Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on täysistuntoviikko. Aiheina muun muassa Ukrainan kriisi (Borrell keskustelee parlamentin kanssa alkuviikosta), oikeusvaltioehdollisuus (EU-tuomioistuimen päätöksen arviointi) ja EKP:n toiminta (keskustelu EKP:n pääjohtajan Lagarden kanssa maanantaina ja tiistaina). Lisäksi parlamentti keskustelee syöväntorjunnasta, matkustussäännöistä ja EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta, lelujen turvallisuudesta sekä rekkojen tiemaksuista.

Komission kollegion kokous käsittelee puolustusalan pakettia ja avaruuspakettia. Ryhmä komissaareja puhuu EU-Africa Business Forumissa. Joukko komissaareja osallistuu myös Münchenin turvallisuuskonferenssin.

EU:n neuvostoissa kokoontuvat epävirallisesti kauppaministerit (viime viikon sunnuntai-maanantai), työ- ja sosiaaliministerit (maanantai-tiistai) ja avaruusministerit (keskiviikko). Lisäksi järjestetään EU:n ja Afrikan unionin välinen huppukokous (torstai-perjantai).

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa jatkettiin 55-valmiuspaketin käsittelyä, kun valiokunnissa keskusteltiin päästökauppajärjestelmästä, sosiaalisesta ilmastorahastosta ja taakanjakoasetuksesta. Talousarvion valvontavaliokunta (CONT) hyväksyi mietintöluonnoksen, jonka mukaan komission tulisi torjua paremmin oligarkkisia rakenteita EU-jäsenmaiden sisällä. Tekoälyä digitaalisella aikakaudella käsittelevä väliaikainen valiokunta (AIDA) puolestaan keskusteli tekoälyä koskevasta mietinnöstään. Lisäksi Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien EU:n tulevaisuuskonferenssin valtuuskuntien edustajat kokoontuivat keskustelemaan konferenssin sisältöjä koskevista näkemyksistä.

Komissio ehdotti EU:n sirusäädöstä, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa EU:n markkinaosuus puolijohteissa panemalla liikkeelle yli 43 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja. Komissio haluaa höllentää valtiotukisääntöjä, jotta jäsenvaltiot voisivat tukien avulla kattaa puolijohdetuotantolaitosten rahoitusvajetta ja houkutella niitä EU:n alueelle. Komissio päätti myös jatkaa sen UK:ta koskevaa ekvivalenssipäätöstä, joka mahdollistaa brittiläisten keskusvastapuoliyhteisöjen (central clearing house) palveluiden tarjoamisen EU:ssa kesään 2025 saakka. Komission puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti 150 miljardin euron investointipaketista infrastruktuuriin EU–Afrikka-ohjelman puitteissa liittyen Global Gateway -hankkeeseen. Lisäksi komissio julkaisi talven 2022 talousennusteen sekä koheesioraportin.

EU:n neuvostojen piirissä Ranska jatkoi pyrkimyksiään edistää EU puheenjohtajuuskautensa aikana EU:n muuttoliike- ja turvapaikkauudistusta. Jäsenmaille jakamassaan asiakirjassa Ranskan linjasi painopisteekseen rajaturvallisuuden. Keinoihin lukeutuisi rajalla suoritettavien tarkastusten tiukentaminen, pakenemista estävien keinojen etsiminen sekä uuden EU:n palautuskoordinaattorin viran perustaminen.

Muissa uutisissa Politicon Finance Summitissa keskusteltiin finanssipolitiikan uudistamisen tarpeesta. Keskustelu koski vakaus- ja kasvusopimuksen velkaa koskevien sääntöjen muuttamista nykyisen velan määrää koskevan yleisen poikkeuslausekkeen päätyessä vuonna 2023. EU:n ja Yhdysvaltojen välinen energianeuvosto tapasi keskustelemaan energiaturvallisuuden lisäämisestä EU:ssa ja sen lähialueilla. Lisäksi uuden Eurobarometrin mukaan 69 % suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvän asiana, joka on viiden prosenttiyksikön nousu kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on täysistuntoviikko. Keskeisiä aiheita:

