Ilmastolain mukaan valtioneuvosto antaa ilmastovuosikertomuksen eduskunnalle vuosittain. Siinä tarkastellaan päästö- ja nielukehitystä, toimien riittävyyttä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, lisätoimien tarvetta sekä keskipitkän aikavälin ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmien tavoitteiden ja toimien toteutumista. Lisäksi käsitellään sopeutumissuunnitelmaan sisältyvien toimien riittävyyttä ja toteutumista.

Ympäristövaliokunta hyväksyi 22. helmikuuta mietinnön ilmastovuosikertomuksesta. Valiokunta painotti mietinnössään lisätoimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, jotta Suomi saavuttaisi kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet. 

Täysistunnossa mietinnön esittelypuheenvuorossa valiokunnan puheenjohtaja Jenni Pitko (vihr.) painotti, että ympäristövaliokunta pitää ilmastovuosikertomusta tärkeänä osana kansallista ilmastopolitiikan seurantajärjestelmää. Valiokunnan saamissa lausunnoissa kertomuksen sisältöön esitetään kehittämistarpeita. Valiokunta toi uudestaan esille, että ilmastovuosikertomusta tulee kehittää strategisempaan suuntaan. Sen valmistelussa on hyvä korostaa ennakointia ja toimintavaihtoehtojen hahmottamista.   

Puheenjohtajan mukaan on myös tärkeää muodostaa kokonaiskuva ilmastonmuutoksen hillinnän globaalista tilanteesta. Suomen hiilijalanjäljen ohella tulee tarkastella myös hiilikädenjälkeä. Puhtaan siirtymän teknologioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa on käynnissä maailmanlaajuinen, eurooppalainen ja pohjoismainen kilpailu, jossa Suomen pitää pysyä mukana.  

Valiokunta on hyväksynyt mietinnössään kannanoton, että ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin keskeisten ilmastopolitiikan suunnitelmien päivittämiseksi ja valmistelee ehdotukset kustannustehokkaiksi lisätoimiksi toimien kokonaisvaikutukset huomioon ottaen.”  

Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi kertomuksen (K 17/2023) johdosta ja asian käsittely päättyi.