Eduskunnan täysistunnossa käynnistyi tiistaina 28. syyskuuta ensi vuoden valtion budjetin käsittely. Vuoden 2022 talousarvioesitys ja siihen liittyvät budjettilakiesitykset annettiin eduskunnalle 27. syyskuuta. Talousarvioesityksen eduskuntakäsittelyn ensimmäinen vaihe lähetekeskustelu käydään täysistunnossa viikolla 39.
Talousarvioesityksessä määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 miljardia euroa. Tuloiksi arvioidaan 57,9 miljardia euroa. Talousarvioesitys on 6,9 miljardia euroa alijäämäinen.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi talousarvioesityksen esittelypuheenvuorossaan, että ensi vuoden talousarvioesityksellä siirrytään korona-ajasta kohti koronanjälkeistä aikaa. Saarikon mukaan tämän vuoden talouden alijäämä yli 14 miljardia euroa muuttuu ensi vuonna 6,9 miljardiksi euroksi. ”Ensi vuoden talousennusteessa näkyy vahva luottamus tulevaisuuteen. Yhtenä merkkinä syntyvyys Suomessa on nousussa, mikä on länsimaissa harvinaista. Toinen esimerkki luottamuksesta on yritysten vahvistuneet investointiaikeet”, valtiovarainministeri sanoi.
Saarikon mukaan hallitus vahvisti syksyn budjettiriihessä painotuksia koronan jälkeiseen kasvuun. Näihin kuuluvat nopeavaikutteiset toimet työntekijöiden saatavuuteen yrityksissä, panostukset koulutukseen ja tieteeseen sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Ministeri toi esiin hallituksen uudistuksina myös hyväksytyt sote-rakenneuudistuksen ja perhevapaauudistuksen. ”Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksellä vahvistetaan inhimillistä pääomaa ja osaamista sekä investointiympäristöä ja -kykyä. Tästä huolimatta lisätoimia tarvitaan”, hän totesi.
Oppositioryhmien kritiikki kohdistui erityisesti velanoton ja menojen kasvuun
Riikka Purra (ps.) totesi, että velkakestävyyttä ei esityksellä eikä toimenpiteillä saavuteta. Hän arvosteli menojen kasvattamista, riittämättömiä panostuksia turvallisuuteen sekä muun muassa hallituksen ilmastopolitiikkaa. Hänen mukaansa korona helpottaa, mutta talous kasvaa voimakkaasti vain hetkellisesti. ”Pian palaamme taas perinteiseen nollakasvuun ja suuriin rakenteellisiin alijäämiin”. Nämä tekijät johtavat hänen mukaansa kuitenkin johtavat kasvavaan velkataakkaan ja veronkorotuksiin eikä talousarvioesitys luo uskottavasti kasvua, velkakestävyyttä, edes hyvinvointia tai ratkaisua varsinaisiin ongelmiin.
Kokoomuksen Petteri Orpo sanoi, että hallitus ottaa ensi vuonna 7 miljardia euroa lisää velkaa, mutta valtiovarainministeriön ennusteen voimakkain kasvu painottuu tähän vuoteen ja vuosina 2022-2023 kasvu hidastuu. Tästä johtuen talouspolitiikassa tulisi huomioida muutostarpeet, erityisesti rakenteelliset uudistukset, jotka parantavat työllisyyttä ja vauhdittavat yrittäjyyttä. ”Kun vauhtisokeus velanotossa yhdistyy julkisen talouden kestävyyden kannalta vaatimattomiin työllisyys- ja kasvutoimiin, tuloksena on tulevaisuudelle myrkyllinen cocktail”, hän sanoi.
Talousarvioesityksen lähetekeskustelu jatkuu koko viikon ja se päättyy perjantaina 1. lokakuuta. Lähetekeskustelun päättymisen jälkeen talousarvion varsinainen käsittely tapahtuu valtiovarainvaliokunnassa. Valiokuntakäsittelyn jälkeen talousarvioesitys palaa täysistuntoon joulukuussa.
Lisätiedot tiistain 28.9.2021 täysistunnosta:
(linkki avautuu uuteen ikkunaan)
(linkki avautuu uuteen ikkunaan)