Ukrainan kriisi. Europarlamentaarikot keskustelevat EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrellin kanssa keinoista lievittää jännitteitä Ukrainassa Venäjän ja länsimaiden välillä. (maanantai-keskiviikko)

Oikeusvaltioehdollisuus. Europarlamentaarikot arvioivat yhdessä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa EU-tuomioistuimen päätöstä oikeusvaltioehdollisuudesta. (keskiviikko)

Syöväntorjunta. Parlamentti keskustelee ja äänestää EU:n toimintasuunnitelmasta syöväntorjuntaan. (tiistai-keskiviikko)

EKP. Europarlamentaarikot keskustelevat EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden kanssa EKP:n toiminnasta vuonna 2021 ja EU:n taloustilanteesta. (maanantai-tiistai)

Covid-19 ja matkustussäännöt. Europarlamentaarikot ja komissio keskustelevat EU:n sisäisen matkustamisen säännöistä sekä EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytön jatkamisesta kesään 2023 asti. (keskiviikko)

Lelujen turvallisuus. Parlamentti keskustelee ja äänestää EU-markkinoilla olevien leluja koskevien sääntöjen ja markkinavalvonnan vahvistamisesta. (tiistai-keskiviikko)

Eurovinjetti. Europarlamentaarikoiden on määrä hyväksyä uudet rekkoja koskevien tiemaksujen säännöt. (keskiviikko-torstai)

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

Ajankohtaista 55-valmiuspaketissa

Päästökauppajärjestelmä. Ympäristövaliokunta keskusteli ensimmäisistä kommenteista esittelijä Peter Liesen (EPP, DE) päästökauppajärjestelmää koskevaan mietintöluonnokseen (Legislative Observatory). Komissio on aiemmin ehdottanut toista päästökauppajärjestelmää (ETS2), joka kattaisi sekä liikenteen että tilojen lämmittämisen (Agence Europe). Liesen mietintöluonnoksessa ETS2 laajennettaisiin koskemaan kaikkia polttoaineita, mutta jäsenmaat voisivat hakea vuoteen 2027 asti vapautusta yksityisessä tieliikenteessä ja asuinrakennusten lämmityksessä käytettäville polttoaineille. Valiokunnan keskustelussa Liese ehdotti, että hiilineutraaliuteen tulisi kannustaa keppi ja porkkana -järjestelmällä, jossa edistyneimmät toimijat palkittaisiin ilmaisilla päästöoikeuksilla. Myös teollisuuden tulisi saada lisää ilmaisia päästöoikeuksia (koska teollisuuden päästöt ovat siirrettävissä EU:n ulkopuolelle), joita voitaisiin siirtää teollisuudelle lento- ja laivaliikenteestä. Lisäksi Liese ehdotti, että sosiaalisen ilmastorahaston ulkopuolelle jäävät päästökaupan tulot käytettäisiin tavalla, joka tukisi matalapalkkaisten ja pk-yritysten hiilineutraaliuden tavoittelua. Muiden ryhmien kommenteissa toivottiin mietintöluonnokselta enemmän kunnianhimoa päästökauppajärjestelmän suhteen. Jytte Guteland (S&D, SE) peräänkuulutti omassa puheenvuorossaan päästökauppajärjestelmän kehittämistä laivaliikenteen osalta sekä ilmaisten päätösoikeuksien asteittaista lopettamista. Emma Wiesner (Renew, SE) kehotti niin ikään päästökauppajärjestelmän parametrien tiukennukseen sekä vapautusten poistamiseen. Michael Bloss (Greens/EFA, DE) ehdotti päästöoikeuksien vähentämistä 70 %:lla ja hiilen käytön lopettamista vuoteen 2030. Lisäksi hän kannatti rakennusten päästöihin puuttumista mieluummin sääntelyllä kuin päästökauppajärjestelmällä, joka tulisi nostamaan asumisen hintaa merkittävästi. Silvia Modig (GUE/NGL, FI) koki, että yleinen päästövähennystavoite on riittämätön ja että ilmaisista päästöoikeuksista pitäisi pyrkiä pois. Modig esitti myös, että pohjoisen meriliikenteen jääluokituksesta syntyviä kuluja kompensoitaisiin, sillä muuten tilanne on epätasa-arvoinen pohjoisesta tuleville laivayhtiöille. Toisaalta päästökauppajärjestelmän uudistamista vastusti Alexandr Vondra (ECR, CZ), jonka mukaan Liesen mietintöluonnos uhkaa päästökauppajärjestelmän vakautta. Vondra vastusti jätteenpolttolaitosten, rakennusten ja liikenteen sisältämistä päästökauppajärjestelmään ja kannatti ilmaisia päästöoikeuksia kaikkein energiaintensiivisimmille teollisuudenaloille niin pitkään kuin mahdollista. Lisäksi Vondra halusi jäsenmaiden pystyvän käyttää päästökauppajärjestelmästä saatavia tuloja niin paljon kuin mahdollista.

