Britannian EU-eroneuvottelujen kaksi ensimmäistä kierrosta on nyt takana. Juhannusviikolla käyty ensimmäinen neuvottelukierros kesti vain yhden päivän, ja sen aikana sovittiin lähinnä siitä, miten neuvottelut jatkossa etenevät. Tällä viikolla käydyllä toisellakaan neuvottelukierroksella ei vielä saavutettu mainittavia tuloksia vaan keskityttiin pääasiassa vertailemaan osapuolten neuvottelukantoja sen määrittelemiseksi, minkä kiistakysymysten ratkomiseen seuraavilla neuvottelukierroksilla on syytä erityisesti panostaa. Neuvotteluja käytiin ensimmäisellä neuvottelukierroksella sovittujen teemojen mukaisissa työryhmissä liittyen Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU-maissa asuvien Britannian kansalaisten oikeuksien turvaamiseen Brexitin yhteydessä, Britannian jäljellä oleviin maksuvelvoitteisiin EU:ta kohtaan sekä eräisiin muihin avoimiin kysymyksiin. Lisäksi käytiin korkean poliittisen tason neuvotteluja Irlannin rajakysymyksestä. 

Kansalaisten oikeuksia käsittelevän työryhmän lähtökohdat tämän viikon neuvottelukierrokselle olivat suhteellisen selkeät, sillä molemmat neuvotteluosapuolet olivat julkaisseet aihetta koskevat neuvottelukantansa (EU, UK) hyvissä ajoin etukäteen. Useissa etukäteisarvioissa näiden kantojen katsottiin olevan melko lähellä toisiaan, vaikka myös aiheeseen liittyviä erimielisyyksiä tuotiin esiin esimerkiksi Euroopan parlamentin Brexit-ohjausryhmän toimesta. Neuvottelukierroksen kuluessa varsinkin erimielisyys EU-tuomioistuimen roolista kansalaisten oikeuksista tehtävän sopimuksen noudattamisen valvomisessa osoittautui syväksi, minkä lisäksi esille nousi muutamia uusia kiistakysymyksiä. Kaiken kaikkiaan osapuolet vaikuttivat tässä vaiheessa olevan yksimielisiä vain noin puolesta aiheeseen liittyvistä yksityiskohdista, kuten tämän viikon neuvottelukierroksen jälkeen julkaistusta osapuolten kantoja vertailevasta taulukosta käy ilmi. 

Neuvotteluiden aloittamista Britannian jäljellä olevista maksuvelvoitteista EU:ta kohtaan hankaloitti se, että neuvotteluosapuolista vain EU oli julkaissut oman neuvottelukantansa etukäteen. Britannian kannan puuttuminen ärsytti EU:n neuvottelijoita jopa siinä määrin, että EU:n pääneuvottelija Michel Barnier uhkasi viikon alussa jäädyttää neuvottelut muiltakin osin, elleivät britit hetimiten toimita omaa kantaansa maksuvelvoiteasiaan. Neuvottelukierroksen päätyttyä Barnier tuntui kuitenkin olevan tyytyväinen siihen, että Britannia ylipäänsä tunnustaa maksuvelvoitteiden olemassaolon, vaikka jatkoikin brittien patistelua neuvottelukannan toimittamisen suhteen. EU:n puolella vallitsee varsin laaja yhteisymmärrys siitä, että Britannian on maksettava vielä ainakin osuutensa EU:n budjettiin vuoden 2020 loppuun asti sovitun monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti. Lisäksi maksettavaa saattaa kertyä eräistä budjetin ulkopuolisista Britannian eropäivää pidemmälle jatkuvista sitoumuksista esimerkiksi Euroopan investointirahaston puitteissa.

Ennen Brexit-neuvottelujen avaamista Irlannin rajakysymystä pidettiin yhtenä niistä seikoista, joiden osalta on saavutettava merkittävää edistystä ennen kuin eroneuvottelujen rinnalla voidaan alkaa käydä neuvotteluja EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Sittemmin neuvotteluosapuolille on valjennut, että mikäli halutaan sopia jotain liikkuvuudesta yli EU:n uuden ulkorajan Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välillä, on ensin saatava jonkinlainen selvyys Britannian tulevasta EU-suhteesta ja erityisesti siitä, kuuluuko Britannia edelleen EU:n tulliunioniin ja millainen pääsy sillä on EU:n sisämarkkinoille. Niinpä rajakysymystä koskevia neuvotteluja käydään tässä vaiheessa lähinnä periaatteellisella tasolla luoden pohjaa yksityiskohtaisemmille neuvotteluille tulevaa EU-Britannia –suhdetta koskevien neuvottelujen ohessa.

Muiltakin osin eroneuvottelujen ja tulevasta suhteesta käytävien neuvottelujen pitäminen erillään on osoittautumassa haastavaksi, vaikka EU onkin etukäteen ilmoittanut haluavansa saavuttaa ensin edistystä eroneuvotteluissa ja hyväksyvänsä vasta sitten tulevaa suhdetta koskevien neuvottelujen avaamisen. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että brittejä saattaa olla hankala saada suostumaan sopimaan mitään esimerkiksi jäljellä olevista maksuvelvoitteistaan ilman jonkinlaista varmuutta Brexitin jälkeisistä kauppasuhteista EU:n kanssa. Tämä saattaa lisätä paineita päättää Britannian tulevasta EU-suhteesta käytävien neuvottelujen avaamisesta jo lokakuun Eurooppa-neuvostossa, vaikka tämän viikon neuvottelukierroksen perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että kansalaisten oikeuksien, jäljellä olevien maksuvelvoitteiden ja Irlannin rajakysymyksen suhteen saavutettaisiin siihen mennessä EU:n aiemmin edellyttämää "huomattavaa edistystä".