Euroopan unionin muutosta ja Suomen vaikutusmahdollisuuksia käsittelevän suuren valiokunnan julkisten kuulemisten sarjan kolmas osa järjestettiin 12. lokakuuta. Aiheena oli Euroopan unionin poliittinen kehitys muuttuvassa toimintaympäristössä.
Valiokunta kuuli asiantuntijoina tutkijatohtori Timo Miettistä Helsingin yliopistosta sekä Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkimuksen ohjelmajohtaja Juha Jokelaa.
Suomen toimintaympäristö EU:ssa on muuttunut epävakaammaksi
Timo Miettisen mukaan talous- ja pakolaiskriisi sekä Yhdistyneen kuningaskunnan päätös erota EU:sta ovat muuttaneet Suomen toimintaympäristöä unionissa epävakaammaksi. Institutionaalisesta näkökulmasta EU:n ongelma on sekavuus, sillä talouskriisin vuoksi tehdyt järjestelyt ovat sekoittaneet instituutioiden välisiä valtasuhteita. Hallitustenvälinen päätöksenteko on viime vuosina korostunut, eikä liittovaltiokehitystä ole nähtävissä, Miettinen totesi kuulemisessa.
Valiokunnan keskustelussa pohdittiin, mitä hallitustenvälisyyden korostuminen merkitsee unionin päätöksenteolle ja Suomen vaikutusmahdollisuuksille. Timo Miettisen mukaan EU:n kehitys on nyt entistä riippuvaisempi suurten jäsenvaltioiden sisäpolitiikasta, eikä tilannetta voida siten pitää pienten maiden kannalta suotuisena. Merkittävät päätökset EU:ssa näyttävät myös edellyttävän yhä suurempaa poliittista yksimielisyyttä jäsenmaiden välillä, Miettinen arvioi.
Keskeistä EU-politiikan suunnan arvioinnissa on myös kansalaisten unionia kohtaan tuntema luottamus. Miettisen mukaan kansalaiset luottavat EU-instituutioihin johdonmukaisesti enemmän kuin kansallisiin poliittisiin instituutioihin, mutta luottamuksen politiikkaan heiketessä yleisesti vähenee myös luotto unioniin. Valiokunnan keskustelussa käsiteltiin alueellisia ja sosioekonomisia eroja luottamuksessa politiikkaan. Miettisen mukaan erityisesti itäisen Keski-Euroopan maissa luottamus unioniin korostuu kansalliseen politiikkaan verrattuna.
Hallitustenvälisyys, joustava integraatio ja EU-vastaisuus toimintaympäristössä näkyviä kehityskulkuja
Juha Jokela totesi alustuksessaan, että hallitustenvälisyyden lisäksi EU:n poliittisessa toimintaympäristössä näkyviä trendejä ovat joustava ja eritahtinen integraatio sekä EU-vastaisuus.
Joustava integraatio tulee Jokelan mukaan näkymään esimerkiksi jäsenyyttä hakeneiden maiden eritahtisessa kiinnittymisessä unionin eri politiikkasektoreihin. Yhdistyneen kuningaskunnan osalta taas on esimerkiksi määriteltävä, miten maa kiinnittyy EU:n sisämarkkinoihin.
Jokelan mukaan EU-vastainen populismi on eri jäsenmaissa arvopohjaltaan ja lähtökohdiltaan erilaista. Monissa maissa se on kuitenkin yhdistynyt maahanmuuttovastaisuuteen. Lisääntyneen kannatuksen ja vaalien kautta EU-vastainen liikehdintä heijastuu nykyisin myös jäsenmaiden valtapuolueiden linjauksiin.
Valiokunnan keskustelussa kiinnitettiin huomiota päätösten toimeenpanoon ja yhteisesti sovittujen velvoitteiden täyttämiseen esimerkiksi maahanmuuton taakanjaossa. Lisäksi käsiteltiin EU:n perussopimuksissa määriteltyjen perusarvojen, kuten ihmisoikeuksien takaamista ja unionin keinoja puuttua mahdollisiin rikkomuksiin.
Keskustelua käytiin myös EU:n kehittämisen suurista suuntaviivoista. Juha Jokelan mukaan huomio EU:ssa on nyt harkitusti keskitetty sovittujen päätösten toimeenpanoon. Kuitenkin esimerkiksi turvallisuusyhteistyössä on mahdollista edetä suhteellisen nopeastikin, Jokela arvioi.
Suuren valiokunnan seuraava kokous on perjantaina 14. lokakuuta klo 13.30. Aiheina ovat mm. tulevat EU:n ympäristöneuvoston, ulkoasiainneuvoston ja yleisten asioiden neuvoston kokoukset.