Sosiaalinen ilmastorahasto. Europarlamentaarikot keskustelivat sosiaalisesta ilmastorahastosta ensimmäistä kertaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä ympäristövaliokunnan yhteiskokouksessa. 72 miljardin euron sosiaalisen ilmastorahaston (EUobserver) on määrä vähentää energiaköyhyyttä EU:ssa ja rohkaista maita laajentamaan päästökauppajärjestelmää koskemaan asuinrakennuksia ja tieliikennettä. Parlamentin mietintöluonnoksessa Esther de Lange (EPP, NL) ja David Casa (EPP, MT) haluavat kuitenkin tehdä demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta ehdon ilmastorahaston tukien saamiseksi. Ehdotus koksisi etenkin Unkaria sekä hiilestä riippuvaista Puolaa. Uhkana nähdäänkin, että rahaston liittäminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen vähentäisi rahaston kykyä auttaa niitä, jotka tarvitsevat eniten tukea.

Taakanjakoasetus. Parlamentin ympäristövaliokunnan (ENVI) jäsenet ottivat Jessica Polfjärdin (EPP, SE) mietintöluonnoksen taakanjakoasetuksen päivittämisestä (pdf) vastaan lähtökohtaisesti hyvänä pohjana neuvotteluille (Agence Europe). Polfjärd totesi ympäristövaliokunnan torstaisessa keskustelussa tavoitteekseen varmistaa, että jokainen jäsenmaa ryhtyy kunnianhimoisiin toimiin vähentääkseen päästöjään vuoteen 2030 mennessä". Mepit olivat kuitenkin kannoiltaan jakautuneilta joistakin kohdista, erityisesti jäsenmaiden mahdollisuudesta käyttää hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia osan tavoitteistaan saavuttamiseksi.

Mietintö oligarkkisten rakenteiden torjumisesta

Talousarvion valvontavaliokunta (CONT) hyväksyi torstaina mietintöluonnoksen, jonka mukaan komission tulisi torjua paremmin oligarkkisia rakenteita EU-jäsenmaiden sisällä (EUobserver). Raportissa Bulgaria, Romania, Slovakia, Tšekki ja Unkari nimettiin valtioiksi, joissa EU:n maataloustukien jako on erittäin ongelmallista. Mietintö hyväksyttiin samana päivänä kuin EU:n, Yhdysvaltain ja Iso-Britannian parlamentaarikkojen (Politico) muodostama Parlamenttien välinen kleptokratian vastainen liittouma (Inter-Parliamentary Alliance against Kleptocracy) esitti sanktioita korruptiosta syytetyille henkilöille Unkarissa. Ensi viikolla EU-tuomioistuin puolestaan päättää uudesta mekanismista, jonka avulla EU voisi kieltäytyä myöntämästä varoja oikeusvaltioperiaatetta loukkaaville jäsenmaille. Talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön luonnosteli Petteri Sarvamaa (EPP, FI) (Parliament Magazine). Sarvamaan mukaan "EU rahoituksen ei tule valua pois pitkin pimeitä kanavia, joita kontrolloivat oligarkit tai heidän kätyrinsä. Täysi avoimuus edunsaajista on tarpeen."

