Eduskunnan täysistunnossa käytiin keskiviikkona välikysymyskeskustelu vanhuspalveluiden tilanteesta ja terveyspalveluiden kriisiytymisestä (VK 2/2022 vp). Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä jättivät aiemmin hallitukselle yhteisen välikysymyksen aiheesta. Välikysymysäänestykset pidetään ensi perjantaina.
Välikysymykseen vastasi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.). Vastauspuheenvuorossaan ministeri Lindén sanoi, että terveydenhuolto ja vanhustenhuolto ovat kuntien vastuulla tämän vuoden loppuun saakka. Ensi vuonna valtio rahoittaa ne kokonaan ja palveluista vastaavat hyvinvointialueet. Niiden rahoitusta on kasvatettu 1,3 miljardilla eurolla vuodelle 2023. Lisäksi sote- ja pelastustoimen uudistuksen valmisteluun myönnetään valtionavustuksia vähintään 550 miljoonaa euroa.
Ministeri Lindén kertoi, että terveydenhuoltoa ja vanhusten hoivaa on kehitetty "useilla tärkeillä uudistuksilla" koronapandemian aikana.
"Tärkein oli tietysti vanhusten ympärivuorokautisen hoivan sitova mitoitus 0,7 hoitohenkilöä yhtä hoidettavaa kohti. Se hyväksyttiin kesäkuussa 2020 keskellä koronakriisiä ja saatettiin porrastetusti voimaan. Lisäresurssi oli 265 miljoonaa euroa. Tämänhetkisen hoitohenkilöstön työvoimapulan vuoksi hallitus on arvioinut uudistuksen toteutuksen aikataulua uudelleen siten, että tavoitteesta ei kuitenkaan tingitä mutta voimaantuloa porrastetaan."
Ministeri Lindén kuvasi puheessaan, että hoitajamitoituksen säätämisen jälkeen seurasivat nopeassa tahdissa useat muut uudistukset. Hallitus on panostanut vammaispalveluihin 22 miljoonaa euroa, lastensuojeluun 57 miljoonaa euroa, mielenterveystyöhön 34 miljoonaa euroa, oppilashuoltoon 8 miljoonaa euroa, opiskelijaterveydenhuoltoon miljoona euroa ja niin edelleen. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmasta on myönnetty yhteensä 221 miljoonaa euroa alueiden hankkeille perustason vahvistamiseksi. Vanhuspalveluita koskevan lainsäädäntöuudistuksen toisen vaiheen muutoksilla turvataan henkilöstöresursseja kotihoidossa 37 miljoonan euron edestä. Panostuksena pieni mutta periaatteessa tärkeä päätös oli vanhusasiainvaltuutetun viran perustaminen.
"Erityisen tärkeä uudistus on perusterveydenhuoltoa vahvistava hoitotakuun tiukentaminen, jota koskeva hallituksen esitys annettiin toukokuussa. Nykyinen, vuonna 2004 voimaan tullut hoitotakuu on suosinut toimenpidevaltaista erikoissairaanhoitoa perusterveydenhuollon, mielenterveystyön ja vanhustenhuollon kustannuksella", Lindén sanoi.
Opposition puheenvuoroissa moitittiin, että "jos ei ole hoitajia, ei ole palveluja". Puheevuoroissa todettiin, että kaikki kilpistyy henkilöstöpulaan, jonka ratkaisemiseksi tehdyt toimet ovat aivan liian vähäisiä. Opposition mukaan hoitoalan pito- ja vetovoiman vahvistamisen laiminlyönti on ollut hallitukselta aivan valtava virhe.
Opposition puheenvuorossa todettiin, että "maatamme vaivaa krooninen vanhustenhoidon kriisi, joka ulottuu myös kotihoitoon" sekä "terveydenhuollon kriisi, joka koettelee päivystyksiä ja sairaaloita". Oppositio arvosteli, että Hallitus vei läpi hoitajamitoituksen, mutta jo valmisteluvaiheessa oli selvää, ettei hallitus huolehtinut riittävästä rahoituksesta, ja vastuu mitoituksen toteutuksestakin siirrettiin seuraavalle hallitukselle. Oppositio mukaan huonosti toteutettu uudistus uhkaakin nyt heikentää vanhustenhoidon tilannetta entisestään. Mitoituksen täyttäminen on monissa yksiköissä mahdotonta, ja yksiköitä on jouduttu sulkemaan henkilöstöpulan takia.
Koko keskustelu luettavissa eduskunnan verkkopalvelussa:
Välikysymys VK 2/2022 eduskunnan sivuilla.