Valiokunnan mielestä lakiehdotusten perusratkaisut eivät ole ongelmallisia perustuslain kannalta. Kuitenkin lakiehdotuksiin on välttämätöntä tehdä joitakin Helsingin kaupunkiin kohdistuvaan valtion ohjaukseen, vanhojen ulkoistamissopimusten mitättömyyteen, kunnilta siirtyvän omaisuuden korvausjärjestelyihin ja eräisiin tiedonsaantioikeuksiin liittyviä korjauksia. Valiokunnan lausunto on yksimielinen.

Perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle on olemassa perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita, jotka puoltavat palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi. Valiokunta toteaa uudistuksen muuttavan perustavanlaatuisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuuta sekä myös julkisen vallan organisaatiota. Valiokunta korostaa uudistuksen vaikutusten tarkkaa seurantaa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toteutumisen ja rahoituksen riittävyyden kannalta.

Helsingin kaupunki huolehtii lakiehdotusten mukaan edelleen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Näiden tehtävien hoitoon kohdistuu valtion ohjausta, joka on monilta osin samanlaista kuin valtion hyvinvointialueisiin kohdistama ohjaus. Perustuslakivaliokunta toteaa, että Helsingin kaupunkiin kohdistuvaa ohjausta on tarkasteltava kunnallisen itsehallinnon suojan kannalta. Kunnallinen itsehallinto on perinteisesti ollut vahvemmin suojattua kuin kuntia suurempien hallintoalueiden, kuten hyvinvointialueiden, itsehallinto. Helsingin kaupunkiin kohdistuva ohjaus on rajattava koskemaan vain lakisääteisiä tehtäviä ja vain ehdottoman välttämättömään nyt tehtävän valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen kannalta. Arviointimenettelyyn liittyvää hyvinvointialueen muuttamista koskevaa aluejakoselvityksen toimittamista koskevaa sääntelyä ei saa myöskään soveltaa Helsingin kaupunkiin. Nämä muutokset ovat edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että laissa tarkemmin määritellyt, laajat sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistamissopimukset tulevat mitättömiksi tai ne voidaan irtisanoa. Sääntely merkitsee puuttumista sopimussuhteiden pysyvyyteen ja sitä kautta omaisuuden suojaan. Perustuslakivaliokunta pitää varsinkin ehdotettua mitättömyyssääntelyä huomattavan syvällekäyvänä puuttumisena sopimussuhteiden pysyvyyteen. Sääntelylle on kuitenkin painavat ja hyväksyttävät perusteet, jotka liittyvät riittävien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen. Valiokunta toteaa kuitenkin, että sääntelyn tulee olla täsmällistä ja tarkkarajaista, minkä vuoksi mitättömyyden edellytyksiä koskevaa säännöstä pitää täsmentää. Mitättömyyden kynnystä on myös nostettava. Nämä muutokset ovat edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtämisen myötä näihin tehtäviin liittyvää kuntien omaisuutta ehdotetaan siirrettäväksi hyvinvointialueen omistukseen. Omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ehdotetaan myös säädettäväksi. Perustuslakivaliokunnan mielestä korvauksen saamisen edellytyksiä tulee täydentää niin, että edellytyksenä voi olla muukin syy kuin kunnallisveroprosentin korotustarve. Myös tämä muutos on edellytyksenä sille, että lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Valiokunnan lausunto on luettavissa eduskunnan verkkopalvelussa​