Sivistysvaliokunnan mukaan turvallisuuden ylläpitämiseen ja hybridiuhkiin, kuten informaatio- ja kybervaikuttamiseen, varautumiseen liittyvää osaamista tarvitaan Suomessa riippumatta tulevista turvallisuuspoliittisista ratkaisuista.
Valiokunta toteaa lausunnossaan valtioneuvoston ajankohtaiselonteosta, että turvallisuusympäristön muutoksessa riittävän osaamisen merkitys korostuu sekä turvallisuus- ja varautumistaitojen että turvallisuusuhkien torjuntaan tarvittavan osaamisen näkökulmista. Valiokunnan mukaan turvallisuus- ja varautumistaitojen vahvistamisen pitää ulottua myös kasvatuksen ja koulutuksen eri toimijoihin.
Kasvatuksessa ja koulutuksessa tulee olla selkeät ohjeet ja toimintatavat sekä varautumis- ja turvallisuustaitojen opettamiseksi että yksittäisten kriisitilanteiden käsittelemiseksi. On tärkeää, että opetussuunnitelmien ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen perusteita uusittaessa arvioidaan tarve selkeyttää varautumis- ja turvataitojenopettamista kasvatuksen ja koulutuksen eri asteilla.
Medialukutaidon edistäminen luo pohjaa kriisinsietokyvylle
Valiokunta katsoo, että muuttuvassa turvallisuus- sekä media- ja teknologiaympäristössä on huolehdittava ihmisten yhdenvertaisista mahdollisuuksista kehittää omia medialukutaitojaan, sillä medialukutaito on keskeinen keino vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta ja toimivaa demokratiaa.
Informaatioympäristölukutaidon sekä mediakasvatuksen tavoitteiden ja toimenpiteiden tulee kohdentua kaiken ikäisille kansalaisille, sillä kaikkiin kansalaisiin ulottuva medialukutaitojen edistäminen luo pohjaa koko yhteiskunnan kriisinsietokyvylle.
Sivistyksellä keskeinen rooli henkisen kriisinkestävyyden vahvistamisessa
Valiokunta muistuttaa lausunnossaan myös, että sivistyksellä laajasti ymmärrettynä on keskeinen rooli sekä yksittäisten kansalaisten että koko yhteiskunnan resilienssin vahvistajana. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja turvallisuusympäristön muutos ovat vaikuttaneet väestön henkiseen kriisinkestävyyteen. Valiokunta korostaa kasvatus- ja opetustoimen merkittäviä mahdollisuuksia henkisen kriisikestävyyden ylläpidossa ja nostaa esille myös kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan ja urheilun toimintamahdollisuudet, jotka osaltaan turvaavat henkistä huoltovarmuutta.