Pääministeri Sanna Marin (sd.) antoi eduskunnan suurelle valiokunnalle tänään selvityksen ylimääräisen Eurooppa-neuvoston aiheista. Kokous pidetään Brysselissä 17.–18. heinäkuuta. EU-johtajat tapaavat keskustellakseen covid-19-kriisiä koskevasta elpymissuunnitelmasta ja EU:n uudesta pitkän aikavälin budjetista vuosille 2021–2027. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel esitteli ehdotuksensa monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja elpymispaketiksi 10. heinäkuuta.
Suuri valiokunta keskusteli pääministerin kanssa muun muassa Suomen tavoitteista elvytyspaketin suhteen, paketin ainutkertaisuudesta sekä siitä, milloin paketista voitaisiin päästä sopuun. Pääministeri totesi, että Suomi tavoittelee edelleen etenkin avustusten osuuden pienentämistä elpymisrahastossa. Pääministeri painotti myös, että Suomi lähtee siitä, että elvytyspaketti on ainutkertainen väline.
Kuultuaan pääministeriä suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan jatkoneuvotteluihin jäsenmaiden EU:n elpymissuunnitelmasta. Suuri valiokunta yhtyy lausunnossaan valtioneuvoston kantaan (SuVL 7/2020 vp – U 27/2020 vp). Valiokunta otti edellisen kerran kantaa EU:n elpymissuunnitelmaa koskevaan Suomen kantaan 12.6.2020 (SuVL 6/2020 vp). Yleisarvionaan suuri valiokunta toteaa, että Suomen neuvottelutavoitteet eivät ole muuttuneet kesäkuun lausunnon jälkeen. MFF+ -rahoituskehysehdotusta sekä ehdotusta uudeksi elpymisvälineeksi tulee tarkastella yhdessä, tavoitteena muodostaa tarkoituksenmukaisin mahdollinen elpymiskokonaisuus. Ehdotettujen toimien rahoituksen ja keston eroavaisuudet on huomioitava.
Elpymiskokonaisuus ei sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä. Neuvoteltaessa elpymiskokonaisuudesta Suomen tavoitteita ovat elpymisvälineen koon pienentäminen ja mitoittaminen suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan ajalliseen kestoon, avustusmuotoisen tuen suhteellisen osuuden pienentäminen, sekä välineen voimassaoloajan rajaaminen esitettyä neljää vuotta lyhyemmäksi. Valiokunta toteaa, että ehdotuskokonaisuus on neuvottelujen aikana kehittynyt Suomen tavoitteiden kannalta myönteiseen suuntaan.
Suuri valiokunta uusii siksi edellisessä lausunnossa olevan, elpymissuunnitelmaa koskevan kantansa, jonka mukaan muun muassa Suomen kannalta on keskeistä välttää tilanne, joka romahduttaa vientimme ja sitä kautta heikentää Suomen valtion kykyä selviytyä perustuslain mukaisista velvollisuuksistaan. Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus maamme kansantaloudesta on suuri.
Valiokunta pitää edelleen valtioneuvoston kantaa, joka sisältää merkittäviä muutosvaatimuksia komission ehdotukseen, hyvänä lähestymistapana neuvottelujen tässä vaiheessa. Elvytysrahaston käytössä ja tuen jakoperusteissa on tähdellistä, että tuen kriteerit perustuvat Covid-19 kriisin vaikutuksiin jäsenmaiden talouteen ja työllisyyteen. Olemassa oleviin rakenteisiin pohjautuva järjestely merkitsee, että myös mm. Suomelle tärkeiden oikeusvaltiokriteerien täyttyminen voidaan varmistaa. Vaikka Suomi edellyttää elpymispakettiin muutoksia, paketin syntyminen sinänsä on omiaan lieventämään koronakriisin taloudellisia vaikutuksia myös Suomessa ja sen syntyminen on siten myös Suomen edun mukaista.
Edellisessä lausunnossaan suuri valiokunta pyysi valtioneuvostoa selvittämään tarkemmin kysymystä elpymiskokonaisuuden yhteensopivuudesta EU:n perussopimusten kanssa. EU:n neuvoston oikeuspalvelu antoi – Suomen kannan mukaisesti – lausunnon asiasta 24.6.2020 (UJ 20/2020 vp – U 27/2020 vp).
