​Puhemies Paula Risikon johtama parlamentaarinen työryhmä esittää yksimielisesti, että Suomeen on luotava lakisääteinen avoimuusrekisteri (lobbarirekisteri). Rekisterin luominen on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan.

Avoimuusrekisterin säätelyn on perustuttava lakiin ja hallituksen tulee antaa asiasta esitys eduskunnalle hyvissä ajoin seuraavalla vaalikaudella. Sääntelyn kohteena olisi aluksi valtion toiminnan taso, myöhemmin kunta- ja aluehallinto. Avoimuusrekisterin tulisi olla sekä teknisesti että toiminnallisesti helppo.

Työryhmä esittää, että seuraava eduskunta asettaa parlamentaarisen ryhmän lainvalmistelua ohjaamaan.

Avoimuusrekisterin tarkoituksena olisi asettaa rekisterivelvoite lobbausta harjoittaville organisaatioille ja henkilöille. Se ei asettaisi velvoitteita lobbauksen kohteena oleville virkamies- tai poliittisille päättäjille.

Avoimuusrekisteristä kansalaiset saavat tietoa toimijoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Päättäjät taas saisivat tarkempaa tietoa heihin vaikuttavien toimijoiden roolista. Rekisterin myötä edunvalvontatyötä tekevät voivat avata edunvalvonta- ja vaikuttamistyötään.

Lainvalmistelussa on työryhmän mukaan tarpeen määritellä ainakin seuraavat asiat: säätelyn peruspiirteet, mitä tietoja rekisteröidään, miten säätely toteutetaan, mitä on lobbaaminen, ketkä lobbaamista harjoittavat ja ketkä ovat kohteina sekä mikä on hyvä edunvalvontatapa.

Kansainväliset järjestöt (OECD ja Euroopan neuvosto) ovat suositelleet rekisterin käyttöönottoa. Avoimuusrekisteri on käytössä myös Euroopan parlamentissa. Työryhmällä oli käytössään myös tutkimus muiden maiden käytännöistä.

Avoimuustyöryhmässä oli edustajat kaikista eduskuntaryhmistä. Asiantuntija-apua antoivat eduskunnan virkamiehet, keskeisten ministeriöiden edustajat, Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ja edunvalvontafoorumin edustajat sekä Itä-Suomen yliopiston tutkijat.

Muistio: Parlamentaarisen työryhmän kanta avoimuusrekisterin valmisteluun (28.2.2019)