Tekoälyä koskevasta mietinnöstä keskusteltiin AIDA erityisvaliokunnassa

Europarlamentaarikot keskustelivat torstaina tekoälyä digitaalisella aikakaudella käsittelevässä väliaikaisessa valiokunnassa (AIDA) Axel Vossin (EPP, DE) mietinnöstä (Agence Europe). Vain osasta mietinnön sisältöä on tähän mennessä saatu sopu. Vossin mukaan vääntöä käydään vielä muun muassa tietosuojasta, siitä pitäisikö Kiina mainita nimeltä, geopoliittisista haasteista, yleinen tietosuoja-asetuksesta (GDPR) sekä tekoälyn tuottamasta tiedosta. Keskustelussa Brando Benifei (S&D, IT) painotti ihmiskeskeisen lähestymistavan tärkeyttä, kun taas Pernando Barrena (GUE/NGL, ES) huomautti, ettei kaikkia demokratiaa suojaavia toimenpiteitä ole vielä otettu mietinnössä käyttöön. Andrus Ansip (Renew, EE) puolestaan esitti, ettei mietinnössä tulisi ottaa kantaa lainvalvontaviranomaisten tekoälyn käyttöön, vaan keskustelu tulisi käydä Euroopan Parlamentin täysistunnossa. Geert Bourgeois (ECR, BE) toivoi, että sääntelyn saralla löydettäisiin sopiva tasapaino, joka ei asettaisi liiallisia vaatimuksia pk-yrityksille.

Väliaikaisen valiokunnan on määrä äänestää mietinnöstä 22. maaliskuuta.

EU:n tulevaisuuskonferenssi: europarlamentaarikot keskustelivat kansallisten parlamenttien edustajien kanssa konferenssin sisältöjä koskevista näkemyksistään

Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien EU:n tulevaisuuskonferenssin valtuuskuntien edustajat kokoontuivat EP:n aloitteesta ja EP:n ja EU-puheenjohtaja Ranskan kanssa yhteistyössä järjestämään hybriditapaamiseen keskiviikkona. Portugalilainen meppi Paulo Rangel (EPP) totesi tapaamisessa, että mikäli EU:n tulevaisuuskonferenssista halutaan tuloksia, tarvitaan liittouma Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välille.

Keskustelu oli jaettu kolmeen teemaan: eurooppalainen demokratia, EU:n politiikkapainopisteet erityisesti ulko-, turvallisuus-, puolustus- ja talousasioissa sekä pysyvän mekanismin luominen kansalaisten osallistamiseksi EU:n politiikantekoon. Ensimmäinen keskustelu, tapaamisen pisin, keskittyi erityisesti Euroopan parlamentin lakialoiteoikeuteen, ylikansallisiin vaalilistoihin sekä kärkiehdokasmenettelyyn. Asiaan kannattaneita puheenvuoroja kuultiin erityisesti meppien taholta, hajanaisia vastustaneita puheenvuoroja puolestaan lähinnä kansallisten parlamenttien edustajien suunnalta. Puheenvuoroissa toistuivat aiheina myös määräenemmistöpäätösten lisääminen sekä kansallisten parlamenttien aloiteoikeuden kasvattaminen (nk. vihreän kortin menettely).  Toinen keskustelu oli hajanaisempi, kosketelleen väljästi otsikkoteemaa, YUTP/YTPP/talous. Useampi puhuja mainitsi tarpeen vahvistaa EU:n ulkosuhteiden korkean edustajan roolia. Keskustelussa puheenvuoron käyttänyt eduskunnan tulevaisuuskonferenssin valtuuskunnan puheenjohtaja edustaja Eveliina Heinäluoma toi esiin suomalaisia kiinnostaneen tulevaisuuskonferenssiin liittyneissä keskusteluissa konkreettiset politiikka-aiheet, kuten ilmasto, turvallisuus, demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja vähemmistöryhmien oikeudet. Edustaja Heinäluoma painotti, että nyt on tärkeä palata vastuullisen talouspolitiikan tielle, mukaan lukien jäsenmaiden velkakestävyyden painottaminen. Rahaliiton asianmukainen toiminta on varmistettava. Viimeinen keskustelu oli kaikkein lyhin ja kaikkein suorin: puhujien oli määrä ilmoittaa kannattavatko vai vastustavatko he pysyvämmän kansalaiskuulemisrakenteen luomista EU:n politiikanteon yhteyteen. Kymmenestä puhujasta (viisi meppiä, viisi edustajaa) kahdeksan kannatti ja kaksi vastusti (NL ja SE edustajat).

