Osa kansanedustajista kannatti jyrkempää linjaa eli Sampsa Katajan (kok.) yhdessä 127 muun kansanedustajan allekirjoittamaa lakialoitetta (LA 58/2011), joka kieltäisi kuluttajalle myönnetyt pikaluotot kokonaan. Pikaluotoilla tarkoitetaan ilman vakuuksia myönnettäviä alle kuuden kuukauden pituisia kulutusluottoja, joiden pääoma on enintään tuhat euroa ja joita myönnetään yksityishenkilöille tekstiviestillä, internetissä tai muun etävälineen avulla ilman velallisen ja velkojan edustajan henkilökohtaista tapaamista tehtävän lainahakemuksen perusteella.

Lenita Toivakan (kok.) lakialoitteen (LA 59/2011) tarkoituksena on säännellä nykyistä tiukemmin pikaluottoja kuluttajalle myöntävien elinkeinonharjoittajien toimintaa. Lakialoitteessa esitetään pikaluottojen rajoittamista siten, että lainojen hintaa ja perinnän kustannuksia pienennettäisiin, velallisen maksukykyä arvioitaisiin yksityiskohtaisemmin, pikalainoja myöntävien yhtiöiden valvontaa tehostettaisiin ja kiellettäisiin pikaluottoja myöntävien yhtiöiden ja perintäyhtiöiden suorat tai välilliset omistussuhteet. Toivakan aloitteella on 135 allekirjoittajaa.

Osa kansanedustajista oli allekirjoittanut molemmat aloitteet, koska he katsoivat, että jos täyskielto ei toteudu, pikavippien tarjoamista pitää joka tapauksessa rajoittaa.

Molemmat aloitteet lähetettiin eduskunnan talousvaliokunnan käsiteltäviksi.

Pikaluotoista aiheutuvia velkaongelmia pohditaan samaan aikaan myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin asettamassa työryhmässä. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotukset pikaluottojen tarjontaoikeuden rajoittamisesta, pikaluottojen luottoaikaisten kulujen ja maksulaiminlyönnistä aiheutuvien kulujen enimmäismäärien rajoittamisesta sekä muut tarvittavat ehdotukset pikaluotoista aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi. Henriksson asetti työryhmän 2.12.2011 ja sen määräaika päättyy 31.3.2012.