​Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) toivoo Etyjin ottavan jatkossa suurempaa roolia osallistujavaltioidensa kansalaisyhteiskuntien tukemisessa. Eloranta puhui aiheesta perjantaina Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnossa Puolan Varsovassa.

”Etyj voisi tukea opettajille tarkoitettua koulutusta siitä, miten historianopetuksella voidaan edistää rauhaa sen sijaan, että sitä käytetään konfliktien ylläpitämiseen. Kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoittaa, historiaa voidaan käyttää väärin siihen, että menneisyyden varjolla yritetään kiistää jopa itsenäisen valtion olemassaolon oikeus”, hän moitti.

Siksi Etyj-alueen ihmisten on tärkeää ymmärtää, millaista poliittista voimaa historialla on. Ihmisten ja yhteisöjen kykyä toimia muuttuvissa olosuhteissa ja kohdata häiriöitä ja kriisejä voidaan vahvistaa myös medialukutaitoa opettamalla.

”Kaikissa opetussuunnitelmissa ei vieläkään tarpeeksi korosteta, kuinka tärkeää medialukutaito on disinformaation torjunnassa”, Eloranta huomautti.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on ajanut Euroopan yhteistyö- ja turvallisuusjärjestön sen olemassaolon perusteita ravistelevaan kriisiin järjestön 50-vuotisjuhlan kynnyksellä. Etyj sai alkunsa Helsingissä vuonna 1975 pidetystä Ety-kokouksesta.

”Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksenkin pitää miettiä innovatiivisia lähestymistapoja koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen sekä turvallisuuteen, jos haluamme pitää kiinni Etyjin sitoumuksista niiden ihmisten hyväksi, joita edustamme”, hän päätti.