Konkreettisena tapaamisessa ilmoitettuna tavoitteena on nyt laatia 24. maaliskuuta mennessä (seuraava saman formaatin tapaaminen) Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteisiä kantoja käsittelevä paperi. Jonkinlaista työpaperia odotetaan jo lähiviikkoina.

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous 15.2.2022. Todennäköisinä aiheina:

Puolustusalan paketti (Vestager)

Avaruuspaketti (Vestager/Borrell)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu EU-AU huippukokoukseen.

Komissaarit Paolo Gentiloni, Janusz Wojciechowski, Stella Kyriakides, Jutta Urpilainen, Kadri Simson ja Thierry Breton puhuvat EU-Africa Business Forumissa.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen tapaa sekä Norsunluurannikon presidentin Alassane Ouattaran että Liberian presidentin George Weahin.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell ja komissaarit Kadri Simson ja Ylva Johansson osallistuvat Münchenin turvallisuuskonferenssin.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

EU:n sirusäädös lisäisi puolijohdevalmisteiden tuotannon tukea

Komissio ehdotti tiistaina EU:n sirusäädöstä, jonka on määrä torjua puolijohdepulaa ja vahvistaa Euroopan asemaa teknologiasektorilla. Viimeaikainen globaali puolijohdepula on osoittanut, kuinka puolijohteiden arvoketju on hyvin riippuvainen rajallisesta määrästä toimijoita. Säädöksen avulla EU pyrkii kaksinkertaistamaan nykyisen markkinaosuutensa puolijohteissa 20 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Säädöksellä on tarkoitus saada liikkeelle yli 43 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä investointeja. Tästä summasta 11 miljardia euroa tulisi komissiolta ja jäsenvaltioilta Siruja Euroopalle -aloitteen kautta. Summa käytettäisiin muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimiin, kehittyneiden puolijohdevälineiden käyttöönottoon sekä pilottituotantolinjojen rakentamiseen. Tämän ohella 2 miljardia euroa kohdennettaisiin uudelle sirurahastolle, jonka olisi tarkoitus auttaa startup yritysten rahoituksessa. Lisäksi komissio suosittelee jäsenvaltioiden ja komission välistä koordinointimekanismia puolijohteiden tarjonnan, kysynnän ja puutteiden kartoittamiseksi. Suurin osa EU:n investoimasta summasta on kuitenkin jo olemassa olevien varojen uudelleenohjausta (Agence Europe).

Saadakseen tukia yritysten tulisi sitoutua siihen (FT), että maailmanlaajuisten siruvajeiden aikana yritykset asettaisivat eurooppalaiset asiakkaat ensisijalle. Tukien suhteen vallitsee kuitenkin pelko, että suuret jäsenvaltiot voisivat tarjota parempia tukia ja näin houkutella investointeja itselleen. Huolena on myös tällaisen tukijärjestelmän laajeneminen muille teollisuuden aloille. Lieventääkseen huolia tukikilpailusta EU:n digitaalisesta valmiudesta vastaava komissaari Margrethe Vestager kommentoi puolijohteiden olevan erikoistapaus, sillä ilman tukia suuria puolijohdetehtaita ei sijoiteta Eurooppaan. Komissio haluaa höllentää valtiotukisääntöjä (Economist), jotta jäsenvaltiot voisivat tukien avulla kattaa 100 % puolijohdetuotantolaitosten (megafab) rahoitusvajeesta. Suuret puolijohdevalmistajat TSMC ja Intel ovat ilmoittaneet, että ne harkitsisivat tuotantoa Euroopassa vain, jos saavat tähän valtiontukia (esimerkiksi Intel haluaisi valtiontuen kattavan 40 % kustannuksista).

EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton sanoi sirujen saatavuuden takaamisen olevan sekä taloudellinen että geopoliittinen painopiste (Politico), sillä varmistamalla koko toimitusketju voidaan torjua nykyisen kaltaisia saatavuuden ongelmista johtuvia talouden häiriöitä. Puolijohteitten tuotannon keskittyminen Aasiaan on luonut pullonkaulan EU:n teollisuustuotannolle viime vuosina. Esimerkiksi autovalmistajat ovat joutuneet keskeyttämään tuotantonsa sirupulan takia. EU:n ehdottama investointi on kuitenkin verrattain pieni (EUobserver) suhteessa Yhdysvaltojen, Kiinan ja Etelä-Korean puolijohdeinvestointeihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kongressi käsittelee paraikaa lakipakettia (Politico), joka investoisi 52 miljardia dollaria liittovaltion varoja puolijohteisiin. Nykymenolla Kiinan investoinnit puolijohteisiin 2015–2025 tulevat olemaan 150 miljardin dollarin suuruisia. Etelä-Korea puolestaan pyrkii saamaan 450 miljardin dollarin edestä yksityisiä puolijohdeinvestointeja vuoteen 2030 mennessä.

Komissio päätti jatkaa UK:ta koskevaa ekvivalenssipäätöstä

Komissio päätti tiistaina jatkaa sen UK:ta koskevaa ekvivalenssipäätöstä, joka mahdollistaa brittiläisten keskusvastapuoliyhteisöjen (central clearing house) palveluiden tarjoamisen EU:ssa 30. kesäkuuta 2025 saakka. Lisäksi komissio käynnisti kohdennetun julkisen kuulemisen ja kannanottopyynnön keinoista, joilla voitaisiin laajentaa keskusvastapuolimääritystä EU:ssa ja lisätä EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuutta. Esimerkiksi brittiläinen LCH vastapuoliyhteisö (FT) käsittelee noin 90 %:a kaikista euromääräisistä johdannaisista. Rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari Mairead McGuinness kommentoi (Agence Europe), että EU:n on rahoitusvakauden lisäämiseksi vähennettävä liiallista riippuvuuttaan EU:n ulkopuolisista vastapuoliyhteisöistä. McGuinnessin mukaan tiistainen päätös tuo EU:lle kolme vuotta aikaa rakentaa omaa kapasiteettia vastapuoliyhteisöjen suhteen.

Komission puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti 150 miljardin euron Global Gateway ohjelmaan sisältyvästä infrastruktuuripaketista EU–Afrikka-ohjelman puitteissa

Vierailullaan Senegalissa komission puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti 150 miljardin euron investointipaketista infrastruktuuriin EU–Afrikka-ohjelman puitteissa. Kyseessä on joulukuussa julkaistun Global Gateway -hankkeen ensimmäinen alueellinen suunnitelma. Puheessaan von der Leyen muistutti Global Gateway -hankkeen tavoitteesta investoida infrastruktuuriin monipuolisesti ja laajasti ymmärrettynä – strategiseen infrastruktuuriin, teollisuusinfrastruktuuriin, terveydenhuoltoinfrastruktuuriin sekä nuorison ja koulutuksen infrastruktuuriin.

Muita komission julkistuksia

Talven 2022 talousennuste. Talven 2022 talousennusteen mukaan vuonna 2021 koetun 5,3 %:n kasvun jälkeen EU:n talous kasvaa 4,0 %:a vuonna 2022 ja 2,8 %:a vuonna 2023. Myös euroalueen talouskasvu on ennusteen mukaan 4,0 %:a vuonna 2022 ja maltillistuu 2,7 %:iin vuonna 2023. EU kokonaisuutena saavutti pandemiaa edeltäneen BKT:n tason vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä, ja kaikkien jäsenmaiden ennustetaan pääsevän siihen vuoden 2022 loppuun mennessä.

