Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen terrorisminvastaisen komitean jäsen, kansanedustaja Pia Kauma (kok.) pitää tärkeänä, että terrorisminvastaiset lait olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset Etyj-maissa. Esimerkiksi terroristijärjestöön kuuluminen on toisaalla rangaistavaa ja toisaalla ei.

”On tapausesimerkki henkilöstä, jota Suomessa ei voitu tuomita terrorismirikoksesta, mutta muutettuaan Tanskaan hän joutui neljäksi vuodeksi vankilaan. Meidän pitäisi lainsäädäntöä yhtenäistämällä tukkia tällaiset porsaanreiät, joita terroristit voivat käyttää hyväkseen asuinpaikkaansa valitessaan”, Kauma totesi.

Kauma puhui Etyjin terrorisminvastaisen komitean videokokouksessa torstai-iltana. Lainsäädännön yhtenäistämisen lisäksi hän korosti myös vertaisoppimista ja kokemusten vaihtoa. Kauma osallistui tammikuussa Etyjin vaalitarkkailuoperaatioon Kazakstanissa ja käytti tilaisuuden hyväkseen tavatakseen asiantuntijoita, jotka työskentelevät väkivaltaisten ääriliikkeiden ennaltaehkäisyn parissa.

Kazakstan kotiuttanut konfliktialueilta yli 600 kansalaistaan

Moni Euroopassa ei tiedä, että Kazakstan oli ensimmäisiä maita, jotka kotiuttivat kansalaisiaan konfliktialueilta. Tähän mennessä Syyriasta on kotiutettu jo yli kuusisataa ihmistä, joista 43 on ollut miehiä, 160 naisia ja 420 lapsia.

”Kazakstanissa on todettu tosiasiaksi se, että paluumuuttajat, joista suurin osa on naisia ja lapsia, tarvitsevat kuntoutusta ja uudelleenkotoutumista Kazakstanin yhteiskuntaan. Paluumuuttajat sijoitetaan kuntoutuskeskuksiin vähintään kuudeksi kuukaudeksi tai enintään vuodeksi. Kuntoutumisjakson aikana he tapaavat muun muassa teologeja, psykologeja ja maahanmuuttajien kanssa työskenteleviä asiantuntijoita. Vapautumisen jälkeen heitä seurataan heidän yhteisöissään. On havaittu, että varsinkin naisten kotoutumista on tuettava tähänastista enemmän”, Kauma mainitsi.

Palaajien rikokset tutkittu ja tuomittu

Palaajien lainvastasten tekojen tutkinta ja oikeudenkäynnit ovat Kazakstanin kokemusten mukaan edellytys onnistuneelle paluulle. Syyriasta kotiutettujen rikoksia on käsitelty oikeudessa jo kaksi vuotta, ja tuomion on tähän mennessä saanut 33 miestä ja 12 naista. Tuomioita on annettu muun muassa propagandasta, värväyksestä, terroristijärjestöön kuulumisesta ja terrorismia käsittelevien sisältöjen jakamisesta netissä. Myös imaameja on tuomittu. Vankeusrangaistusten pituus on vaihdellut seitsemästä kahteenkymmeneen vuoteen.

”Tutkinta ja tuomiot ovat tärkeitä paitsi palaajien, myös vastaanottavan yhteisön kannalta. Sopeutuminen on monivaiheinen prosessi”, Kauma painotti.

Etyjin parlamentaarinen yleiskokous perusti terrorisminvastaisen komitean vuonna 2017. Komitean tehtävänä on muun muassa edistää parlamenttienvälistä vuoropuhelua uhkakuvien torjunnasta. Komitea pyrkii myös ennakoimaan, mihin suuntaan terrorismi Etyjin alueella tulevaisuudessa kehittyy sekä laatimaan ihmisoikeusnäkökulman huomioivia suosituksia terrorisminvastaisiin toimiin. Komitea on kokoontunut koronapandemian aikana etäyhteyksin.