Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kuva: Porvoon valtiopäivien avajaiset (Emanuel Thelning, 1812).
Napoleonin sotien sivujuonteena Venäjä hyökkäsi Ruotsin kimppuun ja liitti maiden välisessä rauhassa vuonna 1809 keisarikuntaansa Suomessa olevat kuusi lääniä, jotka olivat kuuluneet Ruotsiin yli 600 vuotta. Sodan aikana tehdyt ratkaisut vahvistettiin seremoniallisesti 28.3.1809 Porvoon valtiopäivillä. Avajaiset pidettiin Porvoon lukion valtiosalissa, jonka jälkeen oli vuorossa avajaisjumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkossa. Avauspuheessaan keisari Aleksanteri I totesi säätyjen kokouksen olevan alku Suomen valtiolliselle olemassaololle ja vahvisti sen Ruotsilta perityt perustuslait.
Suomen sisäistä itsenäisyyttä vahvisti oman ministerivaltiosihteerin nimittäminen Suomen asioiden esittelijäksi suoraan keisarin alaisuuteen Pietariin, oman hallinnon perustaminen kotimaisine virkamiehineen sekä maan asioiden hoitaminen oman tulo- ja menoarvion puitteissa. Näin keisari alisti Suomen asioiden ratkaisun välittömästi itselleen. Syntyi keisarikunnan muusta hallinnosta erillään oleva Suomen suuriruhtinaskunta, jossa venäläisillä ministereillä ei ollut toimivaltaa.