin antaman 48 armollisen esityksen (esitykset nro 49 ja 50 annettiin myöhemmin) otsikot luettiin ääneen. Lopuksi säädyt kiittivät keisaria.
Avajaiset huipentuivat illalla tanssiaisiin Helsingin silloisen rautatieaseman hallissa. Seuraavana aamuna keisari tarjosi säädyille varhaispäivällisen Keisarillisessa palatsissa ja lähti paluumatkalle Pietariin. Varsinainen valtiopäivätyö pääsi alkamaan juhlinnan jälkeen.
Helsingin uutiset 21.09.1863 (Historiallinen sanomalehtikirjasto)
Yli 50 vuoden tauko valtiopäivätyössä näkyi vaihtelevina ja toisinaan hieman hapuilevina toimintamuotoina. Edustajat eivät aina tunteneet esimerkiksi omia oikeuksiaan tai valtiopäivätyössä noudatettavia työtapoja. Koska ”valtiopäivien ohjekirjaa” eli valtiopäiväjärjestystä ei ollut, koottiin ohjeisto lukuisista eri aikoina annetuista määräyksistä. Niistä keskeisimpiä olivat vuoden 1732 valtiopäiväjärjestys, vuoden 1772 hallitusmuoto ja vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirja. Ohjeet julkaistiin asetuskokoelmassa keväällä 1863 (nro 13).
Valtiopäiville kokoontui yhteensä noin 165 aatelissäädyn, 33 papiston, 38 porvariston ja 47 talonpoikaissäädyn edustajaa. Kaikki edustajat olivat miehiä. Aatelissäädyn edustajia olisi saattanut olla paljon enemmänkin, ellei lähes 110 sukua olisi jättänyt lähettämättä edustajaansa. Puuttuvat suvut olivat joko vieraantuneet Suomen poliittisesta elämästä tai niin vähäväkisiä, ettei iältään sopivia miehiä ollut käytettävissä.
Aatelissäädyn edusmiehissä oli vaihtuvuutta sukujen omien edustajien ja valtakirjaedustajien välillä, minkä vuoksi säädyn valtiopäiväedustajista ei vieläkään ole voitu koostaa yhtenäistä luetteloa.