​Suuri valiokunta kuuli syyskauden ensimmäisessä kokouksessaan pääministeri Sanna Marinia (sd.) heinäkuun ylimääräisen Eurooppa-neuvoston asioista. EU-johtajat sopivat huippukokouksessa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja ns. elpymisvälineen sisällöstä.

Pääministeri kertoi valiokunnalle Suomen tavoitteiden toteutumisesta mm. kehyksen kokonaistason, maaseudun kehittämisrahoituksen, koheesiopolitiikan ja rahoituksen muiden painopisteiden osalta. Valiokunta keskusteli pääministerin kanssa myös ratkaisun oikeusperustasta ja Suomen taloudellisista vastuista.

Pääministeri kertoi valiokunnalle myös, että valtioneuvosto tulee antamaan eduskunnalle selonteon kansallisesta elpymissuunnitelmasta syysistuntokauden aikana. Kansallisella suunnitelmalla ohjataan Suomen elpymis- ja palautumistukivälineestä saamien rahojen käyttöä.

EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ja elpymisvälineestä keskustellaan tänään myös eduskunnan täysistunnossa pääministerin ilmoituksen pohjalta. Katso täysistunnon verkkolähetystä.​ 

Lue lisää siitä, miten eduskunta käsittelee EU:n monivuotista rahoituskehystä ja elpymisvälinettä.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) antoi suurelle valiokunnalle tänään selvityksen 11.-12.9. pidettävästä valtiovarainministerien epävirallisesta kokouksesta, jossa keskustellaan mm. koronapandemian taloudellisista vaikutuksista, elpymistoimien painopisteistä sekä EU:n omien varojen järjestelmän kehittämisestä. Valiokunta kävi keskustelua mm. omien varojen järjestelmän kehittämisen suhteesta elpymisvälinettä varten otettavan lainan takaisinmaksuun.

Laajennettu euroryhmä saa tilannekatsauksen pankkiunionin syventämisestä. Valtiovarainministeri Vanhanen painotti valiokunnalle, että Suomi edellyttää eduskunnan kannan mukaisesti pankkisektorin riskien arviointia ennen kuin poliittinen päätös kriisinratkaisurahaston pysyvän varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta voidaan tehdä.

Suuri valiokunta päätti päivän kokouksessaan myös, että eduskunta yhtyy valtioneuvoston kantaan esityksessä EU:n varainhoitovuoden 2021 yleiseksi talousarvioksi (U 43/2020 vp). Ensi vuoden talousarvio on uuden rahoituskehyksen ensimmäinen ja liittyy siten Eurooppa-neuvoston heinäkuussa tekemiin linjauksiin. Ensi vuoden talousarviosta päätetään vasta EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin lopullisten kantojen yhteensovittamisen jälkeen.