Koheesioraportti. Komission julkaisi koheesioraporttinsa, jonka mukaan koheesiopolitiikan avulla alueellisia ja sosiaalisia eroja on kavennettu EU:n alueiden välillä. Koheesiorahoituksen ansiosta vähemmän kehittyneiden alueiden asukaskohtaisen BKT:n odotetaan nousevan jopa 5 %:lla vuoteen 2023 mennessä. Koheesiopolitiikan uudella ohjelmakaudella 2021–2027 jatketaan investointeja alueisiin ja ihmisiin, hyödyntäen koordinointia NextGenerationEU -elpymisvälineen tarjoaman rahoituskapasiteetin kanssa.

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Maanantai 14. helmikuuta

Kauppaministerien epävirallinen kokous, 13.–14. helmikuuta

Työ- ja sosiaaliministerien epävirallinen kokous, 14.–15. helmikuuta

Tiistai 15. helmikuuta

Työ- ja sosiaaliministerien epävirallinen kokous, 14.–15. helmikuuta

Keskiviikko 16. helmikuuta

EU:n avaruusministerien epävirallinen kokous, 16. helmikuuta

Torstai 17. helmikuuta

Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokous, 17.–18. helmikuuta

Perjantai 18. helmikuuta

Euroopan unionin ja Afrikan unionin huippukokous, 17.–18. helmikuuta

Kaikki neuvostojen kokoukset.

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Ranska edistää muuttoliike- ja turvapaikkauudistusta

Ranska jatkoi pyrkimyksiään edistää EU puheenjohtajuuskautensa aikana EU:n muuttoliike- ja turvapaikkauudistusta (Politico). Jäsenmaille jakamassaan asiakirjassa Ranskan linjasi painopisteekseen rajaturvallisuuden. Tämä merkitsisi rajalla suoritettavien tarkastusten tiukentamista, pakenemista estävien keinojen etsimistä sekä uuden EU:n palautuskoordinaattorin viran perustamista. Ulkorajoilla suoritettaviin tarkastuksiin sisältyisi (Agence Europe) terveystarkastus, haavoittuvuuden tarkastus, henkilöllisyyden tarkastus ja turvallisuustarkastus. Tarkastukset koskisivat kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat joko ylittäneet rajan luvatta, saapuneet etsintä- ja pelastusoperaation johdosta tai hakevat kansainvälistä suojelua. Näiden henkilöiden ei katsottaisi täyttävän maahantulon edellytyksiä, kunnes tarkastusprosessi on valmis. Henkilön maahantulo voitaisiin näin evätä tarkastusten jälkeen, jonka katsotaan vähentävän henkilöiden pakenemisriskiä. Prosessi saisi kestää enimmillään viisi (tai poikkeuksellisissa tilanteissa 10) päivää. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolestuneet ehdotuksesta (EUobserver) joka tarkoittaisi, että fyysisesti EU:n alueella olevien turvapaikanhakijoiden ei katsottaisi juridisesti saapuneen EU:hun. Komissio on aiemmin esittänyt samankaltaista järjestelyä, tosin sillä erotuksella, että rajoille asetettaisiin riippumattomia ihmisoikeustarkkailijoita.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

6. Muissa uutisissa

Keskustelua finanssipolitiikan uudistamisen tarpeesta

Politico raportoi komission valmistautuvan vakaus- ja kasvusopimuksen velkaa koskevien sääntöjen muuttamiseen (Politico) nykyisen velan määrää koskevan yleisen poikkeuslausekkeen päätyessä vuonna 2023. Lisäksi komissio pohtii Politicolle vuodetussa luonnoksessa, ettei se toimeenpanisi velkaan liittyviä sääntöjä poikkeuksen päättyessä. Aiheesta käytiin keskustelua myös Politicon järjestämässä finanssipolitiikkaa koskevassa keskustelutilaisuudessa, jossa vieraina olivat muun muassa Espanjan valtiovarainministeriön pääsihteeri Carlos Cuerpo ja Saksan liittokanslerinviraston valtiosihteeri Jörg Kukies. Cuerpo painotti, että finanssipoliittisten sääntöjen tulee sopia nykyiseen kontekstiin, jota leimaavat epävarmuus ja korkeat energiahinnat. Cuerpo näki tarpeen vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen uudistamiselle. Kukies puolestaan vierasti keskustelua siitä, pitäisikö vanhoihin sääntöihin palata yleisen poikkeuslausekkeen voimassaolon lakatessa. Kukies ei nähnyt tarvetta uudistaa vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä, sillä sopimus jousti hänen mukaansa hyvin koronapandemian sitä edellyttäessä. Vihreä siirtymä edellyttää Kukiesin mukaan investointeja, mutta julkisen sektorin sijaan niitä pitäisi havitella yksityiseltä sektorilta. Cuerpo ja Kukies suhtautuivat kuitenkin molemmat varauksella siihen, että velkaa käytettäisiin vihreää siirtymää tukeviin investointeihin. Lähestymistavassa ongelmallista olisi sekä Cuerpon että Kukiesin mielestä vihreitten tai yleishyödyllisten investointien määrittely.

