Valtiovarainvaliokunta hyväksyi kokouksessaan 11. helmikuuta mietinnön, jossa se puoltaa valtioneuvoston selontekoa EU:n elpymispaketin varojen käytöstä (VaVM 1/2021 vp – VNS 6/2020 vp). Mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla kokonaisuudessaan torstain aikana
Valtionneuvosto antoi joulukuussa 2020 eduskunnalle selontekonsa Suomen kestävän kasvun ohjelma, jossa linjataan EU:n elpymisvälineen käytön kansallisia painopisteitä ja rahoitettavien investointi- ja uudistuskokonaisuuksien valintakriteereitä. Elpymisvälineen kautta jäsenmaille kanavoidaan 750 miljardin euron rahoitus, josta avustusmuotoisen tuen määrä on 390 miljardia ja lainamuotoisen 360 miljardia. Euroopan komissio arvioi kansalliset suunnitelmat ja ne hyväksytään EU:n neuvostossa, mikä on edellytys rahoituksen saamiselle.
Valiokunnan mietinnössä huomioidaan, että Suomen saanto on laskenut selonteossa arvioidusta 3,1 miljardista eurosta noin 2,7 miljardiin euroon. Tämä johtuu siitä, että talouden kokeman iskun suuruus on yksi jakokriteereistä ja Suomen talouskasvu on kärsinyt koronaviruspandemiasta arvioitua vähemmän. Rahoituksen lopullinen määrä selviää vasta kesällä 2022, sillä siihen vaikuttaa talouden kehitys vuosina 2020 ja 2021. Suomen arvioitu maksuosuus on noin 6,6 miljardia euroa, jota koskevat maksut jakautuvat vuosille 2028 ̶ 2058.
Valiokunta toteaa, että Suomi on euromääräisesti elvytyspaketin nettomaksaja, eikä paketti ole siten Suomen kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Valiokunnan mielestä vaikutuksia ei voida kuitenkaan arvioida pelkästään maksuosuuden kautta, vaan olennaista on, miten tehokkaasti rahoitus käytetään ja kuinka hyvin Suomi onnistuu uuden kasvun ja pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksien luomisessa. Myös EU-maiden yhtäaikainen elvytys lisää kasvun edellytyksiä kaikissa jäsenmaissa, ja Suomen taloudelle saattaa muodostua merkittävä vaikutus toisten valtioiden elpymisen kautta.
Valtiovarainvaliokunta pitää ohjelman painopisteitä perusteltuina. Valiokunta kuitenkin toteaa, että koska hankkeiden välillä ei ole vielä tehty priorisointia ja toimenpiteitä on paljon, niiden muodostamaan kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Valiokunta edellyttää, että investointi- ja uudistuskohteiden valinnassa painotetaan toimien vaikuttavuutta, vipuvaikutusta ja kustannustehokkuutta Suomen kansanvälistä kilpailukykyä vahvistaen. Valiokunta korostaa myös osaamisen ja TKI-panostusten vahvaa huomioon ottamista sekä toimien seurantaa kansallisella ja EU-tasolla.
Asian käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Lisätietoa rahoituskehyksen ja elpymisvälineen käsittelystä eduskunnassa