Eduskunnan puolustusvaliokunta puoltaa asevelvollisuuslain muutosta, jolla rajajoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä voidaan aiempaa nopeammin kutsua Rajavartiolaitoksen avuksi esimerkiksi välineellistetyn maahanmuuton torjuntaan. Valiokunnan yksimielinen mietintö PuVM 2/2024 – HE 66/2024 valmistui keskiviikkona 26. kesäkuuta.
”Turvallisuusympäristömme on arvaamaton, ja meidän on varauduttava Venäjän hybridiuhkiin kaikin mahdollisin keinoin. Rajavartiolaitoksen oma henkilökunta ei välttämättä riitä äkillisiin tilanteisiin, eikä silloin voida odottaa kolmea kuukautta kertausharjoituskutsun kanssa. Rajajoukkojen valmiutta sujuvasti nostamalla ja laskemalla voidaan taata kansallinen turvallisuus ja rajaturvallisuus”, valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) perustelee.
Nykylain mukaan reserviläisiä voi määrätä nopeutetulla menettelyllä vain sellaiseen kertausharjoitukseen, jonka tarkoitus on sotilaallisen valmiuden kohottaminen. Lakimuutoksen jälkeen pikakertausharjoituksen perusteeksi tulee myös rajaturvallisuuden vakava vaarantuminen.
Asevelvollisia ei käsketä vaarallisiin tehtäviin
Pikakertausharjoitukseen kutsuttuja reserviläisiä voitaisiin käyttää esimerkiksi rajan aistivalvontaan ja partiointiin, vartiointiin, opastukseen, liikenteenohjaukseen sekä erilaisiin tukitehtäviin rajavartiomiehen välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa. Asevelvollisia ei käsketä vaarallisiin tehtäviin.
”Tämä oli valiokunnan mielestä tärkeä rajaus, joskin Rajavartiolaitoksen tehtävien takia voimakeinojen käyttöä tai hätävarjelua edellyttävä vaarallinen tilanne voi syntyä riskiarvioinnista huolimatta yllättäen, eikä riskiä voi täysin poistaa kertausharjoituksen tarkoitusta vaarantamatta”, Kopra toteaa.
Valiokunta painottaakin, että palvelukseen kutsuttavilla asevelvollisilla tulee olla koulutukselliset ja välineelliset valmiudet tarvittaessa minimoida itseensä tai muihin kohdistuvat fyysiset oikeudenloukkaukset esimerkiksi turvautumalla virkamiehen apuun, kutsumalla lisäapua paikalle, suojautumalla, tai tarvittaessa käyttämällä soveltuvaa ja oikeasuhtaista voimaa.
Laajemmatkin lakimuutokset ovat tarpeen
Puolustusvaliokunta kiinnittää huomiota myös laajempaan tarpeeseen uudistaa Puolustusvoimia, vapaaehtoista maanpuolustusta ja asevelvollisuutta koskevia lakeja. Ne säädettiin vuonna 2007 toisenlaisessa turvallisuustilanteessa.
Osauudistuksista huolimatta lakien toimivuutta pitäisi tarkastella puolustusselonteon yhteydessä. Lait vaativat muutoksia myös Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Lue puolustusvaliokunnan mietintö PuVM 2/2024 – HE 66/2024 vp