Suuri valiokunta toteaa viitaten kuulemiensa asiantuntijoiden lausuntoihin, että elpymispaketin perussopimusmukaisuuteen liittyvät huolet ovat siten väistyneet, että Suomen ei ole syytä pitää näitä huolia esteenä jatkoneuvotteluille. Perustuslakivaliokunta totesi pöytäkirjakannanotossaan 14.7.2020, että valtioneuvoston neuvottelukannat ovat yleisesti ottaen perustuslain kannalta oikeansuuntaisia.
Perustuslakivaliokunnan lisäksi valtiovarainvaliokunta on antanut suurelle valiokunnalle lausuntonsa elpymisvälineestä. Suuri valiokunta yhtyy perustuslakivaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan näkemyksiin huomauttaen kuitenkin, että ne suuren valiokunnan käsityksen mukaan sisältyvät jo nyt valtioneuvoston kantaan.
Suuri valiokunta uusii aikaisemmassa lausunnossaan olevan arvionsa, että elpymispakettia koskevassa selvityksessä on annettu niistä vastuista, jotka järjestely maallemme synnyttää, paras tällä hetkellä mahdollinen arvio. Valiokunnalle on myös esitetty arvioita niistä vastuista, jotka voisivat pahimmillaan toteutua järjestelyn epäonnistuessa. Jos jokin jäsenvaltio jättää maksuosuutensa maksamatta, unioni voisi kääntyä muiden jäsenvaltioiden puoleen, mutta vain näiden maksuosuuksien mukaisessa suhteessa. Tämä rajoittaa olennaisesti Suomen potentiaalisten vastuiden määrää pahimmassakin, sinänsä epätodennäköisessä vaihtoehdossa.
Nyt käsiteltyjen kirjelmien lisäksi elpymispakettiin kuuluu lukuisia EU:n asetusehdotuksia, joilla säännellään tarkemmin niitä ohjelmia, avustuksia ja lainoja, jotka muodostavat elpymispaketin konkreettisen sisällön. Näiden käsittely jatkuu eduskunnassa syksyllä ja voi johtaa eduskunnan kantojen tarkentamiseen. Suuri valiokunta kiinnittää kuitenkin jo nyt erityistä huomiota oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) merkitykseen Suomen saannon kannalta. JTF-varojen jako jäsenmaittain korostaa Suomen osalta teollisuuden kasvihuonepäästöjä, hiili-intensiivisten maakuntien työllisyyttä teollisuudessa sekä vähäisessä määrin turpeen tuotantoa.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Eurooppa-neuvoston tavoitteena on tehdä päätös elpymiskokonaisuudesta tulevassa kokouksessaan tai ainakin kuluvan heinäkuun aikana. Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston kanta perustuu oikeaan näkemykseen Suomen kokonaisedusta ottaen huomioon sekä pyrkimystä optimaaliseen maksujen ja saannon suhteeseen, että toisaalta elpymispaketin makrotaloudellisiin vaikutuksiin Suomessa ja Euroopassa.
Valiokunnan antamaan lausuntoon sisältyy kolme eriävää mielipidettä.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi ja elpymispaketiksi määritellään mahdolliselle sopimukselle kuusi peruselementtiä: EU-budjetin suuruus vuosina 2021–2027, hyvitykset, elpymisrahaston suuruus, lainat ja avustukset, elpymis- ja palautumistukivälineen kohdentaminen sekä hallinnointi ja ehdollisuus. Ehdotuksessa käsitellään myös takaisinmaksun käynnistämistä, uusia omia varoja ja brexitin vaikutusta.
Eurooppa-neuvostoon kuuluvat EU:n jäsenmaiden päämiehet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ja Euroopan komission puheenjohtaja. Eurooppa-neuvosto määrittelee EU:n yleisen poliittisen suunnan ja prioriteetit, mutta se ei neuvottele eikä hyväksy EU-lainsäädäntöä.
Suuren valiokunnan lausunto ja siihen sisältyvät eriävät mielipiteet julkaistaan torstaina eduskunnan verkkosivuilla SuVL 7/2020 vp
Hallituksen kirjelmä U 27/2020 vp
Myös valiokunnan saamat kirjalliset asiantuntijalausunnot julkaistaan valiokunnan sivulla tiedoteosiossa, kuultavina olivat eurooppaoikeuden professorit Juha Raitio ja Jukka Snell sekä valtiosääntöoikeuden professorit Janne Salminen ja Tuomas Ojanen.
Eurooppa-neuvoston ylimääräistä kokousta koskevat tiedot Eurooppa-neuvoston sivuilla