Aiemmin viikolla komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis oli kuultavana Euroopan parlamentin talousvaliokunnassa (Euroopan parlamentti). Europarlamentaarikot kysyivät Dombrovskisilta yleisen poikkeuslausekkeen poistamisen järkevyydestä vuonna 2023, ottaen huomioon omikronvariantin, nousevat polttoainehinnat sekä kansainvälisen epävakauden. Dombrovskisin mukaan Euroopan talous on jo elpynyt pandemiaa edeltävälle tasolle, mutta vakuutteli että päätöstä voidaan suurten taloudellisten häiriöiden johdosta myös muuttaa.

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen energianeuvosto tapasi Washingtonissa

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen energianeuvosto tapasi maanantaina (EU komissio). Tapaamiseen osallistui muun muassa Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken ja ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell. Energianeuvosto pyrkii keskustelemaan strategisten energiakysymysten koordinoinnista Yhdysvaltojen ja EU:n välillä. Kokouksessa keskusteltiin energiaturvallisuuden lisäämisestä sekä EU:ssa että sen lähialueilla. Tapaaminen oli neuvoston ensimmäinen yli neljään vuoteen (Politico), ja sattuu ajankohtaan, jolloin lämmitys- ja sähkökustannukset ovat nousseet merkittävästi korkeasta kaasun hinnasta johtuen. Ennen tapaamista Borrell kommentoi Venäjän käyttävän energiatoimituksiaan Eurooppaan geopoliittisen pelin aseena. Kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa (Euractiv) Blinken sanoi koordinaation sisältävän suunnittelua siltä varalta, että Venäjä sulkee Eurooppaan johtavat kaasuhanat tai aloittaa konfliktin, joka häiritsee kaasun kulkua Ukrainan läpi. Borrell puolestaan kommentoi ensisijaisen tavoitteen olevan energialähteitten ja kaasukuljetuksien monipuolistaminen, jotta tarjonnan häiriöt saataisiin estettyä. Kokouksen yhteisessä julkilausumassa EU ja Yhdysvallat sanovat työskentelevänsä yhdessä, jotta nesteytettyä maakaasua (LNG) voitaisiin käyttää putkikaasun vaihtoehtona tarjonnan keskeytyessä.

Uusimman Eurobarometrin mukaan eurooppalaisten tuki EU:lle ja Euroopan parlamentille on kasvanut koronapandemian aikana

Tiistaina ilmestyneen Eurobarometrin mukaan 69 % suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvän asiana (Euroopan parlamentti), joka on viiden prosenttiyksikön nousu kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. Enemmistä suomalaisista (53 %) ja eurooppalaisista (58 %) haluaisi nähdä Euroopan parlamentin tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. Suomalaisten mielestä Euroopan parlamentin tulisi asettaa etusijalle ilmastonmuutoksen torjunta (jonka mainitsi 42 % vastaajista), EU:n puolustus ja turvallisuus (38 %) sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta (34 %). Yli kolmasosa suomalaisista (37 %) on sitä mieltä, että demokratia on arvo, jota Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti puolustaa. 32 % suomalaisista toivoo lisäksi oikeusvaltioperiaatteen ja 30 % ihmisoikeuksien puolustamista.

7. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Ei uusia julkaistuja kannanottopyyntöjä.

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Ei uusia alkaneita julkisia kuulemisia.

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.